Pitäisikö matalapalkka-aloilla työskenteleville luoda mahdollisuus OSTAA asunto?

Kannattaa asua muualla kuin Helsingissä jos vain työpaikka järjestyy.

Miksei lähihoitajille voisi olla oma trailer park

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten?

Verenmaksajien varoilla maksetaan iso osa hinnasta?

Tai asunnon myyjät pakotetaan myymään alahintaan?

Vastaus on aivan selvä. Pitää pakottaa kaupungit lisäämään tonttien tarjontaa niin, ettei asuntojen tarjonta keinotekoisesti rajoitu. Jos tarjontaa on tarpeeksi, hinnat pysyvät kurissa.

Minkään muun välttämättömyyshyödykkeen tuotantoa ei ohjata yhtä massiivisella sääntelyllä, byrokratialla ja politikoinnilla. Siksi asuminen jatkuvasti kallistuu, mutta esimerkiksi vaatteet eivät.

Mistä meinasit kaupungeille saada sitä tonttimaata siinä mitassa, että sitä voidaan puoli-ilmaiseksi (eli kunnallisveron maksajien tukemana) jakaa jokaiselle? Millä kustannetaan loputtomien omakotitaloalueiden vaatima infra, koulukyyditykset, liikenne ym. kulunkierät? Pitääkö kunnallisveroprosentti tuplata, jotta utopiasi voidaan toteuttaa?

Olisi kiva, jos postaukseen tuleva kommentti liittyisi postaukseen. Kerrostalotonttien huutokauppaaminen eniten tarjoaville rakennusliikkeille oikein isolla mittakaavalla on ihan muuta kuin puoli-ilmaisten omakotitonttien jakaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten?

Verenmaksajien varoilla maksetaan iso osa hinnasta?

Tai asunnon myyjät pakotetaan myymään alahintaan?

Vastaus on aivan selvä. Pitää pakottaa kaupungit lisäämään tonttien tarjontaa niin, ettei asuntojen tarjonta keinotekoisesti rajoitu. Jos tarjontaa on tarpeeksi, hinnat pysyvät kurissa.

Minkään muun välttämättömyyshyödykkeen tuotantoa ei ohjata yhtä massiivisella sääntelyllä, byrokratialla ja politikoinnilla. Siksi asuminen jatkuvasti kallistuu, mutta esimerkiksi vaatteet eivät.

Mistä meinasit kaupungeille saada sitä tonttimaata siinä mitassa, että sitä voidaan puoli-ilmaiseksi (eli kunnallisveron maksajien tukemana) jakaa jokaiselle? Millä kustannetaan loputtomien omakotitaloalueiden vaatima infra, koulukyyditykset, liikenne ym. kulunkierät? Pitääkö kunnallisveroprosentti tuplata, jotta utopiasi voidaan toteuttaa?

Olisi kiva, jos postaukseen tuleva kommentti liittyisi postaukseen. Kerrostalotonttien huutokauppaaminen eniten tarjoaville rakennusliikkeille oikein isolla mittakaavalla on ihan muuta kuin puoli-ilmaisten omakotitonttien jakaminen.

Huutokauppaa tai ei, lopputulos on sama: Kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asuntojen hintatasoon. Vaikka kunta antaisi kerrostalotontit rakennusyhtiöille ilmaiseksi, myytävävien asuntojen hinnat olisivat tasan samat kuin ennen ilmaisjakoa. Rakennusyhtiö vain saisi suuremman voiton.  Olisi kiva, jos ymmärtäisit että tonttimyyntitulot ovat palkkatuloista perittävän kunnallisveron lisäksi käytännössä ainut keino hankkia kunnalle tulorahoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten?

Verenmaksajien varoilla maksetaan iso osa hinnasta?

Tai asunnon myyjät pakotetaan myymään alahintaan?

Vastaus on aivan selvä. Pitää pakottaa kaupungit lisäämään tonttien tarjontaa niin, ettei asuntojen tarjonta keinotekoisesti rajoitu. Jos tarjontaa on tarpeeksi, hinnat pysyvät kurissa.

Minkään muun välttämättömyyshyödykkeen tuotantoa ei ohjata yhtä massiivisella sääntelyllä, byrokratialla ja politikoinnilla. Siksi asuminen jatkuvasti kallistuu, mutta esimerkiksi vaatteet eivät.

Mistä meinasit kaupungeille saada sitä tonttimaata siinä mitassa, että sitä voidaan puoli-ilmaiseksi (eli kunnallisveron maksajien tukemana) jakaa jokaiselle? Millä kustannetaan loputtomien omakotitaloalueiden vaatima infra, koulukyyditykset, liikenne ym. kulunkierät? Pitääkö kunnallisveroprosentti tuplata, jotta utopiasi voidaan toteuttaa?

Kaupungit ovat pakkolunastaneet ja muuten vain ostaneet kaikki maat ja mantut. Pitävät niitä melkein tyhjän pantteina, ja hyvin hitaasti luovuttavat tontteja. Monopolinhan kannattaa pitää tarjonta niukkana. Asuntopulan tahallinen aiheuttaminen on piiloverotusta.

Kyllä minulle käyvät kerrostaloasunnotkin. Hinta määräytyköön markkinoilla. Jos tarjontaa on tarpeeksi, hinnat pysyvät kohtuullisina.

Kasvukeskuksissa ei ole mahdollista lisätä kaupunkien tottitarjontaa niin paljoa, että sillä saataisiin edes hinnannousua pysäytettyä. Ei riitä maa-alueet eikä yhteiskunnan varat! Rakentamiseen soveltuvasta pinta-alasta vain pieni osa on kunnan hallussa. Millä hiton rahalla sitä lisämaata pitäisi kaupunkien haltuunsa hankkia, kun jo nytkin joka kunnalla on velkaa ja ongelmia sote-menojen nousun kanssa? Kuinka monta tuhatta euroa vuodessa itse haluat maksaa lisää veroja siksi, että kaupungit voisivat jakaa pienelle osalle väestöstä ilmaistontteja?

Asuntojen rakentamisella Malmin lentokentälle Helsinki aikoo toteuttaa tuon tempun. 

Menee varmaan liian filosofiseksi mutta ihmisillä pitää olla päämäärä. Pelkkä selviäminen ei sellaisiksi länsimaisessa yhteiskunnassa riitä. Olemmeko silloin edes länsimaiksesi mielletty yhteikunta jos osan elämä on vain sen läpi selviämistä?

Vierailija kirjoitti:

Palkkoja pitäisi nostaa eikä keksiä mitään ihmekikkoja. Palkat ovat jämähtäneet.

Olen töissä matalapalkkaisella alalla. Siitä jaksetaan joka neuvottelun yhteydessä uutisoida miten palkat on jämähtänyt. Yritykset tahkoaa tulosta mutta palkoissa se ei näy.

Viimeksi saatiin 20 sentiiä lisää pakkoihin mutta samalla huononnettiin esim yölisää, joka tällä alalla monille se millä pystyy elämään.

Yllättäen ala on paikka jossa käväistään, itsekin teen päivätyönä ja pyöritän omaa yritystä vieressä. Tämä lisää rekrykuluja kun kukaan ei näe alaa lopullisena itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai. Jotain tosi halvalla rakennettuja rivareita vaikka. Ei saunaa, vain yksinkertainen kylppäri, ei erillistä vessaa, materiaalit kaikkein halvimpia.

Helsingin asunnoissa maksaa sijainti, ja vain sijainti. Voi olla seinät vaikka aaltopahvista, katto pellistä ja yhteisvessat, mutta maksat siitä huolimatta sen 100 000+ euroa  ahtaasta kanankopista. Toki rakennusyhtiöt saavat tuolla rakennussäännösten höllennyksellä vähän lisää katetta jaettavaksi omistajilleen.

Helsinkiin rakennettiin muutama vuosi sitten minitalo, jota demottiin laajalti mediassa. Jalona ideana oli tuoda omakotitaloasumista nuorempien parien ulottuville. Minitalon neliöhinnat olivat aivan järkyttävät. Syy oli ns. rakentamisen kiinteissä kustannuksissa, jotka pitää maksaa, oli talosta muurattu vielä yhtäkään tiiltä. Kannattaa siis rakentaa kerralla iso lukaali. Neliöistä pihistämällä ei asunnossa säästä ainakaan järkevällä tavalla.

Pitäisikö siis pienituloisille räätälöidä jokin oma alueensa, josta saisivat ostaa omakseen juuri pienituloisia varten tehtyjä asuntoja? Ja asuntojen omistusehtoihin sellainen pykälä, että asuntoa ei saa jälleenmyydä muille kuin pienituloisille ja vain pienituloisen tulotasoon sopivaan hintaan?

Alue toteutettaisiin siten, että asuntoa ostettaessa ei joutuisi ostamaan tonttia, vaan vain asunnon. Maa-alue olisi kaupungin ja siitä maksettaisiin vain vuosittainen käyttökorvaus.

Vierailija kirjoitti:

Pitäis varmaan, kun edes vuokrakämppää ei saa.

Laina ja yhtiövastike on usein vähemmän kuin vuokra. Ja todellakin pitäisi mahdollistaa asunnon osto kaikille. On väärin että osa ei pääse kasvattamaan omaa varallisuutta, vaan ovat ikään kuin torppareina varakkaammille asuntosijoittajille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli aravalaina.

Valtio voisi taata osan lainaa.

Ja ennen myös sai lainaa 100 000 mk (valtion takaus) jos osti talon haja-asutusalueelta ...

Ja niissä arava-asunnoissa oli tiukat materiaali- ja tilavaatimukset eli halpaa muovimattoa, edulliset keittiökalusteet, vähän pistorasioita jne. Halutaanko edelleen samaa?

Äitini arava-asunnossa oli kyllä parkettilattiat, ihan alkuperäisenä ja siis 1980-luvulla.

Aravamääräykset kielsi sen, mutta moni laittoi lattiat uusiksi, kun asuntokaupat oli tehty.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö siis pienituloisille räätälöidä jokin oma alueensa, josta saisivat ostaa omakseen juuri pienituloisia varten tehtyjä asuntoja? Ja asuntojen omistusehtoihin sellainen pykälä, että asuntoa ei saa jälleenmyydä muille kuin pienituloisille ja vain pienituloisen tulotasoon sopivaan hintaan?

Alue toteutettaisiin siten, että asuntoa ostettaessa ei joutuisi ostamaan tonttia, vaan vain asunnon. Maa-alue olisi kaupungin ja siitä maksettaisiin vain vuosittainen käyttökorvaus.

Sen nimi oli Hitas ja siitä tuli mainio tapa kasvattaa omaisuuttaan. Asunnon hinta oli säädelty, mutta asunnon osti usein se, joka osti myös irtaimiston eli oli valmis maksamaan ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska keksittiin tämä subjektiivinen oikeus asua Helsingissä? Maalla lähihoitajilla on varaa ostaa asunto.

Helsingissä on paljon matalapalkkaisia töitä. Kuka ne tekee jos kaikki matalapalkkaiset muuttavat pois?

Varmaan Nurmijärven matalapalkkaiset, jotka kulkevat töissä Helsingissä.

Aika monelle tulee työmatka hirveän paljon pidemmäksi jostain Nurmijärveltä kuin jos asuisi Helsingissä.

Samoin Kerava, aina kehutaan kuinka nopeasti sieltä pääsee Helsinkiin mutta unohdetaan se ettei kaikkien työpaikka ole junaradan varrella. Ja asunnot (sekä vuokra- että omistus) Keravan asemien lähellä maksaa ihan saman verran kuin edullisilla pääkaupunkiseudun alueilla.

Toki tuo mahdollisuus on luotu ja sisältyy jo perustuslakiin. Jokaisella on omistusoikeus. Osakkeita tai kiinteistöjä saa ostaa eli omistaa ihan kuka tahansa. Sitä ei mikään estä. 

Luottotiedotonkin saa vapaasti ostaa, kunhan hankkii jostain rahat. Lainarahoituksen saanti voi olla hankalaa.

Ihmettelen, mihin ihmisten järki ja ymmärrys on kadonnut. Kaikki pitäisi saada helpolla, heti ja muiden piikkiin. Miksi ihmeessä lähtökohtainen oletus ei ole, että jos haluaa jotakin (kallista), niin ensi sijassa se pitää ihan itse maksaa. Tienata ja säästää, tarvittaessa ottaa velkaa.

Jollei oma maksukyky haluttuun hyödykkeeseen kertakaikkiaan riitä, pitää muuttaa yhtälöä. Pitää alkaa tienata enemmän tai vaihtaa unelmat huokeampiin. 

Pienipalkkaisten juuri pitäisi säästää ja sijoittaa, jotta saisivat lisävetoa oman talouden vankkureihin.

Kannattaa myös miettiä, mitä puoluetta äänestää. Mitkä puolueet nostavat haluavat veroja ja nostaa entisestään elämisen kustannuksia, niitä nyt etenkin pienituloisen työssä käyvän ihmisen pitää välttää.

Ite sinkkuna tienaan 1800 netto ja saan 800e kuukaudessa säästöön. Asumiskulujen jälkeen kk budjettini on 350 euroa. Tiedän, että niillä joilla on lapsia ei ole mahdollista säästää noin paljoa, mutta sinkkujen ja lapsettomien pienipalkkaisten on ihan mahdollista säästää ja sijoittaa iso osa tuloistaan. Se on sitten valintakysymys meneekö, joka vkl baarii, ostaako vaatteita useita kertoja vuodessa tai ostaako uuden iphonen osamaksulla kerran kahdessa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Palkkoja pitäisi nostaa eikä keksiä mitään ihmekikkoja. Palkat ovat jämähtäneet.

Palkkakehitys on suoraan verrannollinen markkinataloudessa siihen kuinka hyvin yrityksillä menee. Yrityksillä menee Suomessa, jossa bruttokansantuote on edelleen alle vuoden 2008 todella surkeasti. Yritysten kipupisteinä omat etenkin korkea verotus, palkan päälle maksattavat työnantajamaksut ja vientisektorilla etenkin myös korkeat energianhinnat.

Suomessa työnantaja maksaa 4000 bruttotuloa saavasta henkilöstä kuluina lähes 7000 euroa. Eli nettona hyvällä tuurilla 3000 kuussa saava maksaa yritykselle ylituplat. Tyhminmänkin pitäisi ymmärtää, että ongelma on verotuksessa ja työnantajan lisäkuluissa.

Yritykset kilpailee globaalissa maailmassa ja Suomen älyttömän korkeat työnantajamaksut (huom! ei korkeat palkat) ovat syy yritysten ongelmiin. Suomessa siis yritykset on häviäjiä, työntekijä on häviäjä, koska palkat ovat verrattain alhaiset. Ainoastaan verottaja on iloinen. Ja veroeurot käytetään aina esimerkillisesti, kuten hallitus on EU-tukipakettien ja avustamäärien kasvattamisella näyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mielestäni on epäreilua kun lainan saanti on niin vaikeaa. Monella matalapalkkaisella ei olisi mitään ongelmaa maksaa lainaa sillä monesti vuokra on korkeampi kuin omistusasunnon kulut kuukaudessa.

Olemme puolisoni kanssa lähihoitajia molemmat. Maksamme vuokraa pk-seudulla 1100 euroa kk, kaksiosta. Tuolla lyhentäisi helposti lainaakin, mutta me emme sellaista saa kun ei ole omaisuutta eikä takaajia. Eli olemme tässä kierteessä. Kaupungilta meille ei asuntoja tarjota ja asumisoikeusnumerokin on niin iso, että tuskin siihenkään kiinni ihan heti päästään. Harmittaa kyllä kun tuntuu että ne rahat menee oikeastaan hukkaan. 

Oletteko kysyneet pankista? Me saimme lainan, ei takaajia, ei omaisuutta, köyhiä ollaan. Aina on ASP laina, jonka valtio takaa ja lisäksi pankit tarjoavat maksullisia takausvaihtoehtoja ja tietysti asunnon hinnasta pitää olla säästettynä tietty prosenttimäärä. Pankki antaa lainan lopulle. Ikää myös varmaan katsovat, jos olette jo viisikymppisiä niin ei varmaan tipu lainaa 25 vuoden maksuajalla.

Minua siis ihmetyttää kuka ei saa lainaa koska olen todella köyhän perikuva, mutta silti asuntolainan sain. Sen ymmärrän, jos ihmiset tavoittelevat vaikkapa nyt kaksiota Eirasta lähihoitajan palkalla, niin siihen ei varmasti lainaa tule saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten?

Verenmaksajien varoilla maksetaan iso osa hinnasta?

Tai asunnon myyjät pakotetaan myymään alahintaan?

Vastaus on aivan selvä. Pitää pakottaa kaupungit lisäämään tonttien tarjontaa niin, ettei asuntojen tarjonta keinotekoisesti rajoitu. Jos tarjontaa on tarpeeksi, hinnat pysyvät kurissa.

Minkään muun välttämättömyyshyödykkeen tuotantoa ei ohjata yhtä massiivisella sääntelyllä, byrokratialla ja politikoinnilla. Siksi asuminen jatkuvasti kallistuu, mutta esimerkiksi vaatteet eivät.

Mistä meinasit kaupungeille saada sitä tonttimaata siinä mitassa, että sitä voidaan puoli-ilmaiseksi (eli kunnallisveron maksajien tukemana) jakaa jokaiselle? Millä kustannetaan loputtomien omakotitaloalueiden vaatima infra, koulukyyditykset, liikenne ym. kulunkierät? Pitääkö kunnallisveroprosentti tuplata, jotta utopiasi voidaan toteuttaa?

Olisi kiva, jos postaukseen tuleva kommentti liittyisi postaukseen. Kerrostalotonttien huutokauppaaminen eniten tarjoaville rakennusliikkeille oikein isolla mittakaavalla on ihan muuta kuin puoli-ilmaisten omakotitonttien jakaminen.

Huutokauppaa tai ei, lopputulos on sama: Kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asuntojen hintatasoon. Vaikka kunta antaisi kerrostalotontit rakennusyhtiöille ilmaiseksi, myytävävien asuntojen hinnat olisivat tasan samat kuin ennen ilmaisjakoa. Rakennusyhtiö vain saisi suuremman voiton.  Olisi kiva, jos ymmärtäisit että tonttimyyntitulot ovat palkkatuloista perittävän kunnallisveron lisäksi käytännössä ainut keino hankkia kunnalle tulorahoitusta.

Valtio voi puuttua rakennusyhtiön voitto osuuteen määrittämällä asuntojen myyntihinnan. Myös vuokra katto voimaan ja hinnat alas. Niskuroivien vuokra asunnon omistajien asunnot otetaan valtiolle ilman korvausta.

Vierailija kirjoitti:

Toki tuo mahdollisuus on luotu ja sisältyy jo perustuslakiin. Jokaisella on omistusoikeus. Osakkeita tai kiinteistöjä saa ostaa eli omistaa ihan kuka tahansa. Sitä ei mikään estä. 

Luottotiedotonkin saa vapaasti ostaa, kunhan hankkii jostain rahat. Lainarahoituksen saanti voi olla hankalaa.

Ihmettelen, mihin ihmisten järki ja ymmärrys on kadonnut. Kaikki pitäisi saada helpolla, heti ja muiden piikkiin. Miksi ihmeessä lähtökohtainen oletus ei ole, että jos haluaa jotakin (kallista), niin ensi sijassa se pitää ihan itse maksaa. Tienata ja säästää, tarvittaessa ottaa velkaa.

Jollei oma maksukyky haluttuun hyödykkeeseen kertakaikkiaan riitä, pitää muuttaa yhtälöä. Pitää alkaa tienata enemmän tai vaihtaa unelmat huokeampiin. 

Kapitalistin pitää saada viedä kaikki ja työntekijälle ei jää käteen kuin työn ilo. Nykynuorten vanhemmat pystyivät vielä ostamaan asunnon. Mutta heidän lapsillaan ei laskevista palkoista jää enää mitään reaaliomaisuutta käteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tuo mahdollisuus on luotu ja sisältyy jo perustuslakiin. Jokaisella on omistusoikeus. Osakkeita tai kiinteistöjä saa ostaa eli omistaa ihan kuka tahansa. Sitä ei mikään estä. 

Luottotiedotonkin saa vapaasti ostaa, kunhan hankkii jostain rahat. Lainarahoituksen saanti voi olla hankalaa.

Ihmettelen, mihin ihmisten järki ja ymmärrys on kadonnut. Kaikki pitäisi saada helpolla, heti ja muiden piikkiin. Miksi ihmeessä lähtökohtainen oletus ei ole, että jos haluaa jotakin (kallista), niin ensi sijassa se pitää ihan itse maksaa. Tienata ja säästää, tarvittaessa ottaa velkaa.

Jollei oma maksukyky haluttuun hyödykkeeseen kertakaikkiaan riitä, pitää muuttaa yhtälöä. Pitää alkaa tienata enemmän tai vaihtaa unelmat huokeampiin. 

Kapitalistin pitää saada viedä kaikki ja työntekijälle ei jää käteen kuin työn ilo. Nykynuorten vanhemmat pystyivät vielä ostamaan asunnon. Mutta heidän lapsillaan ei laskevista palkoista jää enää mitään reaaliomaisuutta käteen.

Jos omaa hiukankin älyä ja edes hiukan kurinalaisuutta, niin töissä oleva ihminen pystyy järjestelemään tulonsa ja menonsa siten, että osa tuloista menee säästöön ja sijoituksiin eikä kulutukseen.

Valtio ei meitä pienituloisia pelasta, vaan meidän pitää itse auttaa itseämme. Siksi säästämisen ja sijoittamisen aloittaminen pienituloisa on niin ensiarvoisen tärkeää.