Lue keskustelun säännöt.
Mikä ratkaisuksi Helsingin kalliiseen asumiseen?
Helsingissä vuokrat ovat järkyttävän kalliita ja myytävät asunnot menevät etupäässä sijoittajille. Sekä vuokrat että asuntojen ostohinnat vain nousevat.
Miten asia voitaisiin mahdollisimman oikeudenmukaisesti korjata niin, että vuokrat saataisiin alas eivätkä asumistuet valuisi sijoittajien taskuun? Nykytilanteessa matalampipalkkainen kansa ei aina edes kykene vuokrakuluiltaan säästämään rahaa, jotta voisi ostaa oman asunnon, jolloin varallisuus alkaisi kertyä itselle eikä vuokraisännälle eli sijoittajalle.
Pyydän osallistujilta rakentavaa keskustelua! Meitä monia tämä nykytilanne raivostuttaa, mutta tunnepurkausten lisäksi kaipaan KONKREETTISIA RATKAISUJA ja PERUSTELUJA sille, mitä etuja ja mahdollisia miinuspuolia eri ratkaisuilla on. Kun ratkaisuja löydetään, asioita voidaan oikeasti muuttaa.
Kiitos jo etukäteen kaikille! :)
Kommentit (1068)
Mitä te sekoilette asumistuista? Ei Helsingin keskustan vuokra-asuntoihin saa asumistukea. Kelalla on erittäin tiukat kriteerit, ja jos vuokra ylittää esim. yksiössä 700e, pitää muuttaa halvemmalle alueelle, jos ei pysty itse maksamaan vuokraa. Minä asun keskellä kaupunkia Kampissa, vuokrani on 25e/neliö enkä saa asumistukea. En ole koskaan saanut asumistukea, ja olen asunut eri puolilla Helsingin kanta-kaupunkia vuokralla yli 30 vuotta. Miksi asun vuokralla enkä omistusasunnossa? Koska asunnon omistaminen on perseestä. Miksi asun kaupungin keskustassa? Koska haluan ja voin.
Pääkaupungissa asuminen on aina kallista. Jossakin Ilomantsin perukoilla asuminen on halpaa, mutta se johtuu siitä että ei sinne kukaan halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Didii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Didii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vähän vanhempi ihminen, mutta minun aikanani ensiasunnot ostettiin ennen kolmeakymppiä ja kaukaa hyviltä alueilta. Ostettiin pieni kämppä, vanhemmasta talosta ja vähitellen päivitettiin isompaan ja paremmalla alueella. Nyt se hyvä uusi kämppä pitäisi saada heti. Eihän se onnistu, kun demarihallitus määräsi pankeillekin rajat mitä voi kotitalouksia velkaannuttaa. Ei niillä rajoilla osteta Konepajan kaksiota alle kolmikymppisenä.
Mulla ei ennen kolmeakymppiä ollut mitään mahdollisuuksia ostaa pääkaupunkiseudulta asuntoa. Ei ollut perhettä, josta saisin taloudellista tukea ja työllä hankitut rahat menivät vuokraan ja opiskelun mahdollistamiseen. Näin nelikymppisenä perheellisenä ei riitä se pieni kämppä kaukaa. Meitä pitäisi mahtua sinne koko perhe. Aluettakaan ei halua joutua tulevaisuudessa vaihtamaan, koska siihen katkeaa lasten kaverisuhteet. Ei ole aina kyse siitä että alle kolmekymppisenä pitäisi saada itselleen kaksio Konepajalta...
En saanut minäkään perheeltä taloudellista tukea, mutta koska panostin opintoihin, niin valmistuin maisteriksi 22-vuotiaana ja menin suoraan oman alani töihin opintomenestyksen takia. 24-vuotiaana ostin ensimmäisen oman asuntoni, juuri siitä kantakaupungin osasta kuin halusin. Joo, olisihan se ollut kiva ostaa heti jotain suurempaa kuin yksiö, mutta kun jotenkin omituisesti ajattelin, että ihminen ostaa sen mihin on varaa. Niin, ei minullakaan ole vieläkään sitä kaksiota Konepajalta, tosin en edes maksettuna suostuisi sinne muuttamaan, taas yksi niitä Helsingin uusia rumia ja ankeita uusia asuinalueita. Niin pointtini on se, että asiat ovat ihmisestä itsestään kiinni.
...niin kauan kun ei tapahdu mitään ikävää ja yllättävää ja terveyskin pysyy kunnossa. Tiesitkö, että kaikilla ei asiat mene yhtä onnekkaasti?
Sitä varten säästetään. Ja jos sitten tulotaso putoaa, niin alennetaan elinkustannuksia. Näin se on tässäkin yhteiskunnassa toiminut lähes koko historian ajan, ihan viime vuosikymmenten järjettömään julkisen sektorin paisumiseen asti.
Esimerkkihenkilö tässä valmistui 22-vuotiaana maisteriksi ja osti 24-vuotiaana oman asunnon. Tähän vastasin, että entäpä kun kaikilla ei mene näin kauniin onnekkaasti, että voi keskittyä opintoihinsa ja saa sen työn ja hommat menee näin kauniisti. Eli jos nuorella iällä vaikka sairastuu tai tulee muuta suurempaa kriisiä ja haastetta.
Siihen ehdotat ratkaisuksi säästämistä. Eli missä välissä? Kesätöistä 15-vuotiaana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi poliitikko päästi suustaan röyhtäisyn ja niin syntyi käsitys, joka elää ylen sitkeästi. Eli muka asumistuki vaikuttaisi vuokria nostavasti. VATT sitten teki asiasta tutkimuksen röytäisyn jälkeen ja sieltä tutkimusdatasta tuli faktaa: "VATT:n tutkimuksen mukaan vuokrat eivät ole korkeampia asunnoissa, joihin maksetaan avokätisemmin asumistukea."
Se siitä röytäisystä! Vieläkö itse röytäilet tätä?
Kröhöm ... sattumalta kun olen lukenut julkaisun jolla revittelet, ja arvaapa mitä. Siinä on vertailtu sitä, että jos samalla alueella on kaksi samanlaista asuntoja, jotka ovat kummatkin vuokralla, mutta toisessa asuva vuokralainen maksaa vuokransa itse ja toisen vuokraa maksaa yhteiskunta, niin ovatko vuokrat eritasoiset. Ja, mikä on täysin päivänselvää, niin ei. Vaan kummastakin asunnosta pyydetään samanverran vuokraa. Koska niin markkinat toimivat. Tuo on esimerkki nollatutkimuksesta.
Mitään asumistukien vaikutuksesta YLEISEEN VUOKRATASOON tuo tutkimus ei sanonut.
Ja ihan vinkkinä, niin vaikutat fiksummalta jos et käytä alatyylisiä sanoja viestinnässäsi.
Vähän hankala juttu noi tuet, kun elämiseen tarvitaan tietty määrä rahaa esim. vuokra, ruoka, sähkö, vesi, ruoka, välttämättömät vaatteet, jota ilman ei pärjää kukaan. Tukia on tällä hetkellä hankala laskea ainakaan ilman, että vuokria lasketaan.
Itse olen sitä mieltä, että tukia ei voi laskea, mutta palkat ovat tietyillä aloilla liian pienet ja niitä pitäisi nostaa.
Suomalaiset ovat myös itse syypäitä tähän ongelmaan, on menty nostamaan asuntojen myyntihintoja, vuokria, kiinteistöveroja jne. niin ettei ihmisillä rahat riitä. Osa on tehnyt ja tekee voittoa itselleen toisten rahoilla.
Taloussanomissa oli, että myös omistusasuminen vie työpaikkoja, koska ihmiset maksavat isoja lainoja eivätkä kuluta sitten vaatekauppoihin, ravintoloihin jne. ja työpaikat vähenee, sitten kiukutellaan, kun verot nousevat, kun tukien maksu lisääntyy.
Lisäksi Suomessa on valtava määrä eläkeläisiä, kun verrataan muihin maihin.
Onkohan täsfä vain odoteltava sitä, että tukia saavien määrä ylittää julkisen sektorin ja taivultava hslla-ajo neuvottelemaan liittymisestä Norjan autonomoseksi alueeksi ja toivottava että öljyrahastoista kuitataan nykyinen ja tulevat vsltion velat?
Heippa ja kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitetaan katto sille, miten monta sijoitusasuntoa voi omistaa ilman lisäveroa.
Esim, jos on 5 sijoitusasuntoa oman kesämökin ja omistusasunnon lisäksi, niin 5% lisävero. Jos 10, niin 10%, jos 20, niin 20%, jos 50, niin 50%. Jne.Eipä silloin isot asuntosijoittajat kahmisi kaikkia, vaan riittäisi ensiasunnon ostajillekin.
Isot firmat voi pitää omistamiaan asuntoja vaikka tyhjillään, koska se nostaa heidän muiden asuntojen vuokria.Suomalaisia ei synny lisää ja asuntoja rakennetaan koko ajan lisää eikä hinnat tule silti alas.
Joku falskaa tässä.Ehdotuksellasi olisi kolme vaikutusta: 1) yritysten määrä kasvaisi; 2) Vuokrat nousisi; 3) Uusien asuntojen rakentaminen vähenisi.
Yritysten määrän kasvu toki on ajatustasolla hieno idea, mutta kun jokaista sijoitusasuntoa varten perustettaisiin oma oy ehdottamasi pähkähullun veron kiertämiseksi, ei se kauheasti mitään hyödyttäisi.
Minulla on yksinkertainen ratkaisu siihen, miten vuokrat saadaan laskuun: tämän palstan nillittäjät alkavat asuntosijoittajiksi ja vuokraavat asuntovarallisuutta nollakatteella eteenpäin. Ongelma on sillä ratkaistu. Se on aina niin hemmetin helppoa olla ulosmittaamassa muiden omaisuutta ja muiden toimeliaisuuden tuottamia hedelmiä.
Siinä on vain se, että tuo ei vielä ratkaise kansantaloudellista ongelmaa. Mikä on minusta se keskeisin ja tärkein tässä.
Asuntosijoittajissa ei ole mitään pahaa. Itseäni ei houkuttele, koska on innostavampiakin sijoituskohteita, kuten kasvuyritykset. Tämä siis oma mielipiteeni. Tunnen toki monia asuntosijoittajia ja kysehän on ihan neutraalista toiminnasta. Yksi sijoituskohde muiden joukossa.
Itse asun omistusasunnossa joten ei minulla ainakaan ole mitään nillitettävää paitsi se, että kansantaloudellisesti systeemi on nykyisin täysin kestämätön. Yli kahden miljardin euron (mikä summaa kasvaa vuodesta toiseen hurjaa vauhtia) lappaaminen asumistukiin maassa, joka elää velaksi, on järjetöntä ja täysin kestämätöntä.
Lisään kuitenkin vielä sen, että vaikka asuntosijoittamisessa ei tietenkään ole lähtökohtaisesti mitään vikaa, niin tämän toteaminen ei sulje ulos sitä, että osa toimijoista kyseisillä markkinoilla toimii tavoilla, jotka ovat hieman epäilyttäviä. Ja tällä tarkoitin ensisijaisesti Kojamoa.
Olen itsekin asunut vuokralla nuorempana ennen omistusasunnon ostoa. Maksoin luonnollisesti kokonaan oman vuokrani, kun olin täysipäiväisessä vakituisessa työsuhteessa sellaisella palkalla, että en tietenkään saanut mitään tukia. Asunnonomistaja oli yksityishenkilö, joka oli aikoinaan ostanut asunnon oman tyttärensä tarpeeseen mutta jolle se oli jäänyt tarpeettomaksi. Juttu toimi tosi hyvin, ei olisi tullut mieleenikään ajatella, että kyse olisi ollut millään tavalla riistosuhteesta, vaan se oli täysin win-win tilanne. Samoin on monia tilanteita, joissa vuokrasuhde on luonnollinen eikä yhteiskunta osallistu maksuihin mitenkään. Esimerkiksi kun lähetystöt tai kansainväliset firmat vuokraavat työntekijöilleen asuntoja. Tietenkään siinä, jos joku asuu omilla rahoillaan vuokralla, ei ole mitään vikaa eikä myöskään vuokranantajassa. Luonnollisestikaan, miksi olisi. Se on normaali sopimus markkinoilla joka palvelee kumpaakin osapuolta, koska aina ei ole intressissä ostaa jos tilanne on väliaikainen.
MUTTA se missä sitten välillä mennään harmaille alueille ovat tällaiset Kojamon tyyppiset jutut, joissa kyseisen firman omaisuutta on alunperinkin kasvatettu yhteiskunnan rahoilla ja joka ihan varmasti käyttää huomattavaa lobbausvaltaa poliittisesti. Siinä kun ei enää toimita vapaan markkinatalouden säännöillä.
Pelkästään Helsingissä asuu yli 100 000 ei Suomessa syntynyttä asukasta. Näistä kohtuullinen osa on omillaan toimeentulevia ja työtä tekeviä. Loput ja isompi osa kuitenkin nauttii täyttä luottamusta kunnan ja valtion ylläpidosta. Tämän osan kun voisi ohjata maaseudun muuttotappiokuntiin, niin kaikki tulisivat onnelliseksi...
Vihreiden kukkahattuilu Helsingissä ei ainakaan auta asuntopulaan, koska he toivottavat kaikki jesuiitatkin tervetulleiksi... koska on oikeus ja jos ei ole varaa, niin sitten halataan ja annetaan tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Minä en oikein koskaan ole ymmärtänyt ajatusta, että liiketoiminnan tekeminen ihmisten perustarpeilla olisi jotenkin moraalitonta toimintaa. Mielestäni paljon moraalittomampaa on tehdä liiketoimintaa turhuuksilla. Liioin en ymmärrä, miten kuvittelet verotuksen kiristämisen laskevan vuokratasoa.
Siksi toisekseen, Helsingissä ei ole n. 30 % asunnoista tyhjillään. Oikea tilastollinen luku on reilu 8 %. Mutta tilastollisesti tyhjät asunnotkaan eivät ole käyttämättäminä. Osa toimii ihmisten kakkosasuntoina, joissa ei tilastojen mukaan asu ketään. Osa on tyhjillään asukkaan tai vuokralaisen vaihtumisen vuoksi, jolloin niissä ei myöskään asu ketään. Osa (korona-aikana tietenkin pienempi osa) on Airbnb-käytössä, jolloin niissä ei niin ikään asu tilastojen mukaan ketään.
Vuokraovi.com on 3000 asuntoa Helsingissä vapaana, Vantaalla 1500 jne.
Siitä voit aluksi karsia Forenomin kaltaisten toimijoiden lyhytaikaisen vuokrauksen kohteet sekä muut vastaavien kohteiden sopparit kohteet veks. Sitten voit miettiä montako sataatuhatta helsinkiläistä asuu vuokralla ja kuinka usein he keskimäärin vaihtavat asuntoa. Luonnollisen kierron myötä silloin tulee myös jatkuvasti asuntoja tarjolle - ja niitä menee jatkuvasti vuokralle. Suurin osa ilman yhtää tyhjää kuukautta välissä.
Mitään sellaista ongelmaa ei ole olemassa, että Helsinkiin ei löytyisi tuhansiin vuokra-asuntoihin asukkaita. Kun hinta ja asunnon kunto on linjassa alueen normitason kanssa, eikä taloyhtiössä ole ihan heti alkamassa se LVIS-remontti, mitään mainittavaa ongelmaa ei ole.
Tottakai jossain vaiheessa löytyy vuokralainen, koska viimeistään Kela aina kustantaa jonkun jokaiseen tarjolle olevaan asuntoon asumaan yhteiskunnan rahoilla. Kyllähän maailmasta aina asukkaita löytyy asumaan Helsinkiin tuhansiin vuokra-asuntoihin muiden rahoilla. Tuo ei tosiaan ole ongelma tuo muiden rahoilla elämään valmiiden löytäminen.
Menee toistamiseksi, mutta edelleenkin Helsingissä tyhjät kuukaudet ei ole mikään ongelma. Ei tarvitse siis odotella, että asukkaat löytyvät "jossain vaiheessa". Ja edelleenkään suuri enemmistö helsinkiläisistä vuokra-asujista ei elä muiden rahoilla. Tässä ketjussa on tuotu ihan prosenttilukujakin esille, mutta ilmeisesti niiden ymmärtäminen on sinulle liian vaikea tehtävä.
Ei ole liian vaikea tehtävä, mutta en nyt koko ketjua ole vaivaantunut kaivamaan läpi. Mutta jos sinulla on tuollainen tilasto linkata, mikä osuus vuokralla asuvista saa jotain yhteiskunnan tukea asumiseensa, niin olisihan se kiinnostava.
Jaahas, tällaista löysin. En nyt todellakaan sanoisi, että äärimmäisen harva vuokralla asuva saa asumistukea, jos useilla alueilla Helsingissä yli 20% tai jopa pitkälti yli 30% väestöstä saa asumistukea. Sanoisin ennemmin, että tuo on ihan hemmetin paljon.
"Yksikään instituutio Suomessa ei kerää tilastoa, jossa näkyisi asumisten saajien osuus koko väestöstä. Kartan tilasto on saatu aikaiseksi yhdistämällä Kelan ja Helsingin kaupungin tietoja.
Esiin nousee erityisesti Kontula-Vesala, joka pitää kärkipaikkaa niin yleisen asumistuen saajien suhteellisessa kuin absoluuttisessa määrässä. Vuoden 2019 lopussa heitä oli yli 7 300 eli 35 prosenttia alueen alle 65-vuotiaasta väestöstä. Kokonaisuutena alueelle maksettiin samana vuonna tukea 18,7 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten asumistuen saajia oli suhteellisesti Etelä-Vuosaaressa (34 prosenttia) ja Jakomäessä (33 prosenttia).
"Mitä enemmän alueella on kaikenlaisia vuokra-asuntoja, sitä enemmän siellä on asumistuen saajia”.
Vastaavia alueita ovat hänen mukaansa esimerkiksi Siilitie Länsi-Herttoniemessä, Laajasalossa, Maunulassa, Meri-Rastilassa ja Kivikossa. Toisaalta esimerkiksi vuokratasoltaan hieman kalliimmassa Viikissä yleisen asumisten saajien osuus on noin 30 prosenttia. Ilmiötä selittää yliopiston kampus, ja sen ympäristössä sijaitseva runsas opiskelija-asutus.
Listalta nousee esiin myös uusia asuinalueita, joiden myytävät asunnot eivät ole aina aivan halvimmasta päästä. Esimerkiksi Kalasataman kyljessä sijaitsevassa Verkkosaaressa asumistukiasujien osuus on jo noin 26 prosenttia. Randell nostaa listalta esiin myös Jätkäsaaren, jota voidaan pitää asuntojen hinnan suhteen keskimääräistä kalliimpana. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019, kun Kiinteistömaailman mukaan Jätkäsaaressa se on yli 7000 euroa. Asumistuen saajien osuus on noin 20 prosenttia alueella."
https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-ovat-helsingin-asumistukikeski…
Siellä Kalasatamassa, Verkkosaaressa jne on kaupungin asuntoja omalle henkilökunnalleen. Kaupunki tarjoaa työsuhdeasuntoa, mutta palkat esim. varhaiskasvatuksessa, lähihoitajilla, koulunkäyntiavustajilla jne ovat niin pienet, että asumistuen edellytykset täyttyvät.
Tuohan on aivan järjetöntä. Ensinnäkin, miksi niiden työntekijöiden pitää saada asua kalleimmilla paikoilla? Toiseksi, miksi valtion pitää asumistuen muodossa subventoida kaupungin menoja?
Kyllä, kaupungin työntekijöille on erittäin tärkeää järjestää asumista, mutta voidaanhan sitä nyt järkevämminkin järjestää.
Siellä Kalasatamassa sattuu olemaan kaupungin asuntoja. Järkeväähän ne on laittaa kaupungin omille työntekijöille, joilla on usein hankalat työajatkin. Kyllä se varhaiskasvatuksen ope joutuu olemaan jo ennen seitsemää töissä. Kenelle ne pitäisi antaa, pitkäaikaistyöttömille, joilla ei ole mikään hätä olla aamulla yhteiskunnan töissä?
Työttömätkin käyvät töissä, osa käy työmarkkinatukitöissä ja osa esim. Palkkatuella tarhassa lastenhoitajana, kyllä sinnekin mennään jo aamulta kuudelta töihin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sekoilette asumistuista? Ei Helsingin keskustan vuokra-asuntoihin saa asumistukea. Kelalla on erittäin tiukat kriteerit, ja jos vuokra ylittää esim. yksiössä 700e, pitää muuttaa halvemmalle alueelle, jos ei pysty itse maksamaan vuokraa. Minä asun keskellä kaupunkia Kampissa, vuokrani on 25e/neliö enkä saa asumistukea. En ole koskaan saanut asumistukea, ja olen asunut eri puolilla Helsingin kanta-kaupunkia vuokralla yli 30 vuotta. Miksi asun vuokralla enkä omistusasunnossa? Koska asunnon omistaminen on perseestä. Miksi asun kaupungin keskustassa? Koska haluan ja voin.
Pääkaupungissa asuminen on aina kallista. Jossakin Ilomantsin perukoilla asuminen on halpaa, mutta se johtuu siitä että ei sinne kukaan halua.
Sinä et ehkä saa asumistukea, mutta kokonaisuudessaan niitä maksetaan Helsinkiin yli 1 miljardia. Eli moni muu saa. Ja tottakai kantakaupunkiin saa asumistukea, minne tahansa saa. Yleistä asumistukea saa minkä hintaiseen asuntoon tahansa, ei siinä kukaan vaadi muuttoa minnekään halvemmalle paikalle. Tietysti kalliimmassa asuessa sitten jää itselle enemmän maksettavaa, mutta kyllä se asumistuki silti juoksee. Ja toimeentulotuesta sitten maksetaan täydet asumismenot vaikka ne ylittäisivät kohtuullisiksi katsonut. Jos ne ylittävät, niin Kela ilmoittaa ottavansa täydet asumismenot tietyn ajan huomioon, jonka jälkeen pitää todistaa että on hakenut halvempaa asuntoa. Kunhan tämän todistaa, niin voi jatkaa entisessä asumista ja Kela maksaa jatkuvasti sen koko vuokran. Kun yleensä siihen halvemman etsimisen todistamiseen riittää, että on hakenut kaupungin asuntoa, mutta koska niissä on megapitkät jonot, ei sellaista yleensä taida vuosikausiin saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Minä en oikein koskaan ole ymmärtänyt ajatusta, että liiketoiminnan tekeminen ihmisten perustarpeilla olisi jotenkin moraalitonta toimintaa. Mielestäni paljon moraalittomampaa on tehdä liiketoimintaa turhuuksilla. Liioin en ymmärrä, miten kuvittelet verotuksen kiristämisen laskevan vuokratasoa.
Siksi toisekseen, Helsingissä ei ole n. 30 % asunnoista tyhjillään. Oikea tilastollinen luku on reilu 8 %. Mutta tilastollisesti tyhjät asunnotkaan eivät ole käyttämättäminä. Osa toimii ihmisten kakkosasuntoina, joissa ei tilastojen mukaan asu ketään. Osa on tyhjillään asukkaan tai vuokralaisen vaihtumisen vuoksi, jolloin niissä ei myöskään asu ketään. Osa (korona-aikana tietenkin pienempi osa) on Airbnb-käytössä, jolloin niissä ei niin ikään asu tilastojen mukaan ketään.
Vuokraovi.com on 3000 asuntoa Helsingissä vapaana, Vantaalla 1500 jne.
Siitä voit aluksi karsia Forenomin kaltaisten toimijoiden lyhytaikaisen vuokrauksen kohteet sekä muut vastaavien kohteiden sopparit kohteet veks. Sitten voit miettiä montako sataatuhatta helsinkiläistä asuu vuokralla ja kuinka usein he keskimäärin vaihtavat asuntoa. Luonnollisen kierron myötä silloin tulee myös jatkuvasti asuntoja tarjolle - ja niitä menee jatkuvasti vuokralle. Suurin osa ilman yhtää tyhjää kuukautta välissä.
Mitään sellaista ongelmaa ei ole olemassa, että Helsinkiin ei löytyisi tuhansiin vuokra-asuntoihin asukkaita. Kun hinta ja asunnon kunto on linjassa alueen normitason kanssa, eikä taloyhtiössä ole ihan heti alkamassa se LVIS-remontti, mitään mainittavaa ongelmaa ei ole.
Tottakai jossain vaiheessa löytyy vuokralainen, koska viimeistään Kela aina kustantaa jonkun jokaiseen tarjolle olevaan asuntoon asumaan yhteiskunnan rahoilla. Kyllähän maailmasta aina asukkaita löytyy asumaan Helsinkiin tuhansiin vuokra-asuntoihin muiden rahoilla. Tuo ei tosiaan ole ongelma tuo muiden rahoilla elämään valmiiden löytäminen.
Menee toistamiseksi, mutta edelleenkin Helsingissä tyhjät kuukaudet ei ole mikään ongelma. Ei tarvitse siis odotella, että asukkaat löytyvät "jossain vaiheessa". Ja edelleenkään suuri enemmistö helsinkiläisistä vuokra-asujista ei elä muiden rahoilla. Tässä ketjussa on tuotu ihan prosenttilukujakin esille, mutta ilmeisesti niiden ymmärtäminen on sinulle liian vaikea tehtävä.
Ei ole liian vaikea tehtävä, mutta en nyt koko ketjua ole vaivaantunut kaivamaan läpi. Mutta jos sinulla on tuollainen tilasto linkata, mikä osuus vuokralla asuvista saa jotain yhteiskunnan tukea asumiseensa, niin olisihan se kiinnostava.
Jaahas, tällaista löysin. En nyt todellakaan sanoisi, että äärimmäisen harva vuokralla asuva saa asumistukea, jos useilla alueilla Helsingissä yli 20% tai jopa pitkälti yli 30% väestöstä saa asumistukea. Sanoisin ennemmin, että tuo on ihan hemmetin paljon.
"Yksikään instituutio Suomessa ei kerää tilastoa, jossa näkyisi asumisten saajien osuus koko väestöstä. Kartan tilasto on saatu aikaiseksi yhdistämällä Kelan ja Helsingin kaupungin tietoja.
Esiin nousee erityisesti Kontula-Vesala, joka pitää kärkipaikkaa niin yleisen asumistuen saajien suhteellisessa kuin absoluuttisessa määrässä. Vuoden 2019 lopussa heitä oli yli 7 300 eli 35 prosenttia alueen alle 65-vuotiaasta väestöstä. Kokonaisuutena alueelle maksettiin samana vuonna tukea 18,7 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten asumistuen saajia oli suhteellisesti Etelä-Vuosaaressa (34 prosenttia) ja Jakomäessä (33 prosenttia).
"Mitä enemmän alueella on kaikenlaisia vuokra-asuntoja, sitä enemmän siellä on asumistuen saajia”.
Vastaavia alueita ovat hänen mukaansa esimerkiksi Siilitie Länsi-Herttoniemessä, Laajasalossa, Maunulassa, Meri-Rastilassa ja Kivikossa. Toisaalta esimerkiksi vuokratasoltaan hieman kalliimmassa Viikissä yleisen asumisten saajien osuus on noin 30 prosenttia. Ilmiötä selittää yliopiston kampus, ja sen ympäristössä sijaitseva runsas opiskelija-asutus.
Listalta nousee esiin myös uusia asuinalueita, joiden myytävät asunnot eivät ole aina aivan halvimmasta päästä. Esimerkiksi Kalasataman kyljessä sijaitsevassa Verkkosaaressa asumistukiasujien osuus on jo noin 26 prosenttia. Randell nostaa listalta esiin myös Jätkäsaaren, jota voidaan pitää asuntojen hinnan suhteen keskimääräistä kalliimpana. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019, kun Kiinteistömaailman mukaan Jätkäsaaressa se on yli 7000 euroa. Asumistuen saajien osuus on noin 20 prosenttia alueella."
https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-ovat-helsingin-asumistukikeski…
Siellä Kalasatamassa, Verkkosaaressa jne on kaupungin asuntoja omalle henkilökunnalleen. Kaupunki tarjoaa työsuhdeasuntoa, mutta palkat esim. varhaiskasvatuksessa, lähihoitajilla, koulunkäyntiavustajilla jne ovat niin pienet, että asumistuen edellytykset täyttyvät.
Tuohan on aivan järjetöntä. Ensinnäkin, miksi niiden työntekijöiden pitää saada asua kalleimmilla paikoilla? Toiseksi, miksi valtion pitää asumistuen muodossa subventoida kaupungin menoja?
Kyllä, kaupungin työntekijöille on erittäin tärkeää järjestää asumista, mutta voidaanhan sitä nyt järkevämminkin järjestää.
Siellä Kalasatamassa sattuu olemaan kaupungin asuntoja. Järkeväähän ne on laittaa kaupungin omille työntekijöille, joilla on usein hankalat työajatkin. Kyllä se varhaiskasvatuksen ope joutuu olemaan jo ennen seitsemää töissä. Kenelle ne pitäisi antaa, pitkäaikaistyöttömille, joilla ei ole mikään hätä olla aamulla yhteiskunnan töissä?
Ei niitä pitäisi "antaa" kenellekään, vaan niissä pitäisi voida asua vain niiden ihmisten, jotka itse kykenevät niistä maksamaan ja muut muuttaisivat halvemmille alueille. Juuri tämähän noita aloituksessa voivoteltuja vuokria alentaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veroista: Suomen sosiaaliturvamenoista 40% menee eläkeläisiin ja 8% työttömiin. Eläkeläisten sosiaaliturvamenoihin lasketaan kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja hoitokodit. Sosiaaliturvamenojen lisäksi eläkeläisille maksetaa 27 miljardia työeläkkeitä nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta, rahasto on vain 200 miljardia ja riittäisi vain 7 vuotta, jos ei nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista otettaisi rahaa nyt eläkkeellä oleville. Sosiaaliturvamenoihin lasketaan myös terveydenhoito.
On kyllä tosi vasemmistolaista saivartelua valehdella työeläkkeitä sosiaaliturvaksi. Ne kun ovat ihan niiden ihmisten itse rahoittamia, vaikka järjestelmä onkin rakennettu niin, että ajallisesti jyvitetään eri ryhmien välillä. Eläkkeet eivät ole mitään vastikkeetonta tukea, kuten opiskelijoiden ja työttömien avokätinen tukeminen on. Eläkeläiset ovat myös vuosikymmenten ajan rahoittaneet ansiotuloveroistaan muun yhteiskunnan loisimista.
Opiskelijat asuntoloihin, opinnot maksullisiksi, työttömiltä asumistuet pois max. parin työttömyysvuoden jälkeen ja työttömät töihin vaikka sitten talkootöihin, sillä tämä järjestelmä alkaa tervehtymään.
Tuota, jos nyt eläkkeellä opettelisit ensin lukemaan ja lukisit aikaisemmat kommentit. Kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja eläkeläisten hoitokodit maksetaan veroista. Pelkästään hoitokoteihin menee 5 miljardia vuodessa, luuletko, että hoitajat hoitavat sinua ilmaiseksi? Nykyiset työssäkäyvät maksavat myös eläkeläisten terveydenhoidosta 6000/eläkeläinen vuodessa (THL), nämä kuuluvat sosiaaliturvamenoihin. LISÄKSI maksetaan työeläkkeitä 27 miljardia nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta. Itse asiassa tuota 6000 euron/ eläkeläisten terveydenhoito vuodessa tulee tuon 40% lisäksi eli ei lasketa vielä tuohon 40% edes.
Ja kuten edellä lukee työttömät tekevät työttömyyskorvauksella töitä esim. laittavat palautettuja kirjoja hyllyyn kirjastossa jne. lue edellämainitut kommentit.
Eläkeläisiä on Suomessa 1600000 ja työttömiä 400 000.
Satun kyllä olemaan vasta kolmekymppinen, mutta onhan se päivänselvää, että jokaisen pitää elättää itsensä. Ja jos ei siihen kykene, niin sitten tyytyy köyhyyteen.
Voidaanhan me siirtyä sellaiseen systeemiin, että jokainen saa pitää kaikki ansaitsemansa rahat aivan itse, kenenkään ei tarvitse maksaa veroja kenenkään muun elättämiseksi. Eiköhän elämässään menestyneillä ihmisillä ole tuon jälkeen muhkea rahapotti käytettävissään itsensä elättämiseen eläkkeellä. Tämä olisi hyvä systeemi. Ja luonnollisesti tuon rahapotin saisi pitää ilman mitään verotusta. Sillä voisi sitten ostaa yksityisiltä toimijoilta ne terveydenhuollon ja muut palvelut mitä haluaa.
Köyhyys mainittu. Tästä päästäänkin siihen, että onko se itseaiheutettua, jos ei ole varaa asua Helsingissä?
Tottakai on. Mitä muuta se voisi olla? Ja mikä ihmisoikeus on saada asua Helsingissä jos siihen ei ole tarvetta eikä varaa?
Käännetään tämä vielä kerran niin, että onko oikeus ja kohtuus kaataa 2 miljardia sellaiseen palveluun, joka nostaa asuntojen vuokrahinnan niin korkeaksi ettei tavan työntekijällä ole varaa asuntoon työssäkäyntipaikkakunnaltaan?
Kuka määrittelee asumisen tarpeen. KaaVOITTAJA, vai sinä?
Sijoittaja on se, joka päättää paljonko vuokraa pyytää eli sitä joka asunnon vuokraa on turha syyttää.
Ja jokainen, joka kadehtii työttömiä, voi irtisanoa itsensä töistä ja ilmoittautua työttömäksi työvoimatoimistoon. Sitten näkee kuinka ruhtinaallisia ne tuet ovat. Jostain syystä moni ei kyllä näytä uskaltavan sitä tehdä.
Vuokrakatto voisi olla yksi keino hillitä vuokria, monessa muussa maassa se on käytössä.
Juu, sijoittaja päättää!
Minullakin on yksiö pääkaupunkiseudulla sijoitusasuntona. Olen päättänyt, että vuokra on 200 000 euroa kuukaudessa. Huippubisnes, kunhan vuokralainen löytyy! Ihan vielä ei ole löytynyt, mutta...
Joku kävi kyselemässä ja tajosi 800 €/kk... Outo tyyppi! Vuokrahan oli selvästi ilmoituksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi poliitikko päästi suustaan röyhtäisyn ja niin syntyi käsitys, joka elää ylen sitkeästi. Eli muka asumistuki vaikuttaisi vuokria nostavasti. VATT sitten teki asiasta tutkimuksen röytäisyn jälkeen ja sieltä tutkimusdatasta tuli faktaa: "VATT:n tutkimuksen mukaan vuokrat eivät ole korkeampia asunnoissa, joihin maksetaan avokätisemmin asumistukea."
Se siitä röytäisystä! Vieläkö itse röytäilet tätä?
Kröhöm ... sattumalta kun olen lukenut julkaisun jolla revittelet, ja arvaapa mitä. Siinä on vertailtu sitä, että jos samalla alueella on kaksi samanlaista asuntoja, jotka ovat kummatkin vuokralla, mutta toisessa asuva vuokralainen maksaa vuokransa itse ja toisen vuokraa maksaa yhteiskunta, niin ovatko vuokrat eritasoiset. Ja, mikä on täysin päivänselvää, niin ei. Vaan kummastakin asunnosta pyydetään samanverran vuokraa. Koska niin markkinat toimivat. Tuo on esimerkki nollatutkimuksesta.
Mitään asumistukien vaikutuksesta YLEISEEN VUOKRATASOON tuo tutkimus ei sanonut.
Ja ihan vinkkinä, niin vaikutat fiksummalta jos et käytä alatyylisiä sanoja viestinnässäsi.
Asian sivusta huutelen täältä, ettdi tuo mikään nollatutkimus ole. Sehän selvitti tuloksen, mikä haluttiin kuulla. H = 0, eli vuokrat olivat yhtä suuret ja kysymys osoittautui harhattomaksi.
'
Nollatutkimuksen määritelmä on se, että vastaus on niin itsestäänselvä, ettei tutkimusta olisi tarvinnut edes tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sekoilette asumistuista? Ei Helsingin keskustan vuokra-asuntoihin saa asumistukea. Kelalla on erittäin tiukat kriteerit, ja jos vuokra ylittää esim. yksiössä 700e, pitää muuttaa halvemmalle alueelle, jos ei pysty itse maksamaan vuokraa. Minä asun keskellä kaupunkia Kampissa, vuokrani on 25e/neliö enkä saa asumistukea. En ole koskaan saanut asumistukea, ja olen asunut eri puolilla Helsingin kanta-kaupunkia vuokralla yli 30 vuotta. Miksi asun vuokralla enkä omistusasunnossa? Koska asunnon omistaminen on perseestä. Miksi asun kaupungin keskustassa? Koska haluan ja voin.
Pääkaupungissa asuminen on aina kallista. Jossakin Ilomantsin perukoilla asuminen on halpaa, mutta se johtuu siitä että ei sinne kukaan halua.
Sinä et ehkä saa asumistukea, mutta kokonaisuudessaan niitä maksetaan Helsinkiin yli 1 miljardia. Eli moni muu saa. Ja tottakai kantakaupunkiin saa asumistukea, minne tahansa saa. Yleistä asumistukea saa minkä hintaiseen asuntoon tahansa, ei siinä kukaan vaadi muuttoa minnekään halvemmalle paikalle. Tietysti kalliimmassa asuessa sitten jää itselle enemmän maksettavaa, mutta kyllä se asumistuki silti juoksee. Ja toimeentulotuesta sitten maksetaan täydet asumismenot vaikka ne ylittäisivät kohtuullisiksi katsonut. Jos ne ylittävät, niin Kela ilmoittaa ottavansa täydet asumismenot tietyn ajan huomioon, jonka jälkeen pitää todistaa että on hakenut halvempaa asuntoa. Kunhan tämän todistaa, niin voi jatkaa entisessä asumista ja Kela maksaa jatkuvasti sen koko vuokran. Kun yleensä siihen halvemman etsimisen todistamiseen riittää, että on hakenut kaupungin asuntoa, mutta koska niissä on megapitkät jonot, ei sellaista yleensä taida vuosikausiin saada.
Asumistukea saavat yksinasuvat ja yksinhuoltajat. Jos asuu puolison kanssa ei saa. Moni pariskunta muuttaa erikseen tämän takia, jos työmarkkinatuki olisi pikkuisen isompi, pariskunnat voisivat asua yhdessä. Yksinasuvalle menee kumminkin enemmän niitä tukia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Ei Helsingin keskustan vuokra-asuntoihin saa asumistukea. Kelalla on erittäin tiukat kriteerit, ja jos vuokra ylittää esim. yksiössä 700e, pitää muuttaa halvemmalle alueelle, jos ei pysty itse maksamaan vuokraa"
Tämä harhaluulo, ettei Helsingin ykköspaikoilla asuminen voisi olla ilmaista on valitettavasti väärä:
https://www.talouselama.fi/uutiset/asumistukimenot-ovat-rajahtaneet-myo…
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään Helsingissä asuu yli 100 000 ei Suomessa syntynyttä asukasta. Näistä kohtuullinen osa on omillaan toimeentulevia ja työtä tekeviä. Loput ja isompi osa kuitenkin nauttii täyttä luottamusta kunnan ja valtion ylläpidosta. Tämän osan kun voisi ohjata maaseudun muuttotappiokuntiin, niin kaikki tulisivat onnelliseksi...
Vihreiden kukkahattuilu Helsingissä ei ainakaan auta asuntopulaan, koska he toivottavat kaikki jesuiitatkin tervetulleiksi... koska on oikeus ja jos ei ole varaa, niin sitten halataan ja annetaan tukea.
Kuule Helsinki saa ihan itse maksaa ihannoimastaan moninaisesta kulttuurista. Eihän siitä olisi mitään iloa, jos värinä siirtyisi vain perähikiälle. Helsinki on myös ominut työpaikat, joten siellä on helpompi elättää kaikkia muualtakin tulleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veroista: Suomen sosiaaliturvamenoista 40% menee eläkeläisiin ja 8% työttömiin. Eläkeläisten sosiaaliturvamenoihin lasketaan kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja hoitokodit. Sosiaaliturvamenojen lisäksi eläkeläisille maksetaa 27 miljardia työeläkkeitä nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta, rahasto on vain 200 miljardia ja riittäisi vain 7 vuotta, jos ei nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista otettaisi rahaa nyt eläkkeellä oleville. Sosiaaliturvamenoihin lasketaan myös terveydenhoito.
On kyllä tosi vasemmistolaista saivartelua valehdella työeläkkeitä sosiaaliturvaksi. Ne kun ovat ihan niiden ihmisten itse rahoittamia, vaikka järjestelmä onkin rakennettu niin, että ajallisesti jyvitetään eri ryhmien välillä. Eläkkeet eivät ole mitään vastikkeetonta tukea, kuten opiskelijoiden ja työttömien avokätinen tukeminen on. Eläkeläiset ovat myös vuosikymmenten ajan rahoittaneet ansiotuloveroistaan muun yhteiskunnan loisimista.
Opiskelijat asuntoloihin, opinnot maksullisiksi, työttömiltä asumistuet pois max. parin työttömyysvuoden jälkeen ja työttömät töihin vaikka sitten talkootöihin, sillä tämä järjestelmä alkaa tervehtymään.
Tuota, jos nyt eläkkeellä opettelisit ensin lukemaan ja lukisit aikaisemmat kommentit. Kansaneläkkeet, takuueläkkeet, kodinhoitajat ja eläkeläisten hoitokodit maksetaan veroista. Pelkästään hoitokoteihin menee 5 miljardia vuodessa, luuletko, että hoitajat hoitavat sinua ilmaiseksi? Nykyiset työssäkäyvät maksavat myös eläkeläisten terveydenhoidosta 6000/eläkeläinen vuodessa (THL), nämä kuuluvat sosiaaliturvamenoihin. LISÄKSI maksetaan työeläkkeitä 27 miljardia nykyisten työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista ja pieni osa rahastosta. Itse asiassa tuota 6000 euron/ eläkeläisten terveydenhoito vuodessa tulee tuon 40% lisäksi eli ei lasketa vielä tuohon 40% edes.
Ja kuten edellä lukee työttömät tekevät työttömyyskorvauksella töitä esim. laittavat palautettuja kirjoja hyllyyn kirjastossa jne. lue edellämainitut kommentit.
Eläkeläisiä on Suomessa 1600000 ja työttömiä 400 000.
Satun kyllä olemaan vasta kolmekymppinen, mutta onhan se päivänselvää, että jokaisen pitää elättää itsensä. Ja jos ei siihen kykene, niin sitten tyytyy köyhyyteen.
Voidaanhan me siirtyä sellaiseen systeemiin, että jokainen saa pitää kaikki ansaitsemansa rahat aivan itse, kenenkään ei tarvitse maksaa veroja kenenkään muun elättämiseksi. Eiköhän elämässään menestyneillä ihmisillä ole tuon jälkeen muhkea rahapotti käytettävissään itsensä elättämiseen eläkkeellä. Tämä olisi hyvä systeemi. Ja luonnollisesti tuon rahapotin saisi pitää ilman mitään verotusta. Sillä voisi sitten ostaa yksityisiltä toimijoilta ne terveydenhuollon ja muut palvelut mitä haluaa.
Köyhyys mainittu. Tästä päästäänkin siihen, että onko se itseaiheutettua, jos ei ole varaa asua Helsingissä?
Tottakai on. Mitä muuta se voisi olla? Ja mikä ihmisoikeus on saada asua Helsingissä jos siihen ei ole tarvetta eikä varaa?
Käännetään tämä vielä kerran niin, että onko oikeus ja kohtuus kaataa 2 miljardia sellaiseen palveluun, joka nostaa asuntojen vuokrahinnan niin korkeaksi ettei tavan työntekijällä ole varaa asuntoon työssäkäyntipaikkakunnaltaan?
Kuka määrittelee asumisen tarpeen. KaaVOITTAJA, vai sinä?
No sittenhän me olemme samaa mieltä siitä, mikä se keskeinen ongelma on. Eli asumistuet. Olen siitä täysin samaa mieltä. Ilman niitä systeemi olisi terveempi ja toimivampi myös pienempipalkkaisille ihmisille.
Pointtini oli, että muiden rahoilla asuminen maan kalleimmilla paikoilla ei ole mikään ihmisoikeus. Esimerkiksi jos ihminen on pitkäaikaistyötön, , niin miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa hänelle asuminen Jätkäsaaressa tai Kalasatamassa? Mitä moraalia se on?
Asumistuessa on enimmäismäärä, joka on Helsingissä käsittääkseni noin 400€. Asumistuen enimmäismäärä on sama olipa asunto sitten Kontulassa tai Eirassa.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kaupungin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Kyllähän noita kohtuuhintaisiakin vuokra-asuntoja on tarjolla, mutta kun kaikki haluavat parhaille paikoille ja "huonompi" ei kelpaa. Korsossahan purettiin entisiä opiskelija-asuntoja, kun opiskelijat eivät enää halunneet asua periferiassa vaikka olisi ollut kuinka halpaa. Sosiaalidemokraattisessa yhteiskunnassa syntyy helposti se käsitys, että minkäänlaisia tulo/varallisuuseroja ei saisi olla. Rahalla ei saisi pystyä ostamaan itselleen mitään erioikeuksia. Se, että vain varakkaat pystyvät asumaan keskustassa ei ole hyväksyttyä tai sitä ei haluta ymmärtää vaan sinne kalliille paikoille haluavat kaikki tulotasosta riippumatta.
Yksi ratkaisu olisi tietenkin parantaa kauempana sijaitsevien alueiden vetovoimaa. Ei niissä asumisen tarvitsisi tarkoittaa niin erilaista asumista kuin keskustassa. Tällainen vetovoiman parannus ei kuitenkaan onnistu kaupungin mahtikäskyllä vaan sillä, että mahdollisestaan ja kannustetaan erilaisia yrittäjiä luomaan paikallisia palveluita, joiden ympärille muodostuu toimintaa ja sitä kautta lisää palveluita. Itse asun paikassa, jossa kaikki oleellinen löytyy ympäriltä. Enää ei ole mitään tarvetta lähteä käymään Helsingin keskustassa, jossa ennen asuin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto - parempi ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisen perustarve, koti ja siellä asuminen, on enenevässä määrin LIIKETOIMINTAA? On älytöntä, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt kahmivat omistukseensa asuntoja Suomesta. On älytöntä, että esim. Helsingissä on n. 30 % asunnoista tyhjillään, vaikka asuntopula on kova. Uusista asunnoista sijoittajat kahmivat nykyisin suurimman osan. Suuromistajia ja sijoitusyhtiöitä pitäisi alkaa verottaa kovemmalla kädellä ja sen lisäksi laittaa voimaan vuokrakatot.
Minä en oikein koskaan ole ymmärtänyt ajatusta, että liiketoiminnan tekeminen ihmisten perustarpeilla olisi jotenkin moraalitonta toimintaa. Mielestäni paljon moraalittomampaa on tehdä liiketoimintaa turhuuksilla. Liioin en ymmärrä, miten kuvittelet verotuksen kiristämisen laskevan vuokratasoa.
Siksi toisekseen, Helsingissä ei ole n. 30 % asunnoista tyhjillään. Oikea tilastollinen luku on reilu 8 %. Mutta tilastollisesti tyhjät asunnotkaan eivät ole käyttämättäminä. Osa toimii ihmisten kakkosasuntoina, joissa ei tilastojen mukaan asu ketään. Osa on tyhjillään asukkaan tai vuokralaisen vaihtumisen vuoksi, jolloin niissä ei myöskään asu ketään. Osa (korona-aikana tietenkin pienempi osa) on Airbnb-käytössä, jolloin niissä ei niin ikään asu tilastojen mukaan ketään.
Vuokraovi.com on 3000 asuntoa Helsingissä vapaana, Vantaalla 1500 jne.
Siitä voit aluksi karsia Forenomin kaltaisten toimijoiden lyhytaikaisen vuokrauksen kohteet sekä muut vastaavien kohteiden sopparit kohteet veks. Sitten voit miettiä montako sataatuhatta helsinkiläistä asuu vuokralla ja kuinka usein he keskimäärin vaihtavat asuntoa. Luonnollisen kierron myötä silloin tulee myös jatkuvasti asuntoja tarjolle - ja niitä menee jatkuvasti vuokralle. Suurin osa ilman yhtää tyhjää kuukautta välissä.
Mitään sellaista ongelmaa ei ole olemassa, että Helsinkiin ei löytyisi tuhansiin vuokra-asuntoihin asukkaita. Kun hinta ja asunnon kunto on linjassa alueen normitason kanssa, eikä taloyhtiössä ole ihan heti alkamassa se LVIS-remontti, mitään mainittavaa ongelmaa ei ole.
Tottakai jossain vaiheessa löytyy vuokralainen, koska viimeistään Kela aina kustantaa jonkun jokaiseen tarjolle olevaan asuntoon asumaan yhteiskunnan rahoilla. Kyllähän maailmasta aina asukkaita löytyy asumaan Helsinkiin tuhansiin vuokra-asuntoihin muiden rahoilla. Tuo ei tosiaan ole ongelma tuo muiden rahoilla elämään valmiiden löytäminen.
Menee toistamiseksi, mutta edelleenkin Helsingissä tyhjät kuukaudet ei ole mikään ongelma. Ei tarvitse siis odotella, että asukkaat löytyvät "jossain vaiheessa". Ja edelleenkään suuri enemmistö helsinkiläisistä vuokra-asujista ei elä muiden rahoilla. Tässä ketjussa on tuotu ihan prosenttilukujakin esille, mutta ilmeisesti niiden ymmärtäminen on sinulle liian vaikea tehtävä.
Ei ole liian vaikea tehtävä, mutta en nyt koko ketjua ole vaivaantunut kaivamaan läpi. Mutta jos sinulla on tuollainen tilasto linkata, mikä osuus vuokralla asuvista saa jotain yhteiskunnan tukea asumiseensa, niin olisihan se kiinnostava.
Jaahas, tällaista löysin. En nyt todellakaan sanoisi, että äärimmäisen harva vuokralla asuva saa asumistukea, jos useilla alueilla Helsingissä yli 20% tai jopa pitkälti yli 30% väestöstä saa asumistukea. Sanoisin ennemmin, että tuo on ihan hemmetin paljon.
"Yksikään instituutio Suomessa ei kerää tilastoa, jossa näkyisi asumisten saajien osuus koko väestöstä. Kartan tilasto on saatu aikaiseksi yhdistämällä Kelan ja Helsingin kaupungin tietoja.
Esiin nousee erityisesti Kontula-Vesala, joka pitää kärkipaikkaa niin yleisen asumistuen saajien suhteellisessa kuin absoluuttisessa määrässä. Vuoden 2019 lopussa heitä oli yli 7 300 eli 35 prosenttia alueen alle 65-vuotiaasta väestöstä. Kokonaisuutena alueelle maksettiin samana vuonna tukea 18,7 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten asumistuen saajia oli suhteellisesti Etelä-Vuosaaressa (34 prosenttia) ja Jakomäessä (33 prosenttia).
"Mitä enemmän alueella on kaikenlaisia vuokra-asuntoja, sitä enemmän siellä on asumistuen saajia”.
Vastaavia alueita ovat hänen mukaansa esimerkiksi Siilitie Länsi-Herttoniemessä, Laajasalossa, Maunulassa, Meri-Rastilassa ja Kivikossa. Toisaalta esimerkiksi vuokratasoltaan hieman kalliimmassa Viikissä yleisen asumisten saajien osuus on noin 30 prosenttia. Ilmiötä selittää yliopiston kampus, ja sen ympäristössä sijaitseva runsas opiskelija-asutus.
Listalta nousee esiin myös uusia asuinalueita, joiden myytävät asunnot eivät ole aina aivan halvimmasta päästä. Esimerkiksi Kalasataman kyljessä sijaitsevassa Verkkosaaressa asumistukiasujien osuus on jo noin 26 prosenttia. Randell nostaa listalta esiin myös Jätkäsaaren, jota voidaan pitää asuntojen hinnan suhteen keskimääräistä kalliimpana. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019, kun Kiinteistömaailman mukaan Jätkäsaaressa se on yli 7000 euroa. Asumistuen saajien osuus on noin 20 prosenttia alueella."
https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-ovat-helsingin-asumistukikeski…
Siellä Kalasatamassa, Verkkosaaressa jne on kaupungin asuntoja omalle henkilökunnalleen. Kaupunki tarjoaa työsuhdeasuntoa, mutta palkat esim. varhaiskasvatuksessa, lähihoitajilla, koulunkäyntiavustajilla jne ovat niin pienet, että asumistuen edellytykset täyttyvät.
Tuohan on aivan järjetöntä. Ensinnäkin, miksi niiden työntekijöiden pitää saada asua kalleimmilla paikoilla? Toiseksi, miksi valtion pitää asumistuen muodossa subventoida kaupungin menoja?
Kyllä, kaupungin työntekijöille on erittäin tärkeää järjestää asumista, mutta voidaanhan sitä nyt järkevämminkin järjestää.
Siellä Kalasatamassa sattuu olemaan kaupungin asuntoja. Järkeväähän ne on laittaa kaupungin omille työntekijöille, joilla on usein hankalat työajatkin. Kyllä se varhaiskasvatuksen ope joutuu olemaan jo ennen seitsemää töissä. Kenelle ne pitäisi antaa, pitkäaikaistyöttömille, joilla ei ole mikään hätä olla aamulla yhteiskunnan töissä?
Ei niitä pitäisi "antaa" kenellekään, vaan niissä pitäisi voida asua vain niiden ihmisten, jotka itse kykenevät niistä maksamaan ja muut muuttaisivat halvemmille alueille. Juuri tämähän noita aloituksessa voivoteltuja vuokria alentaisi.
Helsingin kaupunki on yksi tämän maan suurimpia työnantajia. Paljon ei ole työsuhde-etuja, mutta asuntoja voi saada.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sekoilette asumistuista? Ei Helsingin keskustan vuokra-asuntoihin saa asumistukea. Kelalla on erittäin tiukat kriteerit, ja jos vuokra ylittää esim. yksiössä 700e, pitää muuttaa halvemmalle alueelle, jos ei pysty itse maksamaan vuokraa. Minä asun keskellä kaupunkia Kampissa, vuokrani on 25e/neliö enkä saa asumistukea. En ole koskaan saanut asumistukea, ja olen asunut eri puolilla Helsingin kanta-kaupunkia vuokralla yli 30 vuotta. Miksi asun vuokralla enkä omistusasunnossa? Koska asunnon omistaminen on perseestä. Miksi asun kaupungin keskustassa? Koska haluan ja voin.
Pääkaupungissa asuminen on aina kallista. Jossakin Ilomantsin perukoilla asuminen on halpaa, mutta se johtuu siitä että ei sinne kukaan halua.
No siinähän olet sitten maksanut ja toiselle vuokrina sen minkä olisit pankkilainalla omaksi saanut 30vuoden aikana ja Hesan keskustasta. Sitä saa sitten jatkaakin loppuun saakka vuokrien maksamista ja eläkkeellä. Omituista talousoppia.
Korot kun alkavat nousta vähitellen niin monessa töllissä alkaa maksukyky tulla tiensä päähän. Varsinkin uusissa taloyhtiöissä järjettömät yhtiölainat alkavat tulla muiden osakkaiden kontolle. En haluaisi nähdä tuota, mutta niin tässä nyt vaan taitaa käydä. Usassa on valtiolainan korot nousseet muutamassa kuukaudessa yli 1%:n joten ei ole mikään ihme että näin Euroopassakin tapahtuu jossakin vaiheessa.
Perimmäinen syy on, että asumiseen liittyy liikaa byrokratiaa ja politikointia. Markkinat hoitaisivat tämänkin asian paljon paremmin, mutta niiden toiminta estetään. Julkinen valta on pääkaupunkiseudulla pitkälti sosialisoinut rakennusmaan ja vääntää tarjontaa rajoittavaa ruuvia täysin säälimättömästi.
Asuntojen hinnat ovat vuosikymmeniä nousseet suhteessa esim vaatteiden tai huonekalujen hintoihin. Vaatteita ja huonekaluja saa kuka tahansa valmustaa ja myydä kenelle haluaa, joten markkinataloudeksi kutsuttu sampo jauhaa mannaa kaiken aikaa. Asuntojen rakentamisessa on aivan toinen meininki, ja jälki on sen mukaista. Tältä osin elämme yhä muinaisessa itäblokissa, yhtä köyhinä, aivan samoista syistä kuin leipäjonojen kansandemokratioissa.
Siellä Kalasatamassa sattuu olemaan kaupungin asuntoja. Järkeväähän ne on laittaa kaupungin omille työntekijöille, joilla on usein hankalat työajatkin. Kyllä se varhaiskasvatuksen ope joutuu olemaan jo ennen seitsemää töissä. Kenelle ne pitäisi antaa, pitkäaikaistyöttömille, joilla ei ole mikään hätä olla aamulla yhteiskunnan töissä?