Miten te muut, joilla on kauhean näköinen vartalo, pystytte intiimiin kanssakäymiseen?
Itse en voisi kuvitellakaan, että antaisin jonkun nähdä mut.
Kommentit (17)
En pystykkään :D normaalipainoisena en pystynyt saatika nyt lihavana.
seksissä on kyse siitä miltä se tuntuu, ei siitä miltä se näyttää
En tiedä onko niin kauhea. Mutta ajattelen että ei enää koskaan tai ehkä seuraavassa elämässä. Ovi kiinni ja säkki päälle.
Tiedän että puolisoni rakastaa minua
"Pimeässä kaikki kissat ovat samannäköisiä."
Pimeässä ja tarvittaessa vähän vaatteitakin päällä.
Peiton alla pimeässä :)
Oikeastihan ulkonäköpaineita on todella monella sukupuolesta riippumatta. Olin suhteessa miehen kanssa joka ei voinut käydä kanssani suihkussa muuten kuin pimeässä ilman valoja. Hän oli vaan niin epävarma omasta vartalostaan, eikä siinä auttanut mikään mitä minä tein tai sanoin.
Vierailija kirjoitti:
mitä olet tehnyt tilanteen parantamiseksi?
Jos kyse ei ole ylipainosta niin asialle ei välttämättä voi mitään
Hyvin on pulska vartaloni aina kelvannut ja kaikin puolin nautintoa sekä antanut että nauttinut.
Säälittää ihmiset, jotka käyttävät ainoan elämänsä itsensä inhoamiseen.
Pikkuisen voitelua ja hämäryyttä niin ei ongelmia. Ei ketään kiinnosta enää ulkonäkö silloin kun housuja aletaan riiisua.
Kroppani on tosi kauhean näköinen. Mutta koska minua ei kiinnosta mitä joku ajattelee siitä, miehet ovat sen huomanneet ja saan hyvin miehiä. Eli kun kannat itsesi kauniisti ja itsevarmana ,niin vartalon rumuus katoaa
Vierailija kirjoitti:
seksissä on kyse siitä miltä se tuntuu, ei siitä miltä se näyttää
Hyvin sanottu, ei muutaman liikakilon tai suonikohjun sitä intohimoa pidä sammuttaa sanoi myös Seppo Taalasmaa.
No minun mieheni on vastaava pullukka ja rakastuimme tämmöisinä. En osaa ajatella, että minun pitäisi hävetä. Nautimme paljon.
Jos alkaisin tätä asiaa hautoa väkisin, koska olen lihava keski-ikäinen nainen eikä sellaisia incelien mielestä saisi olla olemassa, pilaisin elämämme nautinnollisimman osan molemmilta.
En ihannoi ylipainoa, en sano että on tämä hienoa, en pukeudu vartaloani korostaen eli en ylpeile kiloillani, mutta olen ihan perusonnellinen nainen enkä suostu häpeämään olemassaoloani.
Kun toinen ei-täydellinen peittää omalla kehollaan raskausarpeni ym, ja suuntaa huomionsa siihen mikä on olennaista, on yksi lysti miltä näytämme.
Eipä ole koskaan tarvinnut tuota miettiä kun, jos toinen ei syystä tai toisesta ole ns. syttynyt, niin ei ole ollut mitään tarvetta yrittää saada väkisin. - Lolen hoikka etten sanosin urheilulline mies mutta kohtaloni on ollut useammin päästä tai joutua, kuinka vain nais(t)en kanssa kaveriski tai ystäväksi kuin edetä hänen kanssaan harrastamaan seksiä. Itseinhon ja syytösyten määrä onkin ollut joitain kertoja aika raskaat kun olisihan se joskus mukava löytää hänetkin, jonka kanssa saattaisi yhteisymmärryksessä edetä seksiinkin.
Olen romuluinen, kompurajalka. Mutta miehelleni olen (kuulema) maailman seksikkäin nainen. Yhdessä yli 25 vuotta.
mitä olet tehnyt tilanteen parantamiseksi?