Lue keskustelun säännöt.
Pariskunnan pyytäminen kummeiksi - mitä jos tulee ero?
Olemme miettimässä lapsellemme kummeja ja olemme ajatelleet pyytää kahta ystäväpariskuntaa kummeiksi. Molemmat pariskunnat ovat olleet vuosia yhdessä, toinen pari on naimisissa ja toinen ei. Tuntuisi hieman oudolta pyytää vain pariskunnan toista osapuolta kummiksi, kun kuitenkin olemme tekemisissä molempien pariskunnan osapuolien kanssa. Kummeja kohtaan ei sinällään ole mitään suuria odotuksia, emme kaipaa kalliita lahjoja ja muuta sellaista, vaan kummien arjen sallimissa rajoissa yhteistä aikaa kummilapsen kanssa. Toivomme, että kummit olisivat läsnä kummilapsensa elämässä mahdollisimman pitkään.
Viime aikoina tuttavapiirissä on ollut aika paljon eroja, niin seurustelevilla pareilla kuin jo pitkään naimisissa olleilla. Tämä on saanut miettimään tuota asiaa myös kummien kohdalla. Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä, jotka olette valinneet pariskuntia kummeiksi ja parit ovat sittemmin eronneet. Pitävätkö molemmat kummit yhä yhteyttä kummilapseen vai katkesiko yhteys? Jos pariskunnan keskinäiset välit katkesivat täysin, viilenivätkö välit myös toisen/molempien kummien kanssa? Valitsisitko nyt kummit toisin kuin aikoinaan, pyytäisitkö kummeiksi vain yksittäisiä ihmisiä pariskuntien sijaan?
Ap
Kommentit (287)
Pyytäkää ihmeessä pariskunta kummiksi, jos aidosti haluatte molemmat kummeiksi, ei vain kohteliaisuudesta. Elämässä sattuu kaikenlaista muutenkin, joten turha varautua kaikkeen etukäteen, että mitä jos sitä, mitä jos tätä. Pariskunta voi erota tai olla eroamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kävi niin, et eron jälkeen kumpikin osapuoli unohti kummilapsensa. Voikohan kummit erottaa tehtävästään?
Eron jälkeen pariskunnan miehestä ei ole kuulunut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi niin, et eron jälkeen kumpikin osapuoli unohti kummilapsensa. Voikohan kummit erottaa tehtävästään?
Ei voi erottaa, edes kirkosta eroaminen ei katkaise kummeutta. Mutta kummeja voi valita lisää.
Vauvojen liittäminen uskontokuntiin tulisi kieltää.
Haluaako ap suuremmat lahjat jos pariskunta on kummina, vai mikä syy? Juridisestihan yhtään mikään ei velvoita kummia (tai salli edes) hoitamaan lasta, mikäli vanhemmille jotain sattuisi. Haetaanko ilmaista hoitajaa, en tajua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen jo vanha ihminen ja muistan kouluajoilta: uskonnon opettaja kysyi, mikä on kummin tehtävä?
Yksi oppilas viittasi ja sanoi:
Kummin tehtävä on huolehtia, että lapsi kasvatetaan kurissa ja Herran nuhteessa!
Tietty me naurettiin opettajaa myöden, mutta opettaja sanoi vastauksen olevan täysin oikein, ja hauskasti sanottu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö yleensä pyydettä perhettä tai sitten ehkä joku paras ystävä eikä kavereita. Nuo kaverit katoaa aikanaan aina.
Miksi ihmeessä pitäisi edes pyytää pariskunta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummius unuhtuu viimeistään kun nuori täyttää 18. Joten onks niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Aviopareista eroaa puolet eli onhan se tilastollinen todennäköisyys erolle melko iso. Avoliitoissa taitaa olla vielä suurempi.
Onko siitä jotain "haittaa", jos joku kummi jäisikin pois lapsen elämästä mahdollisen eron myötä? Eikö tätä voisi kompensoida valitsemalla vaikka pari ns. ylimääräistä kummia?
Ehkä lapsen vanhempien ei kannatta katkaista välejä siihen puolisoon, vaikka eroaisivatkin. Ei pariskunnan asiat kuulu muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän nämä kaveri kummit käy kun lapsen synttäreillä lahjan kanssa kunnes ovat aikuisia ja siihen jää.
Kummeilta odotetaan vaan lahjoja lapselle synttäreinä ja jouluna. Ei mitään järkeä ryhtyä kummiksi ellette ole sukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se kummin virka nykyään ole muuta kuin lahjakoneena oleminen. Ennen sillä oli enemmän painoarvoa, kun kummin oletettiin hoitavan lapsen kasvatus, jos omat vanhemmat ei siihen pysty.
Mikä järki koko kummi systeemissä ellei ole esim sisaruksen lapsi.
Siskoni pyysi minua ja silloista poikastävääni heidän lapsensa kummiksi, mutta jo muutamien vuosien jälkeen erosimmne poikaystäväni kanssa. Minusta oli aivan luonnollista, ja oikeastaan hyväkin ettei hän ole pitänyt sen koommin mitään yhteyttä siskoni lapseen.
Siskoni lapsi kuitenkin otti kerran yhteyttä häneen täytettyään 18v, mutta exä ei vastannut mitenkään siihen, vaikka toinen oli raapustanut oikein "vanhanaikaisen" kirjeen hänelle.
Kuitenkin sanattomasti tiesin että siskoni halusi lähinnä minut kummiksi, ja silloinen poikaystäväni tuli vain siinä sivussa.
Meillä juuri yksi kummipariskunta erosi. Ollaan kutsuttu silti molemmat osapuolet pienen tauon jälkeen sen jälkeen kun tarkistimme että ovatko molemmat osapuolet ok asian kanssa. Ovat osallistuneet kutsuille, sen sijaan läheisempi kummeista hoitaa joululahjat yms mihin ei liity juhlia. Olemme myös heidän lastensa kummit ja lahjonta jatkuu normitapaan.
Olemme valinneet lastemme kummeiksi sekä läheisiä ystäviä että läheisiä sukulaisia, miehiä ja naisia, yksinäisiä henkilöitä ja pariskuntia.
Valitsimme kummeiksi ihmisiä, joiden kanssa viihdymme, jotka ovat osa elämäämme ja pariskuntien kohdalla sellaisia, joiden kanssa vietämme aikaa kummankin kanssa myös erikseen ja uskomme pysyvän osana perheemme elämää, vaikka ero tulisi. Elämästä ei koskaan tiedä, joten ei oikeastaan voi sen perusteella valita kummipariskuntaa. Suvussamme ei ole avioeroja ollut, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä voisi tulla ja että kaikki olisivat joka sekunti aivan mahdottoman onnellisia.
Yhden ystäväni kohdalla kysyimme, että mitä mieltä hän on siitä, jos pyytäisimme myös hänen puolisoaan kummiksi. Silloin hän kertoi, ettei usko, että kannattaa, sillä puoliso ei ole innostunut kummiudesta yleensä eikä ystäväni uskonut, että he olisivat pitkään yhdessä. Heillä oli meneillään aviokriisi, joka lopulta päättyi vuotta myöhemmin avioeroon. Kysyimme mielipidettä, koska tämän ystävän puoliso on ainoa ystäväpiirissämme, joka oli pysytellyt kaukana kaikista, ei kylässä pahemmin keskustellut mistään eikä kenenkään kanssa, joten kukaan ei oikein tuntenut häntä.
Minua pyydettiin kummiksi varasijalta. Ei oikein tuntunut imartelevalta. Jäi sitten minimiin.
Valitkaa ne ihmiset kummeiksi jotka ovat teistä ihmisinä sopivimpia, älkää vain siksi että jotkut ovat pariskunta.
Meillä valittiin toisen lapsen kummiksi pariskunta joille tuli myöhemmin ero ja toinen osapuoli häipyi meidän kaikkien elämästä totaalisesti. Eli sinne meni koko kummi. Eikä kyseistä ihmistä olisi valittu jos hän ei olisi ollut osa tuota pariskuntaa. Eli virhe tuli tehtyä siinä.
Sitten taas toisaalta tiedän tapauksen jossa ei uskallettu valita kummiksi pariskuntaa joka ei ollut ollut yhdessä kovin pitkään vaikka tuo toinen "uusi" ihminen oli todella mukava ja tuli hyvin toimeen lasten kanssa. Valittiin sitten varmuuden vuoksi toinen sukulainen. No tuo sukulainen on on ollut todella surkea kummi mutta tuo pariskunnan osapuoli jota ei aikanaan valittu on ollut käytännössä ihan kuin kummi tälle lapselle jo vuosia. Joten väärin voi mennä monella tavalla.