Lukemisen väheneminen
Se, että lukeminen on vähentynyt on alkanut huolestuttaa. Aiemmin ajattelin tylysti, että ei haittaa, omat lapseni pärjäävät sitten paremmin. Viime aikoina olen alkanut huomata yleistä sivistyksen puutetta. Miten tulevat sukupolvet pärjäävät?
Lukeminen on yhä pienenevän joukon harrastus ja nämä ihmiset tulevat sitten tekemään päätökset muidenkin puolesta. Jotenkin äärimmäisen surullista seurata tätä kehitystä silmiensä edessä. Moni tuntuu arvostavan vain rahaa ja tavaraa, eivätkä näe olevansa köyhiä ja sivistykseltään yhtä matalalla kuin huono-osaisimmat ihmiset kehitysmaissa.
Surulliseksi tämän tekee se, että nämä materiakeskeiset kulkevat se kehitysmaissa valmistettu kallis laukku kädessään. Tajuamatta tilanteen irvokkuutta. He kantavat jotakin, mikä yhdistää heidät ihmisiin, joilla sivistys on samalla tasolla kuin heillä, mutta jotka myisivät sen saman laukun ostaakseen itselleen kirjoja.
Lukematta jättäminen on kuin antaisi pois oikeutensa päättää asioistaan ja kävelisi äidinkielensä yli.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.
1. Lapsella, jolle ei lueta, tai hän ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.
2. Lapsella, jolle luetaan, tai hän itse lukee, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.
1. Lapsella ei ole sanoja, millä ajatella. Hän on vaiston varassa toimivan eläimen tasolla.
2. Lapsella on riittävä sanavarasto itsenäiseen ajatteluun, lukutaitoon yleensä ja luetun ymmärtämiseen erityisesti.
Jos täällä ei "jaksa" lukea 11 riviä "pitkää" tekstiä, voidaan ihan oikeutetusti sanoa lukutaidon olevan tuon 1. lapsen tasolla. Ja kun ei jaksa lukea, ei ole mahdollisuutta nostaa itseään vaiston varassa toimivaa eläintä ylemmälle tasolle.
Jos ihmiselle riittää, että hän on keskimääräistä kissaa tyhmempi, ei kannata lukea. Kissakin pärjää tyhmää ihmistä paljon paremmin.
Mikä vika on eläimissä?
Lukiko siinä kommentissa jotain, mikä voitaisiin tulkita viaksi eläimissä? Eläin, joka toimii vaistonsa varassa, selviytyy elämässään paljon paremmin, kuin lukutaidoton, tyhmä ihminen. Eläimen älyä on vaikea verrata ihmisen älyyn, koska eläimen tärkein tehtävä on selviytyä luonnossa ja lisääntyä. Ihmisen älyn pitäisi olla sillä tasolla, että hän kykenisi ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Jos ihminen ei kykene siihen, hänen näkemyksensä maailmasta on kapeampi, kuin vaiston varassa elävän eläimen näkemys.
Eläin osaa keskittyä oleelliseen. Lukutaidoton ihminen ei ymmärrä, mitä tarkoittaa oleellinen.
Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska edelleenkään en kirjoita eläinten vioista.
Ja kuinka pitkän ajan lyhyestä elämästäsi käytitkään voidaksesi suoltaa soopaasi suuntaani? Keskittyisit olennaiseen.
Pahoittelen syvästi, että joudun käyttämään liika rautalankaa selittääkseni ihmiselle, joka hyökkää tekstistäni löytymättömään asiaan sen, että yleensä kannattaa kommentoida viestissä olevia asioita, kuin siinä olemattomia asioita.
Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä. Tosin en ole kovin toiveikas siitä asiasta, koska sinä et kommentoinut tekstiäni lainkaan. Sinä sorruit kaikkein alkeellisimpaan loogiseen sudenkuoppaan hyökätessäsi ihmiseen, et kirjoitukseen. Sinäkään et ymmärrä, mitä oleellinen tarkoittaa. Keskity lukemiseen ja sen lukemasi ymmärtämiseen, se on oleellista. Tiedän, että se ottaa voimille, mutta koita jaksaa, kyllä se siitä aikanaan helpottaa.
PS. Minulla on kaksi kissaa, eli minä tunnistan helposti kissojani tyhmemmät ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelin joskus, että en arvostele ihmisiä ahdasmielisesti omista lähtökohdistani sen ansiosta, että luen paljon. Ap kuitenkin todistaa, että ei se siitä johdu.
Minulla oli enemmänkin sanottavaa mutta onpa niin huono provo että en sittenkään jaksa.
En arvostele yksittäisiä ihmisiä vaan sanoin olevani huolissani laajemmin, yritän tuolla käsilaukku -esimerkillö herätellä. Moni ei tunnu tajuavan mitä _antaa pois_ kun ei lue. Äärimmäinen esimerkki on juuri kehitysmaissa ihminen, jonka oikeuksia poljetaan, koska hän ei _osaa_ lukea, ollenkaan. Lukutaito on rikkaus ja kehityksen avain. Länsimaissa osa ihmistä päättää tietoisesti olla köyhiä.
Enpä nyt näe mitään eroa siinä, haukutko yksittäisiä ihmisiä vai massoja. Sivistymätöntä tuo arvostelu on joka tapauksessa. Hyvä yritys kuitenkin tuo aasinsilta. Yksinkertaisempi ihminen voi uskoakin että kehitysmaan ongelmat johtuvat niistä länsimaalaisista, joita lukuharrastus ei kiinnosta. Jos siis alkaa sinua kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?
Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä?
Ihan samaa mieltä. Kaunokirjallisuus on harrastus joka on nostettu jalustalle. Kuten jääkiekko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VIhasin itse lukemista äärimmäisen paljon siksi, että peruskoulussa pakotettiin äidinkielentunneilla lukemaan joitain aivan naurettavia nuortenromaaneita, Harry Potteria ym. roskakirjallisuutta, jotka eivät kiinnostaneet paskan vertaa, kuten ei juuri muukaan kaunokirjallisuus. Tietokirjoja olisin lukenut vaikka yöt päivän kanssa, mutta nehän eivät näille opettajina toimineille kaunokirjallisuusnatseille käyneet. En koskaan tajunnut sitä, miksi minun pitäisi jonkin näennäisen sivistyksen vuoksi lukea kaunokirjallisuutta, kun en siitä pidä yhtään enkä nauti sen lukemisesta lainkaan. Kirjaesitelmät tein siten, että valitsin jonkin kirjan, mistä on tehty elokuva ja yritin sen ja netin perusteella vain opetella ulkoa, mitä kirjasssa tapahtuu. Hyvät esitelmät sainkin tehdyiksi. Tästä huolimatta äidinkielen arvosanat olleet lukioon asti ysejä ja kymppejä ja kirjoituksista eximia. Käytännössä täysin ilman kaunokirjallisuutta.
Tämä on ihan hyvä pointti, mutta tämä keskustelu ei tietysti koske sitä, että ihmiset eivät lue kaunokirjallisuutta vaan sitä, että ihmiset eivät ylipäätään lue mitään kirjoja. Itsekin luen enimmäkseen vain tietokirjallisuutta, ja mielestäni olisi hyvä jos koulussa sallittaisiin oppilaille suurempi valinnanvapaus sen suhteen mitä haluavat lukea.
Näin meitä tulevia opettajia opetetaan. Ohjaamaan jokainen löytämään itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa. Jollekin se on sarjakuva, toiselle Taru sormusten herrasta.
Mistä on sitten johtunut tämä ainakin omina kouluaikoinani vallalla ollut kaunokirjallisuuden älytön tuputtaminen? Vai onko tämä jo menneen talven lumia ja saavatko tulevaisuuden koululaiset aidosti lukea jotain sellaista, mikä heitä kiinnostaa?
Osaksi johtunut varmaan opetussuunnitelmasta. Vanhat opetussuunnitelmat olivat jäykempiä, niissä oli vaaditut asiat, jotka joka ikisessä koulussa tietyllä luokka-asteella piti käsitellä. Osin varmaan riippunut siitä, että kouluun on hankittu tietyt kirjat useana kappaleena ja niitä on luetettu, kun ne on olleet saatavilla.
Osin riippunut piilo-opetussuunnitelmasta. 1990-luvulla ihanne oli vielä kasvattaa tuotantiteollisuuteen ihmisiä, jotka on tehokkaita liukuhihnatyöntekijöitä. Nyt ihanne on yksilöllinen kasvu ja kehitys. Tämä näkyy koulussakin.
Uudet oppimiskäytännöt että voi röhnöttää vaikka tyynyllä, ja odottaa että koska se opetus alkaa. Mutta ei se koskaan ala, ellei kodissa ole valmiuksia.
Oma pulpetti olisi hyvä tukikohta, hyvä ryhti, pienemmät ryhmäkoot ja ymmärrys siitä että lapsi tarvii opastusta. Yksilöllisen kasvun aika on sitten kun perusasiat on hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?
Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä?
Kaunokirjallisuuden nimittäminen hömpäksi kertoo jo, ettei kannata edes vastata.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?
Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä?
Tietokirjallisuus = autistista informaatiotuuttausta
Kaunokirjallisuus = vivahteikasta ilmaisua
Yritin tämän nyt kirjoittaa tietokirjallisuusasuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama havainto. Pienen vähemmistökansan ilmaisuvoimainen kieli kuihtuu, kun asiat pitää selittää mahdollisimman yksinkertaisesti.
1. Lapsella, jolle ei lueta, tai hän ei lue itse, on teini-ikäisenä n. 15 000 sanan sanavarasto.
2. Lapsella, jolle luetaan, tai hän itse lukee, on teini-ikäisenä n. 70 000 sanan sanavarasto.
1. Lapsella ei ole sanoja, millä ajatella. Hän on vaiston varassa toimivan eläimen tasolla.
2. Lapsella on riittävä sanavarasto itsenäiseen ajatteluun, lukutaitoon yleensä ja luetun ymmärtämiseen erityisesti.
Jos täällä ei "jaksa" lukea 11 riviä "pitkää" tekstiä, voidaan ihan oikeutetusti sanoa lukutaidon olevan tuon 1. lapsen tasolla. Ja kun ei jaksa lukea, ei ole mahdollisuutta nostaa itseään vaiston varassa toimivaa eläintä ylemmälle tasolle.
Jos ihmiselle riittää, että hän on keskimääräistä kissaa tyhmempi, ei kannata lukea. Kissakin pärjää tyhmää ihmistä paljon paremmin.
Mikä vika on eläimissä?
Lukiko siinä kommentissa jotain, mikä voitaisiin tulkita viaksi eläimissä? Eläin, joka toimii vaistonsa varassa, selviytyy elämässään paljon paremmin, kuin lukutaidoton, tyhmä ihminen. Eläimen älyä on vaikea verrata ihmisen älyyn, koska eläimen tärkein tehtävä on selviytyä luonnossa ja lisääntyä. Ihmisen älyn pitäisi olla sillä tasolla, että hän kykenisi ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Jos ihminen ei kykene siihen, hänen näkemyksensä maailmasta on kapeampi, kuin vaiston varassa elävän eläimen näkemys.
Eläin osaa keskittyä oleelliseen. Lukutaidoton ihminen ei ymmärrä, mitä tarkoittaa oleellinen.
Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska edelleenkään en kirjoita eläinten vioista.
Ja kuinka pitkän ajan lyhyestä elämästäsi käytitkään voidaksesi suoltaa soopaasi suuntaani? Keskittyisit olennaiseen.
Pahoittelen syvästi, että joudun käyttämään liika rautalankaa selittääkseni ihmiselle, joka hyökkää tekstistäni löytymättömään asiaan sen, että yleensä kannattaa kommentoida viestissä olevia asioita, kuin siinä olemattomia asioita.
Toivottavasti sinulla on edes alkeellinen kyky koittaa ymmärtää lukemaasi tekstiä. Tosin en ole kovin toiveikas siitä asiasta, koska sinä et kommentoinut tekstiäni lainkaan. Sinä sorruit kaikkein alkeellisimpaan loogiseen sudenkuoppaan hyökätessäsi ihmiseen, et kirjoitukseen. Sinäkään et ymmärrä, mitä oleellinen tarkoittaa. Keskity lukemiseen ja sen lukemasi ymmärtämiseen, se on oleellista. Tiedän, että se ottaa voimille, mutta koita jaksaa, kyllä se siitä aikanaan helpottaa.
PS. Minulla on kaksi kissaa, eli minä tunnistan helposti kissojani tyhmemmät ihmiset.
Kävikö tunteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelin joskus, että en arvostele ihmisiä ahdasmielisesti omista lähtökohdistani sen ansiosta, että luen paljon. Ap kuitenkin todistaa, että ei se siitä johdu.
Minulla oli enemmänkin sanottavaa mutta onpa niin huono provo että en sittenkään jaksa.
En arvostele yksittäisiä ihmisiä vaan sanoin olevani huolissani laajemmin, yritän tuolla käsilaukku -esimerkillö herätellä. Moni ei tunnu tajuavan mitä _antaa pois_ kun ei lue. Äärimmäinen esimerkki on juuri kehitysmaissa ihminen, jonka oikeuksia poljetaan, koska hän ei _osaa_ lukea, ollenkaan. Lukutaito on rikkaus ja kehityksen avain. Länsimaissa osa ihmistä päättää tietoisesti olla köyhiä.
Enpä nyt näe mitään eroa siinä, haukutko yksittäisiä ihmisiä vai massoja. Sivistymätöntä tuo arvostelu on joka tapauksessa. Hyvä yritys kuitenkin tuo aasinsilta. Yksinkertaisempi ihminen voi uskoakin että kehitysmaan ongelmat johtuvat niistä länsimaalaisista, joita lukuharrastus ei kiinnosta. Jos siis alkaa sinua kuunnella.
En missään tekstissäni sano tai tarkoita, että kehitysmaan ongelmat johtuisivat länsimaalaisista, jotka eivät lue.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?
Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä?
Oletatko lukuhalujen lisääntyvän, jos lukemisen aloittaa hyödyllistä tietoteosta lukemalla? Niissä on paljon spesifistä terminologiaa, jota ei voi ymmärtää ilman sanakirjaa.
Ihan kaikki asiat oppimisessa kannattaa aloittaa helpommasta päästä, kuin suoraan huipulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä.
Tämä kommentti on hyvä esimerkki siitä, että ei kyetä enää lukemaan, eikä sisäistämään pitempää tekstiä.
Kuvastaa tämän palstan tasoa, just ja just peruskoulun käyneet kirjoittelevat ja viettävät täällä aikaansa, kun eivät ole viitsineet opiskella mitään ammattia, eivätkä pääse koskaan mihinkään töihin.
Luusereita ovat alusta viimeiseen mieheen. Ja koko loppuelämänsä.
Minä jaksoin lukea. Mutta huonoa tekstiä aloitus on silti. Ylimielinen asenne aloittajalla, kuten yllättävän monella paljon kirjoja lukevalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelin joskus, että en arvostele ihmisiä ahdasmielisesti omista lähtökohdistani sen ansiosta, että luen paljon. Ap kuitenkin todistaa, että ei se siitä johdu.
Minulla oli enemmänkin sanottavaa mutta onpa niin huono provo että en sittenkään jaksa.
En arvostele yksittäisiä ihmisiä vaan sanoin olevani huolissani laajemmin, yritän tuolla käsilaukku -esimerkillö herätellä. Moni ei tunnu tajuavan mitä _antaa pois_ kun ei lue. Äärimmäinen esimerkki on juuri kehitysmaissa ihminen, jonka oikeuksia poljetaan, koska hän ei _osaa_ lukea, ollenkaan. Lukutaito on rikkaus ja kehityksen avain. Länsimaissa osa ihmistä päättää tietoisesti olla köyhiä.
Enpä nyt näe mitään eroa siinä, haukutko yksittäisiä ihmisiä vai massoja. Sivistymätöntä tuo arvostelu on joka tapauksessa. Hyvä yritys kuitenkin tuo aasinsilta. Yksinkertaisempi ihminen voi uskoakin että kehitysmaan ongelmat johtuvat niistä länsimaalaisista, joita lukuharrastus ei kiinnosta. Jos siis alkaa sinua kuunnella.
Tasoittuuko yksinkertaisuus sillä että tuodaan kehitysmaa tänne? Suomi siis kehitysmaan siirtomaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?
Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä?
Ihan samaa mieltä. Kaunokirjallisuus on harrastus joka on nostettu jalustalle. Kuten jääkiekko.
Tarinoiden lukeminen kehittää mielikuvitusta, koska joutuu täydentämään tarinaa, päättelemään sen, mitä ei sanota ja näkee tarinan tapahtumat kuvina vrt. esimerkiksi unet. Monella tasolla siis hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelin joskus, että en arvostele ihmisiä ahdasmielisesti omista lähtökohdistani sen ansiosta, että luen paljon. Ap kuitenkin todistaa, että ei se siitä johdu.
Minulla oli enemmänkin sanottavaa mutta onpa niin huono provo että en sittenkään jaksa.
En arvostele yksittäisiä ihmisiä vaan sanoin olevani huolissani laajemmin, yritän tuolla käsilaukku -esimerkillö herätellä. Moni ei tunnu tajuavan mitä _antaa pois_ kun ei lue. Äärimmäinen esimerkki on juuri kehitysmaissa ihminen, jonka oikeuksia poljetaan, koska hän ei _osaa_ lukea, ollenkaan. Lukutaito on rikkaus ja kehityksen avain. Länsimaissa osa ihmistä päättää tietoisesti olla köyhiä.
Enpä nyt näe mitään eroa siinä, haukutko yksittäisiä ihmisiä vai massoja. Sivistymätöntä tuo arvostelu on joka tapauksessa. Hyvä yritys kuitenkin tuo aasinsilta. Yksinkertaisempi ihminen voi uskoakin että kehitysmaan ongelmat johtuvat niistä länsimaalaisista, joita lukuharrastus ei kiinnosta. Jos siis alkaa sinua kuunnella.
En missään tekstissäni sano tai tarkoita, että kehitysmaan ongelmat johtuisivat länsimaalaisista, jotka eivät lue.
Lukutaidoton osaa lukea tekstistä sitä, mitä siinä ei lue. Lukutaidoton osaa hyvin olkiukko-argumentoinnin. Ne on niitä tyhmiä ihmisiä. Koita kestää, ne on enemmistö.
Nykyään kuunnellaan podeja ja äänikirjoja. Luetaan blogeja ja somekirjoituksia, uutisia ja artikkeleita. Työelämä vaatii enemmän kuin koskaan ennen. Perhe-elämä on raskaampaa kuin ennen ja nykyvanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan ennen. Aikaa ja energiaa ei vain riitä kirjoihin, koska nukkumisellekin jää vain n. 5 h vuorokaudesta aikaa. Äänikirjoja kuuntelen silloin tällöin, se riittäkööt. Olen tyhmä kuin saapas, mutta olkoot.
Lapselleni luin iltasadut lähes syntymästä lähtien, mutta olinkin silloin tauolla työelämästä eli aikaa oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei jaksa lukea noin pitkää tekstiä.
Tämä kommentti on hyvä esimerkki siitä, että ei kyetä enää lukemaan, eikä sisäistämään pitempää tekstiä.
Kuvastaa tämän palstan tasoa, just ja just peruskoulun käyneet kirjoittelevat ja viettävät täällä aikaansa, kun eivät ole viitsineet opiskella mitään ammattia, eivätkä pääse koskaan mihinkään töihin.
Luusereita ovat alusta viimeiseen mieheen. Ja koko loppuelämänsä.
Eikö täällä kirjallisesti valveutuneiden keskuudessa ymmärretty että tämä ensimmäinen kommentti oli vitsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelin joskus, että en arvostele ihmisiä ahdasmielisesti omista lähtökohdistani sen ansiosta, että luen paljon. Ap kuitenkin todistaa, että ei se siitä johdu.
Minulla oli enemmänkin sanottavaa mutta onpa niin huono provo että en sittenkään jaksa.
En arvostele yksittäisiä ihmisiä vaan sanoin olevani huolissani laajemmin, yritän tuolla käsilaukku -esimerkillö herätellä. Moni ei tunnu tajuavan mitä _antaa pois_ kun ei lue. Äärimmäinen esimerkki on juuri kehitysmaissa ihminen, jonka oikeuksia poljetaan, koska hän ei _osaa_ lukea, ollenkaan. Lukutaito on rikkaus ja kehityksen avain. Länsimaissa osa ihmistä päättää tietoisesti olla köyhiä.
Enpä nyt näe mitään eroa siinä, haukutko yksittäisiä ihmisiä vai massoja. Sivistymätöntä tuo arvostelu on joka tapauksessa. Hyvä yritys kuitenkin tuo aasinsilta. Yksinkertaisempi ihminen voi uskoakin että kehitysmaan ongelmat johtuvat niistä länsimaalaisista, joita lukuharrastus ei kiinnosta. Jos siis alkaa sinua kuunnella.
En missään tekstissäni sano tai tarkoita, että kehitysmaan ongelmat johtuisivat länsimaalaisista, jotka eivät lue.
Et. Sitähän aasinsilta tarkoittaa. Hyppäät liittymättömään asiaan ja toivot että lukija yhdistää ne päässään.
Lukemisessa on pahinta se että se yhdistetään älykkyyteen ja sivistyneisyyteen.
Ennen kaikki luki ja ei ollut paineita. Minäkin imuroin Morgan Kanen miestyypin itseeni ja nautin todella paljon Tarzaneista.
Nykyään asetetaan valtavia paineita nuorille ja kerrotaan että ette tule älykkäiksi ja olette tyhmiä kun ette lue. Ymmärrän hyvin kun hienohelmat ja itsestään suuria kuvittelevat tulevat arvostelemaan nuoria ja kertovat nuorille mitä nämä ovatkaan toisissa vartaloissa ja olemuksissa.
Kyllä minäkin haistattaisin pitkät vitut kirjoille ja korkeintaan runkkaisin Raamatun väliin.
Rään pyyhintään se kirja tai lehti sopii hyvin sen luettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?
Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä?
Ihan samaa mieltä. Kaunokirjallisuus on harrastus joka on nostettu jalustalle. Kuten jääkiekko.
Tarinoiden lukeminen kehittää mielikuvitusta, koska joutuu täydentämään tarinaa, päättelemään sen, mitä ei sanota ja näkee tarinan tapahtumat kuvina vrt. esimerkiksi unet. Monella tasolla siis hyödyllistä.
Tämä.
Kun lukee hyviä tarinoita, ne elää itse sen tarinan juonen mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelin joskus, että en arvostele ihmisiä ahdasmielisesti omista lähtökohdistani sen ansiosta, että luen paljon. Ap kuitenkin todistaa, että ei se siitä johdu.
Minulla oli enemmänkin sanottavaa mutta onpa niin huono provo että en sittenkään jaksa.
En arvostele yksittäisiä ihmisiä vaan sanoin olevani huolissani laajemmin, yritän tuolla käsilaukku -esimerkillö herätellä. Moni ei tunnu tajuavan mitä _antaa pois_ kun ei lue. Äärimmäinen esimerkki on juuri kehitysmaissa ihminen, jonka oikeuksia poljetaan, koska hän ei _osaa_ lukea, ollenkaan. Lukutaito on rikkaus ja kehityksen avain. Länsimaissa osa ihmistä päättää tietoisesti olla köyhiä.
Enpä nyt näe mitään eroa siinä, haukutko yksittäisiä ihmisiä vai massoja. Sivistymätöntä tuo arvostelu on joka tapauksessa. Hyvä yritys kuitenkin tuo aasinsilta. Yksinkertaisempi ihminen voi uskoakin että kehitysmaan ongelmat johtuvat niistä länsimaalaisista, joita lukuharrastus ei kiinnosta. Jos siis alkaa sinua kuunnella.
En missään tekstissäni sano tai tarkoita, että kehitysmaan ongelmat johtuisivat länsimaalaisista, jotka eivät lue.
Lukutaidoton osaa lukea tekstistä sitä, mitä siinä ei lue. Lukutaidoton osaa hyvin olkiukko-argumentoinnin. Ne on niitä tyhmiä ihmisiä. Koita kestää, ne on enemmistö.
Oletpas sinäkin ylimielinen. Tämän palstan häijyimät keskustelut tuntuvat olevan lukuharrastajien ylläpitämiä.
Olisi kiva, jos joku asiaa tunteva osaisi valaista, että millä tavalla erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen on tarpeellista esim. lapsille ja nuorille, jotka opettajat pakottavat näitä kirjoja lukemaan?
Kaiken järjen mukaan olisi ainakin omasta mielestäni paljon paremmin tarkoitusta palvelevaa, että se lukuaika käytettäisiin jonkin oikeasti hyödyllisen tietoteoksen parissa, kuin lukemalla jotain hömppäromaania. Eikö lukutaidon ja kielellisen osaamisen kannalta ole aivan yhtä hyvä lukea jotain asiatekstiä?