Minkälaisia koenumeroita 4.-luokkalaisesi saa?
Esikoinen on neljännellä, nuorempi kolmannella luokalla.
Meidän koulussa kolmasluokkalaiset eivät vielä saa koenumeroita, joskus pisteitä, mutta yleensä vain merkitty oikein/väärin merkkejä.
Onko teilläkin näin?
4.-luokalla kokeita onkin yhtäkkiä ollut yllättävän paljon ja se mikä ihmetyttää, on arvostelu.
Toki olen iloinen ja ylpeä, että esikoiseni saa lähes pelkkiä kymppejä (+pari kertaa 9½, ei koskaan huonompaa.)
Mutta ihmetyttää, että onko kokeet nykyisin niin helppoja, vai asuuko meillä joku ihmelapsi?
Mitä olen ymmärtänyt luokkatovereiden koulumenestyksestä, niin hekin saavat samanlaisia numeroita.
Kymppi tuntuu olevan niin tavallinen, että petytään, jos tulee vaikkapa 9+.
Mitä minä olen missannut? Omana kouluaikanani käytettiin Gaussin käyrää, jolloin 25 oppilaasta vain muutama ylsi kiitettävään ja suurin osa sai 7-8. Sitten oli muutamia, jotka saivat jopa 5 tai 6.
Toki esikoiseni kaverit ovat fiksuja lapsia, mutta silti en ole edes kuullut, että joku luokkalainen olisi saanut vaikkapa numeron 8.
Mikä tässä yhtälössä on pielessä?
Onko tämä normaalia ympäri Suomen, vai onko meillä vain superhyvä opettaja?
Onko ne arvostelukriteerit jotenkin löystyneet tai kokeet ylipäätään helpottuneet?
Sitten kuitenkin sanotaan, että todistukseen numero 8 on hyvä ja tavoitteet täyttävä.
Summa summarum:
Minkälaisia numeroita teidän lapset (ihan rehellisesti) saavat neljännellä luokalla?
(tai jos numeroarvostelua jo kolmannella)
Kiristyykö arvostelu viidennellä ja kuudennella, vai jatkuuko samaa rataa?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on poika neljännellä luokalla. Pääasiassa saa kokeista kiitettäviä numeroita. Huonoin koenumero on uskonnosta 8. Viime viikolla sai englannin kokeesta 57/60 pistettä 10-. Itse sain ala-asteella pääasissa kaseja kokeista, joskus ysin.
Tuossa on kyllä lepsu arvostelu 57/60 pitäisi kieltenopettajien taulukon mukaan olla 9 1/2. 56 pistettä olisi jo 9+.
Ope voi tehdä helpot kokeet ihan siksi että saadaan ”oppimistuloksia”. Lue: opettajan opetus on ollut (olevinaan) hyvää. Yleensä luokalla on muutama kympin oppilas, muutama heikosti osaava oppilas ja loput sijoittuvat siihen kasin pintaan. Jos koko luokka on kympin oppilaita eikä koulu ole jokin yksityiskoulu, minne pyritään koulumenestyksellä, siinä tapauksessa kokeet ovat liian helppoja. Tavallisella ”yleisluokalla” on aina hajontaa oppilaiden osaamisessa.
Kokeethan ovat usein suoraan kirjasta, siis openoppaasta, eli valtakunnallisia.
Ei siinä ope voi säätää, että tekisi lepsumman kokeen.
Arvostelutaulukoista en tiedä, mitä kukanenkin käyttää.
Vanhin sai 4.luokalla 9 ja 10, keskimmäinen 8-10 ja nuorin 7 1/2-10. Arvioinnista sen verran, että Gaussin käyrää ei arvioinnissa käytetä enää(paitsi yo-kokeissa). Arviointi on suhteessa jakson tavoitteisiin, eli jos kaikki oppilaat saavuttavat tavoitteet erinomaisesti kaikki saavat 10. Harvoin näin käy. Oppilaita ei vertailla toisiinsa vaan heidän osaamistaan siihen mitä on asetettu tavoitteeksi. Lopullinen arvosana ei myöskään määräydy pelkkien kokeiden avulla, vaan siinä katsotaan kokonaiskuva lapsen osaamisesta suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin
Miksi kellään kiinnostaa jotkut alaasteen koenumerot?
En varmasti kerro sinulle enkä myöskään muille kyylille mitä lapseni saavat.
Ei kuulu kenellekään. Eikä numerot tee kenestäkään huonompaa tai parempaa. Miten jollain jaksaa ees kiinnostua tämmöisestä.
Vierailija kirjoitti:
Kokeethan ovat usein suoraan kirjasta, siis openoppaasta, eli valtakunnallisia.
Ei siinä ope voi säätää, että tekisi lepsumman kokeen.
Arvostelutaulukoista en tiedä, mitä kukanenkin käyttää.
Kirjasarjoja on erilaisia ja kirjasarjoja mukana tulevat kokeet ovat usein kolmentasoisia alaspäin eriyttävä ns normikoe ja ylöspäin eriyttävä. Kokeiden arvosanat eivät myöskään ole vertailukelpoisia eri kokeissa.
Mun nelosluokkalainen ei ole tainnut saada yhtään koetta numerolla, vain pelkät pisteet on merkitty. Ja niistähän ei suoraan voi laskea numeroa, kun ei tiedä arvostelukriteereitä. Täysiä pisteitä ei ole tullut koskaan, aina on vähintään joku huolimattomuusvirhe. Mutta ei vaikuta että olisi vielä ollut mitään vaikeaksi koettua asiaa, joten hyvin sillä kai menee. Muihin vertaaminen ei kiinnosta.
8-10 saa yleensä vitosluokkalaiseni, matematiikka heikoin, siitä nuo kasit, muista paremmin, englannista tulee noita kymppejäkin.
En muista viime vuoden numeroita, varmaan samaa tasoa.
Numeroita ei ole vielä ollut mutta yleensä puuttuu piste tai pari maksimista. Nyt neljännellä opettaja on laittanut kokeen kuoreen jonka saa avata vasta kotona vertailujen välttämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Numeroita ei ole vielä ollut mutta yleensä puuttuu piste tai pari maksimista. Nyt neljännellä opettaja on laittanut kokeen kuoreen jonka saa avata vasta kotona vertailujen välttämiseksi.
Vertaillaan niitä kuitenkin kotona/ seuraavana päivänä koulussa.
Vain kymppejä kun tietää, että vitsaa tulee ja lujaa jos saa huonompia numeroita.
Miksi ei saisi vertailla vertaisryhmässään?
Minun poikani on saanut yleensä 7-8 ja on ihmetellyt kovasti miten pari kaveria (poikia hekin) saavat aina
9-10. Oli sitten kysynyt heiltä, että miten he aina onnistuvat. Molemmat pojat olivat kertoneet, että tekevät aina läksynsä ja kokeeseen valmistautuvat ja lukevat ahkerasti monena päivänä.
Oma poikani otti mallia ja on nyt saanut kahdesta peräkkäisestä kokeesta 9 ja 9+.
En voisi olla ylpeämpi äiti! Kiitos noille kavereille ja kiitos nimenomaan tuolle keskenäisen vertailun mahdollisuudelle. (jota niin tunnutaan paheksuvan, ettei kukaan vain pahottaisi mieltään...).
Vierailija kirjoitti:
Meillä 4. Luokkalainen saa kokeista yleensä 9-10. Onkin aina pärjännyt hyvin, ennen numeroarvostelua aina "hyvä" tai "erittäin hyvä". Oppi 5-vuotiaana lukemaankin.
Tiesitkö että aikaisin lukemaan oppimisella ei ole mitään tekemistä myöhemmän koulumenestyksen kanssa.
Eikö opettaja merkkaa keskiarvoa Wilmaan? Meillä merkkaa. Matikassa keskiarvo on usein ysi, oma lapseni saa aina keskiarvoa paremman. Muissa aineissa keskiarvo on vaihdellut 8-9 välillä ja lapsi on yleensä saanut lähes saman kuin keskiarvo tai paremman. Huonoin numero on 8, paras numero on 10.
Olen ymmärtänyt, että luokalla 1-2 oppilasta saa huonompia kuin 8.
Tässä on iso ero yläkouluun. Olen yläkoulun opettaja ja keskiarvo kokeessani on tyypillisesti 7-8 välillä, painotusluokalla kasin pinnassa ja muilla luokilla seiskan tienoilla tai jopa vähän alle. Ysejä tulee muutama, kymppejä harvoin, ja aina löytyy luokka, jossa paras numero on 8.
Taidetaan antaa jokaiselle nykyään henkilökohtaisesta edistymisestä numerot.
Eli voi olla kaksi oppilasta joilla sama numero, mutta eri taidot. Katsotaan sitä, miten omat tavoitteet täyttyy.
Alakoulussa ainakin. ?
Vierailija kirjoitti:
Eikö opettaja merkkaa keskiarvoa Wilmaan? Meillä merkkaa. Matikassa keskiarvo on usein ysi, oma lapseni saa aina keskiarvoa paremman. Muissa aineissa keskiarvo on vaihdellut 8-9 välillä ja lapsi on yleensä saanut lähes saman kuin keskiarvo tai paremman. Huonoin numero on 8, paras numero on 10.
Olen ymmärtänyt, että luokalla 1-2 oppilasta saa huonompia kuin 8.
Tässä on iso ero yläkouluun. Olen yläkoulun opettaja ja keskiarvo kokeessani on tyypillisesti 7-8 välillä, painotusluokalla kasin pinnassa ja muilla luokilla seiskan tienoilla tai jopa vähän alle. Ysejä tulee muutama, kymppejä harvoin, ja aina löytyy luokka, jossa paras numero on 8.
Miksi tuo ero on niin suuri siirtyessä yläkouluun?
Miksi lapsia lellitään alakoulussa, eikä vaadita paljon mitään ja opetetaan siihen että kiitettäviä tulee tekemättä mitään.
Eivät he sitten yhtäkkiä osaa alkaa opiskelemaan yläkouluun siirryttyä ja yhtäkkiä vaaditaankin jo laajoja osaamisia jne.
Eikö tässä ole ristiriita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 4. Luokkalainen saa kokeista yleensä 9-10. Onkin aina pärjännyt hyvin, ennen numeroarvostelua aina "hyvä" tai "erittäin hyvä". Oppi 5-vuotiaana lukemaankin.
Tiesitkö että aikaisin lukemaan oppimisella ei ole mitään tekemistä myöhemmän koulumenestyksen kanssa.
Minä en tiennyt, enkä kyllä aivan vähällä usko ettei minkäänlaista korrelaatiota olisi. Onhan myöhään lukemaan oppimisellakin korrelaatio oppimishäiriöiden kanssa.
Aikaisin lukemaan oppinut on todennäköisesti ollut alun alkaen kiinnostunut kirjoista ja hänellä on ollut myös ikätovereitaan enemmän aikaa niille. Vaikea kuvitella ettei se näkyisi jonkinlaisena korrelaationa koulumenestyksen kanssa. Ei aina tietenkään, mutta keskimäärin,
Kiitettäviä tuntuvat saavan alakoulussa ja sitten leuka loksahtaa seiskalla, kun arvosanat tippuvat. Monet syyttävät aineenopettajia liian tiukasta arvostelusta, kun ka. tipahtaa parilla yhdellä kahdella numerolla. Todellisuudessa luokanopet antavat seiskan puolilla pisteillä... (puolet on siis vitonen).
Arvostelut ovat todella hämääviä. Samoilla pisteillä eri opettajat antavat ihan eri numeron. Miksei ole jotain yhteinäistä arvostelutaulukkoa, mistä oppilaat ja vanhemmat voisivat nähdä kuinka paljon pitää osata saadakseen tietyn numeron.
Saako vastata vaikka kys aika jo ohi, ovat teinejä?
Kuopus sai numeroita 6-10, yläkoulussa lähinnä 6-9.
Esikoinen koko peruskoulun ajan numeroita 9-10 ( joskus jopa 10+) ja 9lk päättötodistuksen ka oli 10, siis lukuaineissa, kaikista aineista 9,8.