Lukemisen väheneminen

Lukeminen liitetään koulutettuihin ihmisiin. Lukemisen vastustaminen ja kirjoja lukevien pitäminen ylimielisinä on pohjimmiltaan herravihaa. Täysin turhaa, mutta vanhoihin asetelmiin pohjautuvaa. Sumeuksissaan sitä sulkee itseltään oven, jonka takana on kaunista, hyvää, rikkauksia.

Lukeminen ja kirjat ovat Suomessa kaikkien ulottuvilla. Ei kannata jättää lukematta siksi, "ettei pidä ihmisistä, jotka lukevat". Inhoa minua, älä kirjoja.

Punk sylky ruudulle kirjoitti:

Lukemisessa on pahinta se että se yhdistetään älykkyyteen ja sivistyneisyyteen.

Ennen kaikki luki ja ei ollut paineita. Minäkin imuroin Morgan Kanen miestyypin itseeni ja nautin todella paljon Tarzaneista.

Nykyään asetetaan valtavia paineita nuorille ja kerrotaan että ette tule älykkäiksi ja olette tyhmiä kun ette lue. Ymmärrän hyvin kun hienohelmat ja itsestään suuria kuvittelevat tulevat arvostelemaan nuoria ja kertovat nuorille mitä nämä ovatkaan toisissa vartaloissa ja olemuksissa.

Kyllä minäkin haistattaisin pitkät vitut kirjoille ja korkeintaan runkkaisin Raamatun väliin.

Rään pyyhintään se kirja tai lehti sopii hyvin sen luettua.

Ihastuttavan sivistynyt kommentti.

Lukematon ihminen osaa parhaiten tuoda esille lukemisen tarpeellisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?

Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä? 

Ihan samaa mieltä. Kaunokirjallisuus on harrastus joka on nostettu jalustalle. Kuten jääkiekko.

Tarinoiden lukeminen kehittää mielikuvitusta, koska joutuu täydentämään tarinaa, päättelemään sen, mitä ei sanota ja näkee tarinan tapahtumat kuvina vrt. esimerkiksi unet. Monella tasolla siis hyödyllistä.

En sanonut että ei ole hyödyllistä. Sanoin että on nostettu jalustalle.

Vierailija kirjoitti:

Sen vaan sanon, että onneksi on äänikirjat! Elämän hektisyys ja ruuhkavuodet on vähentäneet lukemistani radikaalisti. Lähivuosina oon kuitenkin löytänyt äänikirjat, joihin olen vähän koukussa nykyään. Helposti menee useita kymmeniä kirjoja vuodessa kuunnellen. Lukea ei ehdi kuin muutaman.

Äänikirjojen yleistyminen on hieno juttu, kuuntelen paljon itsekin. Tarinalliset kirjat toimivat hyvin äänikirjoina, kun taas monia kielellisiä ratkaisuja ei saa tuotua äänikirjaan yhtä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä.

Tämä kommentti on hyvä esimerkki siitä, että ei kyetä enää lukemaan, eikä sisäistämään pitempää tekstiä.

Kuvastaa tämän palstan tasoa, just ja just peruskoulun käyneet kirjoittelevat ja viettävät täällä aikaansa, kun eivät ole viitsineet opiskella mitään ammattia, eivätkä pääse koskaan mihinkään töihin.

Luusereita ovat alusta viimeiseen mieheen.  Ja koko loppuelämänsä.

Eikö täällä kirjallisesti valveutuneiden keskuudessa ymmärretty että tämä ensimmäinen kommentti oli vitsi?

Kyllä ymmärretään, kirjoitin sen itse. Vitsi (ketjun nosto myös), mutta myös totuus. Siksi vastine siihen paikallaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Punk sylky ruudulle kirjoitti:

Lukemisessa on pahinta se että se yhdistetään älykkyyteen ja sivistyneisyyteen.

Ennen kaikki luki ja ei ollut paineita. Minäkin imuroin Morgan Kanen miestyypin itseeni ja nautin todella paljon Tarzaneista.

Nykyään asetetaan valtavia paineita nuorille ja kerrotaan että ette tule älykkäiksi ja olette tyhmiä kun ette lue. Ymmärrän hyvin kun hienohelmat ja itsestään suuria kuvittelevat tulevat arvostelemaan nuoria ja kertovat nuorille mitä nämä ovatkaan toisissa vartaloissa ja olemuksissa.

Kyllä minäkin haistattaisin pitkät vitut kirjoille ja korkeintaan runkkaisin Raamatun väliin.

Rään pyyhintään se kirja tai lehti sopii hyvin sen luettua.

Ihastuttavan sivistynyt kommentti.

Lukematon ihminen osaa parhaiten tuoda esille lukemisen tarpeellisuuden.

Olet aika puolueellinen. Täällä lukemista kannattavat ovat kyllä haukkuneet eri mieltä olevat tosi tylyin sanakääntein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä.

Tämä kommentti on hyvä esimerkki siitä, että ei kyetä enää lukemaan, eikä sisäistämään pitempää tekstiä.

Kuvastaa tämän palstan tasoa, just ja just peruskoulun käyneet kirjoittelevat ja viettävät täällä aikaansa, kun eivät ole viitsineet opiskella mitään ammattia, eivätkä pääse koskaan mihinkään töihin.

Luusereita ovat alusta viimeiseen mieheen.  Ja koko loppuelämänsä.

Eikö täällä kirjallisesti valveutuneiden keskuudessa ymmärretty että tämä ensimmäinen kommentti oli vitsi?

Kyllä ymmärretään, kirjoitin sen itse. Vitsi (ketjun nosto myös), mutta myös totuus. Siksi vastine siihen paikallaan. Ap

Ok, eli provohan tämä. Ilmoitan ketjun asiattomaksi.

Minusta irvokasta ap lähinnä on se, miten helppoa on nykyään avata taivasteluketju tuhansien ihmisten luettavaksi ja samaan aikaan kuitenkin tuntuu olevan ihan ylivoimaista ihmisille sen oman tonttinsa suhteen oikein tekeminen. Kivempaa taivastella oikein sankoin joukoin kuin vain vaikuttaa siihen mihin oikeasti voi ja olla sinut sen kanssa. Lue sinä ap itse enemmän jos olet lukemisesta huolissasi. Anna muiden olla omillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?

Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä? 

Kaunokirjallisuuden nimittäminen hömpäksi kertoo jo, ettei kannata edes vastata.

Kommenttisi luoma harhainen vaikutelma siitä, että vastaamassasi viestissä oltaisiin yleistetty kaikki kaunokirjallisuus hömpäksi, viestii siitä ettei sinun vastaustasi olisi tähän varmaankaan edes kaivattu.

Kannattaisi opetella lukemaan. Moukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.

1. Lapsella, jolle ei lueta, tai hän ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.

2. Lapsella, jolle luetaan, tai hän itse lukee, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.

1. Lapsella ei ole sanoja, millä ajatella. Hän on vaiston varassa toimivan eläimen tasolla.

2. Lapsella on riittävä sanavarasto itsenäiseen ajatteluun, lukutaitoon yleensä ja luetun ymmärtämiseen erityisesti.

Jos täällä ei "jaksa" lukea 11 riviä "pitkää" tekstiä, voidaan ihan oikeutetusti sanoa lukutaidon olevan tuon 1. lapsen tasolla. Ja kun ei jaksa lukea, ei ole mahdollisuutta nostaa itseään vaiston varassa toimivaa eläintä ylemmälle tasolle.

Jos ihmiselle riittää, että hän on keskimääräistä kissaa tyhmempi, ei kannata lukea. Kissakin pärjää tyhmää ihmistä paljon paremmin.

Mikä vika on eläimissä?

Lukiko siinä kommentissa jotain, mikä voitaisiin tulkita viaksi eläimissä? Eläin, joka toimii vaistonsa varassa, selviytyy elämässään paljon paremmin, kuin lukutaidoton, tyhmä ihminen. Eläimen älyä on vaikea verrata ihmisen älyyn, koska eläimen tärkein tehtävä on selviytyä luonnossa ja lisääntyä. Ihmisen älyn pitäisi olla sillä tasolla, että hän kykenisi ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Jos ihminen ei kykene siihen, hänen näkemyksensä maailmasta on kapeampi, kuin vaiston varassa elävän eläimen näkemys.

Eläin osaa keskittyä oleelliseen. Lukutaidoton ihminen ei ymmärrä, mitä tarkoittaa oleellinen.

Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska edelleenkään en kirjoita eläinten vioista.

Ja kuinka pitkän ajan lyhyestä elämästäsi käytitkään voidaksesi suoltaa soopaasi suuntaani? Keskittyisit olennaiseen.

Pahoittelen syvästi, että joudun käyttämään liika rautalankaa selittääkseni ihmiselle, joka hyökkää tekstistäni löytymättömään asiaan sen, että yleensä kannattaa kommentoida viestissä olevia asioita, kuin siinä olemattomia asioita.

Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä. Tosin en ole kovin toiveikas siitä asiasta, koska sinä et kommentoinut tekstiäni lainkaan. Sinä sorruit kaikkein alkeellisimpaan loogiseen sudenkuoppaan hyökätessäsi ihmiseen, et kirjoitukseen. Sinäkään et ymmärrä, mitä oleellinen tarkoittaa. Keskity lukemiseen ja sen lukemasi ymmärtämiseen, se on oleellista. Tiedän, että se ottaa voimille, mutta koita jaksaa, kyllä se siitä aikanaan helpottaa.

PS. Minulla on kaksi kissaa, eli minä tunnistan helposti kissojani tyhmemmät ihmiset.

Kävikö tunteisiin?

Ei minua tosiasiat heilauta mihinkään suuntaan. Sinun kommenttisi on huvittava, kiitos siitä.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?

Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä? 

Kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden vastakkainasettelu ei oikein ole enää tätä päivää. Erityisesti historiallisesta kaunokirjallisuudesta voi oppia paljon faktaa, tietokirjallisuudesta voidaan tehdä hyvinkin tarinallista. Jopa sarjakuvista voi oppia paljon, Aku Ankkaa ei ole ihan turhaan hehkutettu.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?

Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä? 

Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuus kehittää mielikuvitusta ja myös empatiakykyä, koska siinä mennään toisen ihmisen pään sisälle. Saman tarinan kuin kirjassa voi tietysti kokea vaikka elokuvassa tai pelissä, ja tarina voi toimia näissäkin erinomaisesti. Siitäkin huolimatta elokuvien ja pelien näkökulma päähenkilöön on erilainen. Siinä missä elokuvassa päähenkilöä katsotaan ulkopuolelta ja pelissä häntä ohjataan itse, niin vain kirjoissa voi kokea mitä itse hahmo ajattelee ja tuntee, ja sitä kautta saamaan syvällisen ymmärryksen miksi hahmo toimii niin kuin toimii. Tämä on ihan mielenkiintoista, varsinkin silloin kun hahmo on täysin erilainen kuin mitä itse on. Romaaneja suositellaan tästä syystä erimerkiksi autisteille. 

Punk sylky ruudulle kirjoitti:

Lukemisessa on pahinta se että se yhdistetään älykkyyteen ja sivistyneisyyteen.

Ennen kaikki luki ja ei ollut paineita. Minäkin imuroin Morgan Kanen miestyypin itseeni ja nautin todella paljon Tarzaneista.

Nykyään asetetaan valtavia paineita nuorille ja kerrotaan että ette tule älykkäiksi ja olette tyhmiä kun ette lue. Ymmärrän hyvin kun hienohelmat ja itsestään suuria kuvittelevat tulevat arvostelemaan nuoria ja kertovat nuorille mitä nämä ovatkaan toisissa vartaloissa ja olemuksissa.

Kyllä minäkin haistattaisin pitkät vitut kirjoille ja korkeintaan runkkaisin Raamatun väliin.

Rään pyyhintään se kirja tai lehti sopii hyvin sen luettua.

Lukemisen yllä leijuu sellainen elitistinen henki. Se kuvottaa rahvasta ja siitä syystä rahvas ei katso kirjoja päinkään.

Pitäisi päästä samaan kuin taistolaisten aikaan. Lukeminen oli kaikkien juttu ja kirjoitusvirheistä ei tuomittu ja uhottu päin näköä. Kioskikirjallisuus oli pop ja hyväksyttyäkin.

Nämä elitistit pilaa aina lukunautinnon tekemällä lukemisesta jotenkin elämää suurempaa pelleilyä.

Siitähän tämä on ja sitten se että nuoriso lukee ja kirjoittaa nykyään ihan omaa kuvakieltään netissä älypuhelinten kautta. Se on paljon älykkäämpää toimintaa ihan oikeasti.

Pölyttyneet haahkat vaan leijuu omissa pieruissaan ja kuvitelmissaan että lukeminen on yhtä kuin älykkyys on.

Paskat on. Haistakaa muuten pitkät kaikki jotka luette metrossa ja tramissa näkyvästi niitä pokkareitanne.

Minä luen salaa ja piilossa. En esittele itseäni kuvottavassa elitistisessä valossa.

Luen häpeässä, salaa, paljon ja ahmien. En todellakaan mainosta lukevani.

t. vanhojen reginoiden lukija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.

Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.

Näin meitä tulevia opettajia opetetaan. Ohjaamaan jokainen löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa. Jollekin se on sarjakuva, toiselle Taru sormusten herrasta.

Ja siellä se ongelma onkin. Ei lapsi pysty itse päättämään mikä on hyvää lukemista.

Eli kun opettaja ohjaa lasta löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa, se onkin ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä.

Tämä kommentti on hyvä esimerkki siitä, että ei kyetä enää lukemaan, eikä sisäistämään pitempää tekstiä.

Kuvastaa tämän palstan tasoa, just ja just peruskoulun käyneet kirjoittelevat ja viettävät täällä aikaansa, kun eivät ole viitsineet opiskella mitään ammattia, eivätkä pääse koskaan mihinkään töihin.

Luusereita ovat alusta viimeiseen mieheen.  Ja koko loppuelämänsä.

Eikö täällä kirjallisesti valveutuneiden keskuudessa ymmärretty että tämä ensimmäinen kommentti oli vitsi?

Kyllä ymmärretään, kirjoitin sen itse. Vitsi (ketjun nosto myös), mutta myös totuus. Siksi vastine siihen paikallaan. Ap

Hieno vastine olikin. Syvällistä ja monivivahteista ihmistuntemusta osoittaa - "luusereita kaikki". Kyllä kannatti lukea!

Kun nykyään tehdään vain voittoa ja joku lehti tai kioskikirja ei myy, niin ei tule tarjontaa.

Sitten nuoria ei kiinnosta pölyyntyneet klassikot tai hienostolle suunnattu roska.

Toki voi leijua pieruissa ja kuvitella kun lukee tämän viiksivalluille suunnatun teoksen suoraan reformiclubien ajalta, niin minäkin olen yhtä fiini silinteripelle, mut ei.

Eli tarjontaa pitäisi lisätä ja tarjontaa on jo, mutta sitä on kulta-ajalta joka ei sovi meidän aikaan.

Eikä rahaa enää ole sillä saralla jaossa. Homma ei kannata.

Syy ei ole nuorissa vaan tarjonnassa ja ettei homma ole taloudellisesti kannattavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Punk sylky ruudulle kirjoitti:

Lukemisessa on pahinta se että se yhdistetään älykkyyteen ja sivistyneisyyteen.

Ennen kaikki luki ja ei ollut paineita. Minäkin imuroin Morgan Kanen miestyypin itseeni ja nautin todella paljon Tarzaneista.

Nykyään asetetaan valtavia paineita nuorille ja kerrotaan että ette tule älykkäiksi ja olette tyhmiä kun ette lue. Ymmärrän hyvin kun hienohelmat ja itsestään suuria kuvittelevat tulevat arvostelemaan nuoria ja kertovat nuorille mitä nämä ovatkaan toisissa vartaloissa ja olemuksissa.

Kyllä minäkin haistattaisin pitkät vitut kirjoille ja korkeintaan runkkaisin Raamatun väliin.

Rään pyyhintään se kirja tai lehti sopii hyvin sen luettua.

Ihastuttavan sivistynyt kommentti.

Lukematon ihminen osaa parhaiten tuoda esille lukemisen tarpeellisuuden.

Olet aika puolueellinen. Täällä lukemista kannattavat ovat kyllä haukkuneet eri mieltä olevat tosi tylyin sanakääntein.

Tosiasiat eivät ota kantaa puoleen, tai toiseen. Ne ovat.

Jos ihmisen mieli on niin rajoittunut, ettei se taivu ymmärtämään lukemisen tärkeyttä, hän ei myöskään kykene ymmärtämään sitä, että hän ylenkatsoo oman henkisen pääomansa tärkeyttä. Kukaan ei kiellä ihmistä olemasta tyhmä, mutta kun hän on sitä omasta päätöksestään julkisesti, hän on ansainnut kaiken sen kritiikin, mitä tuo julistus tuottaa.

Mielestäni lapsia tulee kannustaa lukemaan. Heitä tulee kannustaa ja tukea löytämään lukemisen ilo. Mielestäni vastaus tässä ei ole se, että pakotetaan lukemaan tiettyjä kirjoja. Jos lapsi tietää, mitä haluaa lukea, niin valitsee itse. Jos ei tiedä, sitten aikuisen (opettaja, vanhempi, kirjastotyöntekijä) voi avustaa. Jos ei lapsi pidä lukemastaan kirjasta, se pitää voida jättää kesken ja tarttua toiseen. 

Mielestäni ei ole juuri väliä sillä, mitä kirjoja lukee, kunhan lukee. Sanavarasto karttuu, mielikuvitus ja luovuus paranee, oppii uusia asioita, maailmankuva laajenee. Olen itsekin huolissani siitä, kuinka huonolla tolalla suomen kielen osaaminen on. En itsekään osaa täydellisesti, mutta palstoilla, lehdissä, blogeissa, puhumattakaan nuorten viestittelyistä, on kieli ihan karmaisevaa. En toki itsekään kirjoita kirjakieltä whatsapp-viesteihin, mutta nuorten käyttämä kieli on mennyt jo niin kauas ja tullut myös puheeseen niin vahvasti, että eihän sitä kohta ymmärrä ollenkaan. Luulisi esimerkiksi että toimittajat osaisivat kirjoittaa asiallista suomea, mutta ei. Luulisi myös että esimerkiksi tv-toimittajat osaisivat asiallista suomea, mutta kyllä sieltäkin ihan alkeellisia virheitä kuulee.

Jonkin aikaa sitten oli jossain lehdessä juttua, että pelkästään kirjojen määrä lapsuuden kodissa vaikuttaa lapsen koulumenestykseen ja lukutaitoon. Toki tässä on varmasti korrelaatio siihen, että jos kirjoja on paljon, perheessä todennäköisesti myös luetaan. Uskon, että sama vaikutus voi olla ahkeralla kirjaston käytöllä, mutta ehkä tutkimuksen teon aikaan kirjastoja on käyttäneet lähinnä he, joilla myös kotona on kirjoja. Eli vahvasti suosittelen ihan jokaista lukemaan lapsilleen ja kannustamaan sellaisten kirjojen pariin, joista lapsi voisi tykätä. Lukemista ei tule nähdä pakollisena suoritteena vaan mukavana ajanvietteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.

1. Lapsella, jolle ei lueta, tai hän ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.

2. Lapsella, jolle luetaan, tai hän itse lukee, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.

1. Lapsella ei ole sanoja, millä ajatella. Hän on vaiston varassa toimivan eläimen tasolla.

2. Lapsella on riittävä sanavarasto itsenäiseen ajatteluun, lukutaitoon yleensä ja luetun ymmärtämiseen erityisesti.

Jos täällä ei "jaksa" lukea 11 riviä "pitkää" tekstiä, voidaan ihan oikeutetusti sanoa lukutaidon olevan tuon 1. lapsen tasolla. Ja kun ei jaksa lukea, ei ole mahdollisuutta nostaa itseään vaiston varassa toimivaa eläintä ylemmälle tasolle.

Jos ihmiselle riittää, että hän on keskimääräistä kissaa tyhmempi, ei kannata lukea. Kissakin pärjää tyhmää ihmistä paljon paremmin.

Mikä vika on eläimissä?

Lukiko siinä kommentissa jotain, mikä voitaisiin tulkita viaksi eläimissä? Eläin, joka toimii vaistonsa varassa, selviytyy elämässään paljon paremmin, kuin lukutaidoton, tyhmä ihminen. Eläimen älyä on vaikea verrata ihmisen älyyn, koska eläimen tärkein tehtävä on selviytyä luonnossa ja lisääntyä. Ihmisen älyn pitäisi olla sillä tasolla, että hän kykenisi ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Jos ihminen ei kykene siihen, hänen näkemyksensä maailmasta on kapeampi, kuin vaiston varassa elävän eläimen näkemys.

Eläin osaa keskittyä oleelliseen. Lukutaidoton ihminen ei ymmärrä, mitä tarkoittaa oleellinen.

Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska edelleenkään en kirjoita eläinten vioista.

Ja kuinka pitkän ajan lyhyestä elämästäsi käytitkään voidaksesi suoltaa soopaasi suuntaani? Keskittyisit olennaiseen.

Pahoittelen syvästi, että joudun käyttämään liika rautalankaa selittääkseni ihmiselle, joka hyökkää tekstistäni löytymättömään asiaan sen, että yleensä kannattaa kommentoida viestissä olevia asioita, kuin siinä olemattomia asioita.

Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä. Tosin en ole kovin toiveikas siitä asiasta, koska sinä et kommentoinut tekstiäni lainkaan. Sinä sorruit kaikkein alkeellisimpaan loogiseen sudenkuoppaan hyökätessäsi ihmiseen, et kirjoitukseen. Sinäkään et ymmärrä, mitä oleellinen tarkoittaa. Keskity lukemiseen ja sen lukemasi ymmärtämiseen, se on oleellista. Tiedän, että se ottaa voimille, mutta koita jaksaa, kyllä se siitä aikanaan helpottaa.

PS. Minulla on kaksi kissaa, eli minä tunnistan helposti kissojani tyhmemmät ihmiset.

Kävikö tunteisiin?

Ei minua tosiasiat heilauta mihinkään suuntaan. Sinun kommenttisi on huvittava, kiitos siitä.

Menikö tunteisiin on samaa hienoa settiperinnettä yhdessä:

- aux tex tex tex

- ihanko oli, oi ihanko oikein oli

- huvin ja urheilun kannalta tietenkin

jos tulee lisää mieleen niin niiden kanssa myös.

-

Vierailija kirjoitti:

Kun nykyään tehdään vain voittoa ja joku lehti tai kioskikirja ei myy, niin ei tule tarjontaa.

Sitten nuoria ei kiinnosta pölyyntyneet klassikot tai hienostolle suunnattu roska.

Toki voi leijua pieruissa ja kuvitella kun lukee tämän viiksivalluille suunnatun teoksen suoraan reformiclubien ajalta, niin minäkin olen yhtä fiini silinteripelle, mut ei.

Eli tarjontaa pitäisi lisätä ja tarjontaa on jo, mutta sitä on kulta-ajalta joka ei sovi meidän aikaan.

Eikä rahaa enää ole sillä saralla jaossa. Homma ei kannata.

Syy ei ole nuorissa vaan tarjonnassa ja ettei homma ole taloudellisesti kannattavaa.

Tuo kommentti on surkea selitys, koska maailma on täynnä loistavaa kirjallisuutta, mikä ei vanhene koskaan. Syy on ihmisissä, jota eivät viitsi, halua ja jaksa lukea. Se on laiskuuden antama tekosyy olla kasvattamatta  omaa henkistä pääomaansa.