Lue keskustelun säännöt.
Mulla todettiin esidiabetes ja uudet elämäntavat ei vaan onnistu!
01.04.2021 |
Nytkin maha täynnä kebabia ja suklaata, ja sydän tykyttää :( auttaako pieni kävely verensokeriin?
Mistä olette saaneet motivaatiota muutokseen? (Näen tulevaisuuden jotenkin ankeana, pupun ruokaa ja ähkimistä)
Kommentit (290)
Selvästi tarttet itse diabeteksen kuten alkoholisti loppuluisun jotta voit selvitä hengissä ennenaikaisesta kuolemasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamattomat lihavat nyt keksivät ihan mistä vain niitä syitä, jotta voi jatkaa samaan tapaan kuin ennen. No mutta se on ihan oma valinta. Jos jatkaa samaa rataa, niin saattaa vain matka loppua aikaisemmin ja kivuliaammin.
Juuri tällaiset kommentit ovat myrkkyä. Ja tuo asenne.
Tai sitten pitäisi välillä lopettaa se pään silittely ja sanoa niin kuin asiat on. Sen takia se lihavia hoitava lääkäri (en nyt muista ohjelman nimeä) on hyvä, kun ei lässytä vaan sanoo niin kuin asiat on.
Ja siltikään ei auta.. Väärin tehty sekin, toll o
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamattomat lihavat nyt keksivät ihan mistä vain niitä syitä, jotta voi jatkaa samaan tapaan kuin ennen. No mutta se on ihan oma valinta. Jos jatkaa samaa rataa, niin saattaa vain matka loppua aikaisemmin ja kivuliaammin.
Juuri tällaiset kommentit ovat myrkkyä. Ja tuo asenne.
Tai sitten pitäisi välillä lopettaa se pään silittely ja sanoa niin kuin asiat on. Sen takia se lihavia hoitava lääkäri (en nyt muista ohjelman nimeä) on hyvä, kun ei lässytä vaan sanoo niin kuin asiat on.
Jos olet ohjelmaa katsonut, niin olet varmaan havainnut, että yksikään ohjelman potilaista ei ole itseään syönyt huvikseen liikkumiskyvyttömäksi, vaan ihan jokaisella on joku trauma, jota on lääkinnyt syömisellä. Tähän trauman käsittely on ollut melkein jokaisella onnistumisen edellytys. Syyllistämisellä ja haukkumisella ei saa kuin pahaa aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pätkäpaasto 16:8, eli joka päivä paasto 16 h ja syömisikkuna 8 h. Tällä hoikistuu, pääsee irti ruokahimoistaan ja moni päässyt eroon kakkostyypin diabeteksestä kokonaan
Toimiiko tämä oikeasti? Lapseni jätti teininä aamupalan syömättä ja koulussa söi vähän jotain, ja siitähän nousi kauhea haloo lääkärissä, että ei näin voi tehdä. Nyt on jo sen ikäinen, että saa itse päättää ja edelleen aamiainen on kahvi. Ei vaan pysty syömään aamulla. Päivällinen on normaalikokoinen ja iltapala tavallista hieman runsaampi. On ihan normaalipainoinen ja terve.
Tuskailen todella painoni kanssa. Ongelma on se, että en todellakaan halua olla millään dieetillä, missä joku sanelee, että tänään saat syödä tähän aikaan 100 g. lohta ja palan parsakaalia. Sosiaalinen elämäni (no nyt sattuneesta syystä vähän kituliaampaa) on paljolti sitä, että kokoonnutaan toistemme luo syömään hyvin ja nauttimaan viinejä. Noille illoille on bye bye, jos alan jonkun listan kanssa syömään. Nyt olen lyhyen ajan sisään lihonut paljon, mikä on itselleni täysi mysteeri. Kirjoitinkin tänään tästä jo toiseen ketjuun, että syön mirtatsapiinia unettomuuteen, mutta lääkärin mukaan sillä annostuksella senkään ei pitäisi lihottaa. Vaihdevuodet kolkuttelevat ovella, ja olen kuullut että tässä iässä lihoo helposti? En käsitä ollenkaan, mitä on tapahtunut. Mietin, voisiko tuo pätkäpaasto auttaa. Jättäisin aamupalan pois ja söisin lounaan joskus n. klo 14 ja sitten illalla päivällinen. Voisin ehkä silloin syödä myös herkkuja, mm. ihania juustoja kohtuudella. Nyt jos syön muutaman tunnin välein, tuntuu ainoa ratkaisu olevan pelkän juuresraasteen puputtaminen. En ole ikinä kokeillut mitään "kuureja" ja pelottaa, että sotken kaiken :(
Dieetti ja kuuri onkin ne kaikkein pahimmat, mitä itselleen voi tehdä. Ihan ensimmäisenä tarvitset asennemuutoksen, jos terveellinen ruokavalio on mielestäsi 100g lohta ja pala parsakaalia. Aloita vaikka tavallisesta ruuasta lautasmallin mukaan, se on ehkä kaikkein helpoin muutos. Jos saat normaalin ruokailun kuriin, mikään ei estä herkuttelemasta silloin tällöin.
Siis tarkoitan tuolla "100 g. lohta jne." sitä, etten halua noudattaa dieettiä, jossa seurataan tarkasti ohjeita "tänään syöt sitä ja tätä". Kun se sosiaalinen elämä on aika paljon yhdessä syömistä, niin aika vaikeaa se olisi. Totta kai syön sitä, mitä on laitettu, kun olen vierailemassa :) Eikä siellä välttämättä millään lautasmallilla syödä. Toki katson herkutteluksi myös monet hyvin laitetut kasvikset jne. eli en mitään mättöä nyt kaipaa. Sitä pätkäpaastoa mietin sillä, että voisinko sen avulla syödä melko vapaasti kuitenkin silloin, kun on ruoka-aika. En jotenkin osaa ajatella niin, että söisin tosi spartalaisesti lähes koko ajan ja ihan silloin tällöin söisin herkutellen. Kyllä siinä ystäväpiirissä joku viini ja hyvät juustot ja makkarat on melko arkea kuitenkin eli ei mikään kerran vuodessa juttu. Ja kumma kyllä ne monet muut ovat ihan normaalipainoisia :(
Ystäväpiirisi melko arkea ovat viinit, juustot ja makkarat? Ja tosissasi ihmettelet lihomista? Oikeasti?
Just kirjoitin, ettei se ystäväpiirini ole lihava, siinä vikassa virkkeessä. Ei sitä viiniä nyt yhtä tonkallista juoda ja vetäistä kiloa edamia sen kanssa, se on paljon pienimuotoisempaa. Eli kai voi sanoa, ettei nyt sen kummempaa kuin suomalaisten pulla kahvin kanssa. Ja mitä tänne olen kirjoittanut, niin kyllä olen nautinnokseni syönyt ja juonut ennenkin, eikä se ole minua lievää ylipainoa lihavammaksi tehnyt, mutta nyt tuli äkkiä suuri lihominen. Mutta kun nyt tämän ketjun taas löysin, niin taisin aiemmin mainita, että syön unettomuuteen mirtatsapiinia, jonka ei pitäisi pienellä annostuksella lihottaa (isommalla sitten herkästikin). Mitä luin netistä unettomien hyvin vaihtelevia kokemuksia, niin kyllä siellä tuli esiin, että joillain se pienikin annos lihottaa paljon. En tiedä, mihin se perustuu, onko se kasvaneen ruokahalun seurausta, nestettä vai mitä. Mutta eiköhän siinä ole selitys tälle yhtäkkiä pompanneelle painolle. Kun aloitin lääkkeen, oli joitakin ahmintakohtauksia, mutta kyllä ne ovat sittemmin kadonneet. Eli en löydä elintavoista selitystä sille, että lähes 10 kg on tullut äkkiä, jonkin kilon tai pari vielä ymmärtäisin ihan arkijärjellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap:lla voi olla muka nälkä melkein heti syömisen jälkeen?!
Helposti. Syö liian vähän kokonaisuudessa, tai ihan liikaa hiilihydraatteja.
Syömishäiriöinen syö lähes tauotta. Telkkarissa sarja "sairaalloisen lihavat": siinä syövät ja syötyään miettivät jo, mitä syödä seuraavaksi.
No ei syö. Kun mulla oli ahmimishäiriö pahimmillaan, en ikinä syönyt aamupalaa. Enkä lounasta. Kotiin tullessa otin ekana tunnin tai parin päikkärit.sitten avasin jääkaapin oven, ja silloin söin about kaiken, mitä käsiini sain. Mä ostin niin isoja määriä karkkeja, että oli pakko käydä vähintään kahdessa eri kaupassa, kun yhdestä ei kehdannut ostaa "riittävästi".
En ymmärrä, miten on mahdollista yhdellä istumalla ahtaa 3600 kaloria. Luulis jo, että tulis ylös.
No ei siinä mahalaukku paljoa täyty ja veny, kun syö suola tai chilipähkinöitä, croissantia ja viineriä jne, On kevyitä painoltaan, mutta todella kaloripitoisia.
Ahmija
Voi ihme sentään, takuulla noista maha täyttyy, jos niitä liki 4000:lla kalorilla kiskoo. Jo niiden sisältämä rasva täyttää.
Suosittelen toimimaan.
Paljon oheissairauksia.
Aina jotakin kipua ja vaivaa.
Tällä hetkellä jalat ja kädet auki verillä. Haavat kestää toosi pitkään parantua.
Uniapnea, astma vähän niin kuin kaupan päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaisin melkein kävelylenkeistä. Ne piristävät, ja kohottavat oikeasti mielialaa. Lenkin jälkeen ei edes tee mieli mättää älyttömiä määriä herkkuja. Minulla ainakin suorastaan vähentää ruokahalua ja etenkin iltasyömistä.
Kävele vaikka vain 20 minuuttia päivässä. Kunhan teet sitä usein, viisi kertaa viikossa. Aikaa tuhon ei oikeasti mene, sen kun laittaa ulkovaatteet päälle ja lähtee ulos. Kunto nousee nopeasti, ja matka pitenee kuin itsestään. Aloita jo tänään, ulkona paistaa aurinko! Auttaa muuten myös uniongelmiin.
Kävelen kyllä työmatkat n. 3km suuntaansa ja koiran kanssa kävelen myös. Nämä ei ole mitenkään auttaneet, näitä tein jo ennen kuin menin siihen Sokerirasituskokeeseen.
Tää älytön ahminta pitää saada loppumaan, puolessa vuodessa tullut se 3kg. Soitan pääsiäisen jälkeen tk, ja koitan saada apua tähän.
Ap
Et sitten ole ollutkaan työtön 12v?
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen toimimaan.
Paljon oheissairauksia.
Aina jotakin kipua ja vaivaa.Tällä hetkellä jalat ja kädet auki verillä. Haavat kestää toosi pitkään parantua.
Uniapnea, astma vähän niin kuin kaupan päälle.
Ai diabetes sulla? Eikö sitä voi hoitaa?
Tai sitten pitäisi välillä lopettaa se pään silittely ja sanoa niin kuin asiat on. Sen takia se lihavia hoitava lääkäri (en nyt muista ohjelman nimeä) on hyvä, kun ei lässytä vaan sanoo niin kuin asiat on.