Mulla todettiin esidiabetes ja uudet elämäntavat ei vaan onnistu!
Nytkin maha täynnä kebabia ja suklaata, ja sydän tykyttää :( auttaako pieni kävely verensokeriin?
Mistä olette saaneet motivaatiota muutokseen? (Näen tulevaisuuden jotenkin ankeana, pupun ruokaa ja ähkimistä)
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi syödä hyvää ruokaa ?
Eiköhän ne parhaat ruoat ole niitä, jotka ei sovi diabeetikolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Universuminen kokonen asennevamma. Sitä on liikkeellä.
Ongelma ei ole asenne, pystyn kyllä noudattamaan jonkin aikaa. Mutta lopulta syöminen voittaa tän taistelun.
Itsehillintä pettää lopullisesti ja saatan ahmia pari kolme päivää. Mutta onko siitä kovin haittaa, jos kolme päivää kuukaudesta menee penkin alle?Paino ei tipu, syön hyvinä aikoina sen vertaan että paino pysyy tässä 99kg. Eli lihominen on onneksi loppunut lokakuun jälkeen :)
ApMitä sä ap ahmit? Ihan kaikkea mahdollista vai jotain tiettyjä herkkuja? Tuleeko sulle tuo ahmimishomma sen jälkeen, kun oot yrittänyt elää niukoilla kaloreilla? Esim. mulla pussikeittokuurit päättyy aina ahmimiseen, sillä a) ne on järkyttävän pahoja ja b) niitten kanssa on aina nälkä. Oletko huomannut jotain tiettyä kaavaa tuon ahmimisen suhteen? Siis että milloin se iskee?
Se iskee kun olen pari kolme viikkoa noudattanut lautasmallia ja 4-5 päivässä syömistä. Kalorit jotain 2100. Eli en kituuta. Ap
Tunnistan tuon ahmimisen. Olen huomannut, että itselläni on kyse siitä, että mitä teen tuon ahmimisen jälkeen: syönkö taas seuraavat 2-3 viikkoa hyvin vai ajattelenko, että nyt on kaikki menetetty?
Lisäksi ahmimistanikin on helpottanut, että silloinkin syön lautasellisen tai kaksi kasviksia ensin.
tämä toimii minulla, ei välttämättä sinulla. Kaveri taas suunnittelee ahmimiset etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi syödä hyvää ruokaa ?
Eiköhän ne parhaat ruoat ole niitä, jotka ei sovi diabeetikolle.
Oikeestaan päinvastoin.
Valetta- kirjoitti:
Lautasmallissa syödään juurikin sellaista ruokaa, joka vain lisää nälkää, paljon hiilareita ja keinokevyttä ja huonoja rasvoja kuten margariinia ja siemenöljyjä.
Olisko sun mahdollista syödä sellaista ruokaa, joka hillitsee sitä ahmimista?.
HÖPÖHÖPÖ! Älä levitä väärää tietoa!
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravits…
Jos on vegaani tms heille on myös oma mallinsa,vanhuksille,lapsille...
Ei ole mitään "keinokevyttä" vaan oikeaa ruokaa oikeassa suhteessa!
Hyvin on "oppi" mennyt sulla perille. Pidät keinotekoista ravintoa oikeana ruokana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi syödä hyvää ruokaa ?
Eiköhän ne parhaat ruoat ole niitä, jotka ei sovi diabeetikolle.
Diabeetikolle sopii juurikin ne parhaat ja maukkaat ruuat.
Valetta- kirjoitti:
Lautasmallissa syödään juurikin sellaista ruokaa, joka vain lisää nälkää, paljon hiilareita ja keinokevyttä ja huonoja rasvoja kuten margariinia ja siemenöljyjä.
Olisko sun mahdollista syödä sellaista ruokaa, joka hillitsee sitä ahmimista?.
HÖPÖHÖPÖ! Älä levitä väärää tietoa!
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravits…
Jos on vegaani tms heille on myös oma mallinsa,vanhuksille,lapsille...
Ei ole mitään "keinokevyttä" vaan oikeaa ruokaa oikeassa suhteessa!
Virallisessa lautasmallissa suositaan nimenomaan keinotekoista kevyttä ruokaa. Oikea ruoka on niissä pannassa.
Taas maha täynnä höttöä, ja suklaamunia lasten kaappi täynnä :(
On tämä elämä vaikeaa
Ap
En tiedä, onko näistä huomioistani apua kenellekään, mutta voisin kuitenkin kertoa, mikä omalla kohdallani toimii. Olen myös kokeillut vaikka mitä laihdutusjuttua, mutta ainoa mikä oikeasti toimii, on oman kehon viestien kuuntelu ja oman ruokarytmin löytäminen. Oma kehoni tarvitsee ravintoa aamulla ja päivällä. Silloin nälkä on suurimmillaan ja liian niukat annokset johtaa huonoon oloon ja heikkoon työtehoon. Syön siis ihan reippaan aamupalan ja lounaan (vähähiilarisen, jottei iske väsymys kesken työnteon). Iltapäivällä saatan ottaa jotain pullan tapaista herkkua kahvin kanssa. Klo 16 eteenpäin pärjään vähemmällä ravinnolla. Syön hyvin kevyen ruuan klo 17 (puoli lautasta kasviksia ja vain esim. 2 lihapullaa ja nokareen hiilarilisuketta) ja ennen nukkumaan menoa pienen kulhon (1-2 dl) luonnonjugurttia marjoilla, päälle ripottelen esim. pellavarouhetta ja vähän kaurahiutaleita. Illalla myös teen kävelylenkkejä. Minulla on kyllä nälkä iltaisin, mutta ei samanlainen heikotus, kuin jos yritän olla syömättä aamupäivällä. Vaan hyvä ja energinen olo nälästä huolimatta. Tämä syöminen toimii suurimman osan kuukautta. Kuitenkin PMS-oireiden aikaan joudun syömään enemmän myös illalla, ja silloin saatan sortua herkutteluun. Annan kuitenkin itselleni siihen luvan, koska tiedän sen johtuvan hormoneista. Herkuttelen sen pari päivää, sitten palaan normaaliin syömiseen. Tällä tavalla olen pysynyt samassa painossa viimeiset 10 vuotta. Minulla on koko tämän ajan ollut 5 kiloa ylipainoa, mutta olen sopeutunut siihen, että tämä on luonnollinen painoni, en yritä laihduttaa. Huolehdin vain, ettei kiloja ala kertyä enempää. Sunkin täytyy löytää se juttu, joka toimii sulla ja kuunnella kehoasi. Jonkun toisen ruokavalio ei välttämättä sovi sulle ollenkaan, oma toimiva juttu löytyy kokeilemalla. Silti, kun ylikiloja on jo päässyt kertymään, ei ole mahdollista löytää sellaista terveellistä syömistapaa, jossa ei koskaan ole yhtään nälkä. Sun täytyy vaan hyväksyä se nälkä psyykkisesti. Tutkailla itseäsi, että mihin vuorokaudenaikaan kestätä nälkää parhaiten ja syödä silloin vähemmän. Itse nykyään nautin nälän tunteesta. Tunnen/kuvittelen, kuinka vatsa litistyy, turvotus poistuu, aineenvaihdunta tehostuu ja solut uudistuvat. :D
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Sähän ähkit jo... Se vähenee, kun kilot kevenee, tsemppiä :)
Vierailija kirjoitti:
Taas maha täynnä höttöä, ja suklaamunia lasten kaappi täynnä :(
On tämä elämä vaikeaa
Ap
Ei se elämäntapamuutos onnistu niin, että vain sinä olet herkkuja syömättä. Älä osta kotiin mitään mitä, et voi itse syödä. Lapsillasi on sinun geenisi eli alttius sokeritautiin. Mitä enemmän he syövät höttöruokaa, sitä sairaampia he ovat. Ajattele asiaa niin, että myrkytät heitä sokerilla ja huonolla ruoalla joka päivä.
Meillä minulla on lievä sokkeritauti eli juurikin tilanne, että ei ole lääkitystä. Me syömme kaikki samaa terveellistä ruokaa. Pääsiäiseksi ostettiin kullekin 2 suklaamunaa, ei mitään muita herkkuja. Vähitellen se oma maku tottuu siihen, että sen saman mielihyvän saa hyvinkin pienestä määrästä makeaa. Teen silloin tällöin pannaria, johon laitan yhden ruokalusikallisen sokeria koko peltiin ja se maistuu todella makealta.
Lopputuloksena on se, että mies on laihtunut normaalipainoiseksi, lapsi on hoikka. Meillä ei ole karkkipäiviä eikä mitään kiukkuja asiasta. Lapsi ymmärtää jo nyt 9-vuotiaana, että hänellä on alttius sokeritautiin. Mies lähti liikkumaankin, kun paino putosi.
Syömme paljon kasviksia, paljon kanaa, vähän punaista lihaa, paljon papuja jne.
Makutottumukset muuttvat.
Mutta perussyy on se, että minä haluan elää. Minä haluan olla lapseni tukeni vielä sittenkin, kun hän on nuori aikuinen.
Ja jos haluaa elää, niin on vain luovuttava jostain. Ruokavalion totaalinen muutaminen pn pieni hinta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Taas maha täynnä höttöä, ja suklaamunia lasten kaappi täynnä :(
On tämä elämä vaikeaa
Ap
"Oho, taas tuli ahmittua, onpas huono olo, pitäisi tehdä jotain mutta en taida jaksaa, pitäisiköhän syödä vähän lisää."
Kai tajuat, että tuolla asenteella et saa aikaan minkäänlaista muutosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka "normaalit" ihmiset ehtii punnertaa salilla, treeneissä, kisoissa, jne. tuntikausia useana päivänä viikosta ja vielä käydä töissä? Ei muuta elämää?
Liikunta voi olla juuri sitä elämää. Sitä paitsi vaikka työ vie noin puolet hereilläoloajasta, ja siitä toisesta puolikkaasta liikkuu tunnin päivässä, jää vielä aivan tolkuttomasti aikaa maata sohvalla, tai mitä nyt sitten haluaakin tehdä.
ÖÖÖÖÖööööö....... Siihen "tunnin liikuntaan" kun lisää tunnin matkat suuntaansa, lämmittelyt, loppuverryttelyt, peseytymiset, jne. niin aikaa on mennyt vähintään sen 4h. Harvalla kuitenkaan on kotona kuntosalia.
Lisäksi jos käy tavoitteellisen treenaamisen sijaan jossain tunnin kävelyllä niin se on ihan yhtä tyhjän kanssa, ei nouse syke, eikä pala kalorit kuin marginaalisissa määrin. Ainoastaan jollekin eläkeläisille on hyötyä.
Oletpa avuton. Harppaile rappusia, polje kotona kuntopyörää, käy tanssimassa tai tanssi itseksesi kotona. Hyppynaru, kahvakuulat, jumppa-kuminauha, lattioiden pesu. Nouse takamuksiltasi sohvalta/istu takaisin krt 100. Vain mielikuvitus rajana!!
Vierailija kirjoitti:
Taas maha täynnä höttöä, ja suklaamunia lasten kaappi täynnä :(
On tämä elämä vaikeaa
Ap
Kunnon ahne sika. Haluaisi syödä lasten suklaamunatkin. :O
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pätkäpaasto 16:8, eli joka päivä paasto 16 h ja syömisikkuna 8 h. Tällä hoikistuu, pääsee irti ruokahimoistaan ja moni päässyt eroon kakkostyypin diabeteksestä kokonaan
Toimiiko tämä oikeasti? Lapseni jätti teininä aamupalan syömättä ja koulussa söi vähän jotain, ja siitähän nousi kauhea haloo lääkärissä, että ei näin voi tehdä. Nyt on jo sen ikäinen, että saa itse päättää ja edelleen aamiainen on kahvi. Ei vaan pysty syömään aamulla. Päivällinen on normaalikokoinen ja iltapala tavallista hieman runsaampi. On ihan normaalipainoinen ja terve.
Tuskailen todella painoni kanssa. Ongelma on se, että en todellakaan halua olla millään dieetillä, missä joku sanelee, että tänään saat syödä tähän aikaan 100 g. lohta ja palan parsakaalia. Sosiaalinen elämäni (no nyt sattuneesta syystä vähän kituliaampaa) on paljolti sitä, että kokoonnutaan toistemme luo syömään hyvin ja nauttimaan viinejä. Noille illoille on bye bye, jos alan jonkun listan kanssa syömään. Nyt olen lyhyen ajan sisään lihonut paljon, mikä on itselleni täysi mysteeri. Kirjoitinkin tänään tästä jo toiseen ketjuun, että syön mirtatsapiinia unettomuuteen, mutta lääkärin mukaan sillä annostuksella senkään ei pitäisi lihottaa. Vaihdevuodet kolkuttelevat ovella, ja olen kuullut että tässä iässä lihoo helposti? En käsitä ollenkaan, mitä on tapahtunut. Mietin, voisiko tuo pätkäpaasto auttaa. Jättäisin aamupalan pois ja söisin lounaan joskus n. klo 14 ja sitten illalla päivällinen. Voisin ehkä silloin syödä myös herkkuja, mm. ihania juustoja kohtuudella. Nyt jos syön muutaman tunnin välein, tuntuu ainoa ratkaisu olevan pelkän juuresraasteen puputtaminen. En ole ikinä kokeillut mitään "kuureja" ja pelottaa, että sotken kaiken :(
Hjos haluat ap todella sen elinikäisen diabeteksen kaikkine , näkö- munuais - sydän ja turvotusvaivoineen jatka samaan malliin ja syö todella epäteaveellisesti, niinkuin tähänkin saakka.
MUTTA, JOS HALUAT verensokerin alle 6. Syöt paljon esim uunijuurkaia( tulee itsestään uunissa suuri määrä ja voit ottaa aina pakkasesta ja mikrossa lämmittää) raasteita,, lohta, kanaa. Raejuustoa, avokadoa yms Ruokajuomaksi vettä.
Ei yhtään mehuja, limsoja, suklaita, chipsejä . Suolainen ja sokerinen pois. Alkoholi MINIMIIN.
SITÄ RATAA.
EI AUTA VAIKK juokset joka päivä 5 km ,jos mässäilet epäterveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Osta polkupyörä ja ala ajamaan pyörälenkkejä. Alkoholi kokonaan pois ja yritä minimoida stressi. Noilla pääsee jo aika pitkälle.
Siinä mitkään pyörälenkit auta. Vaimo pyöräili 15 km työpäivinä ja sokerit huiteli 6.4. Lopulta uskoi , ja jätti kaiken sokerisen, juomat , makeat , munkit. ym pois. Nyt olleet sen jälkeen veren sokerit aina alle 6, elikkä 5.4,,,,,,5.7,,,,,,5.3 ,,,,monta vuotta. Toki laihtui , kun alkoi syömään oikein, vaikkei ole ollutkaan ylipainoinen koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Siirry prosessoimattomaan vegaaniruokavalioon. Ei tule niin paljon houkutuksia ja keho kiittää.
Kaupassa keskityt heviosastoon ja pysyt kaukana herkkuhyllyistä.
Parempi olo tulee jo parissa päivässä.
No hei..
Tämä neuvo on yhtä hyöyllinen ap:lle kuin opettaisi kissalle kertotaulua.
Miksei voi syödä hyvää ruokaa ?