Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lukemisen väheneminen
04.03.2021 |
Se, että lukeminen on vähentynyt on alkanut huolestuttaa. Aiemmin ajattelin tylysti, että ei haittaa, omat lapseni pärjäävät sitten paremmin. Viime aikoina olen alkanut huomata yleistä sivistyksen puutetta. Miten tulevat sukupolvet pärjäävät?
Lukeminen on yhä pienenevän joukon harrastus ja nämä ihmiset tulevat sitten tekemään päätökset muidenkin puolesta. Jotenkin äärimmäisen surullista seurata tätä kehitystä silmiensä edessä. Moni tuntuu arvostavan vain rahaa ja tavaraa, eivätkä näe olevansa köyhiä ja sivistykseltään yhtä matalalla kuin huono-osaisimmat ihmiset kehitysmaissa.
Surulliseksi tämän tekee se, että nämä materiakeskeiset kulkevat se kehitysmaissa valmistettu kallis laukku kädessään. Tajuamatta tilanteen irvokkuutta. He kantavat jotakin, mikä yhdistää heidät ihmisiin, joilla sivistys on samalla tasolla kuin heillä, mutta jotka myisivät sen saman laukun ostaakseen itselleen kirjoja.
Lukematta jättäminen on kuin antaisi pois oikeutensa päättää asioistaan ja kävelisi äidinkielensä yli.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.
Ihmisen älykkyys kuihtuu, kun sanavarasto on kapea.
Ei ymmärretä luettua sisältöä. Etenkin jos joudutaan tulkitsemaan tekstiä ollaan lopulta ihan pihalla, kun synobånyymien merkitykset eivät aukene.
Nuoruuden ympäristössä tapahtui tosi pahoja asioita. Mutta sitä omaa oloa ei osannut jäsennellä mitenkään. Radiossa lausuttiin "ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista" ja pojat oli poikia.
Mutta nykyään on helpottavaa lukea että sittenkin on pahuutta ja narsismia, minulla heidän aiheuttamansa trauma. Että syy ei todellakaan ollut minussa.
Eli se miten hyvin osaa sanoittaa omia tuntemuksia vaikuttaa suoraan omaan oloon. Epämääräinen olo ei enää vello ahdistuksena vaan sen voi sanoilla tiivistää hallittavissa olevaan muotoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo nyt on nähtävissä kuinka ihmiset jakautuvat lukeviin ja pelkkiä "feedejä" lukeviin. Sen huomaa kun on joitakin tunteja viettänyt keskusteluissa uusien ihmisten kanssa.
Tutkintojen massatuotantoaikana lukevat ihmiset nousevat massasta tietenkin esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ihmiset lukevat ja kirjoittelevat enemmän kuin koskaan ennen. Eivät tosin kirjoja, vaan netissä kaikenlaista artikkelia, blogia, viestejä, uutisia, keskusteluja, wikipedioita, nettijulkaisuja jne jne.
Niin, mutta niissä vilisee kieli oppi virheet ja huono suomen kieli. Tekstit ovat lyhyitä ja usein vailla todellista sisältöä, tarkoituksena vain saada lisää klikkauksia ja niiden kautta ohjata lukijoita nettikauppoihin shoppailemaan. Kestämätöntä, helpon elämän perässä tapahtuvaa maailmanlopun meininkiä. Suomen kieli näivettyy.
Kieli elää ja muuttuu. Ja kuten kaikki elävä, kuolee aikanaan.
Huonoa kielitaitoa on ollut ennenkin, se ei ole mitään uutta. Alusta vain on muuttunut. Blogeissa huonosti kirjoittavat eivät ylläpidä mitään elävää kielen muutosta. Sitä tapahtuu ennemminkin viesteissä ja instagramissa, twitterissä, joissa ilmaisu on lyhyttä.
Blogeissa useimmiten pyritään hyvään suomen kieleen siinä onnistumatta. Venytetään väkisin tekstiä ilman mitään sisältöä, jotta näyttäisi "oikeanlaiselta" ja asialliselta. Se ei ole rikkautta, tervetullutta elävää muutosta, vaan yksinomaan surullista ajankuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ihmiset lukevat ja kirjoittelevat enemmän kuin koskaan ennen. Eivät tosin kirjoja, vaan netissä kaikenlaista artikkelia, blogia, viestejä, uutisia, keskusteluja, wikipedioita, nettijulkaisuja jne jne.
Niin, mutta niissä vilisee kieli oppi virheet ja huono suomen kieli. Tekstit ovat lyhyitä ja usein vailla todellista sisältöä, tarkoituksena vain saada lisää klikkauksia ja niiden kautta ohjata lukijoita nettikauppoihin shoppailemaan. Kestämätöntä, helpon elämän perässä tapahtuvaa maailmanlopun meininkiä. Suomen kieli näivettyy.
Kieli elää ja muuttuu. Ja kuten kaikki elävä, kuolee aikanaan.
Kielen muuttuminen ja kuoleminen on oma asiansa ja kielen köyhtyminen toinen. Kielen ja sanavaraston supistuminen vaikuttaa myös ajatteluun, eli siihen miten monimutkaisia asioita voimme ylipäätään viestiä toisillemme. Uhkana on paluu jonkinlaiseen uusfeudalismiin, jossa tavallinen rahvas ei lue eikä ymmärrä ja vallassa ovat ne ihmiset jotka ymmärtävät. Tai no, ehkä vielä pahempi vaihtoehto olisi yhteiskunta jossa vallitsee täydellinen idioluutio, siellä vallassa olevatkin ovat yhtä pihalla kaikesta kuin kansa. Yhtä kaikki, demokratia vaatii toimiakseen sivistynyttä kansaa. Jos se pohja rapautuu, niin meno tulee olemaan kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.
1. Lapsella, jolle ei lueta, tai hän ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.
2. Lapsella, jolle luetaan, tai hän itse lukee, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.
1. Lapsella ei ole sanoja, millä ajatella. Hän on vaiston varassa toimivan eläimen tasolla.
2. Lapsella on riittävä sanavarasto itsenäiseen ajatteluun, lukutaitoon yleensä ja luetun ymmärtämiseen erityisesti.
Jos täällä ei "jaksa" lukea 11 riviä "pitkää" tekstiä, voidaan ihan oikeutetusti sanoa lukutaidon olevan tuon 1. lapsen tasolla. Ja kun ei jaksa lukea, ei ole mahdollisuutta nostaa itseään vaiston varassa toimivaa eläintä ylemmälle tasolle.
Jos ihmiselle riittää, että hän on keskimääräistä kissaa tyhmempi, ei kannata lukea. Kissakin pärjää tyhmää ihmistä paljon paremmin.
Mikä vika on eläimissä?
Lukiko siinä kommentissa jotain, mikä voitaisiin tulkita viaksi eläimissä? Eläin, joka toimii vaistonsa varassa, selviytyy elämässään paljon paremmin, kuin lukutaidoton, tyhmä ihminen. Eläimen älyä on vaikea verrata ihmisen älyyn, koska eläimen tärkein tehtävä on selviytyä luonnossa ja lisääntyä. Ihmisen älyn pitäisi olla sillä tasolla, että hän kykenisi ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Jos ihminen ei kykene siihen, hänen näkemyksensä maailmasta on kapeampi, kuin vaiston varassa elävän eläimen näkemys.
Eläin osaa keskittyä oleelliseen. Lukutaidoton ihminen ei ymmärrä, mitä tarkoittaa oleellinen.
Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska edelleenkään en kirjoita eläinten vioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ihmiset lukevat ja kirjoittelevat enemmän kuin koskaan ennen. Eivät tosin kirjoja, vaan netissä kaikenlaista artikkelia, blogia, viestejä, uutisia, keskusteluja, wikipedioita, nettijulkaisuja jne jne.
Niin, mutta niissä vilisee kieli oppi virheet ja huono suomen kieli. Tekstit ovat lyhyitä ja usein vailla todellista sisältöä, tarkoituksena vain saada lisää klikkauksia ja niiden kautta ohjata lukijoita nettikauppoihin shoppailemaan. Kestämätöntä, helpon elämän perässä tapahtuvaa maailmanlopun meininkiä. Suomen kieli näivettyy.
Kieli elää ja muuttuu. Ja kuten kaikki elävä, kuolee aikanaan.
Huonoa kielitaitoa on ollut ennenkin, se ei ole mitään uutta. Alusta vain on muuttunut. Blogeissa huonosti kirjoittavat eivät ylläpidä mitään elävää kielen muutosta. Sitä tapahtuu ennemminkin viesteissä ja instagramissa, twitterissä, joissa ilmaisu on lyhyttä.
Blogeissa useimmiten pyritään hyvään suomen kieleen siinä onnistumatta. Venytetään väkisin tekstiä ilman mitään sisältöä, jotta näyttäisi "oikeanlaiselta" ja asialliselta. Se ei ole rikkautta, tervetullutta elävää muutosta, vaan yksinomaan surullista ajankuvaa.
Kielen muutosta ei ylläpidetä, se vain tapahtuu väistämättä, eikö välitä onko tervetullut vai ei.
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.
1. Lapsella, jolle ei lueta, tai hän ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.
2. Lapsella, jolle luetaan, tai hän itse lukee, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.
1. Lapsella ei ole sanoja, millä ajatella. Hän on vaiston varassa toimivan eläimen tasolla.
2. Lapsella on riittävä sanavarasto itsenäiseen ajatteluun, lukutaitoon yleensä ja luetun ymmärtämiseen erityisesti.
Jos täällä ei "jaksa" lukea 11 riviä "pitkää" tekstiä, voidaan ihan oikeutetusti sanoa lukutaidon olevan tuon 1. lapsen tasolla. Ja kun ei jaksa lukea, ei ole mahdollisuutta nostaa itseään vaiston varassa toimivaa eläintä ylemmälle tasolle.
Jos ihmiselle riittää, että hän on keskimääräistä kissaa tyhmempi, ei kannata lukea. Kissakin pärjää tyhmää ihmistä paljon paremmin.
Mikä vika on eläimissä?
Lukiko siinä kommentissa jotain, mikä voitaisiin tulkita viaksi eläimissä? Eläin, joka toimii vaistonsa varassa, selviytyy elämässään paljon paremmin, kuin lukutaidoton, tyhmä ihminen. Eläimen älyä on vaikea verrata ihmisen älyyn, koska eläimen tärkein tehtävä on selviytyä luonnossa ja lisääntyä. Ihmisen älyn pitäisi olla sillä tasolla, että hän kykenisi ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Jos ihminen ei kykene siihen, hänen näkemyksensä maailmasta on kapeampi, kuin vaiston varassa elävän eläimen näkemys.
Eläin osaa keskittyä oleelliseen. Lukutaidoton ihminen ei ymmärrä, mitä tarkoittaa oleellinen.
Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska edelleenkään en kirjoita eläinten vioista.
Ja kuinka pitkän ajan lyhyestä elämästäsi käytitkään voidaksesi suoltaa soopaasi suuntaani? Keskittyisit olennaiseen.
Syntyvyys on laskussa, muunkielisten Suomeen tulo kasvussa. Suomen kielen katoaminen on vain ajan kysymys eikä kukaan tunnu välittävän. Jos et jaksa itse lukea, opeta edes lapsesi lukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, ihmiset lukevat ja kirjoittelevat enemmän kuin koskaan ennen. Eivät tosin kirjoja, vaan netissä kaikenlaista artikkelia, blogia, viestejä, uutisia, keskusteluja, wikipedioita, nettijulkaisuja jne jne.
Näiden tekstien lukeminen on usein nopeaa, silmäilevät, horisontaalinen lukemista.
On tutkittu, että ihmisen ajattelua ja keskittymiskykyä kehittää eniten pitkäjänteinen, vertikaalirajoitteista eli syventyvä, eläytyvä, analyyttinen lukeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.
Näin meitä tulevia opettajia opetetaan. Ohjaamaan jokainen löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa. Jollekin se on sarjakuva, toiselle Taru sormusten herrasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.
Näin meitä tulevia opettajia opetetaan. Ohjaamaan jokainen löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa. Jollekin se on sarjakuva, toiselle Taru sormusten herrasta.
Mistä on sitten johtunut tämä ainakin omina kouluaikoinani vallalla ollut kaunokirjallisuuden älytön tuputtaminen? Vai onko tämä jo menneen talven lumia ja saavatko tulevaisuuden koululaiset aidosti lukea jotain sellaista, mikä heitä kiinnostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.
Näin meitä tulevia opettajia opetetaan. Ohjaamaan jokainen löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa. Jollekin se on sarjakuva, toiselle Taru sormusten herrasta.
Ja siellä se ongelma onkin. Ei lapsi pysty itse päättämään mikä on hyvää lukemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.
Näin meitä tulevia opettajia opetetaan. Ohjaamaan jokainen löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa. Jollekin se on sarjakuva, toiselle Taru sormusten herrasta.
Hyvä kuulla, että ainakin tässä suhteessa ollaan tultu eteenpäin.
Sen vaan sanon, että onneksi on äänikirjat! Elämän hektisyys ja ruuhkavuodet on vähentäneet lukemistani radikaalisti. Lähivuosina oon kuitenkin löytänyt äänikirjat, joihin olen vähän koukussa nykyään. Helposti menee useita kymmeniä kirjoja vuodessa kuunnellen. Lukea ei ehdi kuin muutaman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.
Näin meitä tulevia opettajia opetetaan. Ohjaamaan jokainen löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa. Jollekin se on sarjakuva, toiselle Taru sormusten herrasta.
Mistä on sitten johtunut tämä ainakin omina kouluaikoinani vallalla ollut kaunokirjallisuuden älytön tuputtaminen? Vai onko tämä jo menneen talven lumia ja saavatko tulevaisuuden koululaiset aidosti lukea jotain sellaista, mikä heitä kiinnostaa?
Osaksi johtunut varmaan opetussuunnitelmasta. Vanhat opetussuunnitelmat olivat jäykempiä, niissä oli vaaditut asiat, jotka joka ikisessä koulussa tietyllä luokka-asteella piti käsitellä. Osin varmaan riippunut siitä, että kouluun on hankittu tietyt kirjat useana kappaleena ja niitä on luetettu, kun ne on olleet saatavilla.
Osin riippunut piilo-opetussuunnitelmasta. 1990-luvulla ihanne oli vielä kasvattaa tuotantiteollisuuteen ihmisiä, jotka on tehokkaita liukuhihnatyöntekijöitä. Nyt ihanne on yksilöllinen kasvu ja kehitys. Tämä näkyy koulussakin.
Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää mielikuvitusta, luovuutta, innovaatiokykyä. Jokaisen oma valinta tietenkin, mutta itseäni kiinnostaa moni asia siitäkin syystä, että haluan kehittää itseäni, vaikken aina tykkäsi niinkään Ei ainoastaan siitä näkökulmasta mikä on mukavaa ja kivaa. Tosin minä myös tykkään kaunokirjallisuuden lukemisesta, se on monelle samanlaista eskapismia kuin toisille vaikka pelaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.
1. Lapsella, jolle ei lueta, tai hän ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.
2. Lapsella, jolle luetaan, tai hän itse lukee, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.
1. Lapsella ei ole sanoja, millä ajatella. Hän on vaiston varassa toimivan eläimen tasolla.
2. Lapsella on riittävä sanavarasto itsenäiseen ajatteluun, lukutaitoon yleensä ja luetun ymmärtämiseen erityisesti.
Jos täällä ei "jaksa" lukea 11 riviä "pitkää" tekstiä, voidaan ihan oikeutetusti sanoa lukutaidon olevan tuon 1. lapsen tasolla. Ja kun ei jaksa lukea, ei ole mahdollisuutta nostaa itseään vaiston varassa toimivaa eläintä ylemmälle tasolle.
Jos ihmiselle riittää, että hän on keskimääräistä kissaa tyhmempi, ei kannata lukea. Kissakin pärjää tyhmää ihmistä paljon paremmin.
Mikä vika on eläimissä?
Lukiko siinä kommentissa jotain, mikä voitaisiin tulkita viaksi eläimissä? Eläin, joka toimii vaistonsa varassa, selviytyy elämässään paljon paremmin, kuin lukutaidoton, tyhmä ihminen. Eläimen älyä on vaikea verrata ihmisen älyyn, koska eläimen tärkein tehtävä on selviytyä luonnossa ja lisääntyä. Ihmisen älyn pitäisi olla sillä tasolla, että hän kykenisi ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Jos ihminen ei kykene siihen, hänen näkemyksensä maailmasta on kapeampi, kuin vaiston varassa elävän eläimen näkemys.
Eläin osaa keskittyä oleelliseen. Lukutaidoton ihminen ei ymmärrä, mitä tarkoittaa oleellinen.
Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska edelleenkään en kirjoita eläinten vioista.
Ohi, mutta on niitäkin ihmisiä joiden päätarkoitus on vaan lisääntyä. Kela.
Alue: Aihe vapaa
Osaltaan on, osaltaan ei ole. Urpot olivat urpoja ennenkin. Lieveilmiöitä on, mutta itse en ole huolissani. Se joka haluaa tai jonka tarvitsee oppia kirjoittamaan hyvin, tekee niin kuten on tehnyt ennenkin. Ei tässä huolen häivää niin kauan kuin pääosin vielä suomalaisia ollaan, tosin sekin saattaa muuttua radikaalisti jo sadan vuoden sisään.