Mulla todettiin esidiabetes ja uudet elämäntavat ei vaan onnistu!
Nytkin maha täynnä kebabia ja suklaata, ja sydän tykyttää :( auttaako pieni kävely verensokeriin?
Mistä olette saaneet motivaatiota muutokseen? (Näen tulevaisuuden jotenkin ankeana, pupun ruokaa ja ähkimistä)
Kommentit (290)
Tsemppiä sinulle, kyllä sä onnistut! Omalla kohdallani toimii salliminen eikä kieltäminen.
Syön kolme kertaa päivässä; aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Ruokavalioni on kasvispainotteinen, kalaa kahdesta kolmeen kertaa viikossa, kananmunia, maustamatonta jugurttia, marjoja mielinmäärin. Punainen liha ei maistu. Väli- tai iltapaloja en syö.
Syön salaattilautaselta ja keitot pienestä kulhosta.
Juon vettä erittäin runsaasti pitkin päivää, limut ja siiderit eivät maistu. Jälkiruokia ja leivonnaisia syön, mutta koska ensimmäiset kolme lusikallista maistuvat parhaimmilta, se määrä riittää.
Kävelen viiden kilometrin työmatkat, kävelen aina portaat. En syö samalla kun luen, katson elokuvia, telkkaria tai vaikka matkustan junassa.
Näillä konsteilla olen pysynyt normaalipsinousena ja verensokerit ovat ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pätkäpaasto 16:8, eli joka päivä paasto 16 h ja syömisikkuna 8 h. Tällä hoikistuu, pääsee irti ruokahimoistaan ja moni päässyt eroon kakkostyypin diabeteksestä kokonaan
Toimiiko tämä oikeasti? Lapseni jätti teininä aamupalan syömättä ja koulussa söi vähän jotain, ja siitähän nousi kauhea haloo lääkärissä, että ei näin voi tehdä. Nyt on jo sen ikäinen, että saa itse päättää ja edelleen aamiainen on kahvi. Ei vaan pysty syömään aamulla. Päivällinen on normaalikokoinen ja iltapala tavallista hieman runsaampi. On ihan normaalipainoinen ja terve.
Tuskailen todella painoni kanssa. Ongelma on se, että en todellakaan halua olla millään dieetillä, missä joku sanelee, että tänään saat syödä tähän aikaan 100 g. lohta ja palan parsakaalia. Sosiaalinen elämäni (no nyt sattuneesta syystä vähän kituliaampaa) on paljolti sitä, että kokoonnutaan toistemme luo syömään hyvin ja nauttimaan viinejä. Noille illoille on bye bye, jos alan jonkun listan kanssa syömään. Nyt olen lyhyen ajan sisään lihonut paljon, mikä on itselleni täysi mysteeri. Kirjoitinkin tänään tästä jo toiseen ketjuun, että syön mirtatsapiinia unettomuuteen, mutta lääkärin mukaan sillä annostuksella senkään ei pitäisi lihottaa. Vaihdevuodet kolkuttelevat ovella, ja olen kuullut että tässä iässä lihoo helposti? En käsitä ollenkaan, mitä on tapahtunut. Mietin, voisiko tuo pätkäpaasto auttaa. Jättäisin aamupalan pois ja söisin lounaan joskus n. klo 14 ja sitten illalla päivällinen. Voisin ehkä silloin syödä myös herkkuja, mm. ihania juustoja kohtuudella. Nyt jos syön muutaman tunnin välein, tuntuu ainoa ratkaisu olevan pelkän juuresraasteen puputtaminen. En ole ikinä kokeillut mitään "kuureja" ja pelottaa, että sotken kaiken :(
Dieetti ja kuuri onkin ne kaikkein pahimmat, mitä itselleen voi tehdä. Ihan ensimmäisenä tarvitset asennemuutoksen, jos terveellinen ruokavalio on mielestäsi 100g lohta ja pala parsakaalia. Aloita vaikka tavallisesta ruuasta lautasmallin mukaan, se on ehkä kaikkein helpoin muutos. Jos saat normaalin ruokailun kuriin, mikään ei estä herkuttelemasta silloin tällöin.
Siis tarkoitan tuolla "100 g. lohta jne." sitä, etten halua noudattaa dieettiä, jossa seurataan tarkasti ohjeita "tänään syöt sitä ja tätä". Kun se sosiaalinen elämä on aika paljon yhdessä syömistä, niin aika vaikeaa se olisi. Totta kai syön sitä, mitä on laitettu, kun olen vierailemassa :) Eikä siellä välttämättä millään lautasmallilla syödä. Toki katson herkutteluksi myös monet hyvin laitetut kasvikset jne. eli en mitään mättöä nyt kaipaa. Sitä pätkäpaastoa mietin sillä, että voisinko sen avulla syödä melko vapaasti kuitenkin silloin, kun on ruoka-aika. En jotenkin osaa ajatella niin, että söisin tosi spartalaisesti lähes koko ajan ja ihan silloin tällöin söisin herkutellen. Kyllä siinä ystäväpiirissä joku viini ja hyvät juustot ja makkarat on melko arkea kuitenkin eli ei mikään kerran vuodessa juttu. Ja kumma kyllä ne monet muut ovat ihan normaalipainoisia :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pätkäpaasto 16:8, eli joka päivä paasto 16 h ja syömisikkuna 8 h. Tällä hoikistuu, pääsee irti ruokahimoistaan ja moni päässyt eroon kakkostyypin diabeteksestä kokonaan
Toimiiko tämä oikeasti? Lapseni jätti teininä aamupalan syömättä ja koulussa söi vähän jotain, ja siitähän nousi kauhea haloo lääkärissä, että ei näin voi tehdä. Nyt on jo sen ikäinen, että saa itse päättää ja edelleen aamiainen on kahvi. Ei vaan pysty syömään aamulla. Päivällinen on normaalikokoinen ja iltapala tavallista hieman runsaampi. On ihan normaalipainoinen ja terve.
Tuskailen todella painoni kanssa. Ongelma on se, että en todellakaan halua olla millään dieetillä, missä joku sanelee, että tänään saat syödä tähän aikaan 100 g. lohta ja palan parsakaalia. Sosiaalinen elämäni (no nyt sattuneesta syystä vähän kituliaampaa) on paljolti sitä, että kokoonnutaan toistemme luo syömään hyvin ja nauttimaan viinejä. Noille illoille on bye bye, jos alan jonkun listan kanssa syömään. Nyt olen lyhyen ajan sisään lihonut paljon, mikä on itselleni täysi mysteeri. Kirjoitinkin tänään tästä jo toiseen ketjuun, että syön mirtatsapiinia unettomuuteen, mutta lääkärin mukaan sillä annostuksella senkään ei pitäisi lihottaa. Vaihdevuodet kolkuttelevat ovella, ja olen kuullut että tässä iässä lihoo helposti? En käsitä ollenkaan, mitä on tapahtunut. Mietin, voisiko tuo pätkäpaasto auttaa. Jättäisin aamupalan pois ja söisin lounaan joskus n. klo 14 ja sitten illalla päivällinen. Voisin ehkä silloin syödä myös herkkuja, mm. ihania juustoja kohtuudella. Nyt jos syön muutaman tunnin välein, tuntuu ainoa ratkaisu olevan pelkän juuresraasteen puputtaminen. En ole ikinä kokeillut mitään "kuureja" ja pelottaa, että sotken kaiken :(
Dieetti ja kuuri onkin ne kaikkein pahimmat, mitä itselleen voi tehdä. Ihan ensimmäisenä tarvitset asennemuutoksen, jos terveellinen ruokavalio on mielestäsi 100g lohta ja pala parsakaalia. Aloita vaikka tavallisesta ruuasta lautasmallin mukaan, se on ehkä kaikkein helpoin muutos. Jos saat normaalin ruokailun kuriin, mikään ei estä herkuttelemasta silloin tällöin.
Vierailijalle: ei kukaan sulle pakota "terveellisten ruokien"-listaa. Saat pupeltaa ihan rauhassa. Sinä itse olet vastuussa itsestäsi! Pätkäpaasto on ihan yhtä tyhjän kanssa. Vanhemmiten aineenvaihdunta hidastuu, jolloin ruokamääriä pitää tietysti vähentää, ettei liho. Komppaan edellistä: asenne sapuskaan ratkaisee. Tutki ruoka-aineiden kaloreita. Nissä ihanissa juustoissa on pienessäkin määrässä tosi paljon kovaa rasvaa,; se jämähtää läskiksi ja kovettaa suonia. Jos arjen ruokakuviot ovat kunnossa, voi toki herkutella mutta harvoin. Ryhtiä peliin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pätkäpaasto 16:8, eli joka päivä paasto 16 h ja syömisikkuna 8 h. Tällä hoikistuu, pääsee irti ruokahimoistaan ja moni päässyt eroon kakkostyypin diabeteksestä kokonaan
Toimiiko tämä oikeasti? Lapseni jätti teininä aamupalan syömättä ja koulussa söi vähän jotain, ja siitähän nousi kauhea haloo lääkärissä, että ei näin voi tehdä. Nyt on jo sen ikäinen, että saa itse päättää ja edelleen aamiainen on kahvi. Ei vaan pysty syömään aamulla. Päivällinen on normaalikokoinen ja iltapala tavallista hieman runsaampi. On ihan normaalipainoinen ja terve.
Tuskailen todella painoni kanssa. Ongelma on se, että en todellakaan halua olla millään dieetillä, missä joku sanelee, että tänään saat syödä tähän aikaan 100 g. lohta ja palan parsakaalia. Sosiaalinen elämäni (no nyt sattuneesta syystä vähän kituliaampaa) on paljolti sitä, että kokoonnutaan toistemme luo syömään hyvin ja nauttimaan viinejä. Noille illoille on bye bye, jos alan jonkun listan kanssa syömään. Nyt olen lyhyen ajan sisään lihonut paljon, mikä on itselleni täysi mysteeri. Kirjoitinkin tänään tästä jo toiseen ketjuun, että syön mirtatsapiinia unettomuuteen, mutta lääkärin mukaan sillä annostuksella senkään ei pitäisi lihottaa. Vaihdevuodet kolkuttelevat ovella, ja olen kuullut että tässä iässä lihoo helposti? En käsitä ollenkaan, mitä on tapahtunut. Mietin, voisiko tuo pätkäpaasto auttaa. Jättäisin aamupalan pois ja söisin lounaan joskus n. klo 14 ja sitten illalla päivällinen. Voisin ehkä silloin syödä myös herkkuja, mm. ihania juustoja kohtuudella. Nyt jos syön muutaman tunnin välein, tuntuu ainoa ratkaisu olevan pelkän juuresraasteen puputtaminen. En ole ikinä kokeillut mitään "kuureja" ja pelottaa, että sotken kaiken :(
Dieetti ja kuuri onkin ne kaikkein pahimmat, mitä itselleen voi tehdä. Ihan ensimmäisenä tarvitset asennemuutoksen, jos terveellinen ruokavalio on mielestäsi 100g lohta ja pala parsakaalia. Aloita vaikka tavallisesta ruuasta lautasmallin mukaan, se on ehkä kaikkein helpoin muutos. Jos saat normaalin ruokailun kuriin, mikään ei estä herkuttelemasta silloin tällöin.
Siis tarkoitan tuolla "100 g. lohta jne." sitä, etten halua noudattaa dieettiä, jossa seurataan tarkasti ohjeita "tänään syöt sitä ja tätä". Kun se sosiaalinen elämä on aika paljon yhdessä syömistä, niin aika vaikeaa se olisi. Totta kai syön sitä, mitä on laitettu, kun olen vierailemassa :) Eikä siellä välttämättä millään lautasmallilla syödä. Toki katson herkutteluksi myös monet hyvin laitetut kasvikset jne. eli en mitään mättöä nyt kaipaa. Sitä pätkäpaastoa mietin sillä, että voisinko sen avulla syödä melko vapaasti kuitenkin silloin, kun on ruoka-aika. En jotenkin osaa ajatella niin, että söisin tosi spartalaisesti lähes koko ajan ja ihan silloin tällöin söisin herkutellen. Kyllä siinä ystäväpiirissä joku viini ja hyvät juustot ja makkarat on melko arkea kuitenkin eli ei mikään kerran vuodessa juttu. Ja kumma kyllä ne monet muut ovat ihan normaalipainoisia :(
Ystäväpiirisi melko arkea ovat viinit, juustot ja makkarat? Ja tosissasi ihmettelet lihomista? Oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä tekisin, jos joskus todettaisiin että olisi pakko alkaa syömään pelkkää pahaa ruokaa ja tuhlaamaan kallista aikaa jossain salilla jumppaamiseen, koko loppuelämän ajan tai sairastuu. Pelkkä ajatuskin puistattaa. Onneksi oma paino pysyy tasan 75kg vaikka mitä tekisi.
Eihän tämä mukavaa ole., ei kukaan halua syödä vastenmielisiä juttuja.
Vaikeaa. Ap
Olen hoikka ja syön hyvää ruokaa. Höyrytän kalaa, kylkeen täysjyväriisiä ja maustettuja vihanneksia, loraus rypsiöljyä. Pähkinöitä, rahkaa marjojen kanssa, raejuustoa, pari palaa suklaata. Juon vettä reilusti, kahivia myös. Joskus pitsalle, joskus lasilliselle, mutta harvemmin. En tietenkään syö "pahaa ruokaa". Ei elämäntapamuutos päähän tipahda. Siihen tottuu tosi nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä tekisin, jos joskus todettaisiin että olisi pakko alkaa syömään pelkkää pahaa ruokaa ja tuhlaamaan kallista aikaa jossain salilla jumppaamiseen, koko loppuelämän ajan tai sairastuu. Pelkkä ajatuskin puistattaa. Onneksi oma paino pysyy tasan 75kg vaikka mitä tekisi.
Eihän tämä mukavaa ole., ei kukaan halua syödä vastenmielisiä juttuja.
Vaikeaa. ApOlen hoikka ja syön hyvää ruokaa. Höyrytän kalaa, kylkeen täysjyväriisiä ja maustettuja vihanneksia, loraus rypsiöljyä. Pähkinöitä, rahkaa marjojen kanssa, raejuustoa, pari palaa suklaata. Juon vettä reilusti, kahivia myös. Joskus pitsalle, joskus lasilliselle, mutta harvemmin. En tietenkään syö "pahaa ruokaa". Ei elämäntapamuutos päähän tipahda. Siihen tottuu tosi nopeasti.
Latasin kalorilaskuri sovelluksen. Elänyt ihan normaalisti, ja joka päivä tullut laskuriin n3600 kcal! Eli elän siten, että koko ajan lihon ja lihon. Järkyttävää, omasta mielestäni syön hyvin.
Mistä sitten vähentää, en tiedä. Tälle päivälle vielä 400 kcal jäljellä ja kello vasta puoli 4.
Ap
Muista Ap, että elintavat ovat nimen omaan tapoja. Ja ihminen on usein tapojensa orja. Eli tapojen muuttaminen on hidasta ja vaatii useita toistoja. Minusta sinun kannattaisi miettiä elämääsi kokonaisuutena. Nukutko tarpeeksi? juotko vettä tarpeeksi? syötkö säännöllisesti? syötkö tarpeeksi proteiinia? onko stressiä tai ikäviä tunteita joihin syöt?
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Jos lapsia ei olisi, niin olisin ta ppanut itseni jo vuosia sitten. Silloin, kun aloin lihomaan.
Lasten vuoksi nousen aamulla.
Ei ole tavoitteita elämässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas maha täynnä höttöä, ja suklaamunia lasten kaappi täynnä :(
On tämä elämä vaikeaa
ApEi se elämäntapamuutos onnistu niin, että vain sinä olet herkkuja syömättä. Älä osta kotiin mitään mitä, et voi itse syödä. Lapsillasi on sinun geenisi eli alttius sokeritautiin. Mitä enemmän he syövät höttöruokaa, sitä sairaampia he ovat. Ajattele asiaa niin, että myrkytät heitä sokerilla ja huonolla ruoalla joka päivä.
Meillä minulla on lievä sokkeritauti eli juurikin tilanne, että ei ole lääkitystä. Me syömme kaikki samaa terveellistä ruokaa. Pääsiäiseksi ostettiin kullekin 2 suklaamunaa, ei mitään muita herkkuja. Vähitellen se oma maku tottuu siihen, että sen saman mielihyvän saa hyvinkin pienestä määrästä makeaa. Teen silloin tällöin pannaria, johon laitan yhden ruokalusikallisen sokeria koko peltiin ja se maistuu todella makealta.
Lopputuloksena on se, että mies on laihtunut normaalipainoiseksi, lapsi on hoikka. Meillä ei ole karkkipäiviä eikä mitään kiukkuja asiasta. Lapsi ymmärtää jo nyt 9-vuotiaana, että hänellä on alttius sokeritautiin. Mies lähti liikkumaankin, kun paino putosi.
Syömme paljon kasviksia, paljon kanaa, vähän punaista lihaa, paljon papuja jne.
Makutottumukset muuttvat.
Mutta perussyy on se, että minä haluan elää. Minä haluan olla lapseni tukeni vielä sittenkin, kun hän on nuori aikuinen.
Ja jos haluaa elää, niin on vain luovuttava jostain. Ruokavalion totaalinen muutaminen pn pieni hinta elämästä.
Lasten jälkeen, parasta mun elämässä on syöminen... Kaikki muu on p*skaa. Olen esim ollut 12 v työtön
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä tekisin, jos joskus todettaisiin että olisi pakko alkaa syömään pelkkää pahaa ruokaa ja tuhlaamaan kallista aikaa jossain salilla jumppaamiseen, koko loppuelämän ajan tai sairastuu. Pelkkä ajatuskin puistattaa. Onneksi oma paino pysyy tasan 75kg vaikka mitä tekisi.
Eihän tämä mukavaa ole., ei kukaan halua syödä vastenmielisiä juttuja.
Vaikeaa. ApOlen hoikka ja syön hyvää ruokaa. Höyrytän kalaa, kylkeen täysjyväriisiä ja maustettuja vihanneksia, loraus rypsiöljyä. Pähkinöitä, rahkaa marjojen kanssa, raejuustoa, pari palaa suklaata. Juon vettä reilusti, kahivia myös. Joskus pitsalle, joskus lasilliselle, mutta harvemmin. En tietenkään syö "pahaa ruokaa". Ei elämäntapamuutos päähän tipahda. Siihen tottuu tosi nopeasti.
Latasin kalorilaskuri sovelluksen. Elänyt ihan normaalisti, ja joka päivä tullut laskuriin n3600 kcal! Eli elän siten, että koko ajan lihon ja lihon. Järkyttävää, omasta mielestäni syön hyvin.
Mistä sitten vähentää, en tiedä. Tälle päivälle vielä 400 kcal jäljellä ja kello vasta puoli 4.
Ap
Aloita siitä, että lopetat välipalojen syömisen (tai vaihdat vaikka porkkanaan, jos et tottumuksesta osaa olla ilman). Laita leivälle vähemmän levitettä ja päällisiä, oikeasti et huomaa yhtään vaikka juustoa olisi kolmen siivun sijasta kaksi. Lopeta kaloreiden juominen, ruoka- ja janojuomaksi vettä, mehut pois. Lisää kasvisten määrää. Ihan pienillä ja huomaamattomillakin muutoksissa saat nipistettyä päivästä pois paljon turhia kaloreita.
proksyk kirjoitti:
Edellisenä päivänä söin klo 10 kaksi isoa lautasta makaronimössöä, oli hirvee nälkä. Mutta kaupassa ei ähkyssä tehnyt mieli herkkuja. NO JO! Hyvä kun ET OSTANUT kaupassa,siitä se alkaa,HIENOA!
MUTTA: Otappa nyt tapa,että ET OTA TOISTA KERTAA vaikka miten ois näölkä! Juo vettä isoiso lasi,odota hetki ja kappas,ei ole enää nälkä!
Mutta tuollai,pienin askelin.
Onnittele itseäsi kun ET OSTANUT,siitä se alkaa!
Varjele, jos mun pitäis syödä kaksi lautasellista makaronimössöä aamu-kymmeneltä. Ajatuskin saa vyötärön paisumaan.
Vierailija kirjoitti:
proksyk kirjoitti:
Edellisenä päivänä söin klo 10 kaksi isoa lautasta makaronimössöä, oli hirvee nälkä. Mutta kaupassa ei ähkyssä tehnyt mieli herkkuja. NO JO! Hyvä kun ET OSTANUT kaupassa,siitä se alkaa,HIENOA!
MUTTA: Otappa nyt tapa,että ET OTA TOISTA KERTAA vaikka miten ois näölkä! Juo vettä isoiso lasi,odota hetki ja kappas,ei ole enää nälkä!
Mutta tuollai,pienin askelin.
Onnittele itseäsi kun ET OSTANUT,siitä se alkaa!
Tuona makaronimössö päivänä aloitin lautasmallista. No pitihän se arvata, että kasvikset ei vie nälkää, joten oli pakko ottaa se santsi annos ilman kasviksia. Ja hyvä kun otin, jäi suklaa kauppaan.
Ap
AP! Ei pikkuinen nälkä sua tapa. Olet vain tottunut siihen, että maha tursuaa ähkynä. Elimistö tottuu just siihen, mitä sille syötetään. Kunhan ei sitten mene toiseen ääripäähän- anorektiseen. Kultainen keskitie kaikessa lienee paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kotona on suklaata ja kebabia? On paljon helpompi jättää herkut syömättä, jos niitä ei ole kotona. Mene kauppaan vain vatsa täynnä, niin on helpompi jättää herkut ostamatta.
Tosin yhdyn joihinkin muihin kirjoittajiin siinä, että kebab itsessään ei ole kovin paha, kunhan sen kanssa syö salaattia eikä pitaleipää tai ranskalaisia perunoita.
Ja toki joskus saa syödä epäterveellisiäkin herkkuja hyvällä omallatunnolla. Tärkeintä on se, että useimpina päivinä ruokavalio on parempi. Liian tiukka yrittäminen ei toimi. Suosittelen Patrik Borgin kirjoja.
Aamulla ostin, kun koko eilisen illan niitä himosin.
Olen lukenut Borgin kirjat ajat sitten. Ap
AP. Miksi täällä kiukuttelet kuin pikku kakara? Täällä on sulle annettu/vinkattu tosi hyviä ideoita ja sä torppaat parkuen jokaisen.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Tätä kamppailua käynyt jo 6kk, ei mitään positiivista muutosta painossa tietenkään. Kolme kiloa tullut lisää, ikävä kyllä.
Pitäisi kai olla mielenkiintoinen elämä, että jaksaisi panostaa. Nyt vaan tympii ja tylsistyttää ja ruoka lohduttaa.
Ap
Olet kyllä, sorry, kaikn puolin perin saamaton. Niin makaat kuin petaat!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Jos lapsia ei olisi, niin olisin ta ppanut itseni jo vuosia sitten. Silloin, kun aloin lihomaan.
Lasten vuoksi nousen aamulla.Ei ole tavoitteita elämässä.
Ap
Et tietenkään saa verensokereita kuntoon niin kauan kun oikeasti haluat tuhota itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on ihan AP:n oma valinta. Jos haluat lähteä täältä nopeammin, niin jatka samaan malliin.
Kebabin ja salaatin väliin mahtuu kuitenkin aika laaja kirjo hyvää ja terveellistä ruokaa.
Juu, kai se pitää odottaa niitä lääkkeitä.
Ap
AP tekee päätöksensä ihan omin pikku aivoin. Siinä sitten popsit lääkkeitäsi. Eihän me voida sua enempää valistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Jos lapsia ei olisi, niin olisin ta ppanut itseni jo vuosia sitten. Silloin, kun aloin lihomaan.
Lasten vuoksi nousen aamulla.Ei ole tavoitteita elämässä.
ApEt tietenkään saa verensokereita kuntoon niin kauan kun oikeasti haluat tuhota itsesi.
Niin, pitäisi ensin löytää se elämän ilo, ehkä silloin jaksaisi miettiä tulevaisuutta ja niitä Sokeriarvoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Jos lapsia ei olisi, niin olisin ta ppanut itseni jo vuosia sitten. Silloin, kun aloin lihomaan.
Lasten vuoksi nousen aamulla.Ei ole tavoitteita elämässä.
ApVoi helvetti, mitä märiset: ei tavoiteitta ja elämä niiiiiin tylsää, tympii vaan, Sairashan sä olet päästäsi.
Et tietenkään saa verensokereita kuntoon niin kauan kun oikeasti haluat tuhota itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittaja haluaa elämältä?
Haluaakl aloittaja ylipäänsä elää?
Nimittäin jos ei elintapamuutokset onnistu, niin se elämä jää lyhyeksi. Kuolet nuorena.
Siinä sitä motivaatiota sinulle.
Elintapamuutokset onnistuvat, jos on riittävästi tahtoa. Haluatko hautaan vai et? Onko sinulla lapsia? Miten he pärjäävät ilman sinua?
Jos lapsia ei olisi, niin olisin ta ppanut itseni jo vuosia sitten. Silloin, kun aloin lihomaan.
Lasten vuoksi nousen aamulla.Ei ole tavoitteita elämässä.
ApEt tietenkään saa verensokereita kuntoon niin kauan kun oikeasti haluat tuhota itsesi.
Niin, pitäisi ensin löytää se elämän ilo, ehkä silloin jaksaisi miettiä tulevaisuutta ja niitä Sokeriarvoja.
Ap
Elämän ilo voi löytyä siitä, että on terve.
Dieetti ja kuuri onkin ne kaikkein pahimmat, mitä itselleen voi tehdä. Ihan ensimmäisenä tarvitset asennemuutoksen, jos terveellinen ruokavalio on mielestäsi 100g lohta ja pala parsakaalia. Aloita vaikka tavallisesta ruuasta lautasmallin mukaan, se on ehkä kaikkein helpoin muutos. Jos saat normaalin ruokailun kuriin, mikään ei estä herkuttelemasta silloin tällöin.