Dokumentti: Marikan kuolema
Oli koskettava, kaunis ja ahdistava. Ahdistavan kamalaa etenkin Marikan ja hänen miehensä jonkinlainen välirikko kuoleman lähestyessä kun toista olisi tarvinnut kaikkein eniten..
Kommentit (506)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran hiukan puolustaisin miesystävää, että ensinnäkin eivät ehtineet kauaa olla yhdessä, kun diagnoosi tuli. Sitten hän joutui vielä dokumenttiin. Lopuksi hänen maineensa pilattiin, kysymättä yhtään, mikä sai hänet lausumaan loukkaavat sanat. Ja oliko se edes totta? Anteeksi vain, mutta mielestäni Marika oli aika narsistinen persoona. Voisitteko itse mennä dokumenttiin mukaan tuoreessa suhteessa? Mistä me tiedämme, miten vaikeaa miehellä oli?
Ei häntä mitenkään pakotettu dokumenttiin, varmasti on itse suostunut, kun on sinne päätynyt. Tietääkö kukaan kauanko Marika ja mies olivat yhdessä ennen sairastumista? Sormuksetkin näytti olevan nimettömissä, hämmentävää. Ja onhan se aika suhteellista mikä on lyhyt seurustelu, voihan esim. kaksi vuottakin olla jollekin lyhyt aika.
Niin ja saihan tuo mies puolustella sanomisiaan, kertoi olevansa helposti suuttuvaa tyyppiä jne. Mielestäni Marika vaikutti oikein ystävälliseltä ja aidolta ihmiseltä, töykeää kutsua häntä narsistiseksi. Mutta miesystävän käytös sai kyllä vihaiseksi Marikan puolesta. Tuollainen epäluotettava ja ilkeä mies, toivottavasti en törmää hänen kaltaisiin itse.
Ehkä mies ei ollut epäluotettava ja ilkeä. Tuo tilanne on niin ahdistava, että se saattaa saada sitä sivusta seuraavan ihmisen käyttäytymään noin. Varmasti näki dokumentin ennen sen esittämistä, mutta antoi olla sellaisenaan kuin sen silloin koki.
Ei tuollaista käytöstä oikeuteta sillä, että ahdisti toisen tilanne.
Ei kukaan tiedä miten ahdistukseen reagoi ennenkuin on itse siinä tilanteessa.
Mutta tilastoistakin näkee, että jos nainen sairastuu, mies yleensä nostaa kytkintä.
Kun mies sairastuu, nainen pysyy rinnalla loppuun asti.
Miehet ovat usein todella huonoja kestämään vastoinkäymisiä. Itsekin olen ollut naimisissa pakenijan kanssa. Ei hänestä ollut missään kohtaa tueksi. Minä tasoitin hänelle tietä kun hänen vanhempansa kuolivat, hän ei osallistunut edes äitini muistotilaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on nykyaikana liian suuri tabu, sen takia on hyvä että kuolemasta puhutaan ja sitä tehdään näkyväksi yhteiskunnassa. Kuolema koskettaa jokaista jossain vaiheessa ja yleensä monella tavalla. Kuoleminen ja kuolevat on "siivottu" pois muiden silmistä jo useiden vuosikymmenien ajan, joka tekee aiheesta entistä pelottavamman mörön.
Miksi tätä kommenttia kuulee vuodesta toiseen.
Se jonka läheinen kuolee tietää sen kauheuden kaikkinensa lopun elämäänsä. Sitä ei ole siivottu mihinkään, sillä se on mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta tilastoistakin näkee, että jos nainen sairastuu, mies yleensä nostaa kytkintä.
Kun mies sairastuu, nainen pysyy rinnalla loppuun asti.
Se on juuri päinvastoin. Nainen jättää useammin miehen.
Vierailija kirjoitti:
Tulipas outo tunne. Tajusin, että hän oli entinen psykologini.
MIkä tämä paikkakunta on, minullekin tuli tuttu tunne ihmisestä?
Mies vaikutti äärimmäisen ilkeältä.Marika sanoi kin ohjelman alussa miehelleen, ettei halua loppuvaihee seen ketään veemäistä ihmistä vierelleen
Eikä mies saanut tulla kuoleman lähestyessä häntä katsomaan.
Miksi kouluttautunut nainen haluaa pitää tuollaista miestä?
Aina puhutan kuinka yh.t alistuvat sietämään tuollaisia, mutta outoa että noinkin arvovaltainen nainen antaa miehensä loukata ja vähätellä itseään. Eikä eroa. Kai taloudellista pakkoa ei olisi ollut sietää tuollaista
Ihmettelen miksi kirjoitti:
Mies vaikutti äärimmäisen ilkeältä.Marika sanoi kin ohjelman alussa miehelleen, ettei halua loppuvaihee seen ketään veemäistä ihmistä vierelleen
Eikä mies saanut tulla kuoleman lähestyessä häntä katsomaan.
Miksi kouluttautunut nainen haluaa pitää tuollaista miestä?
Aina puhutan kuinka yh.t alistuvat sietämään tuollaisia, mutta outoa että noinkin arvovaltainen nainen antaa miehensä loukata ja vähätellä itseään. Eikä eroa. Kai taloudellista pakkoa ei olisi ollut sietää tuollaista
Aika vähän voimia varmaan erota tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipas outo tunne. Tajusin, että hän oli entinen psykologini.
MIkä tämä paikkakunta on, minullekin tuli tuttu tunne ihmisestä?
Ei kai tätä tietoa tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran hiukan puolustaisin miesystävää, että ensinnäkin eivät ehtineet kauaa olla yhdessä, kun diagnoosi tuli. Sitten hän joutui vielä dokumenttiin. Lopuksi hänen maineensa pilattiin, kysymättä yhtään, mikä sai hänet lausumaan loukkaavat sanat. Ja oliko se edes totta? Anteeksi vain, mutta mielestäni Marika oli aika narsistinen persoona. Voisitteko itse mennä dokumenttiin mukaan tuoreessa suhteessa? Mistä me tiedämme, miten vaikeaa miehellä oli?
Mistä narsistisuuden huomasi?
Vierailija kirjoitti:
Luulin että kyse oli nuoresta ihmisestä, mutta päähenkilö olikin joku mummo.
Suksi suohon! Ainakin mun näkökulmasta 50-vuotias on nuori. Ohjelman alussa 49!
Vierailija kirjoitti:
Luulin että kyse oli nuoresta ihmisestä, mutta päähenkilö olikin joku mummo.
Marika ei ole mikään uusi muotinimi, vaan sitä on käytetty jo 50-luvulla. Tunnen useamman yli kuusikymppisen Marikan. Ihme tietämätöntä porukkaa täällä! Nimen perusteella tehdään päätelmiäiästä ja ties mistä muustakin!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että kyse oli nuoresta ihmisestä, mutta päähenkilö olikin joku mummo.
Marika ei ole mikään uusi muotinimi, vaan sitä on käytetty jo 50-luvulla. Tunnen useamman yli kuusikymppisen Marikan. Ihme tietämätöntä porukkaa täällä! Nimen perusteella tehdään päätelmiäiästä ja ties mistä muustakin!!
Ja pidetään 50-vuotiasta vanhana! On siinä iässä vielä lapsiakin saatu.
Minusta tuo parisuhdeongelmien mukaan otto oli hyvä veto. Se on todellisuutta. Ei ihminen muutu miksikään pyhimykseksi kuoleman lähestyessä. Kyllä ne samat ongelmat ja tuollaiset arkiselta tuntuvat asiat jaksavat harmittaa vielä kuoleman lähestyessäkin. Toki olisihan hän voinut antaa miehelle anteeksi vielä ennen lähtöä ja antaa tämän tulla hyvästelemään, mutta ehkä hän sitten koki, ettei mies kuitenkaan ollut hänelle niin läheinen kuin esim. ystävät ja koki ettei hän itsekään ollut miehelle lopulta niin tärkeä. Parisuhdehan oli melko tuore ja on kai ymmärrettävää, ettei parisuhde ja sen kehittyminen ole helppoa, kun toinen on kuolemansairas. Eri asia, jos olisivat olleet vuosia yhdessä ennen sairastumista.
Marika oli taitelija, ei psykologi. Mm teatteria.
Eihän tuossa dokumentissa näytetty kuin pätkiä! Pojille raskasta, olivat hyvin läheisiä äitinsä kanssa.
Dokumentin aihe oli, että Aina se suurin suru ei välttämättä ole se ilmeisin. Eli se kariutunut parisuhde ja sen tuomat tapahtumat. Se kun on sitä elämää sekin.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään dokkareista ja itseasiassa minä, teini ja mies katsellaan niitä yhdessä usein, mutta tämä kys aihe ei oikein nappaa. Johtunee siitä, että olen itse elänyt kyseistä tilannetta, kun seurasin 4kymppisen äitini sairastumista ja lopulta kuolemaa ollessaan 47v.
En näe, että toisen sairastuminen ja kuolema sisältäisi minkäänlaista "viihdearvoa" niin, että sitä viitsisi ohjelmana katsoa.
Sama. En halua katsoa samasta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Marika oli taitelija, ei psykologi. Mm teatteria.
Kyllä hän oli myöskin psykologi!
Polvihoususetä nuken ja rasioiden kanssa oli kyllä kummallinen. Olikohan Marika kutsunut hänet jostain luokseen, vai ovatko kuuluvatko tuollaiset " leikkivät" huru-ukot yleisestikin saattokotien henkilökuntaan. ??
Vierailija kirjoitti:
Häkellyttävintä oli Marikan saama kommentti, että "Sun kuolemasi on mun murheista pienin".
Sanoiko tuon siis miehensä? Miksi? Katsoin tätä sivusilmällä mutta tuo meni ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marika oli taitelija, ei psykologi. Mm teatteria.
Kyllä hän oli myöskin psykologi!
Näin on. Sanoi olevansa koulutukseltaan sekä lavastaja että psykologi.
No toisaalta ei kyllä.
- se, jota lainasit -