Lue keskustelun säännöt.
Onko sulla hyvännäköinen vartalo?
Miksi näin? Mikä siinä on parasta ja mikä huonointa?
Kommentit (984)
Ei.
Vaatteet päällä näytän urheilulliselta, mutta paidan alta löytyy kehnosta ruokavaliosta johtuva pömppövatsa, treenaamisesta huolimatta liian rimpulat käsivarret ja selkä täynnä rumia rasvaluomia.
Naamakomeana tyydyn esiintymään ja keräämään ihailua vain vaatteet päällä ja elän yksin. En halua oman kroppani tasoista naista.
m34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, lihakset erottuu ja rasvaa on suht vähän vaikka ikää kohta 40v ja pari lastakin tehtynä. Kärsin huijarisyndroomasta koska syön ihan normiruokaa ja herkkujakin päivittäin, käyn nostamassa painoja 1-3krt viikossa ja hyötyliikunta päälle. Jos painoa tulee niin se lähtee nopeasti kun vähän himmaan herkuissa ja kävelen enemmän. Harrastin nuorena paljon ja kroppa on pysynyt sporttisena vaikka oli 15v tauko. Oon voittanut geenilotossa, muuta selitystä en keksi.
Vierailija kirjoitti:
On ja ei ole.
Tykkään: pituus (170cm), pitkät jalat ja lyhyt selkä, salilla saatua lihasmassaa, kunnon hartiat ja käsissäkin voimaa, kauniit sääret, ihan hyvä ja iso takapuoli, paksut hiukset.
En tykkää: rinnat ovat valuneet jonnekin kauas alas, ja kun olen treenannut rintalihaksia, niiden väliin jää outo kuoppa. Vatsassa on lihaksia mutta iho on arpinen ja löllö. Kaula on lyhyt. Ei kunnon vyötäröä vaan enemmänkin olen harteikas.
Näytän aika vahvalta ja hyväryhtiseltä, mutta en naiselliselta. Vähän sellainen soturinainen. Kaipa tämä menee. En myöskään välitä enää miehistä niin paljoa että kiinnittäisin suurta huomiota ulkonäköön. Terveys ja vahvuus merkitsevät enemmän.
Juuri tuollainen "soturinainen" kuulostaa täydelliseltä.
Riippuu ihan keneltä kysyy. Itse en välttämättä kuvailisi vartaloani hyvännäköiseksi, sillä se voisi näyttää paljon paremmaltakin, mutta olen siihen pääasiassa tyytyväinen. Vartaloni on hoikka ja omaan silmääni sopusuhtainen. Urheilen paljon mikä tietysti myös näkyy. Yksittäinen asia josta pidän erityisen paljon, on kapea vyötärö.
Ei vielä. Mahdollisuuksia kyllä olisi (aika kapea vyötärö ja sopusuhtainen runko noin muuten). On vain vielä n. 7kg ylimääräistä läskiä siinä päällä. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen siihen miten kiloja on lähtenyt tippumaan joulukuun jälkeen. Tuntui että jotakin vaan vihdoin ja viimein naksahti korvien välissä oikealle uralle, ja löysin motivaation ruveta syömään terveellisemmin ja rukata elintapoja muutenkin parempaan suuntaan.
Omalla kohdalla iso merkitys oli kaikilla kehopositiivisuusjutuilla. Kun tajusin että mun vartalo on punkeronakin mun vartalo ja arvokas sellaisenaan ja että tarvitsen sitä myös tulevaisuudessa, niin tuli vähän kuin itsestään halu opetella pitämään siitä parempaa huolta. Se taas on (ehkä vähän paradoksaalisestikin) johtanut laihtumiseen ja sitä kautta tosi moneen muuhun hyvään asiaan. En edes muistanut miltä kevyempi olo tuntuu ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Nyt on ihan uskomattoman hyvä fiilis :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Hoikka kyllä olen (161 cm, 50kg) ja suht jäntevä eli löysää ei juurikaan löydy, mutta mittasuhteet muuten päin helvettiä. Pitkä selkä ja lyhyet jalat pilaavat kaiken enkä edes voi tehdä asialle itse mitään.
Ei ole koska olen läski. Projekti menossa, paino pudonnut jo 14 kg. Vielä parikymmentä kg pois niin olen tyytyväinen. Jalat on parasta mussa, muu kroppa sit huonointa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mielestäni hoikka ja hyvävartaloinen. Mutta sen jännän asian huomasin, että nyt kun olen jonkun aikaa kirjoitellut täällä av-palstalla erinäisiin entisiä miessuhteita koskeneisiin ketjuihin, mieleni on alkanut kaivata lohtusyömistä... Eilenkin söin peräti kaksi karkkipussia, vaikka en ole vuosiin sitä tehnyt. Olenko siis alkanut kasvattaa läskikerrosta itseni suojaksi? Nyt heti stoppi tälle märehtimiselle!
Edestä kuin Esa Pakarinen. Ainoa mitä miehet ovat kehuja keksineet, niin jalat on pitkät. Nuorempana 174 ja alle 50 kg.
Niin ei, en ole koskaan ollut hyvännäköinen. Harteikas, kolho, kuin hankisääski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli ennen, tosi hyvännäköinen. Ensinnäkin lähtökohdat oli luonnostaan hyvät: pituus 170cm, pitkät sääret, kapea vyötärö ja pyöreä päärynäpeppu, rinnat terhakkaat c-kupit. Olen urheillut koko ikäni paljon ja mm. treenannut salilla runsaasti, joogannut ja juossut. Kroppa oli reilusti päälle nelikymppisenäkin vielä erittäin hyvä, hoikka ja silminnähden lihaksikas.
Mutta vaihdevuodet muuttivat kaiken. Elämänilo meni, unettomuus johti ainaiseen väsymykseen ja urheileminen loppui kuin seinään. Tilalle tuli syöminen ja sohvalla makoilu. Painoa tuli 10-15 kg parissa vuodessa ja lihakset surkastuivat. Ennen niin näyttävien deltoideus-lihasten paikalla on kurttuinen iho, takapuoli on latistunut, mahamakkarat löllyy.
Nyt olen saanut taas kiinni elämän syrjästä ja liikunnan ilo on löytymässä. Jospa saisin karistettua kertyneet kilotkin.
N52
On ja olen myös kaunis. kato ite..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. 160/50 treenattu sopivasti kiinteyttä että pehmeyttä.
Minulla on kaiketi hyvännäköinen vartalo.
Kannan itseni komeasti - ja, luultavasti, olenkin komea!
Mutta kroppani ei ole ihan terve, - selkä prakaa - on kipeä.
Koitan siis jumppailla, voimistella ja tanssia itseni kuntoon! (Samalla sitä myös kaunistuu - siinä sivussa. = ).
Toki samalla myös pyrkien syömään terveellisesti ja kehittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä uskaltaako niin sanoa, kun painoindeksi on 21. Sehän tarkoittaa kehonegatiivisuutta.
On. Olen pienikokoinen ja lyhyt, mutta sopusuhtainen ja vartaloni on mallia tiimalasi. Eihän se täydellinen ole, imettämisen jälkeen rinnat hieman roikkuvat mutta olen ihan sinut asian kanssa, luonnollista. Olen hoikka, mutta muodokas ja minua kuvaillaan usein siroksi. Sääret ja kaula voisivat toki olla pidemmät, mutta näillä mennän.
Kyllä, matala rasvaprosentti, six pack näkyy, olen luonnostaan harteikas ja kapea lantio. Lihasta on sopivasti, myös reisissä ja pohkeissa, ei pelkkää habaa. Harrastan uimista ja kuntosalia. Olen paljon paremmassa tikissä kuin nykyajan parikymppiset keskimäärin. M50v
Minulla ei ole. Paino/pituus -suhde ei kerro kaikkea. Olen 171/58, mutta silti karsea löllömaha ja -vyötärö. 49 v. Joskus aikaisemmin oli todella hyvä vartalo. Ei enää.
Tuon ongelman olen saanut kehitettyä ihan viimeisen 1,5 v aikana; liikaa punkkua ja rennoin ottein.
Nyt sitten alko pois ja muutenkin yritän jotenkin saada kropan kuntoon. Hankalaa vaan, kun ei erityistä painonpudotusta ole....
Se on sitte aika pelottavaa tämä talviaika kun ulkopomppaa pitää ottaa jatkuvasti pois.