FB-ryhmissä alettu avautua kouluaikaisista kiusaamisista jopa nimiä mainiten
Täytyy sanoa että tunsin jopa mielihyvää kun yhden pahimman sontaläjän nimi loattiin julkisesti.
Tuossa ei ollut kyse mistään pikkulapsen kehittymättömyydestä vaan kiusaaminen jatkui aina lukion loppuun asti ja varmaan vielä sen jälkeenkin jossain muualla.
Kommentit (545)
"Stubelo pystyy oikein hyvin esiintymään Hyvänä Ihmisenä ja ties minä s u v a i t s e v a i s t e n arvojen vaalijana ilman että kukaan inahtaakaan sen kiusaajamenneisyydestä."
Ainakin hänen kohdallaan ko. julkisuustaktiikka toimi, vieläpä hyvin. Muista en osaa sanoa. Eikö se edelleenkin tunnu jotenkin ikoniselta vävypojalta...? On itse asiassa erittäin vaikea nähdä sitä kiusaamiseen altista puolta hänessä. Sen hän osaa peittää taitavasti.
"Kävinkin kirjoittamassa oman tarinani ja ilmiannoin kiusaajat fb-profiileineen julki."
Hienoa! Rohkea teko! Yhtä rohkea kuin niillä ensimmäisillä amerikkalaisilla Me too -naisilla. Miten paljon maailma muuttuikaan heidän rohkean ulostulonsa jälkeen...!
Pelkään että ne entiset kiusaajat käyvät joukolla nimeämässä entisiä uhrejaan muka kiusaajiksi.
Vierailija kirjoitti:
"Kävinkin kirjoittamassa oman tarinani ja ilmiannoin kiusaajat fb-profiileineen julki."
Hienoa! Rohkea teko! Yhtä rohkea kuin niillä ensimmäisillä amerikkalaisilla Me too -naisilla. Miten paljon maailma muuttuikaan heidän rohkean ulostulonsa jälkeen...!
Luulen että Sätky alkaa tästä lähtien saamaan säpiä ja säkyy ihan uudella tavalla elämässään.
Sätkyn tarina kirjoitti:
Kävinkin kirjoittamassa oman tarinani ja ilmiannoin kiusaajat fb-profiileineen julki.
Kiusaajani tiesivät että meidän perheessä on vanha ruumiiillinen kuritus käytäntö.
Nicknameltani olin sätky. Koska kiusaajani koko yläasteen ajan sätkäyttelivät minua. Muista se oli myös huvittavaa. Isäni löi minua avokämmenellä kotona. Kiusaajilleni riitti pelkkä nopea käden nosto, niin kavahdin ylös nostettua kättä sätkähtäen. Pelkkä varjon lankeaminen äkillisesti riitti sätkähtämään. Päästin myös rääkäisyn sätkähdyksen lisäksi. Kiusaajat tekivät kaikenlaisia äkillisiä liikkeitä edessäni ja sätkähtelin. Kun välitunneilla ei ollut mitään tekemistä niin muutkin keksivät että mennään sätkyn luokse ja sätkäytetään hänet. Jaa minähän sätkähdin joka kerta. Turha varmaan mainita että sätkähdän edelleen jos joku kohottaa lähelläni käsiä. Sinkoudun sikiöasentoon ja asetan kädet pääni suojaksi.
Siis eihän tuollainen ole kiusaamista. Se on häiriköintiä, mutta kiusaaminen on ihan erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.
Stubbhan on hyvä esimerkki siitä miten sen kiusaajataustan paljastuminen ei vaikuttanut ainakaan millään tavalla negatiivisesti hänen julkisuuskuvaansa, pikemminkin päinvastoin. Mitäköhän tuo kostoa himoitseva tapaus siitä sanoisi jos se oma kiusaaja tekisi saman tempun ja kääntäisi sen kiusaajamenneisyytensä jonkinlaiseksi kasvutarinaksi jolla voisi vain kiillottaa omaa kilpeään?
Sitä kiusaajamenneisyyttä voi käsitellä niin monella eri tapaa ja yleensä se kiusaaja pääsee siitä tavalla tai toisella varsin helpolla. Kostoa haikailevalle kiusatulle taas jää mustapekka käteen, jälleen kerran.
Mistä tiedät, ettei vaikuttanut. Ainakin suosio laski Suomessa. Ainakin olisi tehnyt itsestään naurettavan jos olisi mennyt oikeuteen kunnianloukkauksesta.
Stubbin human interest -tarinat nyt olivat niitä harvoja juttuja jotka eivät sen suosiota alentaneet. Kyllä ne ongelmat olivat ihan muualla, ja ne on kyllä käsitelty moneen kertaan. Ja niin vaan nykyäänkin Stubelo pystyy oikein hyvin esiintymään Hyvänä Ihmisenä ja ties minä s u v a i t s e v a i s t e n arvojen vaalijana ilman että kukaan inahtaakaan sen kiusaajamenneisyydestä.
Hänhän pyysi julkisesti anteeksi, mikä oli suoraselkäinen teko. Moniko kiusaaja tekee saman. Täälläkihän moni kiusaaja sanonut vievänsä asian oikeuteen jos joku sanoisi kiusaajaksi julkisesti.. Sen sijaan että katuisi ja pyytäisi anteeksi kuten Stubb.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön tämmöinen toiminta.
Ei totuuden kertominen ole kunnianloukkaus. Todistajia on kymmeniä...
Mutta ne väitteet pitäisi pystyä myös todistamaan jotenkin. Joten jos joku on sanonut jotain toista oppilasta lihavaksi, niin onko se kiusaamista vai tosiasioiden sanomista ääneen, vaikka toiselle on siitä tullut paha mieli?
Milloin vaikka 13 vuotiaiden kohdalla voidaan sanoa, että ryhmän ulkopuolelle jättäminen on ollut kiusaamista vai ihan vaan jostain muusta syystä johtunutta? Ulkopuolelle jäänyt sanoo tulleensa kiusatuksi, mutta ei muista tarkkoja sanoja tai ei tiedä miksi häntä ei kutsuttu juhliin tai valittu ryhmätyöhön. Miten
On paljon helpompaa todistaa tämänhetkinen kunnianloukkaus, kun kymmeniä vuosia sitten tapahtuneita kiusaamisia.
Jos halutaan rangaista kiusaajia heistä pitää tehdä heti se rikosilmoitus, eikä ottaa vasta vuosien jälkeen oikeus omiin käsiin.
Sen lisäksi poliitikoilta voitaisiin vaatia esimerkiksi instanssi, joihin kiusatut voivat olla yhteydessä kun näitä asioita tapahtuu ja heidän tulisi auttaa sekä rikosilmoitusten, että oikeusjuttujen kanssa heti.
Kiusaaminen jatkuu niin kauan kun siitä ei ole seurauksia heti. Joka monen vuoden jälkeen tulevat nimen tahraamiset ovat käytännössä ihan turhia. Moni näistä kiusaajista ei ole enää sama henkilö luonteeltaan kun silloin aikanaan ja heihin voisi ottaa yhteyttä ehkä ihan henkilökohtaisesti ja vaatia anteeksipyyntöä tai korvausta.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön tämmöinen toiminta.
Itse asiassa ei, ellei tarinaa ole keksitty. Ihan laissa lukee, että jos puhuu totta, se ei ole rikos. Tutkin tätä just yhden toisen asian tiimoilta pari viikkoa sitten.
En jaksa kahlata jokaista sivua läpi, joten mitä ovat nämä FB-ryhmät nimeltään johon täällä viitataan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.
Stubbhan on hyvä esimerkki siitä miten sen kiusaajataustan paljastuminen ei vaikuttanut ainakaan millään tavalla negatiivisesti hänen julkisuuskuvaansa, pikemminkin päinvastoin. Mitäköhän tuo kostoa himoitseva tapaus siitä sanoisi jos se oma kiusaaja tekisi saman tempun ja kääntäisi sen kiusaajamenneisyytensä jonkinlaiseksi kasvutarinaksi jolla voisi vain kiillottaa omaa kilpeään?
Sitä kiusaajamenneisyyttä voi käsitellä niin monella eri tapaa ja yleensä se kiusaaja pääsee siitä tavalla tai toisella varsin helpolla. Kostoa haikailevalle kiusatulle taas jää mustapekka käteen, jälleen kerran.
Mistä tiedät, ettei vaikuttanut. Ainakin suosio laski Suomessa. Ainakin olisi tehnyt itsestään naurettavan jos olisi mennyt oikeuteen kunnianloukkauksesta.
Stubbin human interest -tarinat nyt olivat niitä harvoja juttuja jotka eivät sen suosiota alentaneet. Kyllä ne ongelmat olivat ihan muualla, ja ne on kyllä käsitelty moneen kertaan. Ja niin vaan nykyäänkin Stubelo pystyy oikein hyvin esiintymään Hyvänä Ihmisenä ja ties minä s u v a i t s e v a i s t e n arvojen vaalijana ilman että kukaan inahtaakaan sen kiusaajamenneisyydestä.
Hänhän pyysi julkisesti anteeksi, mikä oli suoraselkäinen teko. Moniko kiusaaja tekee saman. Täälläkihän moni kiusaaja sanonut vievänsä asian oikeuteen jos joku sanoisi kiusaajaksi julkisesti.. Sen sijaan että katuisi ja pyytäisi anteeksi kuten Stubb.
Mutta jos asia on todistettavissa, niin se ei ole rikos.
"Kunnianloukkauksessa kyse on aina perättömän väitteen tai vihjauksen esittämisestä toisesta henkilöstä. Tällaisen väitteen totuudellisuus on jälkikäteen tarkistettavissa."
Lähtökohtaisesti oikean tiedon esittäminen ei ole kunnianloukkaus. Tätä on korostanut myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Asiasta löytyy googlella runsaasti tietoa. Myös vauvalla tätä on toisettu ajoittain.
Nettikiusaamisestahan esimeriksi jää ikuisiksi ajoiksi niin vahvat todisteet, että sitä ei pysty väittämään muuksi. Viestit kun ei poistamalla bittiavaruudesta katoa.
Vierailija kirjoitti:
"Stubelo pystyy oikein hyvin esiintymään Hyvänä Ihmisenä ja ties minä s u v a i t s e v a i s t e n arvojen vaalijana ilman että kukaan inahtaakaan sen kiusaajamenneisyydestä."
Ainakin hänen kohdallaan ko. julkisuustaktiikka toimi, vieläpä hyvin. Muista en osaa sanoa. Eikö se edelleenkin tunnu jotenkin ikoniselta vävypojalta...? On itse asiassa erittäin vaikea nähdä sitä kiusaamiseen altista puolta hänessä. Sen hän osaa peittää taitavasti.
Kiusaajat ryhmänä tuntuu jakaantuvan kahteen alaryhmään: toinen on ne joilla on itsellään ongelmia (mt, perhesuhteet, tjsp) ja jotka sitten häiriökäyttäytyvät monella tapaa mukaan lukien kiusaaminen, ja sitten toinen on nämä sosiaalisesti varsin taitavat ja dominoivat yksilöt joille kiusaaminen on yksi tapa korostaa omaa sosiaalista asemaansa ja käyttää valtaa.
Jälkimmäiset ovat yleensä niitä, jotka sitten vanhempana menestyvät työelämässä ja myös sosiaalisesti, ja jotka aikuistuttuaan yleensä osaavat käyttää sitä valtaansa vähemmän suoraviivaisesti. Heille ihmissuhteet ja ihmisten välinen vuorovaikutus eivät ole minkäänlainen ongelma, ja usein se kiusaaminen on heidän näkökulmastaan ollut vain pikkujuttu. Heillähän on ollut paljon ystäviä ja tekemistä, ja se satunnainen kiusaaminen on ollut vain yksi pieni tapahtuma monenlaisten tapahtumien joukossa. Toisaalta heissä on myös tietynlaista kovuutta, eikä heidän minäkuvansa jostain naljailusta tai nimittelystä tai satunnaisesta lyömisestä kärsisi. Tähän ryhmään pystyn Stubbin liittämään ilman minkäänlaisia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullinen ketju. Osa kiusaamisen uhreista tuntuu suoraan sanottuna menettäneen järkensä. Ymmärrän että halutaan oikeutta mutta eihän tämä tällainen johda mihinkään. Joskus on parempi antaa asioiden mennä, ei ne unohdu mutta jos niitä miettii ja miettii, niin ei vapaudu ikinä. Minua hakkasi isäni ja kohteli kaltoin. Vielä vuosia hänen kuolemansa jälkeen raivosin ja halusin oikeutta, kunnes tajusin että sitä en voi saada mistään. En enää. Oli pakko katsoa eteenpäin, yrittää antaa olla ja mieltää itseni muunakin kuin isäni uhrina. Vuodet ja ikä auttaa, elämään löytyy hyviäkin asioita ja haavat arpeutuu jotenkin vaikka ei täysin paranekaan. On kuitenkin paljon asioita, hyviä asioita joita minulla on mutta monella ei. Se on klisee, mutta kuitenkin totta. Yrittäkää jaksaa.
Alkoiko pelottamaan kun pitää ymmärtää kiusaajia
"Kiusaajat ryhmänä tuntuu jakaantuvan kahteen alaryhmään: toinen on ne joilla on itsellään ongelmia (mt, perhesuhteet, tjsp) ja jotka sitten häiriökäyttäytyvät monella tapaa mukaan lukien kiusaaminen, ja sitten toinen on nämä sosiaalisesti varsin taitavat ja dominoivat yksilöt joille kiusaaminen on yksi tapa korostaa omaa sosiaalista asemaansa ja käyttää valtaa."
Aika hyvä jako. Ekoista tulee niitä linnakundeja, tokasta "kiusaamisputkesta" pomoja. Tietenkin nämä ovat karkeita yleistyksiä, mutta on tässä jaossa jotain perääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kävinkin kirjoittamassa oman tarinani ja ilmiannoin kiusaajat fb-profiileineen julki."
Hienoa! Rohkea teko! Yhtä rohkea kuin niillä ensimmäisillä amerikkalaisilla Me too -naisilla. Miten paljon maailma muuttuikaan heidän rohkean ulostulonsa jälkeen...!
Luulen että Sätky alkaa tästä lähtien saamaan säpiä ja säkyy ihan uudella tavalla elämässään.
Kannattaisikohan kalsarikallenkin ryhdistäytyä, niin ehkä tinderissä onnistuisi paremmin.
Sätkyn tarina kirjoitti:
Kävinkin kirjoittamassa oman tarinani ja ilmiannoin kiusaajat fb-profiileineen julki.
Kiusaajani tiesivät että meidän perheessä on vanha ruumiiillinen kuritus käytäntö.
Nicknameltani olin sätky. Koska kiusaajani koko yläasteen ajan sätkäyttelivät minua. Muista se oli myös huvittavaa. Isäni löi minua avokämmenellä kotona. Kiusaajilleni riitti pelkkä nopea käden nosto, niin kavahdin ylös nostettua kättä sätkähtäen. Pelkkä varjon lankeaminen äkillisesti riitti sätkähtämään. Päästin myös rääkäisyn sätkähdyksen lisäksi. Kiusaajat tekivät kaikenlaisia äkillisiä liikkeitä edessäni ja sätkähtelin. Kun välitunneilla ei ollut mitään tekemistä niin muutkin keksivät että mennään sätkyn luokse ja sätkäytetään hänet. Jaa minähän sätkähdin joka kerta. Turha varmaan mainita että sätkähdän edelleen jos joku kohottaa lähelläni käsiä. Sinkoudun sikiöasentoon ja asetan kädet pääni suojaksi.
Oletko ajatellut, että kävisit traumaterapiassa, ettei enää aikuisena tarvitsisi säikkyä/kärsiä asiasta?
Kyllä myös sillä joka haastaa oikeuteen on suuri riski joutua maksumieheksi.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön tämmöinen toiminta.
Kunnianloukkaus on kyseessä silloin, jos loukkaava väite ei ole totta.
Murhaajaa saa sanoa murhaajaksi, raiskaajaa raiskaajaksi ja kiusaajaa kiusaajaksi, jos he todella ovat sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.
Stubbhan on hyvä esimerkki siitä miten sen kiusaajataustan paljastuminen ei vaikuttanut ainakaan millään tavalla negatiivisesti hänen julkisuuskuvaansa, pikemminkin päinvastoin. Mitäköhän tuo kostoa himoitseva tapaus siitä sanoisi jos se oma kiusaaja tekisi saman tempun ja kääntäisi sen kiusaajamenneisyytensä jonkinlaiseksi kasvutarinaksi jolla voisi vain kiillottaa omaa kilpeään?
Sitä kiusaajamenneisyyttä voi käsitellä niin monella eri tapaa ja yleensä se kiusaaja pääsee siitä tavalla tai toisella varsin helpolla. Kostoa haikailevalle kiusatulle taas jää mustapekka käteen, jälleen kerran.
Mistä tiedät, ettei vaikuttanut. Ainakin suosio laski Suomessa. Ainakin olisi tehnyt itsestään naurettavan jos olisi mennyt oikeuteen kunnianloukkauksesta.
Stubbin human interest -tarinat nyt olivat niitä harvoja juttuja jotka eivät sen suosiota alentaneet. Kyllä ne ongelmat olivat ihan muualla, ja ne on kyllä käsitelty moneen kertaan. Ja niin vaan nykyäänkin Stubelo pystyy oikein hyvin esiintymään Hyvänä Ihmisenä ja ties minä s u v a i t s e v a i s t e n arvojen vaalijana ilman että kukaan inahtaakaan sen kiusaajamenneisyydestä.
Hänhän pyysi julkisesti anteeksi, mikä oli suoraselkäinen teko. Moniko kiusaaja tekee saman. Täälläkihän moni kiusaaja sanonut vievänsä asian oikeuteen jos joku sanoisi kiusaajaksi julkisesti.. Sen sijaan että katuisi ja pyytäisi anteeksi kuten Stubb.
Heh. Uskokoon ken tahtoo Stubbin katumuksen ja anteeksipyynnön aitouteen. Pyysi kuitenkin vasta kun asia tuli muilla tavoin ilmi. Väyrysen sanoja lainatakseni, mediapeliä se vain oli. Ja höynät uskoo.
"Kunnianloukkaus on kyseessä silloin, jos loukkaava väite ei ole totta.
Murhaajaa saa sanoa murhaajaksi, raiskaajaa raiskaajaksi ja kiusaajaa kiusaajaksi, jos he todella ovat sitä."
Näin. Totta saa tietenkin aina puhua.
Kävinkin kirjoittamassa oman tarinani ja ilmiannoin kiusaajat fb-profiileineen julki.
Kiusaajani tiesivät että meidän perheessä on vanha ruumiiillinen kuritus käytäntö.
Nicknameltani olin sätky. Koska kiusaajani koko yläasteen ajan sätkäyttelivät minua. Muista se oli myös huvittavaa. Isäni löi minua avokämmenellä kotona. Kiusaajilleni riitti pelkkä nopea käden nosto, niin kavahdin ylös nostettua kättä sätkähtäen. Pelkkä varjon lankeaminen äkillisesti riitti sätkähtämään. Päästin myös rääkäisyn sätkähdyksen lisäksi. Kiusaajat tekivät kaikenlaisia äkillisiä liikkeitä edessäni ja sätkähtelin. Kun välitunneilla ei ollut mitään tekemistä niin muutkin keksivät että mennään sätkyn luokse ja sätkäytetään hänet. Jaa minähän sätkähdin joka kerta. Turha varmaan mainita että sätkähdän edelleen jos joku kohottaa lähelläni käsiä. Sinkoudun sikiöasentoon ja asetan kädet pääni suojaksi.