Häät tulossa ja en enää sittenkään halua lapsia :(
Olemme avioutumassa mieheni kanssa muutaman kuukauden päästä. Joo ja ennen kuin kukaan sanoo mitään tästä niin kyllä, korona-turvallisesti meidän tyylillä luonnon keskellä hyvin pienimuotoisesti.
Olemme nyt olleet yhdessä vajaa viisi vuotta ja suhteen alussa jo puhuimme, että molemmat haaveilemme perheestä ja lapsista. Olemme kuitenkin molemmat sellaisia itsenäisiä seikkailija luonteita, jotka nauttivat siitä että saa tulla ja mennä miten haluaa. Vietämme oikeastaan kaiken vapaamme yhdessä ja erikseen harrastaen, matkustaen ja hetkessä eläen.
Nyt kuitenkin kun häät on sovittu pidettäväksi niin vauvakin on ajankohtainen puheenaihe. Mies haluaa lasta kovasti ja sanoo, että "tehdään nyt vaan eikä mietitä enää". Itse kuitenkin huomaan, että päivä päivältä haluan vähemmän lasta ja koin velvollisuudekseni sanoa sen miehelleni tässä vaiheessa.
En usko että meistä kummastakaan on vanhemmaksi ja en ole valmis luopumaan omasta elämästäni ja suunnitelluista seikkailuistani. Uskon saman pätevän. myös mieheen joka samassa lauseessa vaatii että aloitamme yrittämään vauvaa ja kertoo varanneensa vuorikiipeily reissun vuoden päähän. En usko että hän käsittää miten isosta elämänmuutoksesta on kyse ja miten paljon enemmän se vielä minulta vaatii.
Rakastan miestäni ja häät tuntuvat hyvältä ja oikealta asialta. Pelkään kuitenkin että mieleni lapsen suhteen on lopullisesti muuttunut enkä halua pidätellä miestäni suhteessa jossa hän ei välttämättä niitä saa. Mies sanoi, että haluaa häät ja katsotaan mun fiilis niiden jälkeen mutta koen velvollisuudekseni suostua vaikka haluan jotain ihan muuta....
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten mennä naimisiin, jos ei lasta haluakkaan? Voihan sitä yhdessä olla ilman papin aamentakin.
Vai onko naimisiin menolla jokin motiivi?
Motiivi on "juridiset" syyt
Juridiset syytä ovat hyvät syyt, ei sitä tarvitse lainausmerkkeihin laittaa. Esim. lapseton aviopari perii aina toisensa eikä tule ikävää tilannetta, jossa vuosikymmenten suhde ei merkitse mitään kun sisarukset ryntäävät lapsineen ns. haaskalle. Myös sairauden tai muun kohdatessa on selvää, kuka on lähiomainen.
Toisaalta avioliitto voi olla myös kannanotto sille, että me olemme perhe ja pariskunta. Lapsilla ei ole siinä mitään merkitystä.
t. lapseton vela, avioliitossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia kommentteja en jaksanut lukea, mutta lasta ei kannata tehdä jos et sitä halua. Ekalla sivulla ap kertoo olevansa urheilullinen ja seikkaileva persoona. Mieti tarkkaan mitä raskaus ja synnytys voivat kropalle tehdä. Pahojakin riskejä on!! Ja lapsi varmasti rajoittaa seikkailut ja urheilut pitkäksi aikaa.
Ei ihme ettei lapsia synny, kun urheilulliset ihmisetkin pelkäävät. Miksi tästä on peloteltu näin? Sehän on ihan luonnollinen asia.
Niin luonnollinen että synnytystä on hoitamassa ammattilaiset joilla on vähintään 4 vuoden tutkinto. Raskaus ja synnytys on naiselle oikeasti iso terveys ja kuoleman riski. Miksi niitä pitäisi vähätellä?
Itse en esim tiennyt että peräaukko voi vaurioitua niin ^luonnollisessa' asiasssa kuin synnytys. Niin sitten kävi ja pierut karkaa vaikka olen ihan fitnesstasoon treenattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten mennä naimisiin, jos ei lasta haluakkaan? Voihan sitä yhdessä olla ilman papin aamentakin.
Vai onko naimisiin menolla jokin motiivi?
Motiivi on "juridiset" syyt
Juridiset syytä ovat hyvät syyt, ei sitä tarvitse lainausmerkkeihin laittaa. Esim. lapseton aviopari perii aina toisensa eikä tule ikävää tilannetta, jossa vuosikymmenten suhde ei merkitse mitään kun sisarukset ryntäävät lapsineen ns. haaskalle. Myös sairauden tai muun kohdatessa on selvää, kuka on lähiomainen.
Toisaalta avioliitto voi olla myös kannanotto sille, että me olemme perhe ja pariskunta. Lapsilla ei ole siinä mitään merkitystä.
t. lapseton vela, avioliitossa
Avioliitto on nimenomaan juridinen sopimus kahden ihmisen välillä.
Papin aamen tuo siihen ehkä muita ulottuvuuksia? Sekin kannattaa miettiä oikeasti.
Kovasti täällä ihmiset näyttää olettavan ap:n miehestä. Suosittelen vakavaa keskustelua. Jos et luota lupauksiin, niin sovitkaa kirjallisesti. Sitten on helpompi vedota myöhemmin. Älä oleta puolisosta, ettei hän ole valmis lapseen tai ei sitä hoitaisi vaan kysy. Jos epäilet, ettei mies ymmärrä muutoksen suuruutta, keskustelkaa siitä. Parin vuoden ikäisenä lapsen saa hoitoonkin pidemmäksi aikaa, niin voi itse seikkaillakin. Toki lapsi on iso muutos elämässä. Älä suostu mihinkään, mitä et itse halua. Kysy mieheltä, haluaako hän olla kanssasi ja luopua lapsihaaveestaan, mikäli et lasta tule haluamaankaan. Se on iso päätös ja se on hänen päätöksensä. Painostamista ei kannaya sietää ja se on tarvittaessa myös ilmaistava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia kommentteja en jaksanut lukea, mutta lasta ei kannata tehdä jos et sitä halua. Ekalla sivulla ap kertoo olevansa urheilullinen ja seikkaileva persoona. Mieti tarkkaan mitä raskaus ja synnytys voivat kropalle tehdä. Pahojakin riskejä on!! Ja lapsi varmasti rajoittaa seikkailut ja urheilut pitkäksi aikaa.
Ei ihme ettei lapsia synny, kun urheilulliset ihmisetkin pelkäävät. Miksi tästä on peloteltu näin? Sehän on ihan luonnollinen asia.
Niin luonnollinen että synnytystä on hoitamassa ammattilaiset joilla on vähintään 4 vuoden tutkinto. Raskaus ja synnytys on naiselle oikeasti iso terveys ja kuoleman riski. Miksi niitä pitäisi vähätellä?
Itse en esim tiennyt että peräaukko voi vaurioitua niin ^luonnollisessa' asiasssa kuin synnytys. Niin sitten kävi ja pierut karkaa vaikka olen ihan fitnesstasoon treenattu.
Meinaatko ettei lapsen saanti ole luonnollista? Eikö se ole hyvä että siihen satsataan ja niitä ammattilaisia on mukana reilusti? Vai meinaatko että se lisää ongelmia kun heitä on ?
Sitä lasta kun alkaa tekemään niin voikin joutua odottamaan montakin vuotta ennenku tulee. Jännä spekuloida asioista mitä ei tiedä tuleeko edes tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia kommentteja en jaksanut lukea, mutta lasta ei kannata tehdä jos et sitä halua. Ekalla sivulla ap kertoo olevansa urheilullinen ja seikkaileva persoona. Mieti tarkkaan mitä raskaus ja synnytys voivat kropalle tehdä. Pahojakin riskejä on!! Ja lapsi varmasti rajoittaa seikkailut ja urheilut pitkäksi aikaa.
Ei ihme ettei lapsia synny, kun urheilulliset ihmisetkin pelkäävät. Miksi tästä on peloteltu näin? Sehän on ihan luonnollinen asia.
Niin luonnollinen että synnytystä on hoitamassa ammattilaiset joilla on vähintään 4 vuoden tutkinto. Raskaus ja synnytys on naiselle oikeasti iso terveys ja kuoleman riski. Miksi niitä pitäisi vähätellä?
Itse en esim tiennyt että peräaukko voi vaurioitua niin ^luonnollisessa' asiasssa kuin synnytys. Niin sitten kävi ja pierut karkaa vaikka olen ihan fitnesstasoon treenattu.Meinaatko ettei lapsen saanti ole luonnollista? Eikö se ole hyvä että siihen satsataan ja niitä ammattilaisia on mukana reilusti? Vai meinaatko että se lisää ongelmia kun heitä on ?
No ei se enää nykyään ole luonnollista kun siihen tarvitaan pelit ja vehkeet sekä osaava henkilökunta ja sairaala. Se, että kaikki tämä tarvitaan, kertoo siitä että ihan pikkujutusta ei ole kyse ja että riskejä on.
Voihan se olla jompikumpi a, et haluakaan lasta b, sua jännittää elämänmuutos. Se on ihan normaalia että jännittää. Mutta elämässä asiat muuttuu, voi olla että sen lapsen saatuasi huomaat että se on tärkeämpi kuin se vuorikiipeilyreissu. Tai sitten toisinpäin. Ikinä ei voi etukäteen tietää. Riskejä on otettava. Se, että oon aina ollut tämmöinen, ei tarkoita myöhemmin että olisit edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Voihan se olla jompikumpi a, et haluakaan lasta b, sua jännittää elämänmuutos. Se on ihan normaalia että jännittää. Mutta elämässä asiat muuttuu, voi olla että sen lapsen saatuasi huomaat että se on tärkeämpi kuin se vuorikiipeilyreissu. Tai sitten toisinpäin. Ikinä ei voi etukäteen tietää. Riskejä on otettava. Se, että oon aina ollut tämmöinen, ei tarkoita myöhemmin että olisit edelleen.
Se ettei etukäteen voi tietää jotain, on maailman typerin argumentti suurien asioiden tekemiseen kuten lasten hankintaan. Lapsen hommaaminen ei ole mikään riskin otto jossa ehkä huomaa riskin ottamisen hyväksi vedoksi, vaan elämää muuttava päätös. Vähän sama kuin sanoisin että mikset hankkisi lämminveristä esteratsastus-hevosta ja omakotitaloa talleineen kuusamosta, koska et voi tietää onko esteratsastus ja laatuhevosen omistaminen mukavampaa kuin kerrostalossa asuminen. Riskejä on otettava! Kaikki vaan eivät halua hevosta ja tallia Kuusamosta, vaan ovat tyytyväisiä kerrostalokaksioon Tampereella.
Vierailija kirjoitti:
Vauva ei paina paljon, sen voi ottaa vuorikiipeilyyn mukaan
Ja jos alkuasukkaiden kanssa joutuu ongelmiin Papua-Uuden Guinean viidakoissa, voi lapsen yrittää antaa vaihdossa villeille. On myös kätevä proteiinin lähde, jos huiko yllättää Hindukushilla samotesssa.
Vierailija kirjoitti:
Naimisiin meno oli alunperin minun aloitteestani. Mies oli pitkään vihjaillut lapsesta. Sanoin, että jos perhettä halutaan perustaa joskus niin häät haluan ensin. Mies oli todella kovasti asiaa vastaan ja sanoi siitä avoimesti jopa ystävillemme, ettei tahdo naimisiin kanssani vaikka lapsia haluaakin. Vieläkään hän ei ole kihlauksesta paljon kellekään kertonut ja esimerkiksi kielsi minua laittamasta tietoa tästä mihinkään "someen tai muuhun"
Kosi minua kuitenkin vuosi sitten ja sovittiin että häät pidetään. Nyt kun minusta on alkanut tuntua, että en haluakaan lapsia, tein mielestäni oikein kun sanoin miehelleni tästä ennen häitä. Hänellä on mahdollisuus vetäytyä jos haluaa, mutta silti ainakin vielä haluaa häitä. Itse en pelkää häitä tai muita asioita, mutta ihmiselämä on niin valtavan tärkeä ja iso asia että sen suhteen en halua mitään epävarmuutta.
Vaikka olisin jonkun mielestä itsekäs, voi ollakin näin. Koen ennen kaikkea tämän kuitenkin vastuullisemmaksi ratkaisuksi lasta kohtaan.
-ap
Mies haluaa lapsen, ei välttämättä sinua. Jos nyt eroatte hän luultavasti jää lapsettomaksi, siksi siis kiire. Kun olet lykännyt miehelle lapsen maailmaan, voi hän jatkaa tyytyväisenä elämäänsä kun lisääntymisasia on hoidettu. Voittehan sitten olla vuoroviikkovanhemmat.
Ihan fiksua pohtia asiaa tässä vaiheessa ennen avioitumista ja tärkeää, että yhdessä myös puhutte asiasta. Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna, joten missään nimessä ei kannata vauvaa saattaa aluilleen vain isän mieliksi. Oot ihan oikeassa siinä, että vauva muuttaa kaiken ja ensimmäisten kuukausien aikana ei yhteiset vuorikiipeilyt onnistu. Vaikutat vastuulliselta henkilöltä, joten uskon, että päädytte miehesi kanssa keskusteltuanne teille oikeaan ratkaisuun oli se mikä tahansa.
Sterilisaatio vapauttaa suorituspaineista.
Vierailija kirjoitti:
Ellei ap kerro totuutta ennen kuin hääjuhlista maksetaan euroakaan, hän kusettaa rankasti. Huono alku liitolle.
"Mies sanoi, että haluaa häät ja katsotaan mun fiilis niiden jälkeen" eli on kyllä kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
No mutta mitä mies vastasi?
"Mies sanoi, että haluaa häät ja katsotaan mun fiilis niiden jälkeen"
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut miehesi asemassa ja voin sanoa, että mikään ei satuta enempää kuin epärehellisyys tai epämääräisyys ja ajan pelaaminen lapsitoiveissa. Jos emmit asiaa, sinulla on velvollisuus nostaa kissa pöydälle. Kylmän rauhallisesti nyt hääsuunnitelmat jäihin ja tämä asia on käytävä läpi ensin. Toista ei saa vedättää näissä asioissa koskaan. Miehesi on ymmärrettävä ja hyväksyttävä täysin se, että sinun kanssasi hän ei välttämättä tule koskaan saamaan lapsia. Se on monelle elämänkokoinen asia. Itse olin musertua sen alle, kun puoliso sai lopulta sanottua, että on tullut kiltteyttään valehdelleeksi aiheesta sekä itselleen että minulle vuosien ajan. Pettäminen olisi sattunut vähemmän.
Kannattaa selvittää asia toki myös ihan itsesi takia, et ole erityisen nuori enää. Monella hedelmällisyyden vaikeudet tulevat ilmia vasta kun lasta aletaan yrittämään, ja kolmevitosena voi tulla jo kiire hoitojen kanssa.
Jos AP on sanonut miehelle, ja mies on ollut että "haluaa häät ja katsotaan mun fiilis niiden jälkeen" niin kyllähän se on miehen omalla vastuulla, käsittääkö hän asian tarpeeksi syvällä tasolla. On sanottu, ja jos ei usko vaan ajattelee että "katsotaan sitten" ja odottaa saavansa lapsen, niin on kyllä ihan omaa tyhmyyttä.
Yritä ap saada miehesi vahtimaan jonkun tutun lasta vaikka edes kahdeksi tunniksi. Yksin.
Miehillä ei useinkaan ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten vaativia ja rasittavia kaikkein kilteimmätkin lapset osaavat olla. Tämän takia miesten vauvakuumeeseen ei kannata suhtautua vakavasti: niillä ei ole etäisintäkään käsitystä siitä, mitä luulevat haluavansa. Ihan sama kuin lasten "tahdon koiran, kyllä mä sen sitten hoidan, ihan varmana hoidan!".
Onko ap nyt pelkästään kyse lapsesta? Vai epäiletkö enemmän sitä, oletko valmis menemään naimisiin?
Noinhan se menee. Miehet on käsittämättömän itsekkäitä. Luin vasta joltain palstalta kun 34v mies kertoi nyt nähneensä tarpeeksi maailmaa ja matkustaneemsa, tehneensä ja kokeneensa kaikkea mahdollista ja menneensä kavereitten kanssa niin että nyt voisi asetuttua aloilleen ja perustaa perheen. Tämä mies oli hyvin närkästynyt siitä että ei löydy 25v naista toteuttamaan hänen unelmaansa.
Alan vähitellen uskoa että miehiltä oikeasti puuttuu jokin keskeinen ymmärtämiseen tarvittava osa aivoista.