Lue keskustelun säännöt.
Mitä te tekisitte tilanteessani?
Olen ollut muutaman vuoden riitaisassa parisuhteessa. Suhde on minulle ensimmäinen. Ongelmat johtuvat pääosin vain minusta ja huonosta itsetunnostani.
Mieheni on ainoa ihmissuhteeni ellei lasketa lapsuudenperheitämme.
Olen todella väsynyt tilanteeseen ja suhteemme ongelmien ajattelu saa minut voimaan pahoin. Mies ei halua erota ja minä en uskalla. Mies on kaikesta huolimatta paras ystäväni ja meillä on välillä oikein mukavaa yhdessä.
Olen erittäin yksinäinen ja epätoinen.
Miten voisin lähteä parantamaan elämääni/mahdollisesti pelastaa parisuhteemme?
Tähän mennessä olen aloittanut terapian, olen jatkanut opintojani pitkän tauon jälkeen ja valmistun pian. Koulussa olen turvavälien rajoissa yrittänyt olla sosiaalinen ja puhua muille. Ajoittain lamaannuttava epätoivo valtaa mieleni, mutta en ole vielä täysin luovuttanut. Tuntuu että olen pahinta saastaa mitä tämä maa kantaa.
Kommentit (487)
No varmaan lopettaisin sen riitelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vika ei ole sinussa, vaan miehesi törkeässä käytöksessä.
Et saa häntä muuttumaan, voit muuttaa vain itseäsi, ja hän ei halua erota.
Joten sinun tulee tehdä se päätös ja lähteä.
Vaikka olisit kuinka ruma (mitä ilmeisesti et edes ole), sinulle tai kellekään muulle ei saa puhua noin!
Yritän kovasti kuntoutua. Haasteita aiheuttaa toki sosiaalisten kontaktien vähyys ja päänsisäiset ongelmani.
Yksinäisyys vaikeuttaa ajatteluani siten, että koen jääväni omiin ajatusumpikuujini jumiin. Pelkään haasteideni vuoksi että kaikki mitä ajattelen on väärin ja että huono oloni suhteessa johtuu vain ja ainoastaan mielenterveyssyistä ja että minun pitää korjata aivoni ja ulkonäköni että voisin voida hyvin parisuhteessani. Toista kun ei voi muuttaa.
Mieheni on erittäin mustasukkainen ajatuksesta että muut miehet pitäisivät minua haluttavana/ajattelisivat seksuaalisia ajatuksia minusta. Pidän tätä itse outona siihen nähden miten paljon hän katselee muita naisia täysin alasti, mutta muut ihmiset eivät saisi nähdä minua vaatteet päällä..
Ristiriidat myös hämmentävät minua paljon. Mieheni ei kykene kiihottumaan minusta ja "joutuu" katsomaan muita viehättävämpiä naisia. Hän kumminkin ajattelee että muut ihmiset kiihottuvat minusta, jos vaikka laitan kauniin mekon päälle jonka helmat eivät ylitä polvia..
Nykyään mieheni sanoo ettei katso pornoa, mutta en usko häntä. En asiasta tivaa, mutta pahoitan mieleni jos esimerkiksi löydän häneltä eroottisia kuvia. Hän on myös salakuvannut minua kerran ilman vaatteita itsetyydytystään varten.
Tuntuu että muuttuu sokeaksi omalle tilanteelleen, koska harvoin suhteet mustavalkoisia ovat.
Koen että vointini olisi paljon huonompi ellei mieheni olisi tuomassa hyvää sisältöä elämääni. Ilman hänen tukeaan en olisi välttämättä pystynyt jatkamaan koulunkäyntiä, hän tsemppaa minua paljon opiskelemisessa ja tukee kaikin tavoin terapian ja muun suhteen olematta kuitenkaan mikään omaishoitaja. Minä myös tsemppaan häntä stressaavissa jutuissa ja tuen asioissa joissa olen häntä parempi.
Meillä on samankaltainen huumorintaju ja tuntuu että hänen kanssaan pystyn olemaan oma itseni. Hän aina kehuu minua siitä että olen saanut hänet näkemään elämän hyvät asiat taas.
Mutta olenko vain sokea omalle tilanteelleni? Kenties kehitän itse ongelmia tai sitten vähättelen olemassa olevia asioita joiden pitäisi olla huolestuttavia?
Tuntuu toisaalta lohdulliselle kuulla etten ole ainoa epävarmuudesta kärsivä. Monesti mietin kun mies on älylaitteillaan että ketähän hän tänään katselee. Tuntuu pahalta.
Ap
Kirjoitat hyvin ja oivaltavasti suhteestanne ja itsestäsi. Et siis ole mitenkään lapsellinen tms., mutta kokematon esim. seksuaalisuudestasi.
Ihmettelen, että terapeuttisi ei ole ehdottanut miehellesi seksuaaliongelmien / addiktion vuoksi terapiaa??
Mielestäni sinua käytetään tässä suhteessa hyväksi. Miehesi alistaa sinut kommenteillaan, haukkunisellaan seksin alueella.
Addiktit tuhoavat toisen ihmisen psyykkeen ja manipuloivat omien tarpeidensa tyydyttäjäksi.
Siksi on tärkeää, että saat itsesi irti tästä tuhoavasta suhteesta.
Keskustele terapeuttisi kanssa tästä miehesi addiktiosta tai hakeudu toiselle terapeutille, ellei hän ota tilannetta todesta.
Sinulla on mahdollisuus kunnioittavaan ja terveeseen suhteeseen jonkun toisen kanssa. Olet nuori, sinulla on oikeus pitää itsestäsi huolta ja saada apua, sekä elää turvallista elämää ilman seksuaalista alistamista. Laita rajat ja arvosta itseäsi!
Asutko Helsingissä? Tutustu tyttöjen talon toimintaan,jos asut. Siellä on nuorille aikuisille ja samojen ongelmien kanssa painaville paljon toimintaa.
Älä mieti luokkaa ratkaisua, vaan pikemminkin pyri kuuntelemaan itseäsi ja mikä sulle tekee hyvää. Se auttaa rakentamaan hyvää itsetuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin viimeisimmistä viesteistä. Varoitan erittäin yksityiskohtaisesta kuvailusta seuraavissa kappaleissa..
Suhde on tosiaan ensimmäiseni enkä ole seksinkään osalta sen kokeneempi. Ajattelin ennen mieheeni tutustumista olevani ihan nätti nuori nainen. Toki oli minullakin epävarmuuksia, mutta niitä varmasti on ihan kaikilla välillä.
Käsitykseni itsestäni viehättävänä ja haluttavana romuttui heti alkuunsa. Mies ei kyennyt kiihottumaan minusta, vaikka yritti/ehdotti seksiä monia kertoja päivässä kun olimme yhdessä. Hän usein poistui itsetyydyttämään salaa/lähelläni turhauduttuaan siihen etten saa häntä kiihottumaan. Hänen täytyi saada itsetyydyttää riippumatta minun tunnetilastani eli olin sitten surullinen tai vihainen..
Hän kehui paljon muiden naisten ulkonäköä minulle ja ajattelin että minun pitää olla se rento tyttöystävä eikä mikään hikipinko. Myös puheet aiemmista seksikokemuksista ja yhden yön jutuista olivat toistuvia. Tuntui pahalta ajatella että hän kykenee olemaan kyllä muiden kanssa, mutta minussa on jokin niin iso vika etten kelpaa.
Lopulta kun seksi onnistui niin hän syytti minua useasti löysyydestä sen vuoksi ettei kyennyt saamaan siemensyöksyä/orgasmia. Sen jälkeen seksi on lähinnä aiheuttanut minussa ahdistusta ja panikointia.
Asiaan liittyy toki muunkinlaista ei niin mukavaa käytöstä, mutta en näe mielekkäänä niiden kuvailua.
Olen ajatellut että minun kuuluu hyväksyä muiden naisten katselu ja heille itsetyydytys, koska se on normaalia ja terveet miehet tekevät niin.
Kommentit ulkonäöstäni ja alapäästäni ovat saaneet minut uskomaan että olen niin viallinen että pitäisi vain olla kiitollinen että mieheni ylipäätään on kanssani.
Avautumiseni saattoi mennä jo turhankin dramaattiseksi, toisaalta en halua vähätelläkään sitä häpeää jota olen kokenut asian vuoksi.
Ap
Voi tyttö pieni, miehesihän kohtelee sinua törkeästi. Jo tuo, mitä kerrot kuulostaa aivan kamalalta. Ilmeisesti tämä miehen ei niin mukava käytös josta et halua kertoa on seksiin pakottamista tai muuta väkivaltaa?
Ei kenelläkään ole oikeutta kohdella sinua noin. Miksi ajattelet, että sinun pitäisi sietää tuollaista? Etkö koe ansaitsevasi parempaa? Jos joku läheisesi kertoisi, että häntä kohdellaan parisuhteessa noin, niin minkä neuvon antaisit hänelle?
Parisuhteenhan pitäisi parantaa elämänlaatua eikä ainakaan huonontaa sitä. Miehesi on onnistunut lyttäämään itsetuntosi kun syytät itseäsi suhteen ongelmusta. Nuorena tyttönä usein haluaa hirveästi miellyttää ja sen vuoksi on valmis sietämään todella inhottavaa kohtelua, mutta se ei todellakaan kannata. Elämäsi muuttuu paljon paremmaksi kun pääset tuosta suhteesta eroon.
Mieheni on joskus oma-aloitteisesti puuskahtanut että pitäisiköhän hänen mennä johonkin puhumaan tästä.
Hän myös sekoitti päätäni puhumalla "omasta ongelmastaan" ja että ei vika ole minussa vaan hänen omissa kovissa otteissaan itsetyydytyksessä. Kuitenkin hän saattoi näiden jälkeen heittää loukkaavia kommentteja, jotka olivat luokkaa onko se edes sisällä..
Olen menossa seksuaaliterapeutin vastaanotolle ja sinne on mahdollista mennä myös yhteiskäynnille kumppanin kanssa. Mieheni on avoin ajatukselle. Minua asia hävettää, tuntuu ylitsepääsemättömälle mennä porukalla puimaan alapääni löysyyttä ja riittämättömyyttä sekä sitä etten pysty antamaan mieheni aivoille riittävää stimulaatiota että hän kykenisi kiihottumaan.
Koen paljon syyllisyyttä siitä että etten siedä enää mieheni itsetyydytystä. En halua olla läsnä kun tekee niin. En myöskään halua nähdä kodissani minkäänlaista pornoon viittavaa materiaalia. Seksin harrastaminen on minulle nykyisin todella ahdistavaa ja välttelen sitä. Tuntuu että tukahdutan mieheni tarpeet ja olen huono kumppani.
Joskus koitin lukea samantapaisista ongelmista keskusteluja, mutta se mitä sain niistä irti oli lähinnä ilkeät neuvot laihduttamisen ja uusien alusvaatteiden suhteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan neuvoisin samassa tilanteessa olevaa läheistäni lähtemään suhteessa. Vaikea sanoa.
Mies on paljon muuttanut käytöstään ja siksi minulla on kohtuuton olo sen suhteen etten kykene esimerkiksi seksiin hänen kanssaan ja saan outoja tunteenpurkauksia jos hän vaikka katselee kaupassa nuoria tyttöjä. Yhdistän kaiken päässäni siihen etten kelpaa.
Vasta vähän aikaa sitten löysin hänen säilömänsä erotiikkakuvaston kun purimme yhteisiä tavaroitamme. Mieleni valtasi järkyttävä pettymys, sillä hän oli sanonut ettei enää katsele sellaisia. Eniten sattui valehtelu.
Tunnen itseni lapselliseksi, tiedänhän minä että miehet katsovat seksikkäitä naisia. Miksi sen hyväksyminen tuntuu niin vaikealta?
Yritin terapeutille kertoa näistä asioista, mutta ei hän tietenkään pysty antamaan mitään suoraa mielipidettä mihinkään. Hän sanoi ettei itse tiedä mitä oikein ajattelisi jos omassa parisuhteessa olisi samoja piirteitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on joskus oma-aloitteisesti puuskahtanut että pitäisiköhän hänen mennä johonkin puhumaan tästä.
Hän myös sekoitti päätäni puhumalla "omasta ongelmastaan" ja että ei vika ole minussa vaan hänen omissa kovissa otteissaan itsetyydytyksessä. Kuitenkin hän saattoi näiden jälkeen heittää loukkaavia kommentteja, jotka olivat luokkaa onko se edes sisällä..
Olen menossa seksuaaliterapeutin vastaanotolle ja sinne on mahdollista mennä myös yhteiskäynnille kumppanin kanssa. Mieheni on avoin ajatukselle. Minua asia hävettää, tuntuu ylitsepääsemättömälle mennä porukalla puimaan alapääni löysyyttä ja riittämättömyyttä sekä sitä etten pysty antamaan mieheni aivoille riittävää stimulaatiota että hän kykenisi kiihottumaan.
Koen paljon syyllisyyttä siitä että etten siedä enää mieheni itsetyydytystä. En halua olla läsnä kun tekee niin. En myöskään halua nähdä kodissani minkäänlaista pornoon viittavaa materiaalia. Seksin harrastaminen on minulle nykyisin todella ahdistavaa ja välttelen sitä. Tuntuu että tukahdutan mieheni tarpeet ja olen huono kumppani.
Joskus koitin lukea samantapaisista ongelmista keskusteluja, mutta se mitä sain niistä irti oli lähinnä ilkeät neuvot laihduttamisen ja uusien alusvaatteiden suhteen.
Ap
Ymmärrätkö, että ongelma ei ole sinun alapääsi tai seksitaitosi, vaan miehen asenne naisiin ja seksiin? SITÄ terapiassa pitäisi käsitellä. En kuitenkaan usko, että mies kykenee muuttumaan; se, mitä hänestä kerrot, ei vaikuta siltä, että hän aidosti kokisi itsessään olevan ongelman. Vaikka mies on välillä sanonut, että hänessä on vikaa, ei hän todella tarkoita sitä kun heti perään kommentoi sinua rumasti. Tuo on miehen harjoittamaa manipulointia, hän sitoo sinua itseensä turhilla lupauksilla muuttumisen yrityksestä.
Tätä ei korjaa terapia, koska terapian tarpeessa oleva osapuoli eli mies ei itse aidosti koe tarvetta muuttua. Älä tuhlaa nuoruuttasi kärsimällä tuossa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu hankalalle ajatukselle ettei vika olisi minussa.
En ole ennen tätä suhdetta ollut edes tietoinen siitä, että on mahdollista olla kiihottumatta itse valitsemastaan kumppanista pornon takia. En myöskään tiennyt että mies ei välttämättä saa mitään irti yhdynnästä/kykene tulemaan.
Tuntuu että olen ainoa nainen maailmassa joka ei pysty tyydyttämään miestään ja että kehoni on viallinen.
On vaikea pitää kiinni itsekunnioituksesta, kun ainoa kokemus on siitä että kumppani valitsee muut naiset mieluummin ja yhdyntä kanssani ei ole tyydyttävää. Hän kuitenkin on kertonut ettei ongelmia ole ollut muiden kanssa, paitsi ehkä joidenkin ei niin viehättävien yhden yön juttujen.
Koen häpeää myös siitä että tästä on muodostunut niin iso asia päässäni. Pelkään että minulle nauretaan jos kerron nämä asiat esim. seksuaaliterapeutille.
Ap
En ihmettele että miehen käytös aiheuttaa sinulle itsetunto-ongelmia tai pahentaa niitä. Sinuna vakavasti miettisin, haluanko tuollaista kumppania. Muunkinlaisia miehiä on. Toki ymmärrän, että yksinäisenä koet olevasi hänestä riippuvainen jo seuran vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä nämä muunlaiset miehet ovat?
Luultavasti jos parisuhteeni päättyy niin tervein vaihtoehto kohdallani olisi etsiä ystävyyssuhteisi parisuhteen sijasta.
Tuntuu että kaikki (todella yleistävä toteamus joka havainnolistaa havainnointikykyni rajallisuutta) ikäiseni miehet pitävät hyvää ulkonäköä, rajatonta pornovalikoimaa ja erittäin monipuolista seksiä välttämättömyytenä.
En ole aiemmin seurustellut tai harrastanut seksiä, sillä minut on säikäyttänyt erittäin suorat ja nopeat ehdotukset seksiin ja erilaisiin..no asioihin mitä voi nähdä hiukan rankemmissa aikuisviihdemateriaaleissa.
Mielikuvani on että nuoremmassa polvessa on vartuttu nettipornon nousukautena ja moni on kasvanut ja kehittynyt sitä katsoessa. Koen ettei tässä asiassa päde "vaihtamalla paranee"
Kumppaniani on petetty hänen aiemmissa parisuhteissaan. Hänen ajoittain hiukan liiallinen mustasukkaisuutensa varmaankin johtuu siitä.
Mustasukkaisuuksissaan hän ei pidä siitä jos pukeudun tiukkoihin vaatteisiin. Hän ei pidä shortseista eikä alle polven yltävistä hameista. Meikkaan harvoin, mutta silloin kun niin teen niin hän ei pidä siitä. Joskus hän toivoi minun lihovan (että en olisi muiden mielestä niin viehättävä?).
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hankalalle ajatukselle ettei vika olisi minussa.
En ole ennen tätä suhdetta ollut edes tietoinen siitä, että on mahdollista olla kiihottumatta itse valitsemastaan kumppanista pornon takia. En myöskään tiennyt että mies ei välttämättä saa mitään irti yhdynnästä/kykene tulemaan.
Tuntuu että olen ainoa nainen maailmassa joka ei pysty tyydyttämään miestään ja että kehoni on viallinen.
On vaikea pitää kiinni itsekunnioituksesta, kun ainoa kokemus on siitä että kumppani valitsee muut naiset mieluummin ja yhdyntä kanssani ei ole tyydyttävää. Hän kuitenkin on kertonut ettei ongelmia ole ollut muiden kanssa, paitsi ehkä joidenkin ei niin viehättävien yhden yön juttujen.
Koen häpeää myös siitä että tästä on muodostunut niin iso asia päässäni. Pelkään että minulle nauretaan jos kerron nämä asiat esim. seksuaaliterapeutille.
Ap
Kuule, se on valtava ongelma nykyään, että miehiä ei enää kiinnosta muu kuin pornossa nähty seksi. Tästä on puhuttu paljon, ja aivan samoista ongelmista kärsivät lukemattomat naiset. Nuori mies on usein katsonut niin paljon pornoa ja jo lapsesta asti, että on aivan turtunut jo ennen kuin on edes itse vielä harrastanut seksiä. Mikään ei riittäisi.
Tämä ongelma johtuu miehistä ja kulttuurin pornoistumisesta. Ratkaisu ei voi olla se, että naiset yrittävät venyä aina vain rajumpaan ja rajumpaan seksin suorittamiseen ja itsensä muokkaamiseen pornon ihanteiden mukaiseksi. Miesten on muututtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sitten pornosta riippuvainen haluaa parisuhteen? Oma mieheni etsi pari vuotta ennen minua kumppania.
Haluaisin luovuttaa suhteen osalta, vaikka asiat ovatkin parantuneet siltä osin että mies ei enää itsetyydytä seurassani pakonomaisesti. Tekee sitä kyllä yksin sitten senkin edestä. Hän myös kehuu minua paljon ja yrittää näyttää että haluaa minua.
Itse olen kiinni hänen sanomissaan loukkaavissa sanoissa, häpeässä siitä kun seksi ei onnistu ja en saa häntä kiihottumaan/tulemaan millään, siinä miten yritin tehdä kaikkea pornomaista ja ahdistus siitä ettei se tuntunut omalta jutulta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pornosta riippuvainen haluaa parisuhteen? Oma mieheni etsi pari vuotta ennen minua kumppania.
Haluaisin luovuttaa suhteen osalta, vaikka asiat ovatkin parantuneet siltä osin että mies ei enää itsetyydytä seurassani pakonomaisesti. Tekee sitä kyllä yksin sitten senkin edestä. Hän myös kehuu minua paljon ja yrittää näyttää että haluaa minua.
Itse olen kiinni hänen sanomissaan loukkaavissa sanoissa, häpeässä siitä kun seksi ei onnistu ja en saa häntä kiihottumaan/tulemaan millään, siinä miten yritin tehdä kaikkea pornomaista ja ahdistus siitä ettei se tuntunut omalta jutulta.
Ap
Kannattaako sitä miettiä, miksi miehesi on halunnut parisuhteen, ehkei hän tiedä itsekään, ja eiköhän hänellä ole ollut aivan vääristynyt kuva parisuhteesta. Tärkeintä olisi nyt ajatella sinun hyvinvointiasi ja sitä, miten pääset irrottautumaan sinulle tuhoisasta suhteesta.
Totta, huomaan nyt itsestäni että jäin jumittamaan saman asian jankkaamiseen. Pahoittelut siitä.
Kiitos kovasti kaikille asiallisesti minulle vastanneille! Mietteenne ja huomionne suhteestani auttoivat minua huomaamaan, että ei tämä ehkä olekaan pelkästään minusta johtuva ongelma.
Lähden nyt pohtimaan asioitani. Hyvää illanjatkoa kaikille!
Jos joku vielä jotain kommentoi niin luen kyllä.
Ap
Miksi näissä ketjuissa on aina tää "eroa" heti ensimmäinen asia ja neuvo? Ei ole ihme ettei nykyään parisuhteet onnistu kun on tällainen asenne. Suhteita solmitaan ja erotaan sitten heti. Etsitään jotain täydellistä ihmistä itselle vaikka itsekin ollaan keskeneräisiä. Ei tällainen meno mihinkään johda.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä ketjuissa on aina tää "eroa" heti ensimmäinen asia ja neuvo? Ei ole ihme ettei nykyään parisuhteet onnistu kun on tällainen asenne. Suhteita solmitaan ja erotaan sitten heti. Etsitään jotain täydellistä ihmistä itselle vaikka itsekin ollaan keskeneräisiä. Ei tällainen meno mihinkään johda.
Kyllä, tuhoisasta suhteesta kannattaa erota. Tässäkään ei ole kyse siitä, että olisi normaaliin parisuhteeseen kuuluvia erimielisyyksiä, vaan siitä, että toinen osapuoli alistaa toista henkisesti ja fyysisesti ja on haluton näkemään vikaa itsessään. Mikä siihen olisi ratkaisu, sekö, että kaltoinkohdeltu osapuoli yrittää vain venyä lisää ja lisää toisen mielihalujen mukaiseksi?
Ei ole edes eka kerta kun törmään tähän että nuori nainen luulee itsessään olevan joku vika. Eikö meillä tosiaan ole missään tarpeeksi valistusta siitä mitkä ovat terveen parisuhteen merkit ja millaista terve seksielämä on?! Ei ole mikään ihme että meidän nuoret menee sekaisin jatkuvasta median pornon ja itsensä esittelyn normaalistamisesta..
Sinussa ei hyvä tyttö ole yhtään mitään vikaa. Ainoa vika on miehesi korvien välissä.
Toivon sinun ymmärtävän, että miehesi käytös on henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä. Piste. Tuo ei ole normaalia eikä hyväksyttävää toimintaa miehen toimesta. Miehelläsi on isoja ongelmia seksin ja seksuaalisuuden kanssa. Hän ei luutavasti kykene olemaan kenenkään naisen kanssa aidosti, sillä on addiktiollaan runqannut itsensä tietyllä tavalla pilalle. Toivon vilpittömästi, ettet tuhlaa elämääsi, vaikkakin kuinka yksinäistä, miehen kanssa jolla tuollainen riippuvuustausta ja joka kohtelee sinua huonosti.