Miten jotku saa laihdutettua itsensä kesäkuntoon? Esim 6kg kesäksi pois. Minä en saa edes kiloa pois ja ylipainoa varmaan 25kg
Mistä ne saa sen motivaation normaalipainon sisällä? Laihtuuko normi painossa helpommin vai mikä siinä on.
Kommentit (204)
Tärkeää on asettaa itselleen pieniä ja konkreettisia tavoitteita. Ei niin, että huomisesta eteenpäin käyn joka päivä tunnin lenkillä. Joka päivä -tavoitteet ovat huonoja, koska se päivä, kun ei teekään mitään, tulee nopeasti eteen. Sitten sitä pettyy itseensä, ja koko laihdutus ottaa takapakkia.
Vierailija kirjoitti:
Vhh toimii minulla hyvin! Ei nälkää eikä mielitekoja. 49kg. Ikää 68. Säälittää lukea epätoivoisista nuorista jotka eivät pysty lopettamaan herkkujen syömistä. Sokeria ei tarvitse mihinkään.
Sokeri on peruspolttoainetta. Sitten tuleekin se mutta joka kumoaa kaiken ennalta sanotun. Valitettavasti nyt ei puhuta keksien ja suklaan syömisestä. Glukoosi pitää meidät hengissä ja aivotoimintamme käynnissä. Tätä peruspolttoainetta ei voi korvata millään, niin kuin ei bensa autoakaan saada käymään pelkällä sähköllä.
Hiilihydraattien pitää tulla sellaisessa muodossa, jossa on kuidut tallella. Siis esim. marjat, kasviksikset, pähkinät ja mantelit.
Syön mielestäni kohtuullisesti ja aika terveellisestikin, mutta kiloja on hiipinyt lisää vaihdevuosien alkamisen jälkeen +15 kg. Harrastan liikuntaa vähänlaisesti pari kertaa viikossa, istumatyö/ etätyö.
Olen nyt saanut painoa pois tasaisen varmasti, tosin hitaasti, seuraavilla helpoilla muutoksilla:
- Ei välipaloja, päivässä max 3 ateriaa
- Vain yksi annos pääruokaa, ei santsausta, ruoka pureskellaan hi-taaas-ti että tulee kylläinen tunne
- Suklaata saa syödä jälkiruoaksi jos tekee mieli, kuitenkin vain max 3 pientä palaa päivässä
- Voita leivän päälle niin vähän kuin mahdollista, juustoa harvoin, sen sijaan vihanneksia tai rasvatonta raejuustoa
Paino putoaa edelleen. Alussa meni helposti jopa 1 kg viikossa alaspäin, nyt ehkä 1-2 kg kuussa. Ei nälkä, ei tylsiä hikilenkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti tosi monella on harhaluulo että liikunta laihduttaa! Ei se laihduta. Joku tunnin hikiliikunta kuluttaa ehkä 300 kcal, se on joku leipä päällisineen :D Ja liikunta lisää lihaksia mikä näkyy painossa. Liikunta on tottakai hyväksi ihmiselle, mutta kyllä ruokavalio on se millä laihdutus tehdään.
Pelkällä liikunnalla ei laihdukaan vaan se on osa kokonaisuutta. Likunta auttaa siinä nälähallinnassa. Pelkkä painon seuraaminen ei kerro kaikkea, vaan esim. vyötärönympäryksen mittaaminen voi olla paljon järkevämpää.
Miten? Minut se saa vain haluamaan sokerista syötävää tai juotavaa. On helpompi olla syömättä mitään ylimääräistä ja vain juoda vettä jos vain istun tietokoneella.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt muutamassa vuodessa laihtunut sen 25 kiloa. Pikku hiljaa laihduttamatta. Muutokset ovat olleet pieniä lähes huomaamattomia - piimä rasvattomaksi, leipäpala pienemmäksi, perunaa, pastaa tai riisiä vähemmän jne, enkä todellakan tehnyt kuin pikku muutoksen kerrallaan. Syön edellenkin pitsaa tai karkkia, nutta pitsaa syön sen verran että nälkä katoaa, joskus tekisi syödä lisää vain sen takia, että se maistuu hyvälle, karkkia en osta kotiin, ja ostan yleensä joko minipussin tai patukan.
Se mikä minulle on ollut vaikeaa, on ymmärtää oma laihtumiseni, vaikka se on ollut hidasta - tilasin äskettäin vaatteita netistä ja tilasin taas kerran vahingossa vanhalla vaatekoolla yhden paidan. vaikka muihin huomasinkin ottaa oikean koon. Silloin kun painoa tuli lisää, osasin aina valita riitävän suuren koon.
Onnea. Itse huomasin, että syksyllä ostamani välikausi takki ei mene kiinni :(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vhh toimii minulla hyvin! Ei nälkää eikä mielitekoja. 49kg. Ikää 68. Säälittää lukea epätoivoisista nuorista jotka eivät pysty lopettamaan herkkujen syömistä. Sokeria ei tarvitse mihinkään.
Sokeri on peruspolttoainetta. Sitten tuleekin se mutta joka kumoaa kaiken ennalta sanotun. Valitettavasti nyt ei puhuta keksien ja suklaan syömisestä. Glukoosi pitää meidät hengissä ja aivotoimintamme käynnissä. Tätä peruspolttoainetta ei voi korvata millään, niin kuin ei bensa autoakaan saada käymään pelkällä sähköllä.
Hiilihydraattien pitää tulla sellaisessa muodossa, jossa on kuidut tallella. Siis esim. marjat, kasviksikset, pähkinät ja mantelit.
Olen samaa mieltä siitä että VHH on perseestä, mutta biokemiaväittämäsi on pikkuisen pielessä. Maksa tekee glukoosia. Siis oikeasti valmistaa sitä, rasvasta tai mistä vaan pystyy. Aivot voivat saada osan energiastaan myös ketoaineista, mutta niitä elimistö valmistaa (olikohan proteiineista, en ihan tarkasti muista) vain paastotilassa joka on jatkunut muutaman vuorokauden.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt muutamassa vuodessa laihtunut sen 25 kiloa. Pikku hiljaa laihduttamatta. Muutokset ovat olleet pieniä lähes huomaamattomia - piimä rasvattomaksi, leipäpala pienemmäksi, perunaa, pastaa tai riisiä vähemmän jne, enkä todellakan tehnyt kuin pikku muutoksen kerrallaan. Syön edellenkin pitsaa tai karkkia, nutta pitsaa syön sen verran että nälkä katoaa, joskus tekisi syödä lisää vain sen takia, että se maistuu hyvälle, karkkia en osta kotiin, ja ostan yleensä joko minipussin tai patukan.
Se mikä minulle on ollut vaikeaa, on ymmärtää oma laihtumiseni, vaikka se on ollut hidasta - tilasin äskettäin vaatteita netistä ja tilasin taas kerran vahingossa vanhalla vaatekoolla yhden paidan. vaikka muihin huomasinkin ottaa oikean koon. Silloin kun painoa tuli lisää, osasin aina valita riitävän suuren koon.
Hienoa Sinä! Tämä on upea esimerkki siitä miten pienet arjen valinnat johtavat hyvään tulokseen !
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat vaan määrätietoisempia ja päättäväisempiä kuin toiset. Tajuavat, että saavuttaakseen jotain, on tehtävä myös töitä. Oli se sitten pieni tai suuri asia.
Voin kyllä liikkua, mutta en kestä nälkää. Ei nälissään olo ole työntekoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat vaan määrätietoisempia ja päättäväisempiä kuin toiset. Tajuavat, että saavuttaakseen jotain, on tehtävä myös töitä. Oli se sitten pieni tai suuri asia.
Voin kyllä liikkua, mutta en kestä nälkää. Ei nälissään olo ole työntekoa.
Ap
Minäkään en kestä nälkää. Siksi lasken kaloreita ja syön 1500 kcal pv. Neljän tunnin välein. Paljon kanaa, lihaa, kananmunia, rahkaa ja mustikoita, raejuustoa ja tonnikalaa, jälkiuunileipää, salaattiin mukaan vihreitä linssejä. Apuna Sulamo.fi.
Hidasta tämä on, 1 kg per kk, sillä olen jo 50 +. Mutta pakko saada 10 kg pois. Jos en nyt tässä iässä saa pois, en saa näitä ikinä.
Aloita nutrilet keitto viikko kirjoitti:
Asenne kysymys. Nuorena me ei ostettu isompia vaatteita vaan oltiin syömättä että mahduttiin pieniin numeroihin . Pari viikkoa vettä ja kasviksia . Ei mitään suusta sisään ja siinä auttaa peliin katsominen sivukuvassa. Kuinka pahasti vatsa pönköttää ulospäin. Sitten kun on litteä on hyvä olla.
En ole koskaan tehnyt noin.
Siksi varmaan en osaakaan kärsiä nälkää, kun olen tottunut vain hyvään oloon ja täyteen mahaan :D
Nuorena oli tekemistä ja kavereita, eikä oltu kotona syömässä.
Nyt aikuisena se ruoka, varsinkin korona aikana, on henkireikä sekä piristys ja lohtu, kun aikuisen elämä on tylsää.
Olenko ainoa joka tuntee näin? Aikuisuus on vähän pettymys..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vhh toimii minulla hyvin! Ei nälkää eikä mielitekoja. 49kg. Ikää 68. Säälittää lukea epätoivoisista nuorista jotka eivät pysty lopettamaan herkkujen syömistä. Sokeria ei tarvitse mihinkään.
Sokeri on peruspolttoainetta. Sitten tuleekin se mutta joka kumoaa kaiken ennalta sanotun. Valitettavasti nyt ei puhuta keksien ja suklaan syömisestä. Glukoosi pitää meidät hengissä ja aivotoimintamme käynnissä. Tätä peruspolttoainetta ei voi korvata millään, niin kuin ei bensa autoakaan saada käymään pelkällä sähköllä.
Hiilihydraattien pitää tulla sellaisessa muodossa, jossa on kuidut tallella. Siis esim. marjat, kasviksikset, pähkinät ja mantelit.
Olen samaa mieltä siitä että VHH on perseestä, mutta biokemiaväittämäsi on pikkuisen pielessä. Maksa tekee glukoosia. Siis oikeasti valmistaa sitä, rasvasta tai mistä vaan pystyy. Aivot voivat saada osan energiastaan myös ketoaineista, mutta niitä elimistö valmistaa (olikohan proteiineista, en ihan tarkasti muista) vain paastotilassa joka on jatkunut muutaman vuorokauden.
Siksi ruuan laadun mittarina pidetäänkin glykeemistä indeksiä. Puhtaan glukoosin arvo on 100 ja mitä isompi glykeemisen indeksin luku on, sitä nopeammin verensokeri nousee syömisen jälkeen. Sitä vastoin matalan glykeemisen indeksin ruoat eivät merkittävästi nosta verensokeria syömisen jälkeen, joten maksa varastoi ja muodostaa sitä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt muutamassa vuodessa laihtunut sen 25 kiloa. Pikku hiljaa laihduttamatta. Muutokset ovat olleet pieniä lähes huomaamattomia - piimä rasvattomaksi, leipäpala pienemmäksi, perunaa, pastaa tai riisiä vähemmän jne, enkä todellakan tehnyt kuin pikku muutoksen kerrallaan. Syön edellenkin pitsaa tai karkkia, nutta pitsaa syön sen verran että nälkä katoaa, joskus tekisi syödä lisää vain sen takia, että se maistuu hyvälle, karkkia en osta kotiin, ja ostan yleensä joko minipussin tai patukan.
Se mikä minulle on ollut vaikeaa, on ymmärtää oma laihtumiseni, vaikka se on ollut hidasta - tilasin äskettäin vaatteita netistä ja tilasin taas kerran vahingossa vanhalla vaatekoolla yhden paidan. vaikka muihin huomasinkin ottaa oikean koon. Silloin kun painoa tuli lisää, osasin aina valita riitävän suuren koon.
Mahtavaa, onneksi olkoon jos saat painoa noin pienellä panostuksella putoamaan. En ole ap, mutta minä olen kymmenen vuotta syynännyt joka suupalan, laittanut kaiken uusiksi, vähentänyt syöntikertoja, pienentänyt annoksia, vähentänyt reilusti rasvaa, sokeria ja hiilihydraatteja. Mikään ei toimi, paino vain nousee. Liikuntaakin harrastin kohtuullisen paljon ilman mitään tuloksia.
Mikään kohtuullinen ei tehoa jos lähtökohta, syöminen on olleet kohtuuttomat. Joka päivä 1 tunnin hikirääkki ehkä auttaa. Muttei kumoa mässäilyä kuitenkaan.
Päin vastoin. On helppo muuttaa syömisiään paremmaksi, jos elää pitsalla ja limsalla. Jos taas syö jo valmiiksi ihan kohtuu hyvin, niin ei niistä pienistä muutoksista ole mitään iloa. Viisi vuotta olen yrittänyt taistella, mutta paino ei vaan hievahda (bmi 26). Nälkää näkemällä tippuu, mutta tulee tietenkin heti takaisin. Harmillisesti kaikki kertynyt paino on vyötäröllä, joten pitäisi saada edes jotain pois. (Ja harrastan maratoneja, joten juoksen 50-60 km viikossa eli liikuntaakaan ei voi enää lisätä).
Sulla on varmaan lihasprosentti aika korkea ja se nostaa painoa enemmän kuin rasva. Mun bmi ennen raskautta oli 23 ja harrastin kestävyysliikuntaa (johon kropan malli ei ole kaikista paras, näkee bmistäkin). Raskaus ja vauvan syntymä lopetti raskaan liikunnan täysin. Lähinnä olen kävellyt ja joogannut ja bmi on nyt 21. Yhtä hyvin/huonosti syön kuin aiemmin, määrät toki pienempiä kun ei tarvitse energiaa pitkiin treeneihin.
Niin ja lihasprosentti ennen raskautta oli yli keskiverron, nyt en ole käynyt kehonkoostumusmittauksessa mutta se ei tällä "treenillä" kyllä ole mitään :D
On mulla lihasta, joten mitään kovin matalia bmi lukuja ei ole mahdollista saavuttaa. Eikä mulla ole edes mitään tavoitepainoa sekin on merkityksetöntä. Ongelma on vyötärö. Se on yli 90 cm, joten sieltä pitäisi saada rasvaa pois. Ei vaan onnistu. Kovin alas ei voi kaloreita laittaa tai sitten löytää itsensä ojan pohjalta lenkiltä. (Tämäkin on koettu. Onneksi oli kivi tienvieressä , missä sai kokoilla itseään.)
Herkut ja alkoholin kun saisi jätettyä pois, niin varmaan laihtuisi. Nyt ajattelin kokeilla jättää nuo ostamatta ja katson mitä tuloksia tulee. Muuten syön mielestäni ihan terveellisesti, mutta noista ylimääräisistä syömisistä ja juomisista paino on noussut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti tosi monella on harhaluulo että liikunta laihduttaa! Ei se laihduta. Joku tunnin hikiliikunta kuluttaa ehkä 300 kcal, se on joku leipä päällisineen :D Ja liikunta lisää lihaksia mikä näkyy painossa. Liikunta on tottakai hyväksi ihmiselle, mutta kyllä ruokavalio on se millä laihdutus tehdään.
Pelkällä liikunnalla ei laihdukaan vaan se on osa kokonaisuutta. Likunta auttaa siinä nälähallinnassa. Pelkkä painon seuraaminen ei kerro kaikkea, vaan esim. vyötärönympäryksen mittaaminen voi olla paljon järkevämpää.
En ymmärrä, miksi aina kehotetaan käyttämään mittanauhaa vaa'an sijaan. Vaaka kertoo painon about 100 gramman tarkkuudella, mittanauhalla on helppo saada 10 cm heitto tulokseen vain hengittämällä! Miten ihmeessä mittanauha voisi olla parempi mittaustapa?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OIkeasti normaalipainoinen ihminen (max 1-2 ylikiloa) pääsee "kesäkuntoon" ihan muutamassa päivässä jättämällä turvottavat ruoat ja juomat pois, juomalla runsaasti vettä, syömällä tasaisesti pieniä terveellisiä kuitupitoisia annoksia (=suoli toimimaan) ja nukkumalla hyvin.
10 tai puhumattakaan 25 ylikilon kanssa tilanne on jo toivoton.
Ei ole todellakaan toivotonta. Kyllä jokainen varmaan tietää mistä ne +10 kg on tullut. Ei voi olla niin sokea. Kilot lähtee, kun tekee ruokavaliomuutoksia. Itse sain n. 15 kg ihan vaan siksi, että uudessa parisuhteessa käytiin viikottain ulkona syömässä, nautittiin kotona viiniä ja herkkuja viikonloppuisin jne. Mieskin lihoi yhtälailla ja päätettiin yhdessä, että nyt riittää. Nyt molemmat ollaan ihan alkuperäisissä mitoissa. Painoa tuli siis normaalipainon sisällä hyvinkin nopeasti ja nopeasti ne sitten lähtikin, kun teki ryhtiliikkeen.
Ollaan vuosia yritetty miehen kanssa ryhtiliikettä, yleensä se tökkää elämän tylsyyteen :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti tosi monella on harhaluulo että liikunta laihduttaa! Ei se laihduta. Joku tunnin hikiliikunta kuluttaa ehkä 300 kcal, se on joku leipä päällisineen :D Ja liikunta lisää lihaksia mikä näkyy painossa. Liikunta on tottakai hyväksi ihmiselle, mutta kyllä ruokavalio on se millä laihdutus tehdään.
Pelkällä liikunnalla ei laihdukaan vaan se on osa kokonaisuutta. Likunta auttaa siinä nälähallinnassa. Pelkkä painon seuraaminen ei kerro kaikkea, vaan esim. vyötärönympäryksen mittaaminen voi olla paljon järkevämpää.
En ymmärrä, miksi aina kehotetaan käyttämään mittanauhaa vaa'an sijaan. Vaaka kertoo painon about 100 gramman tarkkuudella, mittanauhalla on helppo saada 10 cm heitto tulokseen vain hengittämällä! Miten ihmeessä mittanauha voisi olla parempi mittaustapa?!
Ja painoon vaikuttaa syödyn ja juodun ruuan ja juoman määrä, kuukautiskierto, jne...eli kaikki mitat ja arvot on vain suuntaa antavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OIkeasti normaalipainoinen ihminen (max 1-2 ylikiloa) pääsee "kesäkuntoon" ihan muutamassa päivässä jättämällä turvottavat ruoat ja juomat pois, juomalla runsaasti vettä, syömällä tasaisesti pieniä terveellisiä kuitupitoisia annoksia (=suoli toimimaan) ja nukkumalla hyvin.
10 tai puhumattakaan 25 ylikilon kanssa tilanne on jo toivoton.
Ei ole todellakaan toivotonta. Kyllä jokainen varmaan tietää mistä ne +10 kg on tullut. Ei voi olla niin sokea. Kilot lähtee, kun tekee ruokavaliomuutoksia. Itse sain n. 15 kg ihan vaan siksi, että uudessa parisuhteessa käytiin viikottain ulkona syömässä, nautittiin kotona viiniä ja herkkuja viikonloppuisin jne. Mieskin lihoi yhtälailla ja päätettiin yhdessä, että nyt riittää. Nyt molemmat ollaan ihan alkuperäisissä mitoissa. Painoa tuli siis normaalipainon sisällä hyvinkin nopeasti ja nopeasti ne sitten lähtikin, kun teki ryhtiliikkeen.
Ollaan vuosia yritetty miehen kanssa ryhtiliikettä, yleensä se tökkää elämän tylsyyteen :D
Ap
Hih hih
Vierailija kirjoitti:
Aloituspostauksen perusteella tässä vaikuttaisi olevan ongelmana lähinnä motivaation puute, ei ehkä niinkään ymmärryksen. Ihan vaan huomioksi, kun täällä tarjotaan laskukaavoja ja ohjeita kaloreiden vähentelyyn.
Jos ongelmana on motivaation puute, niin ehkä olisi ennemminkin syytä yrittää etsiä sitä motivaatiota/innostusta. Voi tietysti olla, että tämä on yksilökohtaista, mutta itse olen ainakin (joo, ihan normaalipainon sisällä) innostunut kiristelemään/muuttamaan ruokavaliota terveellisempään suuntaan innostumalla jostain sisäistä motivaatiota lisäävästä ajatuksesta - esimerkiksi, että sokeria vähentämällä myös vähitellen oma jaksaminen ja virkeys paranee. Tai innostunut kokeilemaan uusia kasviksia/kasvispainotteisia ruokia, kokeilemaan herkkujen korvaamista terveellisemmillä vaihtoehdoilla, syttynyt uudelle liikuntaharrastukselle jne. Pakko harvemmin motivoi ketään, vaikka kyllä sekin varmaan toimii, jos on tarpeeksi kurinalainen yksilö kyseessä. Mutta jos lähtötilanne on jo se, ettei motivaatiota ole, niin ei se kurjuusasenne kyllä tuo sitä motia yhtään lisää...
Se, mikä kenetkin saa innostumaan, on sitten ihan toinen juttu. Yhtä motivoi päätös jaksaa juosta 10km juoksulenkki/puolimaraton syksyllä, toista itselle hyvää tekevä elämäntaparemontti jne. Pääasia, että löytää sen oman syyn.
Motivaation löytäminen on ongelma!
Yhdessä miehen kanssa aloitetaan, mutta aina löytyy syy lopettaa: sauna ilta herkuilla ja kaljalla, leffailta pitsalla. Sitten nautitaan, kuinka ihanaa rentoutua ja syödä. Varsinkin, kun askeettista aikaa takana viikkoja.
Mulla menee moti kun mies lopettaa, jotenkin ei halua "kärsiä" vieressä kun toinen nauttii. Mutta mies on sanonut, että "sitten jos laihdut, niin kumminkin jätät minut"
Eli pelkää että kelpaan muillekin. Niin sitten en ole löytänyt sitä pakkoa laihduttaa.
Ap
(En muuten koskaan ole ymmärtänyt maratonia, siis että joku vielä maksaa siitä rääkistä :D jos raha palkinto, niin sitten ymmärrän)
Katso peilistä mahaasi sivusta kirjoitti:
Pavuissa on rasvaa. Ananas nostaa verensokeria mutta siinä on aineita jotka poistaa nestettä elimistöstä . Omena on hyvää ja appelsiini aineen vaihdunnalle sekä mustikka.Greippi.Ne korvaa hyvin suklaat missä on öljyä.Rasvaton kasvisruoka ilman öljyä ja muuta. Juomana vesi vesi vesi vesi. Kastikkeessa on rasvoja ja sokeria joten parasta olla ilman tai tehdä itse rasvatonta . Lientä siis. Kasviskeitto ei lihota.
Suksi nyt kuuseen!!
Vhh toimii minulla hyvin! Ei nälkää eikä mielitekoja. 49kg. Ikää 68. Säälittää lukea epätoivoisista nuorista jotka eivät pysty lopettamaan herkkujen syömistä. Sokeria ei tarvitse mihinkään.