Onko nykyvanhemmat jotenkin enemmän hukassa lastensa kanssa kuin ennen?

En ymmärrä kuka jaksaa enää työskennellä päiväkodeissa ja kouluissa, kun lapset ovat aivan rajattomia. Kaverini valmistui varhaiskasvattajaksi, mutta lähti parin vuoden kuluttua opiskelemaan aivan toista alaa. Työ päiväkodissa oli kuormittavaa ja lasten vanhemmat olivat suurin syy alan vaihtoon.

Jos äidit/isät olisivat vanhempia eikä yrittäisi olla lapsiensa parhaita kavereita.

Jos perheen päätösvallan antaa lapsille niin suohon sitä jossain vaiheessa upotaan.

Vierailija kirjoitti:

monet psykologit ovat kehuneet sellaista South Park-jaksoa, missä koirakouluttaja Cesar Millan pisti Cartman-nimisen kurittoman vekaran kuriin.

Ehkä lapsissa on sama kuin koirissa, että laumaeläiminä, he vaistoavat lepsun johtajuuden ja muuttuvat turhautuneiksi ja alkavat itse pompottaa laumaa ja pian heistä tulee melkoisia tyranneja, koska "valta on kivaa".

Tuo Cesar Millan nyt on täydellinen idiootti ja väkivaltainen paska, joten aika huono heitto.

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kuka jaksaa enää työskennellä päiväkodeissa ja kouluissa, kun lapset ovat aivan rajattomia. Kaverini valmistui varhaiskasvattajaksi, mutta lähti parin vuoden kuluttua opiskelemaan aivan toista alaa. Työ päiväkodissa oli kuormittavaa ja lasten vanhemmat olivat suurin syy alan vaihtoon.

Eikä varhaiskasvattajilla enää juuri ole valtuuksia kurin pitämiseen, toisin kuin aikaisemmin päivähoitajilla oli. Jos vaikka otat lapsesta kiinni, niin äkkiä on potkut tiedossa, kun lapsen oikeuksia on loukattu. Puhumattakaan, että lasta jäähyttäisi tms.

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Se taas on lähinnä merkki siitä, että et ymmärrä mitä väkivalta tarkoittaa. Moni nykyihminen esim. luulee ruumiillisen kurituksen tarkoittavan sitä, että lasta pätkitään turpaan jos hermo menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Se taas on lähinnä merkki siitä, että et ymmärrä mitä väkivalta tarkoittaa. Moni nykyihminen esim. luulee ruumiillisen kurituksen tarkoittavan sitä, että lasta pätkitään turpaan jos hermo menee.

Ymmärrän valitettavasti paremmin kuin luuletkaan. Sitäpaitsi kaikki ruumillinen kuritus on samalla vakavaa henkistä alistamista, josta jää jäljet. Tiedän mistä puhun.

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Hanki ammattiapua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Se taas on lähinnä merkki siitä, että et ymmärrä mitä väkivalta tarkoittaa. Moni nykyihminen esim. luulee ruumiillisen kurituksen tarkoittavan sitä, että lasta pätkitään turpaan jos hermo menee.

Ymmärrän valitettavasti paremmin kuin luuletkaan. Sitäpaitsi kaikki ruumillinen kuritus on samalla vakavaa henkistä alistamista, josta jää jäljet. Tiedän mistä puhun.

Sitten ylivoimaista enemmistöä meistä olisi vakavasti henkisesti alistettu ja meissä olisi jäljet siitä.

Kerrankin kun tukistaa niin siinä on pienen ihmistaimen elämä pilalla. :P Parempi pistää se vaikka kuukaudeksi kotiarestiin ja kaikki lelut takavarikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Se taas on lähinnä merkki siitä, että et ymmärrä mitä väkivalta tarkoittaa. Moni nykyihminen esim. luulee ruumiillisen kurituksen tarkoittavan sitä, että lasta pätkitään turpaan jos hermo menee.

Ymmärrän valitettavasti paremmin kuin luuletkaan. Sitäpaitsi kaikki ruumillinen kuritus on samalla vakavaa henkistä alistamista, josta jää jäljet. Tiedän mistä puhun.

Tulee muuttumaan, väkivalta on aina ollut kiellettyä, kuritus tullaan sallimaan kunhan tarpeeksi päätä seinään hakataan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Se taas on lähinnä merkki siitä, että et ymmärrä mitä väkivalta tarkoittaa. Moni nykyihminen esim. luulee ruumiillisen kurituksen tarkoittavan sitä, että lasta pätkitään turpaan jos hermo menee.

Ymmärrän valitettavasti paremmin kuin luuletkaan. Sitäpaitsi kaikki ruumillinen kuritus on samalla vakavaa henkistä alistamista, josta jää jäljet. Tiedän mistä puhun.

Ei pidä paikkaansa jos tiedät mistä puhut olet kokenut lapsuudessasi lyömistä joka on ollut väkivaltaa. Tukistus on esimerkiksi tilanteessa jossa lapsi sylkee päin naamaasi vaatii sellaisen rangaistuksen jossa lapsi huomaa että tällaista ei saa tehdä, se on loukkaus toista ihmistä kohtaan, aikuisena sellaisesta voi saada turpaansa. Tällaista ei tarvitse tehdä kuin kerran ja lapsi ymmärtää, ei lapsi ole idiootti. Ei siis tukistella kaiken aikaa eikä pelkkä riitely aiheuta tukistelua.

Surullista, että joillain ei näytä olevan muuta keinoa, kuin käydä lapseen käsiksi. Olette varmaan niitä samoja, kenen mielestä eläimen koulutus lyömällä on ihan ok. Te sitä apua tarvitsette, mutta en halua enempää osallistua tähän sairaaseen ”keskusteluun”.

Veikkaan, että osa NEPSY-lasten määrän nopeasta kasvusta ja samoin lastenpsykiatrian palveluita tarvitsevien lasten määrän kasvusta selittyy sillä, että vanhemmat ovat yksinkertaisesti hukassa. Toki osa kasvusta selittyy sillä, että ollaan aiempaa tietoisempia erilaisista neuropsykiatrisista häiriöistä ja osataan/halutaan hakea niinhin apua, mutta väitän myös, että kasvatuksen ja vanhemmuuden pulmat selittää myös paljon. 

olin aikanaan päiväkodissa harjoittelija.

siellä oli esim. kaksi ryhmää. Osa lapsista leikki ja pelasi. Osa lapsista piirteli.

jos leikki meni liian raisuksi jonkun kohdalla, esim. alkoi lyödä tai potkia muita, kokenut vanhempi "tarhatäti" vei lapsen piirtävien lasten joukkoon ja antoi värejä ja paperia.

Lapsi protestoi, mutta tarhatäti vain selitti jämäkän ystävällisesti, että piirräppä vähän aikaa että rauhoitut ja jatkat sitten leikkejä. Hän ei nöyryyttänyt lasta tai moittinut tyyliin "Ei saa! Tuhma!".

Vierailija kirjoitti:

olin aikanaan päiväkodissa harjoittelija.

siellä oli esim. kaksi ryhmää. Osa lapsista leikki ja pelasi. Osa lapsista piirteli.

jos leikki meni liian raisuksi jonkun kohdalla, esim. alkoi lyödä tai potkia muita, kokenut vanhempi "tarhatäti" vei lapsen piirtävien lasten joukkoon ja antoi värejä ja paperia.

Lapsi protestoi, mutta tarhatäti vain selitti jämäkän ystävällisesti, että piirräppä vähän aikaa että rauhoitut ja jatkat sitten leikkejä. Hän ei nöyryyttänyt lasta tai moittinut tyyliin "Ei saa! Tuhma!".

On myös niitä lapsia jotka eivät muualla riehuttuaan pärjäisi siellä piirtelypöydässä vaan laittaisivat hommat sielläkin sekaisin.

Eli ei se ole noin yksinkertaista ratkaista näitä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Surullista, että joillain ei näytä olevan muuta keinoa, kuin käydä lapseen käsiksi. Olette varmaan niitä samoja, kenen mielestä eläimen koulutus lyömällä on ihan ok. Te sitä apua tarvitsette, mutta en halua enempää osallistua tähän sairaaseen ”keskusteluun”.

Kiitos osanotosta keskusteluun, kaikilla on oikeus mielipiteeseen

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä kun iso osa vanhemmista valittaa jatkuvasti kuinka heillä on ihan tosi rankkaa. Silti hankitaan enemmän kuin yksi lapsi. Itselläni myös useampi lapsi, enkä itse ole kokenut asiaa koskaan näin, tai että pitäisi nonstoppina valittaa jostain.

Tähän liittyen sanoisin, että on oikeasti todella tärkeää tiedostaa, minkälainen ihminen on ja minkälaista elämästään haluaa tehdä.

Jos kaipaa paljon omaa aikaa, omia menoja jne. niin joku suurperheen pyörittäminen ei oikein istu yksiin tämän kanssa.

Lisäksi pitäisi tiedostaa, että oman elämän kiireisyyteen vaikuttaa paljon se, millaiseksi sitä elämää on muovaamassa. Maailma on valintoja täynnä.

Paitsi lapsiluku, myös muu sisältö vaikuttaa arkeen ja sen kuormittavuuteen. Jos jokainen hetki täytetään kyläilyllä, kaikkien perheenjäsenten monta kertaa viikossa toistuvilla harrastuksilla ja niihin kuljettelemisella sekä kaiken maailman kissanristiäisillä niin aivan varmasti väsyttää, on rankkaa ja kiire, vaikka lapsia olisi "vain" yksi. Tuollainen elämänrytmi sopii jollekin, mutta ei kaikille, ja siksi oman itsen kuunteleminen on tosi tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

olin aikanaan päiväkodissa harjoittelija.

siellä oli esim. kaksi ryhmää. Osa lapsista leikki ja pelasi. Osa lapsista piirteli.

jos leikki meni liian raisuksi jonkun kohdalla, esim. alkoi lyödä tai potkia muita, kokenut vanhempi "tarhatäti" vei lapsen piirtävien lasten joukkoon ja antoi värejä ja paperia.

Lapsi protestoi, mutta tarhatäti vain selitti jämäkän ystävällisesti, että piirräppä vähän aikaa että rauhoitut ja jatkat sitten leikkejä. Hän ei nöyryyttänyt lasta tai moittinut tyyliin "Ei saa! Tuhma!".

Tuo on todella hyvin tehty.

Itsekin yritän toimia tuon suuntaisesti, mutta lapseni laittaa hulinaksi aina juuri silloin kun minun täytyy hetken aikaa tehdä jotakin muuta enkä ehdi tarjota virikkeitä ja tsempata niiden puuhaamista. Kun silloin annan lapselle jonkun tehtävän, hän tekee sitä vain jos minä olen hänen kanssaan. Muuten jatkuvat kolttoset.

Toisaalta päiväkodissa ei ole yhtään työntekijää joka voisi tehdä diagnoosin joista nepsy-:stä. He ovat sosiaalialan ihmisiä ja kuvittelevat tietävänsä kaikista kaiken vaikka osaaminen on hyvin suppeaa. Rupeavat tekemään jopa lääkäriperheiden lapsista diagnooseja vaikka mitään ongelmaa ei ole missään muualla havaittu testeissä tai oppimistuloksissa. Käyttävät valtaansa jos ovat itse jotain narsistisia persoonia, että saavat vallanhalunsa tyydytettyä. Jos vanhempi puolustaa lastaan ja esittää faktoja dokumenttejä, niin saa itsekin jonkun lapseensa takertuvan diagnoosin joltain lähihoitajalta tai onhan siellä ihan kouluttamattomiakin töissä kun pitää työllistää. Juuri vanhustenhoiti ja varhaiskasvatus on sellaisia aloja joille työllistetään työrajoitteisia kun kerran kunnan niin pitää tehdä.  [/quote]

Ei päiväkodissa mitään diagnooseja tehdäkään, mutta lapsia lähetetään kyllä eteenpäin jatkotutkimuksiin, jos lapsella epäillään nepsy-piirteitä. Et tainnut myöskään tietää, että kunnat kouluttavat työntekijöitään ja meidänkin kunnassa suurin osa päiväkodin työntekijöistä ovat myös nepsy-valmentajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä mua eniten järkyttää, on se, että edelleen näyttää olevan täälläkin sellaisia tyyppejä paljon, joiden mielestä väkivalta kasvatusmetodina on ihan ok. Se on sairasta ja sadistista.

Se taas on lähinnä merkki siitä, että et ymmärrä mitä väkivalta tarkoittaa. Moni nykyihminen esim. luulee ruumiillisen kurituksen tarkoittavan sitä, että lasta pätkitään turpaan jos hermo menee.

Ymmärrän valitettavasti paremmin kuin luuletkaan. Sitäpaitsi kaikki ruumillinen kuritus on samalla vakavaa henkistä alistamista, josta jää jäljet. Tiedän mistä puhun.

Sitten ylivoimaista enemmistöä meistä olisi vakavasti henkisesti alistettu ja meissä olisi jäljet siitä.

Kerrankin kun tukistaa niin siinä on pienen ihmistaimen elämä pilalla. :P Parempi pistää se vaikka kuukaudeksi kotiarestiin ja kaikki lelut takavarikkoon.

Juuri niin. Jos ruumiillinen kuritus olisi automaatti mielenterveyden järkkymiselle, niin sen perusteella kaikki vanhat ihmiset olisivat henkisesti raunioina. Nimittäin suurten ikäluokkien lapsuuden aikana ruumiillinen kuritus oli normaalia ja myös opettajat saattoivat kurittaa ruumiillisesti. Joten kaikki nykyiset eläkeläiset ovat kokeneet ruumiillista kuritusta. Mutta silti he eivät ole psykiatrisen hoidon tarpeessa. Itse asiassa on kai niin, että erityisesti nuoremmat ikäluokat ovat suhteellisesti suurin mt-palveluiden käyttäjiä.

Ruumiillinen kuritus ei tarkoita, eikä tarkoittanut aiemminkaan, silmitöntä hakkaamista tai pahoinpitelyä. Mutta en nyt silti ruumiillista kuritusta kannata. On vaan niin, että tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Omatkin vanhempani ovat normaaleja ja tasapainoisia, vaikka heillä on ollut aikakauden mukainen (30-40 luku) ankara kasvatus.