Keskustellaan miesten kokemasta parisuhdeväkivallasta

Jännä juttu, että tässä keskustelussa naiset jopa myöntävät ja kertovat näistä tilanteista, mutta siinä toisessa keskustelussa miehiltä tuli pelkkää syyttämistä, haukkumista ja uhriutumista.

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että tässä keskustelussa naiset jopa myöntävät ja kertovat näistä tilanteista, mutta siinä toisessa keskustelussa miehiltä tuli pelkkää syyttämistä, haukkumista ja uhriutumista.

Totta. Siinä toisessa ketjussa ei ollut ainoatakaan miestä, joka olisi kertonut käyttäneensä väkivaltaa. Luonnollisesti ei ollut myöskään tilanteiden analysointia eikä katumusta. Vänkäämistä ja hallituksen syyttelyä sen sijaan kyllä riitti. :D

 Ilmeisesti väkivaltaiset miehet eivät näe käytöstään ongelmana eivätkä lue aiheeseen liittyviä ketjuja. Sen sijaan nainen saattaa säikähtää väkivaltaisuuttaan, pohtii käytöstään, katuu ja hakee apua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paikkakunnallani asuu nainen, joka on tappanut miehen. En ole varma, olivatko he suhteessa. Naisella tuntuu olevan laaja tuttavapiiri, ja hän leuhkii netissä rikoksellaan. Jotenkin tyrmäävää ja häkellyttävää. Jotkut sitten ihan julkisesti tykkäilevät tämän naisen sekopäisistä päivityksistä. 

Tuli mieleen, että mitenköhän netissä vastaavalla asialla kehuskelevaan mieheen suhtauduttaisiin? Tuon naisen kohdalla moni tuntuu ajattelevan, että kyseessä oli "vahinko" tai "yksittäistapaus". Lisäksi kyseessä on kuulemma "todella mukava ihminen, joka vain sekoaa joskus otettuaan viinaa liikaa". Huh huh. 

Niiden kaa saatetaan avioitua.

Niin no... Useimmat ihmiset kai pelkäisivät väkivalta- tai henkirikokseen syyllistynyttä miestä. Sen sijaan tällä naisella tuntuu olevan Facebook-kavereina ihan tavallisia ihmisiä, jotka tykkäilevät naisen kehuskelupäivityksistä. Itse en kyllä haluaisi olla missään tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 192cm 116kg mies jonka puoliso on 167cm 60kg nainen. Verbaalinen ”ylivoimani” on ajanut meidän kolme kertaa tilanteeseen jossa naiseni on lyönyt minua nyrkillä päin pläsiä.

Ei se kovin kipeää fyysisesti tee, mutta sadistisen väkivaltaisen isän kasvattamana rakastamani ihmisen lyönnit osuu sitä puolustuskyvytöntä pientä poikaa jota joskus hakattiin.

Saako kysyä, miksi et lähde suhteesta?

Minäkin kysyisin, että onko tämä verbaalinen ylivalta sitä että sinä tahallasi kiusaat, halveksit ja teet puolisoasi hulluksi juuri siinä tarkoituksessa että hän napsahtaa ja lyö, jotta voit uhriutua? Sitä kutsutaan reaktiiviseksi väkivallaksi jossa tahallaan pitkäaikaisella kiusaamisella saadaan kohteelta ns. kuppi nurin ja jonka jälkeen näyttävästi käydään uhriutumassa yleisölle. Kuten itsekin sanot, hänen lyönnit ei ole fyysisesti sinulle uhka ja kuulijan nyt pitäisi sääliä jotain sisäistä pikkupoikaasi joka et enää ole ja puhut oletetusta rakkaasta ja rakkaudesta, jota myöskään ei voi todentaa mitenkään. Sinulle siis koko tilanne on oikeasti täysin harmiton ja manipuloitu.

Niin, pitäisköhän vähän hellittää siitä verbaalisesta ylivallasta ja olla ajamatta naista niin ahtaalle... kuulostaa jotenkin ylimieliseltä

Päälleni on heitetty kuumaa kahvia, koska kengät olivat eteisessä "vinossa".

Päälleni on heitetty kasa ruohoa, koska nurmikko oli leikattu "väärään suuntaan".

Päälleni on heitetty kalasoppaa, koska olin ostanut "liian kallista kalaa".

Minua on potkaistu reiteen ja munille kun yritin rauhoitella täysillä huutavaa vaimoa, koska en "ymmärtänyt, että tänään on vain paha olo ja huono päivä".

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on isompi ja voimakkaampi, niin miksi mies jää tilanteeseen, jossa häneen kohdistuu väkivaltaa, vaikka hän varmasti voimakkaampana pääsisi pois? 

Vaimo uhkasi muuttaa lasten kanssa toiselle puolelle Suomea. Pelkäsin lasten menettämistä. Vaimon väkivaltaisuudesta ei ollut mitään todisteita joten olisi saattanut saada lapset itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paikkakunnallani asuu nainen, joka on tappanut miehen. En ole varma, olivatko he suhteessa. Naisella tuntuu olevan laaja tuttavapiiri, ja hän leuhkii netissä rikoksellaan. Jotenkin tyrmäävää ja häkellyttävää. Jotkut sitten ihan julkisesti tykkäilevät tämän naisen sekopäisistä päivityksistä. 

Tuli mieleen, että mitenköhän netissä vastaavalla asialla kehuskelevaan mieheen suhtauduttaisiin? Tuon naisen kohdalla moni tuntuu ajattelevan, että kyseessä oli "vahinko" tai "yksittäistapaus". Lisäksi kyseessä on kuulemma "todella mukava ihminen, joka vain sekoaa joskus otettuaan viinaa liikaa". Huh huh. 

Niiden kaa saatetaan avioitua.

Niin no... Useimmat ihmiset kai pelkäisivät väkivalta- tai henkirikokseen syyllistynyttä miestä. Sen sijaan tällä naisella tuntuu olevan Facebook-kavereina ihan tavallisia ihmisiä, jotka tykkäilevät naisen kehuskelupäivityksistä. Itse en kyllä haluaisi olla missään tekemisissä.

Mielenkiintoinen määritelmä sinulla tavalliselle ihmiselle. Minusta tuo on sekopäistä väkivallan ihannointia ja tulee mieleen termejä jotka jäisi varmaan filtteriin.

Vierailija kirjoitti:

Päälleni on heitetty kuumaa kahvia, koska kengät olivat eteisessä "vinossa".

Päälleni on heitetty kasa ruohoa, koska nurmikko oli leikattu "väärään suuntaan".

Päälleni on heitetty kalasoppaa, koska olin ostanut "liian kallista kalaa".

Minua on potkaistu reiteen ja munille kun yritin rauhoitella täysillä huutavaa vaimoa, koska en "ymmärtänyt, että tänään on vain paha olo ja huono päivä".

Ja silti hallituksen ja feministien mielestä nainen on aina uhri.

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu, että tässä keskustelussa naiset jopa myöntävät ja kertovat näistä tilanteista, mutta siinä toisessa keskustelussa miehiltä tuli pelkkää syyttämistä, haukkumista ja uhriutumista.

Viestisi on turha ja typerä. Kyllä tuon tiesi jo etukäteen. Miehet ovat täyttä paskaa. Maailma olisi paljon parempi paikka ilman miehiä. En tunne minkäänlaista myötätuntoa miehiä kohtaan. Miehet ovat itse aiheuttaneet sen omalla käytöksellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paikkakunnallani asuu nainen, joka on tappanut miehen. En ole varma, olivatko he suhteessa. Naisella tuntuu olevan laaja tuttavapiiri, ja hän leuhkii netissä rikoksellaan. Jotenkin tyrmäävää ja häkellyttävää. Jotkut sitten ihan julkisesti tykkäilevät tämän naisen sekopäisistä päivityksistä. 

Tuli mieleen, että mitenköhän netissä vastaavalla asialla kehuskelevaan mieheen suhtauduttaisiin? Tuon naisen kohdalla moni tuntuu ajattelevan, että kyseessä oli "vahinko" tai "yksittäistapaus". Lisäksi kyseessä on kuulemma "todella mukava ihminen, joka vain sekoaa joskus otettuaan viinaa liikaa". Huh huh. 

Niiden kaa saatetaan avioitua.

Niin no... Useimmat ihmiset kai pelkäisivät väkivalta- tai henkirikokseen syyllistynyttä miestä. Sen sijaan tällä naisella tuntuu olevan Facebook-kavereina ihan tavallisia ihmisiä, jotka tykkäilevät naisen kehuskelupäivityksistä. Itse en kyllä haluaisi olla missään tekemisissä.

Mielenkiintoinen määritelmä sinulla tavalliselle ihmiselle. Minusta tuo on sekopäistä väkivallan ihannointia ja tulee mieleen termejä jotka jäisi varmaan filtteriin.

Olet varmaankin ihan oikeassa. Valitsin sanani huonosti. Kyllähän tuo melko huonoa harkintakykyä osoittaa, että tykkäilee murhaajan rikollisuutta ihannoivista päivityksistä tämän julkisessa profiilissa. 

Vierailija kirjoitti:

Päälleni on heitetty kuumaa kahvia, koska kengät olivat eteisessä "vinossa".

Päälleni on heitetty kasa ruohoa, koska nurmikko oli leikattu "väärään suuntaan".

Päälleni on heitetty kalasoppaa, koska olin ostanut "liian kallista kalaa".

Minua on potkaistu reiteen ja munille kun yritin rauhoitella täysillä huutavaa vaimoa, koska en "ymmärtänyt, että tänään on vain paha olo ja huono päivä".

Järkyttävää! Oletko vielä tuon naisen kanssa? Mun ex-mies oli väkivaltainen vain humalassa. Tosin silloin riittikin syyksi jopa se, että mä hengitin väärällä tavalla ja se ärsytti häntä ja kuulemma kaikkia hänen kavereitaan ja sukulaisiaankin. Mulla on astma, ja tuolloin hengästyin esimerkiksi portaita kiivetessä nopeammin kuin mies. Silloin kyllä hengästytti vielä lisää se, että yritin niin paljon olla näyttämättä hengästymistä, että pidättelin hengitystäni tietoisesti tai pyrin hengittämään hyvin pintapuolisesti, ettei "kaamea huohotukseni" vain olisi ärsyttänyt miestä. 🙁 Luojan kiitos se on nyt ohi! (Siis ei astma, mutta se parisuhde.)

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 192cm 116kg mies jonka puoliso on 167cm 60kg nainen. Verbaalinen ”ylivoimani” on ajanut meidän kolme kertaa tilanteeseen jossa naiseni on lyönyt minua nyrkillä päin pläsiä.

Ei se kovin kipeää fyysisesti tee, mutta sadistisen väkivaltaisen isän kasvattamana rakastamani ihmisen lyönnit osuu sitä puolustuskyvytöntä pientä poikaa jota joskus hakattiin.

Saako kysyä, miksi et lähde suhteesta?

Minäkin kysyisin, että onko tämä verbaalinen ylivalta sitä että sinä tahallasi kiusaat, halveksit ja teet puolisoasi hulluksi juuri siinä tarkoituksessa että hän napsahtaa ja lyö, jotta voit uhriutua? Sitä kutsutaan reaktiiviseksi väkivallaksi jossa tahallaan pitkäaikaisella kiusaamisella saadaan kohteelta ns. kuppi nurin ja jonka jälkeen näyttävästi käydään uhriutumassa yleisölle. Kuten itsekin sanot, hänen lyönnit ei ole fyysisesti sinulle uhka ja kuulijan nyt pitäisi sääliä jotain sisäistä pikkupoikaasi joka et enää ole ja puhut oletetusta rakkaasta ja rakkaudesta, jota myöskään ei voi todentaa mitenkään. Sinulle siis koko tilanne on oikeasti täysin harmiton ja manipuloitu.

Niin, pitäisköhän vähän hellittää siitä verbaalisesta ylivallasta ja olla ajamatta naista niin ahtaalle... kuulostaa jotenkin ylimieliseltä

Pitäisiköhän olla syyttelemättä sitä joka ei lyö? Ihan samalla avalla se menee oli lyöjä mies tai nainen. Verbaalinen ei oikeuta fyysiseen. Eroa toki suosittelen mikäli pari ei pysty puhumaan toisilleen kauniisti ja asiallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 192cm 116kg mies jonka puoliso on 167cm 60kg nainen. Verbaalinen ”ylivoimani” on ajanut meidän kolme kertaa tilanteeseen jossa naiseni on lyönyt minua nyrkillä päin pläsiä.

Ei se kovin kipeää fyysisesti tee, mutta sadistisen väkivaltaisen isän kasvattamana rakastamani ihmisen lyönnit osuu sitä puolustuskyvytöntä pientä poikaa jota joskus hakattiin.

Saako kysyä, miksi et lähde suhteesta?

Minäkin kysyisin, että onko tämä verbaalinen ylivalta sitä että sinä tahallasi kiusaat, halveksit ja teet puolisoasi hulluksi juuri siinä tarkoituksessa että hän napsahtaa ja lyö, jotta voit uhriutua? Sitä kutsutaan reaktiiviseksi väkivallaksi jossa tahallaan pitkäaikaisella kiusaamisella saadaan kohteelta ns. kuppi nurin ja jonka jälkeen näyttävästi käydään uhriutumassa yleisölle. Kuten itsekin sanot, hänen lyönnit ei ole fyysisesti sinulle uhka ja kuulijan nyt pitäisi sääliä jotain sisäistä pikkupoikaasi joka et enää ole ja puhut oletetusta rakkaasta ja rakkaudesta, jota myöskään ei voi todentaa mitenkään. Sinulle siis koko tilanne on oikeasti täysin harmiton ja manipuloitu.

Niin, pitäisköhän vähän hellittää siitä verbaalisesta ylivallasta ja olla ajamatta naista niin ahtaalle... kuulostaa jotenkin ylimieliseltä

Pitäisiköhän olla syyttelemättä sitä joka ei lyö? Ihan samalla avalla se menee oli lyöjä mies tai nainen. Verbaalinen ei oikeuta fyysiseen. Eroa toki suosittelen mikäli pari ei pysty puhumaan toisilleen kauniisti ja asiallisesti.

Olen eri vastaaja, mutta minusta tuo kuvio kuulostaa aivan sairaalta ja kieroutuneelta. Mies ärsyttää naista, kunnes tämä lyö. Lyöminen ei tietenkään ole oikein, mutta jostain kumman syystä tuo mies ilmeisesti haluaa, että häntä lyödään. En tiedä mikä on syynä. Halu toistaa lapsuuden trauma, jotta saisi tilaisuuden käsitellä sitä? En puolustele lyöjää, mutta tilanne ei varmaan hänestäkään kauhean kivalta tunnu. Veikkaan, että hänkin on kasvanut väkivaltaisissa tai muuten vaikeissa oloissa. Molempien pitäisi hakea apua ja vähän äkkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Aihetta seuranneena ja hieman tutkineena, pohdin useissa kohdissa, että oli kaltoinkohtelua ja erilaista väkivaltaa (henkinen,fyysinen, taloudellinen...) kokeneen sukupuoli kumpi tahansa, onko taustalla lapsuuden turvattomuutta/rajattomuutta ja ns. normaalin käytöksen hahmottamisessa haasteita?

Kuka meille näyttää mallia, ja mistä me tiedämme, mitä ei pitäisi sietää? Ihminen on yleisimmin laumaeläin, parisuhde on useimmille se haluttu tila. Missä meille opetetaan, mikä on normaalia, ja mikä kiellettyä, parisuhteessa/ihmissuhteissa? Uimapukualueelle ei saa toinen luvatta koskea, mutta miten kuuluisi kommunikoida. Miten kauan valehtelua siedetään? Läheisyys, käytöstavat, huomiointi, ajankäyttö. Mitä katsellaan läpi sormien, koska ajoittain on vaikka hetkellisesti parempi kuin yksin?

Katselee vaikka jotain Bridezillas-ohjelmaa, tai muuta yhtä laadukasta tositvtä, niin MIKSI me siedämme toisilta yksilöiltä NIIN kamalaa käytöstä? Miten on muodostunut jonkun ihmissuhteen normiksi, että toinen nyt on vaan vähän tommonen? Kun se on toisinaan niin räikeästikin väärin, loukkaavaa ja tuhoavaa?

Olin nuorena (16-20) väkivaltainen naisenalku. Minä nipistin, minä halveksuin, minä uhriuduin. MinäMinäMinäMiksetsinäkoskaan. Nipistin kovempaa. Heitin viinilasillisen kohti kerran. Seinään lensi. Tekee mieli tarkentaa että päissäni, mutta väärin se oli silti. Kuka teki minusta diktaattorin, miten sen käytöksen itselleni oikeutin, en tiedä. Miten sekaisin ihminen voi olla. Erosimme muista syistä, en tiedä hahmottiko mies edes, ettei sellainen ole ok. Ja nyt vaikuttaa olevan ihan yhtä tasapainoton justiina (niin, komediassakin hassunhauskaa jyrätä toista) kumppanina. En uskalla enää viestitellä, pitäisi pyytää anteeksi.

Tärkeää keskustunaihe.

Todella, todella äärimmäisen hyvä viesti, johon pitää paneutua syvällisemmin joskus myöhemmin. Ärsyttää, kun ehdin tänne aina niin myöhään ja sitten koko palsta menee kiinni jo klo 23.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä yksi syy miksi naisena en välttämättä ymmärrä joihinkin miehiin kohdistuvaa väkivaltaa on se, että en ymmärrä miksi miehet eivät lähde tilanteesta pois?

Koska kun itse muistan, miten itse yritin lähteä väkivaltaisesta tilanteesta pois, niin mies vain nappasi minua hiuksista ja alkoi heittelemään pitkin kotia. Minä paljon pienenpänä naisena en pystynyt tekemään mitään päästäkseni pois, kerta olin niin paljon pienenpi ja heikompi. Jos mies on isompi ja voimakkaampi, niin miksi mies jää tilanteeseen, jossa häneen kohdistuu väkivaltaa, vaikka hän varmasti voimakkaampana pääsisi pois? 

Ehkä tämä on myös syynä sille, miksi miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ei välttämättä oteta tosissaan ja minä tottakai olen osa syyllisenä siihen. 

Tästä tuli mieleen eräs Poliisit-sarjan jakso. En muista tarkkaan, mutta siinä mies oli saanut turpaan avopuolisoltaan ja lähtenyt ulos asunnosta. En muista millainen tilanne siinä oli ollut taustalla, mutta lopputulos oli se, että köniinsä saanut mies istui kerrostalon pihalla alastomana poliisia odottamassa. Oli ollut jostain syystä kotona alasti kun tilanne oli eskaloitunut ja oli soittanut häkeen ja lähtenyt ulos.

Poliisit saapuivat paikalle ja onnistuivat jotenkin hädin tuskin pitämään naamansa peruslukemilla, kun näkivät uhrin siinä ilkosillaan ja nöyryytettynä ja lähtivät tämän kanssa asuntoon sisälle selvittämään tilannetta. Mies sai sisällä vaatteet päällensä ja jos oikein muistan, he selvittivät asian poliisin kanssa niin, että ne mies ja nainen jäivät molemmat keskenään sinne asuntoon. Sitten kun poliisit lähtivät pois, heitä nauratti kovasti tämä pahoinpidelty, alaston, suunnilleen itkua pidättelevä mies siellä kerrostalon pihalla istumassa, kädet sukukalleuksien suojana.

Minusta sitä poliisien naurua oli aika karua katsoa. Mietin että todellako he eivät näe tilannetta uhrin kannalta lainkaan. Nämä vaan käkättävät että olipa hupaisan näköinen ilmestys, kun toinen on hemmetti siinä alasti ja pahoinpideltynä ja nöyryytettynä kaiken kansan nähtävillä! Oksettavaa.

Kummallista muuten nyt kun ajattelen, että millä perusteella nämä jätettiin keskenään sinne kämppään? Kun mun exäni hakkasi minua ja minä jouduin pakenemaan ulos, poliiseja ei hymyilyttänyt pätkääkään, kun he tulivat, ja exäni he ottivat mukaansa samantien, vaikka minä järkyttyneenä ja shokissa sanoin etteivät veisi. Onko tässä oikeasti eri säännöt kun pahoinpitelijä on mies tai kun se on nainen?

-ap

Tuohan on ihan kamalaa. Ei todellakaan edistä miesuhrien asemaa. 

Juuri feministien ja esim. Marinin hallituksen vain naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta on tämän vähättelyn aiheuttanut. Nuo poliisitkin olivat varmaan feministejä.

Tuo jakso tuli vuosia sitten telkkarista. Kauan ennen Marinin hallitusta. En tiedä olivatko ko. poliisit feministejä vai mitä. Isoja, raavaita miehiä olivat molemmat. En mä kyllä koe, että feministit jotenkin erityisesti vähättelisivät miehiin kohdistuvaa väkivaltaa muutenkaan. Kovin on tuntunut ihan monilla miehillä itselläänkin olevan sellainen asenne, että mies on nössö tai jotain, jos saa naiselta pataansa.

Eikä miesuhrien asemaa muutenkaan varmaan tällainen sormella osoittelu ja syyttely edesauta yhtään. Miksi osoitella sen enempää feministejä, hallitusta kuin mitään muutakaan ihmisryhmää yleisesti? Ketä se hyödyttää?

-ap

Mukana vähättelyssä ovat sekä miehet että naiset. Miesten "nössö"-asenteet kuvasit jo hyvin edellä.

Naisten keskimääräinen asenne on se, että ulisevista miehistä ei pidetä, eikä heidän kanssaan haluta muodostaa parisuhdetta. Sen huomaa täälläkin, kun miehiä aina syytetään uhriutumisesta (esim. tuossa toisessa keskustelussa naisten kokemasta väkivallasta), jos mainitsevat oman kokemuksensa. Kaikenlaisesta intersektionaalisesta feministä huolimatta esim. Ohisalolla on rinnallaan hyvin "perinteinen" mies.

Tämä yleinen asenne estää puhumasta asiasta, vaikka tässä ketjussa miten vakuuteltaisiin, että on OK, jos mies ei kestä väkivaltaa parisuhteessa.

Jos ja kun tässä nyt puhutaan parisuhdeväkivallasta, niin se varmaan yhdistää kaikkia sen uhreja, sukupuoleen katsomatta, että he ovat kaikki "kelvanneet" parisuhteeseen. Joku on sellaisen heidän kanssaan halunnut muodostaa.

Ja kuten itsekin sanoit, miehiin kohdistuvan p-suhdeväkivallan vähättelijöitä löytyy niin naisista kuin miehistäkin. Joten miksi ihmeessä pitää alkaa osoitella jotain yhtä ihmisryhmää, kuten feministejä? Miksi hallitusta pitää syyttää tästä? Kuka tällaisesta vastakkainasettelusta ja syyllistämisestä hyötyy? Kuinka moni eilen tai tänään väkivaltaa kokenut mies hyötyy siitä, että täällä pistetään Sanna Marinin tai kenen tahansa muun poliitikon pää vadille ja aletaan haukkumaan heitä?

Sanot että tämä yleinen asenne estää puhumasta asiasta. Millähän tavalla sitten tämä feministien ja hallituksen tai yhtään minkään muunkaan tietyn ryhmän syyttely mahtaa avata keskustelua? Minun mielestäni ei yhtään millään tavalla.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 192cm 116kg mies jonka puoliso on 167cm 60kg nainen. Verbaalinen ”ylivoimani” on ajanut meidän kolme kertaa tilanteeseen jossa naiseni on lyönyt minua nyrkillä päin pläsiä.

Ei se kovin kipeää fyysisesti tee, mutta sadistisen väkivaltaisen isän kasvattamana rakastamani ihmisen lyönnit osuu sitä puolustuskyvytöntä pientä poikaa jota joskus hakattiin.

Saako kysyä, miksi et lähde suhteesta?

Minäkin kysyisin, että onko tämä verbaalinen ylivalta sitä että sinä tahallasi kiusaat, halveksit ja teet puolisoasi hulluksi juuri siinä tarkoituksessa että hän napsahtaa ja lyö, jotta voit uhriutua? Sitä kutsutaan reaktiiviseksi väkivallaksi jossa tahallaan pitkäaikaisella kiusaamisella saadaan kohteelta ns. kuppi nurin ja jonka jälkeen näyttävästi käydään uhriutumassa yleisölle. Kuten itsekin sanot, hänen lyönnit ei ole fyysisesti sinulle uhka ja kuulijan nyt pitäisi sääliä jotain sisäistä pikkupoikaasi joka et enää ole ja puhut oletetusta rakkaasta ja rakkaudesta, jota myöskään ei voi todentaa mitenkään. Sinulle siis koko tilanne on oikeasti täysin harmiton ja manipuloitu.

Jopas oli pitkälle viety tulkinta. En kyllä tällaisten kommenttien jälkeen ihmettele, ettei näistä haluta kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä yksi syy miksi naisena en välttämättä ymmärrä joihinkin miehiin kohdistuvaa väkivaltaa on se, että en ymmärrä miksi miehet eivät lähde tilanteesta pois?

Koska kun itse muistan, miten itse yritin lähteä väkivaltaisesta tilanteesta pois, niin mies vain nappasi minua hiuksista ja alkoi heittelemään pitkin kotia. Minä paljon pienenpänä naisena en pystynyt tekemään mitään päästäkseni pois, kerta olin niin paljon pienenpi ja heikompi. Jos mies on isompi ja voimakkaampi, niin miksi mies jää tilanteeseen, jossa häneen kohdistuu väkivaltaa, vaikka hän varmasti voimakkaampana pääsisi pois? 

Ehkä tämä on myös syynä sille, miksi miehiin kohdistuvaa väkivaltaa ei välttämättä oteta tosissaan ja minä tottakai olen osa syyllisenä siihen. 

Tästä tuli mieleen eräs Poliisit-sarjan jakso. En muista tarkkaan, mutta siinä mies oli saanut turpaan avopuolisoltaan ja lähtenyt ulos asunnosta. En muista millainen tilanne siinä oli ollut taustalla, mutta lopputulos oli se, että köniinsä saanut mies istui kerrostalon pihalla alastomana poliisia odottamassa. Oli ollut jostain syystä kotona alasti kun tilanne oli eskaloitunut ja oli soittanut häkeen ja lähtenyt ulos.

Poliisit saapuivat paikalle ja onnistuivat jotenkin hädin tuskin pitämään naamansa peruslukemilla, kun näkivät uhrin siinä ilkosillaan ja nöyryytettynä ja lähtivät tämän kanssa asuntoon sisälle selvittämään tilannetta. Mies sai sisällä vaatteet päällensä ja jos oikein muistan, he selvittivät asian poliisin kanssa niin, että ne mies ja nainen jäivät molemmat keskenään sinne asuntoon. Sitten kun poliisit lähtivät pois, heitä nauratti kovasti tämä pahoinpidelty, alaston, suunnilleen itkua pidättelevä mies siellä kerrostalon pihalla istumassa, kädet sukukalleuksien suojana.

Minusta sitä poliisien naurua oli aika karua katsoa. Mietin että todellako he eivät näe tilannetta uhrin kannalta lainkaan. Nämä vaan käkättävät että olipa hupaisan näköinen ilmestys, kun toinen on hemmetti siinä alasti ja pahoinpideltynä ja nöyryytettynä kaiken kansan nähtävillä! Oksettavaa.

Kummallista muuten nyt kun ajattelen, että millä perusteella nämä jätettiin keskenään sinne kämppään? Kun mun exäni hakkasi minua ja minä jouduin pakenemaan ulos, poliiseja ei hymyilyttänyt pätkääkään, kun he tulivat, ja exäni he ottivat mukaansa samantien, vaikka minä järkyttyneenä ja shokissa sanoin etteivät veisi. Onko tässä oikeasti eri säännöt kun pahoinpitelijä on mies tai kun se on nainen?

-ap

Tämä ihmetytti itseäkin kun läheiseni joutui erotilanteessa nais'ystävän' pahoinpitelemäksi. Nainen itse soitti poliisit paikalle ja yritti saada miehen pidätetyksi pahoinpitelystä epäiltynä. Poliisi arvioi tietysti nopeasti, että vammoja on vain miehellä (purema -ja kynsimisen jälkiä ja rikkoutuneet vaatteet), mutta kysyivät vain onko miehellä vaateita tilanteessa ja pysyvätkö jatkossa sovussa.  Eikös pahoinpitelystä pitäisi aina kirjata rikosilmoitus (yleisen syytteen alainen rikos)? 

Tuntuma on, että suhtautuminen on erilainen kun uhri on mies ja tekijä nainen, virkavallallakin. Sitäpä sopii miettiä jotta miksi.

Eron jälkeiset tapahtumat sitten osoittaa, että puuttuminen ja hoitoon ohjaus viimeistään tuossa väkivaltatilanteessa olisi ollut tämän naisenkin etu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 192cm 116kg mies jonka puoliso on 167cm 60kg nainen. Verbaalinen ”ylivoimani” on ajanut meidän kolme kertaa tilanteeseen jossa naiseni on lyönyt minua nyrkillä päin pläsiä.

Ei se kovin kipeää fyysisesti tee, mutta sadistisen väkivaltaisen isän kasvattamana rakastamani ihmisen lyönnit osuu sitä puolustuskyvytöntä pientä poikaa jota joskus hakattiin.

Saako kysyä, miksi et lähde suhteesta?

Minäkin kysyisin, että onko tämä verbaalinen ylivalta sitä että sinä tahallasi kiusaat, halveksit ja teet puolisoasi hulluksi juuri siinä tarkoituksessa että hän napsahtaa ja lyö, jotta voit uhriutua? Sitä kutsutaan reaktiiviseksi väkivallaksi jossa tahallaan pitkäaikaisella kiusaamisella saadaan kohteelta ns. kuppi nurin ja jonka jälkeen näyttävästi käydään uhriutumassa yleisölle. Kuten itsekin sanot, hänen lyönnit ei ole fyysisesti sinulle uhka ja kuulijan nyt pitäisi sääliä jotain sisäistä pikkupoikaasi joka et enää ole ja puhut oletetusta rakkaasta ja rakkaudesta, jota myöskään ei voi todentaa mitenkään. Sinulle siis koko tilanne on oikeasti täysin harmiton ja manipuloitu.

Jopas oli pitkälle viety tulkinta. En kyllä tällaisten kommenttien jälkeen ihmettele, ettei näistä haluta kertoa.

Pitkälle viedystä tulkinnasta tosiaan puhutaan usein silloin, kun väitetään että uhri, siedettyään kenties vuosikymmenien ajan henkistä ja/tai fyysitä väkivaltaa, lopultakin puolustautuu. Toisaalta usein käytetään väkivallan oikeutuksena sitä, että toinen ”nalkutti”.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen kontrolloi seksillä. Se on väkivaltaa.

Väkivaltaa tehdään toiselle ihmiselle aktiivisesti, rais kaus on seksuaalista väkivaltaa. Sen sijaan se, että ei halua harrastaa sek siä jonkun kanssa ei sitä ole. Mikäli mies on parisuhteessa, jossa seksiä ei ole, kannattaa harkita eroa. Haluton kumppani harvemmin muuttuu ikääntyessään.

Tämä voi kuulostaa hullulta, mutta itse asiassa joissakin lähisuhdeväkivaltakyselyissä kysytään "Onko kumppani kieltäytynyt seksistä kanssasi?" samassa kyselyssä, jossa on myös potkimiset ja hakkaamiset eli nykymääritelmillä seksin pihtaaminen on myös jonkinlaista lähisuhdeväkivaltaa, mutta ei rikos. 

Se että ei halua seksiä ei ole pihtaamista.

Sitä se on sen perspektiivistä, joka jää ilman seksiä. Voit käyttää toki myös muuta sanaa, jos haluat, mutta se ei taida asioita miksikään muuttaa? Puhutaan siis parisuhteesta, johon määritelmällisesti kuuluu seksi ellei kyse ole jostain cuck-jutuista. Sen sijaan kaupassa vastaantuleva tuntematon nainen ei voi pihdata seksiä tuntemattomalta mieheltä, koska he eivät ole parisuhteessa. Hän voi kieltäytyä seksistä ja se on sitten eri asia. 

Käsittääkseni seksistä kieltäytymistä ei Suomessa kuitenkaan lasketa väkivallan muodoksi. Tulisiko se mielestäsi laskea sellaiseksi, vai mitä ajat takaa?

-ap

En ota tuohon kantaa. Halusin vaan laajentaa keskustelua globaaliin näkökulmaan. 

Ilmeisesti myös Amerikassa turvakoti-ihmiset ajattelevat, että mies on 'abusive', jos ei halua seksiä. Löysin tällaisen sivun, jossa lähisuhdeväkivalta näytetään vain naisten ongelmana ja nainen kertoo ymmärtäneensä miten se oli väkivaltaa, kun mies ei halunnut seksiä. 

Withholding Intimacy Can Be Abusive, Too (domesticshelters.org)

Suo anteeksi että kysyn, mutta luitko aloituksen? Ymmärsitkö että tämän ketjun aihe on nimenomaan miesten kokema parisuhdeväkivalta? Nimenomaan tälle puolelle väkivaltakeskustelua tuntui olevan tilaus toisessa ketjussa, jossa pyrittiin keskittymään naisiin kohdistuvaan parisuhdeväkivaltaan. Olisiko liikaa pyydetty, että jos otat kantaa tähän keskusteluun, niin tekisit sen kunnioittaen tämän ketjun aihepiiriä?

Henkilökohtaisesti minulle on naisena ihan vieras näkökulma, että laskisin seksistä kieltäytymisen parisuhteessa väkivallaksi. Koska sinä kuitenkin nimenomaan tästä näkökulmasta olet tuntenut tarvetta keskustella, niin kerro toki mitä mieltä itse olet? Tulisiko mielestäsi seksistä kieltäytyminen parisuhteessa laskea väkivallaksi, kaiketi jopa kriminalisoida?

-ap

Vonkaaminen monta kertaa niin että toinen ei voi enää mielestään kuin suostua, on väkivaltaa näin minulle kerrottiin. Vielä jos siihen liittyy mitään ylimääräistä. Käytänössä kun vähemmän seksiä haluava tekee aloitteen, se enempi haluava ei voi kieltäytyä koska muuttuu kostajaksi ja tämä on väkivaltaa. joten enemmän seksiä haluava ei voi kieltäytyä. heikomman ehdoilla mennään.

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut vain yhden miehen, joka on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Vaimo oli uhkaillut veitsellä häntä. Tunnen useita miehensä pahoinpitelemiä naisia.

En ole koskaan edes lukenut että kukaan nainen olisi vetänyt miestä tukasta pitkin lattiaa, nostanut seinälle, vääntänyt raajoja poikki. Mistäkähän tämä johtuu, tämä epäsuhta?

Naisilla pääasiallinen väkivalta on henkistä, psyykkistä, verbaalista tutustu aiheeseen, sitä on vaikea yleensä tunnistaa.