Voiko varattuun rakastumisesta seurata mitään hyvää?
Olen ihastunut varattuun mieheen, ja mies minuun. Mies aloitti eroprosessin vaimostaan ennen kuin tapasi minut, mutta palasi vaimonsa luo, koska heillä on lapsia ja ajattelivat vielä yrittää.
En tietenkään halua seisoa tuon yrittämisen tiellä, ja todella toivon, että he onnistuisivat, mutta samalla ikävöin miestä. Ristiriitaisia tunteita.
Voiko tästä tulla mitään muuta kuin mielipahaa? Vaimo ei tiedä minusta. Tavatessamme he eivät käytännössä olleet yhdessä, joten pettämistä ei ole tapahtunut. Emme ole muutenkaan ylittäneet mitään rajoja tämän tilanteen ollessa epäselvä.
Kommentit (121)
Siis eihän teillä ole ollut mitään suhdetta. Mies vähän katseli miltä muut naiset tuntuvat ja teki sen niin ettei yhtään mikään raja ylity. Joitakin viestejä olette lähetelleet ja ilmeisesti tavanneet ja mies on miettinyt, että onko hänellä enemmän tunteita vai ei. On tullut siihen lopputulokseen, että ei ole ja on kokenut, että on arvokkaampaa yrittää vielä vaimon kanssa. Varmasti on vielä rakkautta vaimoaan kohtaan. Tietysti olet ihastunut ja selittelet asiaa itsellesi kaikin päin, niin jokainen ihastunut ihminen tekee. Tosiasia on kuitenkin se, että mies valitsi vaimonsa eikä sinua. Mene eteenpäin ja etsi vapaa mies, joka kiinnostaa sinua ja sinä häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina olen ihmetellyt, kuinka voikin joku nainen olla niin tyhmä että uskoo näitä selityksiä huonosta vaimosta tai avioliitosta.
Ihme tyyppejä te, jotka vieritätte tällä tavalla vastuun liiton ulkopuoliselle. Ei sinkulla (joka ei ole vastuussa suhteistaan kenellekään) ole mikään velvollisuus pitää kaikkia miehiä huijareina jotka naurattavat naisia, ja sillä tavalla suojella muiden avioliittoja. Nämä liitossa olevat miehet on vastuussa ihan itse siitä omasta liitostaan ja sanomisistaan. Ei se tee tyhmäksi ihmistä että joskus luottaa siihen että muut puhuvat suunnilleen totta.
Kyllä tervepäisellä sinkulla on kyky tilannearvioon ja osallisuuteensa tapahtumien kulkuun. Jos on omaatuntoa ja edes hiukan järkeä malttaa odottaa, kuinka käy. Jos on vain oma hyvä ja omatunnottomuus ominta minää, ei varmaan muista välitä. Pissa päässä laimentaa ajattelukyvyn. Miksi mies haluaisi tuonlaisen naisen?
No joo ja kun odottamalla näkisi juuri mitä se mies oikeasti haluaa. Lisäksi se mies valitsisi sinut halutessaan sinut omana itsenäsi, et naisena joka joutuu keksimään kannustimia miehen saamiseksi esim. esittämällä oikeaa itseään ihanampaa. Silloin joko onnistuu onkimaan miehen, joka on aika tyhmä tai miehen, joka näkee tämän viettelykilpailun läpi ja aikoo hyötyä epätoivostasi teidän suhteessa. Joten mä odottelisin kyllä mieluummin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihe joka menee tunteisiin.
Tällaiset kommentit kertoo kyllä enemmän omasta epävarmuudesta kuin kaikista muista kommenteista. Oletteko itse peloissanne, että jos parisuhteessa olette niin mies voi koska vain jättää toisen takia? En minä ainakaan ole ja toisaalta jos elämässä sellaista käy, niin ei kaikki siihen pääty.
Tässä tapauksessa:
ap tapasi vastaeronneen miehen
>Tutustuivat mutta eivät vielä ole edes suudelleet, joten suhdetta ei ilmeisesti ole paitsi potentiaalinen suhde ap:n päässä, ap on rakastunut tuntemattomaan varattuun mieheen (aikamoista)
>>Mies palaa vaimonsa luo (vaimo suostutteli)
(Oikeesti tosi vaikea kuvitella ketään miestä selvittämässä tuntemattomalle kuinka vaimo on oveluudellaan suostutellut miehen takaisin perheensä luo. En jotenkin pidä ihan uskottavana tätä pr.. ap:n versiota)Varmasti voi olla ihanakin mies, onhan sen joku huolinut. Miksi vaan kukaan nainen haluaisi miestä, joka 1. ei tiedä haluaako olla vaimonsa kanssa, mutta on nyt kuitenkin kun vaimo suostuttelee. Siis on vätys. Ja 2. Valitsee palata yhteen vaimon kanssa kun ei ole uudesta naisesta niin kiinnostunut että keskittyisi mieluummin vaikka kohta pussaamaan. Tai 3. Pitää uutta naista niin itsestäänselvänä jo nyt, että se voi olla varalla jos erolla ei nyt ehkä ole niin kova kiire. Tuossahan se uusi nainen on nätisti löysässä hirressä kun eipä sille vientiä ole. Tai haittaako edes jos se ei jaksakaan odottaa, ei miestä haittaa.
Ilmeisesti sitten vaan meillä perheenäideillä on kyky samaistua vaimoon ja sinkkunaiseen, mikä on sille sinkullekin oikein. Ja pieni osa sinkkunaisusta ihan selvästi haluaa jahkaavan, ei-rakastuneen miehen itselleen vain sen vuoksi, että se ei saa valita "vanhaa" vaimoaan koska hänen uutuuden viehätyksensä ei silloin saa vahvistusta. Silloin itsetunnon pitää olla melko nollissa, jos siis jopa tuollaisen miehen valituksi tulolla saa itselleen hyvän mielen... Näin varattuna naisena luulen, ettei mieheni lähtisi ihan tuollaisen matkaan sentään vaikka niin jotkut kaikki kommentit tulkitsee. Ilman mitään sisälukutaitoa kuten vaikka lakukissa täällä.
En viitsi kamalan yksityiskohtaisesti tätä tilannetta lähteä avaamaan. Mies on miettinyt eroa jo pitkään, ja palasi vaimonsa luo painavasta syystä, joka on mielestäni kunnioitettava ja rehellinen syy. Todellinen tilanne on "PR-tilannetta" monimutkaisempi.
Ihan höpöhöpöä, sori vaan. Kokemuksesta olen itsekin oppinut että varastettavissa oleva mies ei ikinä ole varastamisen arvoinen. Ei ole olemassa mitään tuollaisia painavia syitä, miksi olisi pakko palata vaimon luokse jota ei oikeasti rakasta. Valitettavasti mies ei halua olla kanssasi tarpeeksi, sillä muuten hän olisi jättänyt vaimonsa vaikka olisi lapsia tai mitä tahansa vaikeita seurauksia. Ymmärrän että haluat uskoa miehen selityksiin ja että sinun egollesi on ihan mahdotonta hyväksyä tämä mitä kerron, olen kokenut tuonkin itsekin ja valehdellut itselleni samanlaisessa tilanteessa. Lopulta kun tajuat tuon tosiasian, alat halveksimaan koko miestä ja näet hänet myöhemmin ihan eri valossa. Mies on selkärangaton lurjus, pettäjä ja valehtelija ellei ole ollut molemmille osapuolille koko ajan rehellinen. Ja voisin vaikka vannoa, että jos hän olisi vaimolleen myöntänyt rakastuneensa toiseen naiseen niin eivät he olisi palanneet onnellisina yhteen. Huonosti päättyy.
Kyllä lasten takia kannattaa yrittää. Millainen mies hajottaisi perheensä edes yrittämättä korjata tilannetta? Eri asia, jos yrittämisenkään jälkeen ei onnistu.
Jos ihmiset miettisi näitä asioita muka lasten hyvinvoinnin kannalta, eivät ne pettäisi ja eläisi onnettomissa suhteissa epärehellisinä alun alkaenkaan. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, että lapset ovat aina onnellisimpia kunhan vanhemmat vain ovat yhdessä. Jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan tai elävät kaksoiselämää (valehtelevat, pettävät, mitä ikinä) se kyllä heijastuu ihan koko perheen elämään ja yleiseen turvallisuuden tunteeseen lapsille. Tuo on jotenkin ällöttävää ensin kohdella toista todella huonosti ja sitten vedota lapsiin, "lasten takia tässä kuitenkin yritetään". No eikä yritetä sen takia, vaan siksi että kyseinen mies on niin selkärangaton ettei halua kantaa vastuuta edes omista mokistaan kiinni jäätyään. Tuollakin vastuu vieritetään jollekin toiselle osapuolelle, lapsille. "Kyllähän mä muuten eroaisin ja olisin rehellinen, mutta kun ne lapset..." Huoh ja vielä kerran huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina olen ihmetellyt, kuinka voikin joku nainen olla niin tyhmä että uskoo näitä selityksiä huonosta vaimosta tai avioliitosta.
Ihme tyyppejä te, jotka vieritätte tällä tavalla vastuun liiton ulkopuoliselle. Ei sinkulla (joka ei ole vastuussa suhteistaan kenellekään) ole mikään velvollisuus pitää kaikkia miehiä huijareina jotka naurattavat naisia, ja sillä tavalla suojella muiden avioliittoja. Nämä liitossa olevat miehet on vastuussa ihan itse siitä omasta liitostaan ja sanomisistaan. Ei se tee tyhmäksi ihmistä että joskus luottaa siihen että muut puhuvat suunnilleen totta.
Kyllä tervepäisellä sinkulla on kyky tilannearvioon ja osallisuuteensa tapahtumien kulkuun. Jos on omaatuntoa ja edes hiukan järkeä malttaa odottaa, kuinka käy. Jos on vain oma hyvä ja omatunnottomuus ominta minää, ei varmaan muista välitä. Pissa päässä laimentaa ajattelukyvyn. Miksi mies haluaisi tuonlaisen naisen?
No joo ja kun odottamalla näkisi juuri mitä se mies oikeasti haluaa. Lisäksi se mies valitsisi sinut halutessaan sinut omana itsenäsi, et naisena joka joutuu keksimään kannustimia miehen saamiseksi esim. esittämällä oikeaa itseään ihanampaa. Silloin joko onnistuu onkimaan miehen, joka on aika tyhmä tai miehen, joka näkee tämän viettelykilpailun läpi ja aikoo hyötyä epätoivostasi teidän suhteessa. Joten mä odottelisin kyllä mieluummin
Niin, siis mähän en ole aktiivisesti tässä tekemässä miehen kanssa mitään. Mietin sitä, että kannattaako tässä jäädä odottamaan vai seuraako siitä taatusti vain mielipahaa. Kun emme tosiaan ole mitään tehneet, vaikka molemmin puolin halua olisi, emmekä tee, jos se ei ole soveliasta. En yritä miestä mitenkään vietellä, olen itseasiassa kannustanut menemään vaimonsa kanssa terapiaan. että saisivat perspektiiviä asiaan. En minäkään halua miestä, joka ei ole kaikkeaan yrittänyt avioliittonsa eteen. Jos tämä on ollakseen, niin asiat järjestyvät kyllä parhan päin. Kunnioitan miestä todella paljon juuri sen vuoksi, koska hänellä olisi ollut tuhat tilaisuutta tehdä kanssani mitä vain, mutta hän ei ole niin tehnyt. En vain tiedä, mitä tässä tapahtuu. Itsekäs olen kyllä, kun haluaisin pitää miehen edes vaikka ystävänä elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän teillä ole ollut mitään suhdetta. Mies vähän katseli miltä muut naiset tuntuvat ja teki sen niin ettei yhtään mikään raja ylity. Joitakin viestejä olette lähetelleet ja ilmeisesti tavanneet ja mies on miettinyt, että onko hänellä enemmän tunteita vai ei. On tullut siihen lopputulokseen, että ei ole ja on kokenut, että on arvokkaampaa yrittää vielä vaimon kanssa. Varmasti on vielä rakkautta vaimoaan kohtaan. Tietysti olet ihastunut ja selittelet asiaa itsellesi kaikin päin, niin jokainen ihastunut ihminen tekee. Tosiasia on kuitenkin se, että mies valitsi vaimonsa eikä sinua. Mene eteenpäin ja etsi vapaa mies, joka kiinnostaa sinua ja sinä häntä.
No ei olekaan mitään suhdetta! Ihastumista puolin ja toisin. Ja ihan todellista sellaista, ei kukaan mies viihdyttäisi jotain satunnaista lorttoa tuntitolkulla puhelemalla pehmoisia joka päivä ihan vain vedättääkseen tai tylsyyttään.
Oma kokemus:
Suhde, jonka takia avioliitosta poistuttiin, tuntui aina vähän väärältä ja "likaiselta". Semmonen jatkuva muistutus, joka kolkutteli moraalia. Todellinen rakkaus oli sitten se kolmas, kun oli kunnialla eka poistuttu muista suhteista.
Suhteet kannattaa aloittaa puhtaalta pöydältä. Totaalinen yhteyden katkaisu varattuun. Jos hän joskus eroaa, niin etsiköön sut käsiinsä sitten. Mieluusti niin että saa nähdä vähän vaivaa asian eteen. Älä ole tyrkky. Arvosta itseäsi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän teillä ole ollut mitään suhdetta. Mies vähän katseli miltä muut naiset tuntuvat ja teki sen niin ettei yhtään mikään raja ylity. Joitakin viestejä olette lähetelleet ja ilmeisesti tavanneet ja mies on miettinyt, että onko hänellä enemmän tunteita vai ei. On tullut siihen lopputulokseen, että ei ole ja on kokenut, että on arvokkaampaa yrittää vielä vaimon kanssa. Varmasti on vielä rakkautta vaimoaan kohtaan. Tietysti olet ihastunut ja selittelet asiaa itsellesi kaikin päin, niin jokainen ihastunut ihminen tekee. Tosiasia on kuitenkin se, että mies valitsi vaimonsa eikä sinua. Mene eteenpäin ja etsi vapaa mies, joka kiinnostaa sinua ja sinä häntä.
No ei olekaan mitään suhdetta! Ihastumista puolin ja toisin. Ja ihan todellista sellaista, ei kukaan mies viihdyttäisi jotain satunnaista lorttoa tuntitolkulla puhelemalla pehmoisia joka päivä ihan vain vedättääkseen tai tylsyyttään.
Juu varmasti oli vähän ihastunut oikeasti. Mutta pitkän parisuhteen jälkeen ihminen voi olla häilyväinen tosi pitkään ja on juuri tuollaista kokeilua ja tunnustelua, mutta asia ei etene suhteeksi asti koskaan. Ja tosiaankin mies nyt valitsi vaimonsa. Älä vaan kiduta itseäsi ja jää haaveilemaan ja odottamaan miestä. Ihan itsesi takia nyt unohdat tämän herran ja katselet muita miehiä.
Oletko miettinyt sitä, että jos mies nyt eroaisi ja alkaisi sitten kanssasi suhteeseen niin todennäköisesti ”eron prosessointi” heijastuisi voimakkaasti teidän suhteeseen? Yleensä eroaminen pitkästä / vakavasta liitosta on iso juttu ja vaatii todella prosessointia tunnepuolella. Jos tämä erotyö jätetään tekemättä ja vaihdetaan lennosta uuteen niin ongelmia on tiedossa. Kaikki ne käsittelemättömät ikävät tunteet erosta tulevat väistämättä vaikuttamaan uuteen suhteeseen. Onko mies todella sen arvoinen, että lähdet tuohon hässäkkään mukaan? Jos haluat hyvän ja toimivan suhteen niin suosittelen etsimään miehen, jolla ei ole aivan tuoretta eroa taustalla ja joka on edellisen suhteensa jo käsitellyt ja prosessoinut.
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt sitä, että jos mies nyt eroaisi ja alkaisi sitten kanssasi suhteeseen niin todennäköisesti ”eron prosessointi” heijastuisi voimakkaasti teidän suhteeseen? Yleensä eroaminen pitkästä / vakavasta liitosta on iso juttu ja vaatii todella prosessointia tunnepuolella. Jos tämä erotyö jätetään tekemättä ja vaihdetaan lennosta uuteen niin ongelmia on tiedossa. Kaikki ne käsittelemättömät ikävät tunteet erosta tulevat väistämättä vaikuttamaan uuteen suhteeseen. Onko mies todella sen arvoinen, että lähdet tuohon hässäkkään mukaan? Jos haluat hyvän ja toimivan suhteen niin suosittelen etsimään miehen, jolla ei ole aivan tuoretta eroa taustalla ja joka on edellisen suhteensa jo käsitellyt ja prosessoinut.
Musta tämmösissä olisi aina hyvä kuulla myös se vaimon stoori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ei tule mielipahaa. Hän on voittaja keississä. .Sinä jäät lehdelle soittelemaan unohdettuna. Aikasi elättelet haaveita päässäsi, masennut ja menetät itseluottamuksesi.
Miksi pitää olla noin ilkeä?
Ei ole ilkeyttä. Mieti, kuka se ilkeä onkaan.
Näin se vaan menee usein. Hetken hurma ja seikkailu. Naisille uppoaa halvat selitykset. Miesten maailma on toisenlainen.
Mies siis ei tee mitään väärää mutta ap tekee koska on nainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ei tule mielipahaa. Hän on voittaja keississä. .Sinä jäät lehdelle soittelemaan unohdettuna. Aikasi elättelet haaveita päässäsi, masennut ja menetät itseluottamuksesi.
Miksi pitää olla noin ilkeä?
Ei ole ilkeyttä. Mieti, kuka se ilkeä onkaan.
Näin se vaan menee usein. Hetken hurma ja seikkailu. Naisille uppoaa halvat selitykset. Miesten maailma on toisenlainen.Mies siis ei tee mitään väärää mutta ap tekee koska on nainen?
Jep. Vaikka ap olisi mies, nainen olisi silti väärintekijä. Koska eihän mies nyt voi naista vietellä, pois se miehistä. Miehet mittelevät naisistaan rehdisti peitsikentillä kuolemaan saakka! Ja mies, joka voittaa naisen toiselta mieheltä, on tosi mies ja nainen olisi hölmö, jos ei tarttuisi tilaisuuteen! Mutta vaikka hän lähteekin suhteesta ehdan tosimiehen vuoksi, on nainen kuitenkin porttojen portto, koska eihän kunnollinen nainen salli tulla toisen miehen valloittamaksi, vaikka onkin vain puolustuskyvytön heikko nainen, jolla ei ole todellista agenttuuria, paitsi tietenkin silloin kun on porttojen portto. Silloin nainen on aktiivinen toimija, porttojen portto!
Sellainen varattu mies joka on vietävissä on sitten jatkossakin vietävissä.
Sama pätee myös naisiin.
Ei seuraa mitään hyvää eikä kestävää.
Nämä on näitä moraaliasioita. Itse olen aina pitänyt jotenkin alhaisina varattuja miehiä, jotka tulevat iskemään/flirttailevat/alkavat aktiivisesti ystävystymään. En voi kunnioittaa miestä, joka on vielä toisaalla suhteessa ja virittelee uutta suhdetta siinä samalla. En näe sellaisessa miehessä mitään tavoittelemisen arvoista. Olen aina ihmetellyt näitä toisia naisia, että mitä he näissä varatuissa miehissä oikein näkevät?
Minun näkökulmasta tuollaiset miehet ovat epäluotettavia ja itsekkäitä. Ei kerro hyvää siitä, mitä mies ajattelee parisuhteista yleensäkin, kunnioittaako ja arvostaako itse solmimaansa parisuhdetta jne.. Se mies ei ole mikään parisuhteensa ”ulkopuolinen” henkilö vaan vastuullinen toimija siinä suhteessaan. Miksi ihmeessä haluaisin luoda parisuhteen henkilön kanssa, joka ei selvästikään osaa pitää parisuhteensa tilaan liittyviä asioita hänen ja vaimonsa keskinäisenä asiana (vaan lavertelee niistä vieraalle naiselle jne) ja virittelee jo uusia kuvioita, vaikka ei ole saanut ratkaistua vanhaakaan vielä.. Millaiset parisuhdetaidot ap:n ihastuksen kohteella on.. sitä kannattaa ap:n miettiä. Minusta miehen toiminta parisuhteen kannalta on ollut arveluttavaa enkä laittaisi sydäntäni ja tunteitani tuollaisen miehen pelailtavaksi..
No on tuo mies ainakin hyvä manipuloimaan, kun kuulostaa siltä, että ap on osin ihastunut mieheen sen vuoksi, että mitään fyysistä ei ole vielä tapahtunut, vaikka se oli ollut mahdollista. Ap siis kuvittelee tällä perusteella löytäneensä hyvän ja luotettavan miehen, joka pitäisi nyt saada eroamaan vaimostaan. Oikeasti hyvä mies juttelisi aviokriisistään hyville ystäville tai terapeutille, ei suhteen ulkopuolisille naisille. Tuo on maailman vanhin kikka miehiltä iskeä naista avautumalla ongelmista vaimon kanssa. Naista manipuloidaan siinä. Nainen luulee antavansa miehelle neuvoja, saa olla empaattisena kuuntelijana jne. Todellisuudessa toinen nainen unohtaa tuossa hetkessä täysin sen, että toivoisiko todella itse, että oma mies menisi aviokriisistä juttelemaan muille random-naisille. Oikeasti hyvä mies selvittäisi ensiksi avioliittonsa kohtalon ja mahdollisesti eroaisi ja tekisi rauhassa erotyön ennen uusia suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen haluaa kokea vaan "voittavansa" jonkun toisen naisen. Ja kun vaimo antaa lätöpassut mies herää katkeraan ikävään ja tousen naisen viehätys on pelkkä teatteri.
Avio on pyhä sitoumus. H uorat sen voi rikkoa.Kumpi on pyhempää, rakkaus vai avioliitto? Rakkautta ei periaatteessa voi mikään rikkoa.
Ainakin minulle rakkaus on erittäin tärkeä, mutta avioliitto on elämänmittainen sopimus ja liitto Jumalan edessä, joten se on pyhä verrattuna rakkauteen, jos rakkaudesta puhutaan tunteina, jotka saattavat vaihdella matkan varrella. Rakkaus tosin liittyy avioliittoon suuresti, eli keskityn siihen, että rakastan vaimoani enkä harkitse muita vaihtoehtoja ja mahdollista "parempaa" suhdetta. Ihmiset ovat erilaisia, mutta tässä yksi näkökulma. Toisen - tai oman - avioliiton rikkominen on ehdoton no-no.
Vierailija kirjoitti:
Aina olen ihmetellyt, kuinka voikin joku nainen olla niin tyhmä että uskoo näitä selityksiä huonosta vaimosta tai avioliitosta.
Ehkei usein täysin uskokaan, mutta haluaa uskoa / uskotella asian olevan niin, jotta voisi antaa itselleenkin luvan suhteeseen ilman omantunnon pistelyä? Tosin jos katson asian näin kristittynä, niin ei sillä ole merkitystä, onko jollakin "huono" puoliso tai avioliitto, vaan jos joku on naimisissa, on synti lähteä sitä rikkomaan tai alkaa ko. henkilön kanssa ystävyyttä kummempaan täysin riippumatta siitä, mikä hänen avioliittonsa todellinen tila on. Avioliitto on minulle pyhä, kuten aiemmin mainitsin. Ymmärrän toki, ettei tämä ole nykypäivänä kovin suosittu näkemys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on uskollisuutta ja rehellisyyttä, ei sitä, että lähdetään suuren rakkaudentunteen ohjaamana suhteeseen jonkun avioliiton ulkopuolisen ihmisen kanssa. Salasuhde ei ole oikeata puhdasta rakkautta ollenkaan.
Nimenomaan rakkaus. Mutta entäs jos rakkautta ei enää ole?
Itselleni - ja ennen kai useimmille - avioliittoon meno oli lupaus rakastaa puolisoa kunnes kuolema erottaa, ja se rakkaus tässä tarkoittaa ainakin itselleni enemmän kuin tunteet, jotka saattavat vaihdella elämän varrella, eli uskollisuutta ja työn tekoa puolison ja perheen eteen, myös sen rakkauden eteen, myötä- ja vastamäessä. Rakkaus on uskollisuutta koko elämän ajan.
Kristitty mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on uskollisuutta ja rehellisyyttä, ei sitä, että lähdetään suuren rakkaudentunteen ohjaamana suhteeseen jonkun avioliiton ulkopuolisen ihmisen kanssa. Salasuhde ei ole oikeata puhdasta rakkautta ollenkaan.
Nimenomaan rakkaus. Mutta entäs jos rakkautta ei enää ole?
Itselleni - ja ennen kai useimmille - avioliittoon meno oli lupaus rakastaa puolisoa kunnes kuolema erottaa, ja se rakkaus tässä tarkoittaa ainakin itselleni enemmän kuin tunteet, jotka saattavat vaihdella elämän varrella, eli uskollisuutta ja työn tekoa puolison ja perheen eteen, myös sen rakkauden eteen, myötä- ja vastamäessä. Rakkaus on uskollisuutta koko elämän ajan.
Rakkautta on monenlaista. Avioliittoon mennään eroottisen rakkauden siivittämänä, mutta ajan myötä se rakkaus muuttuu käytännölliseksi rakastamiseksi (pragma) ja ystävyydeksi (philia). Nykyaikana eroottinen rakkaus yhdistetään onneen, eikä muita rakkauden tyyppejä, kuten pragmaa nosteta sen rinnalle, pitkälti siksi, koska kulttuurinen psyykemme olettaa intohimoisen rakkauden olevan synonyymi onnellisuudelle. Eroottinen rakkaus on kieltämättä vahva alku pitkälle onnelliselle suhteelle, mutta ei sen tae. Eroottisen rakkauden muuttuminen muiksi rakkauden tyypeiksi ei ole automaatio, eikä pitäisi olettaa, että pappi siunauksellaan muuttaa sen eroottisen rakkauden pragmaksi tai philiaksi. Pragman tai philian muuttuminen eroottiseksi rakkaudeksi on toki mahdollista, mutta ei sen varaan tulisi laskea omaa tai perheensä elämää. Kumpi sitten on tärkeämpää, intohimo vai vakaus ja ystävyys? Siitähän tässäkin on loppujen lopuksi kysymys.
Lol
Hauhau halukas nainen😂🤣😂