Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö matalapalkka-aloilla työskenteleville luoda mahdollisuus OSTAA asunto?
16.03.2021 |
Jotenkin pitäisi luoda systeemi, että lähihoitaja ja siivooja voivat halutessaan OSTAA asunnon myös pääkaupunkiseudulla. Yhtälö on hankala, jos lainan lyhentämiseen ei jää varoja.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni on epäreilua kun lainan saanti on niin vaikeaa. Monella matalapalkkaisella ei olisi mitään ongelmaa maksaa lainaa sillä monesti vuokra on korkeampi kuin omistusasunnon kulut kuukaudessa.
Olemme puolisoni kanssa lähihoitajia molemmat. Maksamme vuokraa pk-seudulla 1100 euroa kk, kaksiosta. Tuolla lyhentäisi helposti lainaakin, mutta me emme sellaista saa kun ei ole omaisuutta eikä takaajia. Eli olemme tässä kierteessä. Kaupungilta meille ei asuntoja tarjota ja asumisoikeusnumerokin on niin iso, että tuskin siihenkään kiinni ihan heti päästään. Harmittaa kyllä kun tuntuu että ne rahat menee oikeastaan hukkaan.
Ennenkin (70-80-luvuilla) ensin säästettiin asp-tilille kymmenen vuotta käsirahaa, ja sen jälkeen ostettiin kaksio. Siitä sitten pikkuhiljaa vaihdettiin asuntoja vähän isompiin.
Tämä ”instant”-tyyli, jossa 20-30 vuotiaat ostivat ilman säästöjä uusia omakotitaloja on todella lyhyt vaihe raha- ja asuntomarkkinoilla. Eikä läheskään kaikkien duunarien tulot koskaan riittäneet asuntolainan saantiin. Kun rahamarkkinatkin olivat säännellyt, eli rahaa ei kierrossa edes ollut sellaista määrää, että pankit olisivat voineet kaikille lainata.
90-luvulle päästessä, kun kasarin lopulla rahamarkkinat vapautuivat, niin lainaloukku laukesi lamaan ja asuntolainojen korot huitelivat 15-16% joka rajasi tehokkaasti asuntolainoitusta.
Nallekarkit eivät ole koskaan menneet tasan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pitäisi.
Toisissa ammateissa on kova palkka, toisissa taas ei. Toisilla ihmisillä on varaa lentää business-luokassa, toiset matkustavat economyn puolella.
Miksi ihmeessä kaikilla pitäisi olla samat oikeudet ja mahdollisuudet? Koko maailma pyörii rahan ympärillä ja se, jolla sitä on saa luonnollisesti enemmän kuin se, jolla rahaa ei niin paljoa ole.
Ei se omistusasunto mikään ihmisoikeus ole.
Siihen yhteiskunnan on toki mielestäni syytä vaikuttaa, että rakentamista on riittävästi ja siten sekä vuokra- että omistusasuntoja saatavissa säälliseen hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli aravalaina.
Valtio voisi taata osan lainaa.
Ja ennen myös sai lainaa 100 000 mk (valtion takaus) jos osti talon haja-asutusalueelta ...
Ja niissä arava-asunnoissa oli tiukat materiaali- ja tilavaatimukset eli halpaa muovimattoa, edulliset keittiökalusteet, vähän pistorasioita jne. Halutaanko edelleen samaa?
Äitini arava-asunnossa oli kyllä parkettilattiat, ihan alkuperäisenä ja siis 1980-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimerkiksi julkisella sektorilla vakituisena työskentelevä saada jonkinlaisen takauksen? Tai voisiko kunta/kaupunki tukea työntekijöitään erillisillä lainoilla tms, jossa panttina olisi se vakituinen työ tyyliin viiden vuoden ajan? Näin pienipalkkainen pääsisi pienempäänkin omistusasuntoon kiinni ja siten vähitellen kasvattamaan varallisuuttaan. Aloitus on noissa hankalin, kun monilla ei ole takaajia tai omaisuutta pohjalla, eikä kovien vuokrien ja muiden kulujen jälkeen saa säästettyä kovinkaan isoja summia.
Helsingin kaupungilla on henkilöstökassa, jonka kautta voi saada asuntolainaa korkeintaan 300 000 euroa. Ymmärtääkseni ostettavan asunnon vakuusarvo voi olla peräti 90 %, kun se tavallisella pankilla on 70-75 %.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt ensin laitettaisiin kaupungin vuokra-asuntoihin jonotusnumerot. Silloin jokaisella vaatimukset täyttävällä olisi mahdollisuus saada asunto kun on tarpeeksi kauan jonottanut asuntoa.
Nyt on ihan arpapeliä kuka saa edullisen kaupungin vuokra-asunnon, täysin samassa tilanteessa olevista ihmisistä joku saa heti asunnon ja toinen ei koskaan ja tämä toinen maksaa sitten todella kallista vuokraa.
Niin ja sit kun nämä lähärit ja muut on ostaneet sen asunnon, asuneet siinä kaksi vuotta, niin sitten he myyvät kämppänsä 100% voitolla, koska kyllähän noissa arvo nousisi ihan rytinällä, ellei siihen tehtäisi jotain rajoitetta, että ei pysty myymään kalliimmalla kuin esim. elinkustannusindexin mukaisella voitolla. Entäs miten sitten varmistetaan, ettei näihin asuntoihin jää ihmiset asumaan pidemmäksi aikaa kun on "tarpeen"? Tässä nyt vaa herättelen siihen, että muistetaan porsaanreiät kaupungin vuokrakämpissä ja hitas-asunnoissa. Mielestäni ei ole millään tavalla reilua, että kaupungin vuokra-asunnoissa ei tarkisteta tuloja ja varallisuutta enää sisäänmuuton jälkeen. Samoin hitaksia on ostaneet varakkaat.
Entä miten määritellään tasapuolisesti se, kuka noita asuntoja saisi ostaa? Ei niitä kaikille riittäisi kuitenkaan mitenkään. Kuka lasketaan matalapalkkaiseksi? Lasketaanko opiskelijat? Entä ravintolatyöntekijät? Entä opiskelijat, jotka tekee ravintolatyötä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ensin laitettaisiin kaupungin vuokra-asuntoihin jonotusnumerot. Silloin jokaisella vaatimukset täyttävällä olisi mahdollisuus saada asunto kun on tarpeeksi kauan jonottanut asuntoa.
Nyt on ihan arpapeliä kuka saa edullisen kaupungin vuokra-asunnon, täysin samassa tilanteessa olevista ihmisistä joku saa heti asunnon ja toinen ei koskaan ja tämä toinen maksaa sitten todella kallista vuokraa.
Samoin tulo-/varallisuusrajoitukset myös asumisen aikana. Nyt niissä kämpissä asuu hyvätuloisia, jotka on onnistuneet kämpän saamaan joskus kun eivät vielä hyvätuloisia olleet. Miksi näitä henkilöitä edelleen tuetaan tarjoamalla edullinen vuokra-asunto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko esimerkiksi julkisella sektorilla vakituisena työskentelevä saada jonkinlaisen takauksen? Tai voisiko kunta/kaupunki tukea työntekijöitään erillisillä lainoilla tms, jossa panttina olisi se vakituinen työ tyyliin viiden vuoden ajan? Näin pienipalkkainen pääsisi pienempäänkin omistusasuntoon kiinni ja siten vähitellen kasvattamaan varallisuuttaan. Aloitus on noissa hankalin, kun monilla ei ole takaajia tai omaisuutta pohjalla, eikä kovien vuokrien ja muiden kulujen jälkeen saa säästettyä kovinkaan isoja summia.
Helsingin kaupungilla on henkilöstökassa, jonka kautta voi saada asuntolainaa korkeintaan 300 000 euroa. Ymmärtääkseni ostettavan asunnon vakuusarvo voi olla peräti 90 %, kun se tavallisella pankilla on 70-75 %.
Katsos vaan, täytyypä perehtyä. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen siivoojan palkalla ostanut ison talon ja hevostallin.
Epäilemättä keskeltä Helsinkiä.
Vierailija kirjoitti:
Koska keksittiin tämä subjektiivinen oikeus asua Helsingissä? Maalla lähihoitajilla on varaa ostaa asunto.
Helsingissä on paljon matalapalkkaisia töitä. Kuka ne tekee jos kaikki matalapalkkaiset muuttavat pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni esimerkiksi valtiolla tai kunnalla työskenteleville pitäisi olla jotakin kompensaatiota siitä palveluksesta. Palkkahan noissa on yleensä melkoisen kehno, mutta sitä voisi kompensoida juurikin helpottamalla asunnon saantia tai jotenkin tukemalla sitä. Lopulta kaikki voittaisivat. Mielestäni se olisi ihan kohtuullista, vaikka itse yksityisellä työskentelenkin ja tienaan ihan mukavasti.
Suomessa on Euroopan korkeimpia omistusasumisprosentteja. Miksi suomalaisen on pakko muka omistaa oma kotinsa? Jos tarvitsee isomman asunnon kuin mitä on varaa ostaa, niin eikö voi mennä vuokralle ja vastaavasti ostaa sijoitusyksiön jostain, jos asuntoihin haluaa sijoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei. Matalapalkkaihmisenhän kuuluu olla sellainen, joka vaihtaa paikkakunnalta toiselle aina sen mukaan, missä sattuu olemaan töitä tarjolla.
Lehdissä on viime aikoina ollut ihastelevia juttuja, kuinka joku on rakentanut kotinsa pakettiautoon tai peräkärryyn, tms. Tämä lienee osa agendaa, jolla meillekin halutaan luoda uudelleen kiertävien "reissumiesten" yhteiskuntaluokka, joka vaeltaa paikasta toiseen työtilaisuuksia etsien.
Kokeilin reissumiehen elämää vuoden matalapalkka-alalla. Nyt kun on tulorekisteri eikä tarvitse odottaa palkan maksua että saa työttömyystukea voisin kokeilla uudestaan koska suurin syy lopettaa reissuelämä oli se että olin koko ajan kusessa koska tarvitsin myös tukia palkan oheen. Tällä kertaa en ehkä irtisanoisi asuntoani ainakaan heti koska en saisi enää yhtä halpaa mistään täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska keksittiin tämä subjektiivinen oikeus asua Helsingissä? Maalla lähihoitajilla on varaa ostaa asunto.
Helsingissä on paljon matalapalkkaisia töitä. Kuka ne tekee jos kaikki matalapalkkaiset muuttavat pois?
Minkä hintaiseen asuntoon sinusta matalapalkka työntekijällä pitäisi olla varaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ensin laitettaisiin kaupungin vuokra-asuntoihin jonotusnumerot. Silloin jokaisella vaatimukset täyttävällä olisi mahdollisuus saada asunto kun on tarpeeksi kauan jonottanut asuntoa.
Nyt on ihan arpapeliä kuka saa edullisen kaupungin vuokra-asunnon, täysin samassa tilanteessa olevista ihmisistä joku saa heti asunnon ja toinen ei koskaan ja tämä toinen maksaa sitten todella kallista vuokraa.
Samoin tulo-/varallisuusrajoitukset myös asumisen aikana. Nyt niissä kämpissä asuu hyvätuloisia, jotka on onnistuneet kämpän saamaan joskus kun eivät vielä hyvätuloisia olleet. Miksi näitä henkilöitä edelleen tuetaan tarjoamalla edullinen vuokra-asunto?
Tulorajoja kokeiltiin vähän aikaa, mutta se todettiin YM:n selvityksellä kannustinloukuksi. Hyvätuloisista osa joka tapauksessa siirtyy itsekseen omistusasujaksi, mutta tulojen tarkistaminen voisi johtaa siihen, etteivät ihmiset hakeudu paremmin palkattuihin tehtäviin. Lisäksi asunnot menisivät nopeasti huonoon kuntoon, kun niitä ei kohdeltaisi koteina vaan ainoastaan väliaikaisena asumuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni on epäreilua kun lainan saanti on niin vaikeaa. Monella matalapalkkaisella ei olisi mitään ongelmaa maksaa lainaa sillä monesti vuokra on korkeampi kuin omistusasunnon kulut kuukaudessa.
Se ei ole epäreilua vaan pankki punnitsee asiakkaan riskitasoa ja tekee päätöksen sen mukaan. Lainananto ei ole hyväntekeväisyyttä eikä lainaa jaeta reiluuden mukaan vaan säännellysti. On kaikkien etu ettei lainaa jaeta liian löyhästi, sillä heikko säätely ajaa pahimmillaan asuntokuplaan ja Jenkkien -08 kaltaiseen dominoefektiin jossa pankit olivat lainoittaneet taloja joiden arvo laski ja asiakkaita joilla ei ollut maksukykyä taloustilanteen muuttuessa.
Mutta liian kova sääntely sekä se että kellään ei ole varaa ostaa mitään tai tehdä mitään jos kaikki rahat menee vuokraan ajaa myöskin talouden seinään.
Maahanmuuttajillehan annetaan ilmaiset asunnot, autot ja ruokarahaa . Miksi heidän pitäisi ne itse ostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni on epäreilua kun lainan saanti on niin vaikeaa. Monella matalapalkkaisella ei olisi mitään ongelmaa maksaa lainaa sillä monesti vuokra on korkeampi kuin omistusasunnon kulut kuukaudessa.
Se ei ole epäreilua vaan pankki punnitsee asiakkaan riskitasoa ja tekee päätöksen sen mukaan. Lainananto ei ole hyväntekeväisyyttä eikä lainaa jaeta reiluuden mukaan vaan säännellysti. On kaikkien etu ettei lainaa jaeta liian löyhästi, sillä heikko säätely ajaa pahimmillaan asuntokuplaan ja Jenkkien -08 kaltaiseen dominoefektiin jossa pankit olivat lainoittaneet taloja joiden arvo laski ja asiakkaita joilla ei ollut maksukykyä taloustilanteen muuttuessa.
Mutta liian kova sääntely sekä se että kellään ei ole varaa ostaa mitään tai tehdä mitään jos kaikki rahat menee vuokraan ajaa myöskin talouden seinään.
Se on sosialismia. Suomalaiset haluavat olla sosialisteja. Sosialismiin kuuluu se ettei ole rahaa. sosialisti ei voi saada kaikkea.
Ei missään nimessä , työvoiman liikkuvuus kärsisi, se on jo nyt ongelma ettei työpaikat ole siellä missä asut. Se on helpompaa muuttaa työnperässä ellei omaa asuntoa.