Lukemisen väheneminen
Se, että lukeminen on vähentynyt on alkanut huolestuttaa. Aiemmin ajattelin tylysti, että ei haittaa, omat lapseni pärjäävät sitten paremmin. Viime aikoina olen alkanut huomata yleistä sivistyksen puutetta. Miten tulevat sukupolvet pärjäävät?
Lukeminen on yhä pienenevän joukon harrastus ja nämä ihmiset tulevat sitten tekemään päätökset muidenkin puolesta. Jotenkin äärimmäisen surullista seurata tätä kehitystä silmiensä edessä. Moni tuntuu arvostavan vain rahaa ja tavaraa, eivätkä näe olevansa köyhiä ja sivistykseltään yhtä matalalla kuin huono-osaisimmat ihmiset kehitysmaissa.
Surulliseksi tämän tekee se, että nämä materiakeskeiset kulkevat se kehitysmaissa valmistettu kallis laukku kädessään. Tajuamatta tilanteen irvokkuutta. He kantavat jotakin, mikä yhdistää heidät ihmisiin, joilla sivistys on samalla tasolla kuin heillä, mutta jotka myisivät sen saman laukun ostaakseen itselleen kirjoja.
Lukematta jättäminen on kuin antaisi pois oikeutensa päättää asioistaan ja kävelisi äidinkielensä yli.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjallisuuden lukemisessa on tosiaan kaksi tasoa. Kirjan voi lukea kuin minkä tahansa asiatekstin, siis keskittyä faktoihin.
Syvällinen lukeminen tarkoittaa, että lukijan tunteet ovat mukana, hän hahmottaa mielessään kirjan tapahtumat ja pystyy eläytymään sen henkilöiden kohtaloihin. Samastumalla henkilöihin, lukija oppii myös tuntemaan itsensä paremmin ja pystyy ymmärtämään muitten ihmisten motiiveita. Hän ei saa vaan tietoa, vaan kasvaa ihmisenä.
Tämä on itseasiassa lahja, jota kaikilla ei vain ole, eikä sitä voi oppia. Sinulla joko on se tai ei ole. Tuli aikoinaan yllätyksenä itselleni kun kuvittelin kaikilla olevan, kävi ilmi ettei suurimmalla osalla ole.
Voisiko olla näin? Minä lapsena luin kirjoja niin, että vaan seurasin juonta. Vasta kun koulussa alettiin lukea romaaneja j
Vaikea sanoa kun sitä ei kenenkään toisen päähän pääse sillä tavoin kurkistamaan. Itselläni kirja toimii kuin elokuva ja maailma katoaa ympäriltä, kunhan tektsi on riittävän soljuvaa. Esimerkiksi ulkomaankielistä lukiessa joutuu keskittymään sen verran ettei taika toimi.
Nyt nuoruuttaan viettävät somelapset tulevat jäämään kehitysvammaisen asteelle. Kirjoja sujuvasti lukeva ikätoveri on kuin puolijumala näiden nepsyhirvitysten rinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ihmiset lukevat ja kirjoittelevat enemmän kuin koskaan ennen. Eivät tosin kirjoja, vaan netissä kaikenlaista artikkelia, blogia, viestejä, uutisia, keskusteluja, wikipedioita, nettijulkaisuja jne jne.
Niin, mutta niissä vilisee kieli oppi virheet ja huono suomen kieli. Tekstit ovat lyhyitä ja usein vailla todellista sisältöä, tarkoituksena vain saada lisää klikkauksia ja niiden kautta ohjata lukijoita nettikauppoihin shoppailemaan. Kestämätöntä, helpon elämän perässä tapahtuvaa maailmanlopun meininkiä. Suomen kieli näivettyy.
Nykyään monissa kirjoissakin vilisee kielivirheitä.
Voisiko olla näin? Minä lapsena luin kirjoja niin, että vaan seurasin juonta. Vasta kun koulussa alettiin lukea romaaneja ja analysoida niiden henkilöitä ja tapahtumia, aukesi minullekin polku kirjojen sisäiseen maailmaan. Opettaja pisti meidät ajattelemaan.