Lue keskustelun säännöt.
Mikä ratkaisuksi Helsingin kalliiseen asumiseen?
Helsingissä vuokrat ovat järkyttävän kalliita ja myytävät asunnot menevät etupäässä sijoittajille. Sekä vuokrat että asuntojen ostohinnat vain nousevat.
Miten asia voitaisiin mahdollisimman oikeudenmukaisesti korjata niin, että vuokrat saataisiin alas eivätkä asumistuet valuisi sijoittajien taskuun? Nykytilanteessa matalampipalkkainen kansa ei aina edes kykene vuokrakuluiltaan säästämään rahaa, jotta voisi ostaa oman asunnon, jolloin varallisuus alkaisi kertyä itselle eikä vuokraisännälle eli sijoittajalle.
Pyydän osallistujilta rakentavaa keskustelua! Meitä monia tämä nykytilanne raivostuttaa, mutta tunnepurkausten lisäksi kaipaan KONKREETTISIA RATKAISUJA ja PERUSTELUJA sille, mitä etuja ja mahdollisia miinuspuolia eri ratkaisuilla on. Kun ratkaisuja löydetään, asioita voidaan oikeasti muuttaa.
Kiitos jo etukäteen kaikille! :)
Kommentit (1068)
Vierailija kirjoitti:
Hintoja saisi myös sillä alas, että Helsinki laskisi tonttien hintoja. Redin tontin hintakin varmaan 20-miljoona, jos edes riittääkän.
Vaikka Helsinki antaisi tontin ilmaiseksi, ei asuntojen tai kiinteistöjen hinta siitä laskisi senttiäkään! Rakennusyhtiöt vain saisivat entistä muhkeammat voitot. Ja Helsingin pitäisi nostaa veroäyriään eli korottaa palkkatuloista perittäviä veroja. Eihän puoli-ilmaisilla vuokratonteilla olevien asuntojen hinnatkaan ole yhtään sen halvemmat kuin muutkaan asunnot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veroista: Suomen sosiaaliturvamenoista 40% menee eläkeläisiin ja 8% työttömiin. Eläkeläisten sosiaaliturvamenoihin lasketaan kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja hoitokodit. Sosiaaliturvamenojen lisäksi eläkeläisille maksetaa 27 miljardia työeläkkeitä nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta, rahasto on vain 200 miljardia ja riittäisi vain 7 vuotta, jos ei nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista otettaisi rahaa nyt eläkkeellä oleville. Sosiaaliturvamenoihin lasketaan myös terveydenhoito.
On kyllä tosi vasemmistolaista saivartelua valehdella työeläkkeitä sosiaaliturvaksi. Ne kun ovat ihan niiden ihmisten itse rahoittamia, vaikka järjestelmä onkin rakennettu niin, että ajallisesti jyvitetään eri ryhmien välillä. Eläkkeet eivät ole mitään vastikkeetonta tukea, kuten opiskelijoiden ja työttömien avokätinen tukeminen on. Eläkeläiset ovat myös vuosikymmenten ajan rahoittaneet ansiotuloveroistaan muun yhteiskunnan loisimista.
Opiskelijat asuntoloihin, opinnot maksullisiksi, työttömiltä asumistuet pois max. parin työttömyysvuoden jälkeen ja työttömät töihin vaikka sitten talkootöihin, sillä tämä järjestelmä alkaa tervehtymään.
Tuota, jos nyt eläkkeellä opettelisit ensin lukemaan ja lukisit aikaisemmat kommentit. Kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja eläkeläisten hoitokodit maksetaan veroista. Pelkästään hoitokoteihin menee 5 miljardia vuodessa, luuletko, että hoitajat hoitavat sinua ilmaiseksi? Nykyiset työssäkäyvät maksavat myös eläkeläisten terveydenhoidosta 6000/eläkeläinen vuodessa (THL), nämä kuuluvat sosiaaliturvamenoihin. LISÄKSI maksetaan työeläkkeitä 27 miljardia nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta. Itse asiassa tuota 6000 euron/ eläkeläisten terveydenhoito vuodessa tulee tuon 40% lisäksi eli ei lasketa vielä tuohon 40% edes.
Ja kuten edellä lukee työttömät tekevät työttömyyskorvauksella töitä esim. laittavat palautettuja kirjoja hyllyyn kirjastossa jne. lue edellämainitut kommentit.
Eläkeläisiä on Suomessa 1600000 ja työttömiä 400 000.
Satun kyllä olemaan vasta kolmekymppinen, mutta onhan se päivänselvää, että jokaisen pitää elättää itsensä. Ja jos ei siihen kykene, niin sitten tyytyy köyhyyteen.
Voidaanhan me siirtyä sellaiseen systeemiin, että jokainen saa pitää kaikki ansaitsemansa rahat aivan itse, kenenkään ei tarvitse maksaa veroja kenenkään muun elättämiseksi. Eiköhän elämässään menestyneillä ihmisillä ole tuon jälkeen muhkea rahapotti käytettävissään itsensä elättämiseen eläkkeellä. Tämä olisi hyvä systeemi. Ja luonnollisesti tuon rahapotin saisi pitää ilman mitään verotusta. Sillä voisi sitten ostaa yksityisiltä toimijoilta ne terveydenhuollon ja muut palvelut mitä haluaa.
Köyhyys mainittu. Tästä päästäänkin siihen, että onko se itseaiheutettua, jos ei ole varaa asua Helsingissä?
Tottakai on. Mitä muuta se voisi olla? Ja mikä ihmisoikeus on saada asua Helsingissä jos siihen ei ole tarvetta eikä varaa?
Käännetään tämä vielä kerran niin, että onko oikeus ja kohtuus kaataa 2 miljardia sellaiseen palveluun, joka nostaa asuntojen vuokrahinnan niin korkeaksi ettei tavan työntekijällä ole varaa asuntoon työssäkäyntipaikkakunnaltaan?
Kuka määrittelee asumisen tarpeen. KaaVOITTAJA, vai sinä?
Sijoittaja on se, joka päättää paljonko vuokraa pyytää eli sitä joka asunnon vuokraa on turha syyttää.
Ja jokainen, joka kadehtii työttömiä, voi irtisanoa itsensä töistä ja ilmoittautua työttömäksi työvoimatoimistoon. Sitten näkee kuinka ruhtinaallisia ne tuet ovat. Jostain syystä moni ei kyllä näytä uskaltavan sitä tehdä.
Vuokrakatto voisi olla yksi keino hillitä vuokria, monessa muussa maassa se on käytössä.
Ne ilkkuvat, joilla ei ole hätää. -Eriytymistä saisi olla enemmän. Esim. osa kuntia/kaupunkia olisi sossuttomia/alkottomia/kouluttomia. Se, että vain raha ratkaisee on tuhoisaa. Häätö saisi olla helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veroista: Suomen sosiaaliturvamenoista 40% menee eläkeläisiin ja 8% työttömiin. Eläkeläisten sosiaaliturvamenoihin lasketaan kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja hoitokodit. Sosiaaliturvamenojen lisäksi eläkeläisille maksetaa 27 miljardia työeläkkeitä nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta, rahasto on vain 200 miljardia ja riittäisi vain 7 vuotta, jos ei nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista otettaisi rahaa nyt eläkkeellä oleville. Sosiaaliturvamenoihin lasketaan myös terveydenhoito.
On kyllä tosi vasemmistolaista saivartelua valehdella työeläkkeitä sosiaaliturvaksi. Ne kun ovat ihan niiden ihmisten itse rahoittamia, vaikka järjestelmä onkin rakennettu niin, että ajallisesti jyvitetään eri ryhmien välillä. Eläkkeet eivät ole mitään vastikkeetonta tukea, kuten opiskelijoiden ja työttömien avokätinen tukeminen on. Eläkeläiset ovat myös vuosikymmenten ajan rahoittaneet ansiotuloveroistaan muun yhteiskunnan loisimista.
Opiskelijat asuntoloihin, opinnot maksullisiksi, työttömiltä asumistuet pois max. parin työttömyysvuoden jälkeen ja työttömät töihin vaikka sitten talkootöihin, sillä tämä järjestelmä alkaa tervehtymään.
Tuota, jos nyt eläkkeellä opettelisit ensin lukemaan ja lukisit aikaisemmat kommentit. Kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja eläkeläisten hoitokodit maksetaan veroista. Pelkästään hoitokoteihin menee 5 miljardia vuodessa, luuletko, että hoitajat hoitavat sinua ilmaiseksi? Nykyiset työssäkäyvät maksavat myös eläkeläisten terveydenhoidosta 6000/eläkeläinen vuodessa (THL), nämä kuuluvat sosiaaliturvamenoihin. LISÄKSI maksetaan työeläkkeitä 27 miljardia nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta. Itse asiassa tuota 6000 euron/ eläkeläisten terveydenhoito vuodessa tulee tuon 40% lisäksi eli ei lasketa vielä tuohon 40% edes.
Ja kuten edellä lukee työttömät tekevät työttömyyskorvauksella töitä esim. laittavat palautettuja kirjoja hyllyyn kirjastossa jne. lue edellämainitut kommentit.
Eläkeläisiä on Suomessa 1600000 ja työttömiä 400 000.
Satun kyllä olemaan vasta kolmekymppinen, mutta onhan se päivänselvää, että jokaisen pitää elättää itsensä. Ja jos ei siihen kykene, niin sitten tyytyy köyhyyteen.
Voidaanhan me siirtyä sellaiseen systeemiin, että jokainen saa pitää kaikki ansaitsemansa rahat aivan itse, kenenkään ei tarvitse maksaa veroja kenenkään muun elättämiseksi. Eiköhän elämässään menestyneillä ihmisillä ole tuon jälkeen muhkea rahapotti käytettävissään itsensä elättämiseen eläkkeellä. Tämä olisi hyvä systeemi. Ja luonnollisesti tuon rahapotin saisi pitää ilman mitään verotusta. Sillä voisi sitten ostaa yksityisiltä toimijoilta ne terveydenhuollon ja muut palvelut mitä haluaa.
Köyhyys mainittu. Tästä päästäänkin siihen, että onko se itseaiheutettua, jos ei ole varaa asua Helsingissä?
Tottakai on. Mitä muuta se voisi olla? Ja mikä ihmisoikeus on saada asua Helsingissä jos siihen ei ole tarvetta eikä varaa?
Käännetään tämä vielä kerran niin, että onko oikeus ja kohtuus kaataa 2 miljardia sellaiseen palveluun, joka nostaa asuntojen vuokrahinnan niin korkeaksi ettei tavan työntekijällä ole varaa asuntoon työssäkäyntipaikkakunnaltaan?
Kuka määrittelee asumisen tarpeen. KaaVOITTAJA, vai sinä?
No sittenhän me olemme samaa mieltä siitä, mikä se keskeinen ongelma on. Eli asumistuet. Olen siitä täysin samaa mieltä. Ilman niitä systeemi olisi terveempi ja toimivampi myös pienempipalkkaisille ihmisille.
Pointtini oli, että muiden rahoilla asuminen maan kalleimmilla paikoilla ei ole mikään ihmisoikeus. Esimerkiksi jos ihminen on pitkäaikaistyötön, , niin miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa hänelle asuminen Jätkäsaaressa tai Kalasatamassa? Mitä moraalia se on?
Asumistuessa on enimmäismäärä, joka on Helsingissä käsittääkseni noin 400€. Asumistuen enimmäismäärä on sama olipa asunto sitten Kontulassa tai Eirassa.
Totta, niin kauan kuin ihminen ei ole toimeentulotuen varassa. Jos on, eli jos yhteiskunta joutuu maksamaan koko elämisen, niin Kela joutuu lakisääteisesti maksamaan ihan koko sen vuokran, oli se sitten vaikka 1000€ Eirassa. Toki Kela silloin ohjeistaa ihmistä etsimään halvempaa asuntoa, mutta jos todistaa etsivänsä sellaista ilman että sellaista saa, niin Kela jatkaa vuokran maksamista kokonaisuudessaan, koska lain mukaan ihmiselle pitää jäädä vuokran jälkeen elämiseen se reilu 500€.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintoja saisi myös sillä alas, että Helsinki laskisi tonttien hintoja. Redin tontin hintakin varmaan 20-miljoona, jos edes riittääkän.
Vaikka Helsinki antaisi tontin ilmaiseksi, ei asuntojen tai kiinteistöjen hinta siitä laskisi senttiäkään! Rakennusyhtiöt vain saisivat entistä muhkeammat voitot. Ja Helsingin pitäisi nostaa veroäyriään eli korottaa palkkatuloista perittäviä veroja. Eihän puoli-ilmaisilla vuokratonteilla olevien asuntojen hinnatkaan ole yhtään sen halvemmat kuin muutkaan asunnot!
Laskee jos Helsinki asettaa vuokrattavan tai myytävän tontin ehtoihin maksimi myyntihinnan siihen rakennettaville asunnoille. Esim. 4000 e/m2.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Minä en oikein koskaan ole ymmärtänyt ajatusta, että liiketoiminnan tekeminen ihmisten perustarpeilla olisi jotenkin moraalitonta toimintaa. Mielestäni paljon moraalittomampaa on tehdä liiketoimintaa turhuuksilla. Liioin en ymmärrä, miten kuvittelet verotuksen kiristämisen laskevan vuokratasoa.
Siksi toisekseen, Helsingissä ei ole n. 30 % asunnoista tyhjillään. Oikea tilastollinen luku on reilu 8 %. Mutta tilastollisesti tyhjät asunnotkaan eivät ole käyttämättäminä. Osa toimii ihmisten kakkosasuntoina, joissa ei tilastojen mukaan asu ketään. Osa on tyhjillään asukkaan tai vuokralaisen vaihtumisen vuoksi, jolloin niissä ei myöskään asu ketään. Osa (korona-aikana tietenkin pienempi osa) on Airbnb-käytössä, jolloin niissä ei niin ikään asu tilastojen mukaan ketään.
Vuokraovi.com on 3000 asuntoa Helsingissä vapaana, Vantaalla 1500 jne.
Siitä voit aluksi karsia Forenomin kaltaisten toimijoiden lyhytaikaisen vuokrauksen kohteet sekä muut vastaavien kohteiden sopparit kohteet veks. Sitten voit miettiä montako sataatuhatta helsinkiläistä asuu vuokralla ja kuinka usein he keskimäärin vaihtavat asuntoa. Luonnollisen kierron myötä silloin tulee myös jatkuvasti asuntoja tarjolle - ja niitä menee jatkuvasti vuokralle. Suurin osa ilman yhtää tyhjää kuukautta välissä.
Mitään sellaista ongelmaa ei ole olemassa, että Helsinkiin ei löytyisi tuhansiin vuokra-asuntoihin asukkaita. Kun hinta ja asunnon kunto on linjassa alueen normitason kanssa, eikä taloyhtiössä ole ihan heti alkamassa se LVIS-remontti, mitään mainittavaa ongelmaa ei ole.
Tottakai jossain vaiheessa löytyy vuokralainen, koska viimeistään Kela aina kustantaa jonkun jokaiseen tarjolle olevaan asuntoon asumaan yhteiskunnan rahoilla. Kyllähän maailmasta aina asukkaita löytyy asumaan Helsinkiin tuhansiin vuokra-asuntoihin muiden rahoilla. Tuo ei tosiaan ole ongelma tuo muiden rahoilla elämään valmiiden löytäminen.
Menee toistamiseksi, mutta edelleenkin Helsingissä tyhjät kuukaudet ei ole mikään ongelma. Ei tarvitse siis odotella, että asukkaat löytyvät "jossain vaiheessa". Ja edelleenkään suuri enemmistö helsinkiläisistä vuokra-asujista ei elä muiden rahoilla. Tässä ketjussa on tuotu ihan prosenttilukujakin esille, mutta ilmeisesti niiden ymmärtäminen on sinulle liian vaikea tehtävä.
Ei ole liian vaikea tehtävä, mutta en nyt koko ketjua ole vaivaantunut kaivamaan läpi. Mutta jos sinulla on tuollainen tilasto linkata, mikä osuus vuokralla asuvista saa jotain yhteiskunnan tukea asumiseensa, niin olisihan se kiinnostava.
Jaahas, tällaista löysin. En nyt todellakaan sanoisi, että äärimmäisen harva vuokralla asuva saa asumistukea, jos useilla alueilla Helsingissä yli 20% tai jopa pitkälti yli 30% väestöstä saa asumistukea. Sanoisin ennemmin, että tuo on ihan hemmetin paljon.
"Yksikään instituutio Suomessa ei kerää tilastoa, jossa näkyisi asumisten saajien osuus koko väestöstä. Kartan tilasto on saatu aikaiseksi yhdistämällä Kelan ja Helsingin kaupungin tietoja.
Esiin nousee erityisesti Kontula-Vesala, joka pitää kärkipaikkaa niin yleisen asumistuen saajien suhteellisessa kuin absoluuttisessa määrässä. Vuoden 2019 lopussa heitä oli yli 7 300 eli 35 prosenttia alueen alle 65-vuotiaasta väestöstä. Kokonaisuutena alueelle maksettiin samana vuonna tukea 18,7 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten asumistuen saajia oli suhteellisesti Etelä-Vuosaaressa (34 prosenttia) ja Jakomäessä (33 prosenttia).
"Mitä enemmän alueella on kaikenlaisia vuokra-asuntoja, sitä enemmän siellä on asumistuen saajia”.
Vastaavia alueita ovat hänen mukaansa esimerkiksi Siilitie Länsi-Herttoniemessä, Laajasalossa, Maunulassa, Meri-Rastilassa ja Kivikossa. Toisaalta esimerkiksi vuokratasoltaan hieman kalliimmassa Viikissä yleisen asumisten saajien osuus on noin 30 prosenttia. Ilmiötä selittää yliopiston kampus, ja sen ympäristössä sijaitseva runsas opiskelija-asutus.
Listalta nousee esiin myös uusia asuinalueita, joiden myytävät asunnot eivät ole aina aivan halvimmasta päästä. Esimerkiksi Kalasataman kyljessä sijaitsevassa Verkkosaaressa asumistukiasujien osuus on jo noin 26 prosenttia. Randell nostaa listalta esiin myös Jätkäsaaren, jota voidaan pitää asuntojen hinnan suhteen keskimääräistä kalliimpana. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019, kun Kiinteistömaailman mukaan Jätkäsaaressa se on yli 7000 euroa. Asumistuen saajien osuus on noin 20 prosenttia alueella."
https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-ovat-helsingin-asumistukikeski…
Siellä Kalasatamassa, Verkkosaaressa jne on kaupungin asuntoja omalle henkilökunnalleen. Kaupunki tarjoaa työsuhdeasuntoa, mutta palkat esim. varhaiskasvatuksessa, lähihoitajilla, koulunkäyntiavustajilla jne ovat niin pienet, että asumistuen edellytykset täyttyvät.
Tuohan on aivan järjetöntä. Ensinnäkin, miksi niiden työntekijöiden pitää saada asua kalleimmilla paikoilla? Toiseksi, miksi valtion pitää asumistuen muodossa subventoida kaupungin menoja?
Kyllä, kaupungin työntekijöille on erittäin tärkeää järjestää asumista, mutta voidaanhan sitä nyt järkevämminkin järjestää.
Siellä Kalasatamassa sattuu olemaan kaupungin asuntoja. Järkeväähän ne on laittaa kaupungin omille työntekijöille, joilla on usein hankalat työajatkin. Kyllä se varhaiskasvatuksen ope joutuu olemaan jo ennen seitsemää töissä. Kenelle ne pitäisi antaa, pitkäaikaistyöttömille, joilla ei ole mikään hätä olla aamulla yhteiskunnan töissä?
Ei niitä pitäisi "antaa" kenellekään, vaan niissä pitäisi voida asua vain niiden ihmisten, jotka itse kykenevät niistä maksamaan ja muut muuttaisivat halvemmille alueille. Juuri tämähän noita aloituksessa voivoteltuja vuokria alentaisi.
Helsingin kaupunki on yksi tämän maan suurimpia työnantajia. Paljon ei ole työsuhde-etuja, mutta asuntoja voi saada.
Mutta eihän tuo ole Helsingin kaupungin rahoittama työsuhde-etu, kun se asumistuki tulee valtiolta. Olen sitä mieltä, että kyllä, kaupungin on erittäin hyvä ja järkevä järjestää työntekijöilleen työsuhdeasuntoja. Mutta kyllä sen pitäisi kattaa se omasta budjetistaan, ei sysätä osaa kustannuksista valtiolle. Koska Helsingillähän rahaa on. Niin kyllä tuollaisiin juttuihin nimenomaan kuten työntekijöiden työsuhdeasuntoihin sitä kaupungin rahaa pitäisi riittää niin että kattaisivat kaiken omasta pussistaan, kun sitä riittää ties mihin järjettömiin pyöräilysiltoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan .....liiketoimintaa turhuuksilla. Liioin en ymmärrä, miten kuvittelet verotuksen kiristämisen laskevan vuokratasoa.
Siksi toisekseen, Helsingissä ei ole n. 30 % asunnoista tyhjillään. Oikea tilastollinen luku on reilu 8 %. Mutta tilastollisesti tyhjät asunnotkaan eivät ole käyttämättäminä. Osa toimii ihmisten kakkosasuntoina, joissa ei tilastojen mukaan asu ketään. Osa on tyhjillään asukkaan tai vuokralaisen vaihtumisen vuoksi, jolloin niissä ei myöskään asu ketään. Osa (korona-aikana tietenkin pienempi osa) on Airbnb-käytössä, jolloin niissä ei niin ikään asu tilastojen mukaan ketään.
Vuokraovi.com on 3000 asuntoa Helsingissä vapaana, Vantaalla 1500 jne.
Siitä voit aluksi karsia Forenomin kaltaisten toimijoiden lyhytaikaisen vuokrauksen kohteet sekä muut vastaavien kohteiden sopparit kohteet veks. Sitten voit miettiä montako sataatuhatta helsinkiläistä asuu vuokralla ja kuinka usein he keskimäärin vaihtavat asuntoa. Luonnollisen kierron myötä silloin tulee myös jatkuvasti asuntoja tarjolle - ja niitä menee jatkuvasti vuokralle. Suurin osa ilman yhtää tyhjää kuukautta välissä.
Mitään sellaista ongelmaa ei ole olemassa, että Helsinkiin ei löytyisi tuhansiin vuokra-asuntoihin asukkaita. Kun hinta ja asunnon kunto on linjassa alueen normitason kanssa, eikä taloyhtiössä ole ihan heti alkamassa se LVIS-remontti, mitään mainittavaa ongelmaa ei ole.
Tottakai jossain vaiheessa löytyy vuokralainen, koska viimeistään Kela aina kustantaa jonkun jokaiseen tarjolle olevaan asuntoon asumaan yhteiskunnan rahoilla. Kyllähän maailmasta aina asukkaita löytyy asumaan Helsinkiin tuhansiin vuokra-asuntoihin muiden rahoilla. Tuo ei tosiaan ole ongelma tuo muiden rahoilla elämään valmiiden löytäminen.
Menee toistamiseksi, mutta edelleenkin Helsingissä tyhjät kuukaudet ei ole mikään ongelma. Ei tarvitse siis odotella, että asukkaat löytyvät "jossain vaiheessa". Ja edelleenkään suuri enemmistö helsinkiläisistä vuokra-asujista ei elä muiden rahoilla. Tässä ketjussa on tuotu ihan prosenttilukujakin esille, mutta ilmeisesti niiden ymmärtäminen on sinulle liian vaikea tehtävä.
Ei ole liian vaikea tehtävä, mutta en nyt koko ketjua ole vaivaantunut kaivamaan läpi. Mutta jos sinulla on tuollainen tilasto linkata, mikä osuus vuokralla asuvista saa jotain yhteiskunnan tukea asumiseensa, niin olisihan se kiinnostava.
Jaahas, tällaista löysin. En nyt todellakaan sanoisi, että äärimmäisen harva vuokralla asuva saa asumistukea, jos useilla alueilla Helsingissä yli 20% tai jopa pitkälti yli 30% väestöstä saa asumistukea. Sanoisin ennemmin, että tuo on ihan hemmetin paljon.
"Yksikään instituutio Suomessa ei kerää tilastoa, jossa näkyisi asumisten saajien osuus koko väestöstä. Kartan tilasto on saatu aikaiseksi yhdistämällä Kelan ja Helsingin kaupungin tietoja.
Esiin nousee erityisesti Kontula-Vesala, joka pitää kärkipaikkaa niin yleisen asumistuen saajien suhteellisessa kuin absoluuttisessa määrässä. Vuoden 2019 lopussa heitä oli yli 7 300 eli 35 prosenttia alueen alle 65-vuotiaasta väestöstä. Kokonaisuutena alueelle maksettiin samana vuonna tukea 18,7 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten asumistuen saajia oli suhteellisesti Etelä-Vuosaaressa (34 prosenttia) ja Jakomäessä (33 prosenttia).
"Mitä enemmän alueella on kaikenlaisia vuokra-asuntoja, sitä enemmän siellä on asumistuen saajia”.
Vastaavia alueita ovat hänen mukaansa esimerkiksi Siilitie Länsi-Herttoniemessä, Laajasalossa, Maunulassa, Meri-Rastilassa ja Kivikossa. Toisaalta esimerkiksi vuokratasoltaan hieman kalliimmassa Viikissä yleisen asumisten saajien osuus on noin 30 prosenttia. Ilmiötä selittää yliopiston kampus, ja sen ympäristössä sijaitseva runsas opiskelija-asutus.
Listalta nousee esiin myös uusia asuinalueita, joiden myytävät asunnot eivät ole aina aivan halvimmasta päästä. Esimerkiksi Kalasataman kyljessä sijaitsevassa Verkkosaaressa asumistukiasujien osuus on jo noin 26 prosenttia. Randell nostaa listalta esiin myös Jätkäsaaren, jota voidaan pitää asuntojen hinnan suhteen keskimääräistä kalliimpana. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019, kun Kiinteistömaailman mukaan Jätkäsaaressa se on yli 7000 euroa. Asumistuen saajien osuus on noin 20 prosenttia alueella."
Asumiseen liittyvä suhmurointi ei päivänvaloa kestäisi.
Vierailija kirjoitti:
Perimmäinen syy on, että asumiseen liittyy liikaa byrokratiaa ja politikointia. Markkinat hoitaisivat tämänkin asian paljon paremmin, mutta niiden toiminta estetään. Julkinen valta on pääkaupunkiseudulla pitkälti sosialisoinut rakennusmaan ja vääntää tarjontaa rajoittavaa ruuvia täysin säälimättömästi.
Asuntojen hinnat ovat vuosikymmeniä nousseet suhteessa esim vaatteiden tai huonekalujen hintoihin. Vaatteita ja huonekaluja saa kuka tahansa valmustaa ja myydä kenelle haluaa, joten markkinataloudeksi kutsuttu sampo jauhaa mannaa kaiken aikaa. Asuntojen rakentamisessa on aivan toinen meininki, ja jälki on sen mukaista. Tältä osin elämme yhä muinaisessa itäblokissa, yhtä köyhinä, aivan samoista syistä kuin leipäjonojen kansandemokratioissa.
Ainoa mihin suuremman asuntomäärän rakentaminen johtaa on asumistukien jatkuva massiivinen kasvu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan .....liiketoimintaa turhuuksilla. Liioin en ymmärrä, miten kuvittelet verotuksen kiristämisen laskevan vuokratasoa.
Siksi toisekseen, Helsingissä ei ole n. 30 % asunnoista tyhjillään. Oikea tilastollinen luku on reilu 8 %. Mutta tilastollisesti tyhjät asunnotkaan eivät ole käyttämättäminä. Osa toimii ihmisten kakkosasuntoina, joissa ei tilastojen mukaan asu ketään. Osa on tyhjillään asukkaan tai vuokralaisen vaihtumisen vuoksi, jolloin niissä ei myöskään asu ketään. Osa (korona-aikana tietenkin pienempi osa) on Airbnb-käytössä, jolloin niissä ei niin ikään asu tilastojen mukaan ketään.
Vuokraovi.com on 3000 asuntoa Helsingissä vapaana, Vantaalla 1500 jne.
Siitä voit aluksi karsia Forenomin kaltaisten toimijoiden lyhytaikaisen vuokrauksen kohteet sekä muut vastaavien kohteiden sopparit kohteet veks. Sitten voit miettiä montako sataatuhatta helsinkiläistä asuu vuokralla ja kuinka usein he keskimäärin vaihtavat asuntoa. Luonnollisen kierron myötä silloin tulee myös jatkuvasti asuntoja tarjolle - ja niitä menee jatkuvasti vuokralle. Suurin osa ilman yhtää tyhjää kuukautta välissä.
Mitään sellaista ongelmaa ei ole olemassa, että Helsinkiin ei löytyisi tuhansiin vuokra-asuntoihin asukkaita. Kun hinta ja asunnon kunto on linjassa alueen normitason kanssa, eikä taloyhtiössä ole ihan heti alkamassa se LVIS-remontti, mitään mainittavaa ongelmaa ei ole.
Tottakai jossain vaiheessa löytyy vuokralainen, koska viimeistään Kela aina kustantaa jonkun jokaiseen tarjolle olevaan asuntoon asumaan yhteiskunnan rahoilla. Kyllähän maailmasta aina asukkaita löytyy asumaan Helsinkiin tuhansiin vuokra-asuntoihin muiden rahoilla. Tuo ei tosiaan ole ongelma tuo muiden rahoilla elämään valmiiden löytäminen.
Menee toistamiseksi, mutta edelleenkin Helsingissä tyhjät kuukaudet ei ole mikään ongelma. Ei tarvitse siis odotella, että asukkaat löytyvät "jossain vaiheessa". Ja edelleenkään suuri enemmistö helsinkiläisistä vuokra-asujista ei elä muiden rahoilla. Tässä ketjussa on tuotu ihan prosenttilukujakin esille, mutta ilmeisesti niiden ymmärtäminen on sinulle liian vaikea tehtävä.
Ei ole liian vaikea tehtävä, mutta en nyt koko ketjua ole vaivaantunut kaivamaan läpi. Mutta jos sinulla on tuollainen tilasto linkata, mikä osuus vuokralla asuvista saa jotain yhteiskunnan tukea asumiseensa, niin olisihan se kiinnostava.
Jaahas, tällaista löysin. En nyt todellakaan sanoisi, että äärimmäisen harva vuokralla asuva saa asumistukea, jos useilla alueilla Helsingissä yli 20% tai jopa pitkälti yli 30% väestöstä saa asumistukea. Sanoisin ennemmin, että tuo on ihan hemmetin paljon.
"Yksikään instituutio Suomessa ei kerää tilastoa, jossa näkyisi asumisten saajien osuus koko väestöstä. Kartan tilasto on saatu aikaiseksi yhdistämällä Kelan ja Helsingin kaupungin tietoja.
Esiin nousee erityisesti Kontula-Vesala, joka pitää kärkipaikkaa niin yleisen asumistuen saajien suhteellisessa kuin absoluuttisessa määrässä. Vuoden 2019 lopussa heitä oli yli 7 300 eli 35 prosenttia alueen alle 65-vuotiaasta väestöstä. Kokonaisuutena alueelle maksettiin samana vuonna tukea 18,7 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten asumistuen saajia oli suhteellisesti Etelä-Vuosaaressa (34 prosenttia) ja Jakomäessä (33 prosenttia).
"Mitä enemmän alueella on kaikenlaisia vuokra-asuntoja, sitä enemmän siellä on asumistuen saajia”.
Vastaavia alueita ovat hänen mukaansa esimerkiksi Siilitie Länsi-Herttoniemessä, Laajasalossa, Maunulassa, Meri-Rastilassa ja Kivikossa. Toisaalta esimerkiksi vuokratasoltaan hieman kalliimmassa Viikissä yleisen asumisten saajien osuus on noin 30 prosenttia. Ilmiötä selittää yliopiston kampus, ja sen ympäristössä sijaitseva runsas opiskelija-asutus.
Listalta nousee esiin myös uusia asuinalueita, joiden myytävät asunnot eivät ole aina aivan halvimmasta päästä. Esimerkiksi Kalasataman kyljessä sijaitsevassa Verkkosaaressa asumistukiasujien osuus on jo noin 26 prosenttia. Randell nostaa listalta esiin myös Jätkäsaaren, jota voidaan pitää asuntojen hinnan suhteen keskimääräistä kalliimpana. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019, kun Kiinteistömaailman mukaan Jätkäsaaressa se on yli 7000 euroa. Asumistuen saajien osuus on noin 20 prosenttia alueella."
Asumiseen liittyvä suhmurointi ei päivänvaloa kestäisi.
No kun halutaan "estää segregaatio", niin se tehdään sillä, että asutetaan yhteiskunnan tukien varassa olevia ihmisiä kaikkialle. Tämän takia sitten kalleimmillakin paikoilla asuu ihmisiä, jotka eivät elämässään ole koskaan edes yrittäneet päästä töihin.
Maksimihinta kuulostaa tutulle, ai niin Hitas! Pahimman luokan kusetus. Itsekin olin ostamassa hitas-asuntoa kunnes myyjä totesi että hulluhan hän olisi jos maksimihitaksella möisi. Niinpä kaupan kylkiäisinä olisi pitänyt ostaa peili, ja maksu ruskeasssa kirjekuoressa siitä. Siis ainakin 30 000t€. Asunto myytiin hetkessä ja peili vaihtoi siis omistajaansa. Ilmoitin asiasta, mutta minulle todettiin että harmi, ei näille voi mitäön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään Helsingissä asuu yli 100 000 ei Suomessa syntynyttä asukasta. Näistä kohtuullinen osa on omillaan toimeentulevia ja työtä tekeviä. Loput ja isompi osa kuitenkin nauttii täyttä luottamusta kunnan ja valtion ylläpidosta. Tämän osan kun voisi ohjata maaseudun muuttotappiokuntiin, niin kaikki tulisivat onnelliseksi...
Vihreiden kukkahattuilu Helsingissä ei ainakaan auta asuntopulaan, koska he toivottavat kaikki jesuiitatkin tervetulleiksi... koska on oikeus ja jos ei ole varaa, niin sitten halataan ja annetaan tukea.
Kuule Helsinki saa ihan itse maksaa ihannoimastaan moninaisesta kulttuurista. Eihän siitä olisi mitään iloa, jos värinä siirtyisi vain perähikiälle. Helsinki on myös ominut työpaikat, joten siellä on helpompi elättää kaikkia muualtakin tulleita.
Et taida ymmärtää että ainoa keino elävöittää kuolevaa perähikiää on yrittää elävöittää sitä jotenkin. Yhteiskunnalle olisi halvempaa elättää ihmiset perähikiällä kuin ahtaassa metropolissa... kuka tietäisi jos tuota kautta kuoleva taajama nousisi vielä uuteen kukoistukseen.
Kepuhan on yrittänyt junailla työpaikkoja perähikiälle, esim. lääkeviraston uudelleensijoituksen Kuopioon. Työpaikat kaiketi tulivat mutta osaajat jäivät... viisasta? Ei sitten sinne päinkään
En ollenkaan osaa kuvitella, miten asuminen saataisiin Helsingissä halvemmaksi. Mutta kekkasin juuri, miten se saadaan kalliimmaksi. Tuodaan Lähi-Idästä ja Afrikasta mahdollisimman paljon mahdollisimman vähän tienaavia työntekijöitä, ja asutetaan ne Helsinkiin, mahdollisimman lähelle keskustaa, yhteiskunnan maksaessa vuokrat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopea julkinen kulkuväline Helsingin ja landen välille niin porukka voi muuttaa Kehän ulkopuolelle. Nykyiset lähijunat ja bussi linjat on liian hitaita ja pysähtelee liian usein.
Kiikut kirjoitti:
Korot kun alkavat nousta vähitellen niin monessa töllissä alkaa maksukyky tulla tiensä päähän. Varsinkin uusissa taloyhtiöissä järjettömät yhtiölainat alkavat tulla muiden osakkaiden kontolle. En haluaisi nähdä tuota, mutta niin tässä nyt vaan taitaa käydä. Usassa on valtiolainan korot nousseet muutamassa kuukaudessa yli 1%:n joten ei ole mikään ihme että näin Euroopassakin tapahtuu jossakin vaiheessa.
Onneksi on keksitty sellainen asia kuin korkosuojaus. Esimerkiksi kymmenen vuoden korkosuojaus ei maksa paljoakaan lisää vaihtuvakorkoiseen velkaan nähden. Toki mahdolliset merkittävät korkomuutokset erottavat jyvät akanoista, ja silloin nähdään kenellä on riskienhallinta oikein mitoitettu.
Korot nousevat, jos inflaatio nousee. Ja jos inflaatio nousee, ensimmäisten joukossa siinä on kärsimässä se vuokra-asukas.
Pankit muuten stressitestaa ne asuntovelalliset edelleenkin kuuden prosentin korkotasolla. Yhtiölainakohteisiin tuo tiukka kontrolli ei toki ulotu, mutta jos puhutaan niistä pankkilainaa nostavista asuntovelallisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimmäinen syy on, että asumiseen liittyy liikaa byrokratiaa ja politikointia. Markkinat hoitaisivat tämänkin asian paljon paremmin, mutta niiden toiminta estetään. Julkinen valta on pääkaupunkiseudulla pitkälti sosialisoinut rakennusmaan ja vääntää tarjontaa rajoittavaa ruuvia täysin säälimättömästi.
Asuntojen hinnat ovat vuosikymmeniä nousseet suhteessa esim vaatteiden tai huonekalujen hintoihin. Vaatteita ja huonekaluja saa kuka tahansa valmustaa ja myydä kenelle haluaa, joten markkinataloudeksi kutsuttu sampo jauhaa mannaa kaiken aikaa. Asuntojen rakentamisessa on aivan toinen meininki, ja jälki on sen mukaista. Tältä osin elämme yhä muinaisessa itäblokissa, yhtä köyhinä, aivan samoista syistä kuin leipäjonojen kansandemokratioissa.
Ainoa mihin suuremman asuntomäärän rakentaminen johtaa on asumistukien jatkuva massiivinen kasvu.
Asumistuesta voidaan luopua kokonaan sen käydessä tarpeettomaksi, jos byrokratia ja politikointi korvataan markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Stop vuokraloordeille ja etenkin ulkomaisille sijoitusyhtiöille! Useamman kuin yhden asunnon omistaminen kiellettävä, loput vuokrattava kaupungin kautta ja sen sopimilla vuokrilla kaupungin asuntojonoissa oleville. Asunto'sijoittaminen' saatava kuriin, jotta kaikilla olisi katto päänsä päällä. Etenkin Hgissä.
Huh huh. Muuta naapuriin, siellä tuo systeemi toimii (kai).
"Se, että vain raha ratkaisee on tuhoisaa."
Tai pikemminkin päinvastoin: Kun rahaa ei ole, sen puute ratkaisee. Mutta ei meillä mitään todellista pulaa rahasta ole. Jos olisi, meillä ei olisi varaa edelleenkin ylläpitää koko valtakunnan kattavaa virallista ruotsinkielisyyttä, eikä (vain) Manner-Suomen kattavaa kaksikielisyyttä. Ei myöskään olisi pakkoruotsia, jos olisi todellinen kilpailukykyhätä, eikä olisi etuoikeuksia ruotsalaisille, esimerkiksi ruotsinkielisten koulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten muodossa. Eli aivan yhtä hyvin voimme siis kustantaa ilmaisen asumisen Helsingissä kenelle tahansa. Helsingissä riittää vielä pohjatonta suota paalutettavaksi, esimerkiksi Malmilla, ja paalujen päälle voi rakentaa vaikka taivaaseen asti.
Ruotsissa sen sijaan selvästi on rahasta pulaa, sillä siellä on selitetty Suomea vastaavan kaksikielisyyden puute ensisijaisesti sillä, että Ruotsilla ei moiseen olisi varaa.
Verotuksella se hoituisi. Ensimmäinen asunto olisi verovapaa, mutta jokaista henkilön uutta sijoitusasuntoa verotettaisiin aina vaan enemmän.
Samoin määrätyn summan yli menevää vuokratuloa verotettaisiin oikein kunnolla. Pysyisi vuokrat matalla, kun käteen jäisi aina vaan vähemmän mitä kalliimmalla vuokraa.
Vierailija kirjoitti:
Verotuksella se hoituisi. Ensimmäinen asunto olisi verovapaa, mutta jokaista henkilön uutta sijoitusasuntoa verotettaisiin aina vaan enemmän.
Samoin määrätyn summan yli menevää vuokratuloa verotettaisiin oikein kunnolla. Pysyisi vuokrat matalla, kun käteen jäisi aina vaan vähemmän mitä kalliimmalla vuokraa.
Monesko kerta tämä sama "idea"?
Asunnot yhtiöitettäisiin yksi kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verotuksella se hoituisi. Ensimmäinen asunto olisi verovapaa, mutta jokaista henkilön uutta sijoitusasuntoa verotettaisiin aina vaan enemmän.
Samoin määrätyn summan yli menevää vuokratuloa verotettaisiin oikein kunnolla. Pysyisi vuokrat matalla, kun käteen jäisi aina vaan vähemmän mitä kalliimmalla vuokraa.Monesko kerta tämä sama "idea"?
Asunnot yhtiöitettäisiin yksi kerrallaan.
No tietyn joukkion ainoa ratkaisu kaikkeen on "lisätään veroja". Menee jo samanlaisesta mantrasta kuin saman joukkion takavuosikymmenten kiljahdus "Neuvostoliitto on aina oikeassa". Se on jännä asia, että se joukko joka itse maksaa vähiten nettoveroja tässä yhteiskunnassa, on kaikkein kovimpaan ääneen kiljumassa lisää veroja muille.
Tilastot väestönkasvu ulkomailta. Suomalaiset perheet muuttavat kehyskuntiin. Käyvät töissä,ehkä kahdessa. Pitkän matkan takaa.