FB-ryhmissä alettu avautua kouluaikaisista kiusaamisista jopa nimiä mainiten

Aluksi olin innoissani tuosta fb-ryhmästä. Kiusaaminen vaikutti minun elämääni. Kiusatun puolia ei kukaan pidä ja kiusatun puolisoksi ei kukaan halua.

Häpeän että olen mt-ongelmainen, kiusattuna oleminen sai aikaan masennusta, paniikkikohtauksia joista kärsin alituisesti vieläkin vanhemmiten vuosikymmenten jälkeen.

Miten meikä uskaltaa valittaa ja kertoa mitä minulle tehtiin omalla facetunnarilla.

Sen että joka aamu kalsarit nostettiin korviin, että kiveksiin sattui ja kalsarit painuivat pyllyvakoon aiheuttaen omanlaista kipua myös. Se että äidin piti ostaa uusia kalsareita, kun niistä oli mennyt kuminauhat rikki :( Uimahallissa hiertymät kirvelivät alapäässä. Puhumattakaan mustelmista nänneissä joita sai hävetä. Minua yritettiin myös painaa veden alle uimahallissa. Liikuntatunnit oli kauheimpia.

Kiusaajista oli hauskaa vääntää nännejäni. Tein kuulemma hauskoja ilmeitä ja ääniä myöskin.

Tai se kun kirjat paiskottiin aina luokan lattialle ja jouduin ne ylös nostamaan. Se että piponi sisältä löytyi torstaisin kondomi, se oli hauskaa. Joku aina tokaisi: "Ai, se on taas torstai ja huomenna perjantai, kun ####:ltä löytyi piposta kondomi". Hauskinta oli kun kondomi oli joskus käytetty tai saippualla täytetty (toivottavasti).

Kun kiusaajat sitten jäivät myöhemmin luokalleen, niin he odottelivat tuulikaapissa röökiä polttaen.

Minut otettiin vangiksi tuulikaappiin, että myöhästyisin oppitunnilta ja opettaja antaisi minulle rangaistuksen. Minähän sain rangaistuksen ainaisesta myöhästelystä aina maanantaisin.

Minusta olisi nöyryyttävää kertoa näitä asioita omilla kasvoillani, kun en koskaan menestynyt elämässäni ja kiusaajat menestyivät. Mitä heidän puolisonsa sanoisivat tai lapset. Ei minulla ole puolisoa tai lapsia. Kuka nainen nyt työttömän kiusatun miehen huolisi omakseen.

En kyllä kehtaisi mennä tuollaiseen fb-ryhmään. Noloa kaikille osapuolille.

Äitini aina ihmetteli että miksi venyttelen pikkuhousujen kuminauhoja. Hän ottaa tämän puheeksi silloin tällöin vieläkin. Yleensä jouluisin kun vierailen vanhemmilla.

Omasta mielestäni minua kiusataan edelleen naisten taholta ja syrjitään. Minun tinder-yritykset menevät aina mönkään.

Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista lukea noita palstoja. Kiusatuista paljastuu onnettomia, elämäänsä pettyneitä ihmisiä, jotka purkaa katkeruuttaan ympäriinsä. Poistattaisin nuo sivut ihan vaan sen takia, että nämä paljastuksia tekevät ihmiset joutuvat siellä itse naurunalaisiksi.

Kyllä nyt taas pelottaa ja poistatellaan.

Mitä pitäisi pelätä? Että minut tuntevat ihmiset saavat kuulla minun olleen koulukiusaaja? Mielestäni se ei ole ihmisen elämässä suuri rikos tai mainehaitta. Kaikki kanssani koulua käyneet kyllä tietävät millainen olin ja mitä tein, ei siitä mitään uutta paljastu. Enkä ole asiaa mitenkään salannut. Fakta vain on, että minulle kiusaajalle, kiusaaminen ei ole suuri juttu, se oli normaalia nuoren toimintaa. Kiusatuille tapahtumat taas ovat olleet ilmeisesti hyvinkin merkityksellisiä eikä niistä ole päästy yli vieläkään. Se mitä kiusattu kuvaa jatkuvaksi väkivallaksi on minun ja kaverieni silmissä välitunteihin kuuluvaa voimainkoetusta, kisailua, molemminpuolista jäynää ja tämä yksi henkilö otti kaverien välisen kampittelun aina tosissaan vaikka pyöri porukassa mukana. Sori vaan mutta en ymmärrä mitä minun pitäisi pelätä?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.

Stubbhan on hyvä esimerkki siitä miten sen kiusaajataustan paljastuminen ei vaikuttanut ainakaan millään tavalla negatiivisesti hänen julkisuuskuvaansa, pikemminkin päinvastoin. Mitäköhän tuo kostoa himoitseva tapaus siitä sanoisi jos se oma kiusaaja tekisi saman tempun ja kääntäisi sen kiusaajamenneisyytensä jonkinlaiseksi kasvutarinaksi jolla voisi vain kiillottaa omaa kilpeään?

Sitä kiusaajamenneisyyttä voi käsitellä niin monella eri tapaa ja yleensä se kiusaaja pääsee siitä tavalla tai toisella varsin helpolla. Kostoa haikailevalle kiusatulle taas jää mustapekka käteen, jälleen kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, näenkö kohta oman nimeni tuollaisessa loanheittoryhmässä. Minä nimittäin jouduin yläasteaikoina muutamaan kertaan luokanvalvojan puhutteluun kiusaamisen takia.

Opettajille ei ikinä valjennut, että minä reagoin vä.kival.lalla sellaiseen erittäin hienovaraiseen tyttöjenväliseen selkäänpuukotuskiusaamiseen. Ikinä ei tiennyt, puhutaanko minulle tänään ja ollaan kaveria vai käännytäänkö pois ja sitten merkitsevästi minua vilkuillen supatetaan jotain kaverille...

Sittemmin minulla on myös diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja nyt aikuisen järjellä tajuan että osa väk.iva.llanpuuskistani oli tyylipuhtaita melttareita. Mikä ei tietenkään oikeuta v.äkiv.altaa, mutta ehkä selittää.

Sittemmin olen syyllistynyt sellaiseen kiusaamiseen, jonka julmuuden olen vasta paljon myöhemmin ymmärtänyt. Opiskeluaikana minulla oli riitaa yhden sällin kanssa, joten seuraavat kaksi vuotta teeskentelin ettei sitä ole olemassa. Katsoin siis aina läpi jos se oli samassa tilassa, jos se puhui olin kuin en olisi kuullut mitään jne. Tuosta tunnen vieläkin hiukan syyllisyyttä. Aika idiootti ihmishirviö sitä osaa nuori nainen olla.

Onko kyseessä loanheitto, kun kertoo tosiasioita siitä, mitä kiusaaja on tehnyt?

Onhan se loanheittoa, jos asiat kerrotaan vääristellen ja valikoiden. Esimerkiksi jos henkilön jolle vastasit tarinasta jätettäisiin pois se häneen kohdistunut kiusaaminen ja syrjintä olisi kysymys todellakin loanheitosta. Yksi hullu tyttö aina välillä löi meitä vs. yksi Asberger-tyttö jota me kiusattiin välillä löi meitä. Kyllä tuossa aika merkittävä ero on.

Vierailija kirjoitti:

"Jos joku sitten yritti vallankaappausta ja tuli mopoalueelle haastamaan, niin se tyyppi oli se mahdollinen pahempi kiusaaja."

Ahaa. Näinkö se kiusaajan mieli toimii...? Näinkö kiusaajasta mahdollisesti lopulta tuli itsestään se kiusattu?

Tuosta tuli mieleen lapsuudessa eräs tyttö, joka oli muuttanut juuri paikkakunnalle ja oli uusi. Opettaja kertoi oppilaasta meille hyvissä ajoin.

Minä sitten tarjouduin olemaan kaveri. Aluksi olimmekin melkein kuukauden välitunneilla käsikänkkää. Sitten kiusaajaporukka iski silmänsä tyttöön ja alkoivat kiusata tätä. Tuli kesäloma ja en tiedä mitä tapahtui, mutta syksyllä tämä uusi tyttö olikin kiusaajaporukan uusi kuningatar. He alkoivat myöhemmin kiusata minua.

Toisinaan tämä tyttö oli ihan ok minua kohtaan, mutta toisinaan hyvin julma. Hän ikään kuin armahti.

Luulen että siihen vaikutti koko koplan kemiat. Ylasteella olivat röökisakkia ja seksikkäimmät kissat koko koululla. Katselin aina kateellisena miten seksikkäitä olivat. SWIIING :P Minä ihmettelen mitä sinä kesänä oikein tapahtui.

Kiva tyttö oli ja tuskin halusi muuttua kiusaajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön tämmöinen toiminta.

Melko varmasti näin voi olla, onhan pedofiilinkin nimen julkaisemista tullut tuomio.

Älkää siis tehkö, missään nimessä en yllytä. Mutta ymmärrän, kiusattu maksaa pienet sakot, pahimmillaan myös jonkun nimellisen korvauksen. Kiusaajan nimi voi kuitenkin nousta esiin vielä myöhemminkin ja vaikuttaa suhtautumiseen työpaikalla/harrastuksissa tai uuden työn saamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Me toossa lähtökohdaksi otettiin se, että naisen kertomusta lähtökohtaisesti uskotaan. Ja jos seksuaalirikos oli tapahtunut vaikka vuosikymmeniä sitten, se käsiteltiin oikeudessa nyt akuuttina asiana. Eli kyllä oikeuslaitoksetkin voivat halutessaan muuttaa linjauksiaan.

Tunge nyt se "me too" jonnekin, kun se ei liity tähän asiaan. Lisäksi kuuluisimpia #metoo juttuja on Kevin Spaceyn tapaus, jossa mies kertoi miehestä. Niin. Yritä nyt pitää eri maiden (ja mantereiden) lakiasiat ja yleinen ahdistelukeskustelu tästä pois. Yritä.

Jotenkin surullinen ketju. Osa kiusaamisen uhreista tuntuu suoraan sanottuna menettäneen järkensä. Ymmärrän että halutaan oikeutta mutta eihän tämä tällainen johda mihinkään. Joskus on parempi antaa asioiden mennä, ei ne unohdu mutta jos niitä miettii ja miettii, niin ei vapaudu ikinä. Minua hakkasi isäni ja kohteli kaltoin. Vielä vuosia hänen kuolemansa jälkeen raivosin ja halusin oikeutta, kunnes tajusin että sitä en voi saada mistään. En enää. Oli pakko katsoa eteenpäin, yrittää antaa olla ja mieltää itseni muunakin kuin isäni uhrina. Vuodet ja ikä auttaa, elämään löytyy hyviäkin asioita ja haavat arpeutuu jotenkin vaikka ei täysin paranekaan. On kuitenkin paljon asioita, hyviä asioita joita minulla on mutta monella ei. Se on klisee, mutta kuitenkin totta. Yrittäkää jaksaa.

Mitä jos joku ilmoittaa ”hyvänä läppänä” viattoman ihmisen kiusaajaksi nimen kanssa sinne somesivullenne.

Hän joutuu lynkkauksen kohteeksi, menettää pahimmillaan ystävänsä, työpaikat...

Onko reilua?

Tässä keskustelussa taitaa nyt ihan oikeasti olla yksi "kostolla hekumoiva" kirjoittaja, joka puhuu per*eistä ja m*lkkujen nostamisesta esille tosi rivakalla tahdilla, samoja ilmaisuja käyttäen. Ehkä ne kommentit joissa ei ole mitään maailman järkeä kannattaa jättää peukuttamatta ja kommentoimatta. Jos postaa jatkuvasti yhtä ja samaa tai jotain käsittämätöntä fantasiatajunnanvirtaa niin siinä ei ole mitään järkeä edes yrittää keskustella.

Mun täytyy sanoa etten kyllä edes muista kiusaajien nimiä enkä tunnistaisi heitä. Sama ei taida päteä toisinpäin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön tämmöinen toiminta.

Melko varmasti näin voi olla, onhan pedofiilinkin nimen julkaisemista tullut tuomio.

Älkää siis tehkö, missään nimessä en yllytä. Mutta ymmärrän, kiusattu maksaa pienet sakot, pahimmillaan myös jonkun nimellisen korvauksen. Kiusaajan nimi voi kuitenkin nousta esiin vielä myöhemminkin ja vaikuttaa suhtautumiseen työpaikalla/harrastuksissa tai uuden työn saamiseen.

Ja entä jos tämä kiusaajaksi ilmoitettu ei ole kiusaaja? Hän on esimerkiksi kiusattu ja häntä kiusataan laittamalla nimi tällaiselle somesivulle ja keksitään tarinoita. Hänen nimensä tulee sitten esiin myöhemminkin ja vaikeuttaa hänen elämäänsä.

Mistä tietää kuka on oikeasti kiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.

Stubbhan on hyvä esimerkki siitä miten sen kiusaajataustan paljastuminen ei vaikuttanut ainakaan millään tavalla negatiivisesti hänen julkisuuskuvaansa, pikemminkin päinvastoin. Mitäköhän tuo kostoa himoitseva tapaus siitä sanoisi jos se oma kiusaaja tekisi saman tempun ja kääntäisi sen kiusaajamenneisyytensä jonkinlaiseksi kasvutarinaksi jolla voisi vain kiillottaa omaa kilpeään?

Sitä kiusaajamenneisyyttä voi käsitellä niin monella eri tapaa ja yleensä se kiusaaja pääsee siitä tavalla tai toisella varsin helpolla. Kostoa haikailevalle kiusatulle taas jää mustapekka käteen, jälleen kerran.

Mistä tiedät, ettei vaikuttanut. Ainakin suosio laski Suomessa. Ainakin olisi tehnyt itsestään naurettavan jos olisi mennyt oikeuteen kunnianloukkauksesta.

Korjataankohan suomalaisen koululaitoksen tätä pimeää puolta koskaan?

Puhetta on piisannut vuosikymmenet ja toinen toistaan paremmalta kuulostavia kampanjoita on käynnistelty, mutta todellinen tilanne ainoastaan pahenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.

Stubbhan on hyvä esimerkki siitä miten sen kiusaajataustan paljastuminen ei vaikuttanut ainakaan millään tavalla negatiivisesti hänen julkisuuskuvaansa, pikemminkin päinvastoin. Mitäköhän tuo kostoa himoitseva tapaus siitä sanoisi jos se oma kiusaaja tekisi saman tempun ja kääntäisi sen kiusaajamenneisyytensä jonkinlaiseksi kasvutarinaksi jolla voisi vain kiillottaa omaa kilpeään?

Sitä kiusaajamenneisyyttä voi käsitellä niin monella eri tapaa ja yleensä se kiusaaja pääsee siitä tavalla tai toisella varsin helpolla. Kostoa haikailevalle kiusatulle taas jää mustapekka käteen, jälleen kerran.

Mistä tiedät, ettei vaikuttanut. Ainakin suosio laski Suomessa. Ainakin olisi tehnyt itsestään naurettavan jos olisi mennyt oikeuteen kunnianloukkauksesta.

Stubbin human interest -tarinat nyt olivat niitä harvoja juttuja jotka eivät sen suosiota alentaneet. Kyllä ne ongelmat olivat ihan muualla, ja ne on kyllä käsitelty moneen kertaan. Ja niin vaan nykyäänkin Stubelo pystyy oikein hyvin esiintymään Hyvänä Ihmisenä ja ties minä s u v a i t s e v a i s t e n arvojen vaalijana ilman että kukaan inahtaakaan sen kiusaajamenneisyydestä.

Antakaa anteeksi rokulle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Parempi että yksi kärsii kuin kymmenen."

Tähän perustuu ns. hiljaisten enemmistöjen olemassaolo. Kiusaaja tietää sen. Laskelmoi senkin varaan.

Koulun entisenä nahkatakkisena koviksena voin todeta tän oikeaksi.

Harva uskaltaa lähteä tappelemaan kun vähän tönii rinnuksista tai paiskaa koulukirjat koulun käytävälle.

Pelon ilmapiiri tuo rauhan. Mä väitän että mun aikana kuitenkin tapahtui vähemmän kiusaamista kuin jos joku muu olisi ollut koulun nahkatakkina.

Toki kiusasin, mutta en ollut mikään sadisti.

Pidin kaikkia varpaillaan. Suurin osa ei uskaltanut koskaan tulla parkkipaikalle ottamaan yhteen. Siihen kovikset aina luottaakin ja jos uskaltaa niin pitää muistaa että ne pelkää aina eniten, koska kovis on auktoriteetti.

Kun pistät tupakan palamaan koulun käytävällä ja käännät päätä hidastettuna ja kurkkaan aurinkolasien alta poikia silmiin, niin ne kääntää katseen maa-han.

Ne katsoo maa-han alistuneena.

Kiusattujen kannattaisi aina muistaa että aina on joku pahempi kiusaaja olemassa ja kiusaamista nyt vaan tapahtuu. Tämä nyt oli vain tällainen hyvän kiusaajan ulostulo ja kannanotto.

Kyllähän minä mielellään tönin ja paiskoin kirjat maahan vastaantulijoilta jos ei otettu turvaetäisyyttä. Se loi pelkoa ja pelko on yleistä rauhaa. Jos joku sitten yritti vallankaappausta ja tuli mopoalueelle haastamaan, niin se tyyppi oli se mahdollinen pahempi kiusaaja.

Mun tehtävänä oli oman hallitusaikakautena ylläpitää kohtuullista rauhaa itselle, nahkatakkijengilleni ja yleisesti muillekin. Olin aika kiva kiusaaja lopulta kuitenkin.

Saat anteeksi Roku.

Muistan kun joku päätti viedä minut vessaan pesulle, niin sinä tulit nahkatakkiritareinesi apuun. Totesit että olen sinun omaisuuttasi ja päätit kiusata ensin kiusaajaani. Upotit hänen päänsä vessaan ja vedit minun nähteni. Kiitos siitä. Kiitos myös siitä että minun pääni vain huuhdeltiin vesihanan alla.

Olit paras kovis ja johtaja. Pahempiakin Rokuja olisi voinut olla siihen aikaan Riksussa.

Vierailija kirjoitti:

Korjataankohan suomalaisen koululaitoksen tätä pimeää puolta koskaan?

Puhetta on piisannut vuosikymmenet ja toinen toistaan paremmalta kuulostavia kampanjoita on käynnistelty, mutta todellinen tilanne ainoastaan pahenee.

Kiusaaminen kuuluu ihmisen luontaiseen laumakäyttäytymiseen. Sen juuret myös kierolla tavalla tulee ilmi kristinuskossa, jossa vapahtaja joutuu kaikkien kiusattavaksi ja syytteeseen.

Ainoa toimiva tapa on antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelota. Itse olen kouluaikaiset tapahtumat jo unohtanut, niillä ei ollut minulle suurta merkitystä. Seuraan nyt mielenkiinnolla miten vastapuoli yrittää ryvettää mainettani ja ketkä paikkakunnalla osallistuvat asiaan. Minulla on rahaa viedä asia oikeuteen ja oikeastaan nautin pienestä kiistelystä. Työnhausta ei ole minulle ongelmaa, koska työllistän itse n. Sata ihmistä paikkakunnallamme.

Tämä on muuten hyvä näkökulma. Jos kiusaajan luonne ei ole mihinkään muuttunut, hän voi aivan aidosti nauttia mustamaalauskampanjasta ja käräjille menosta -ja kiusatun väistämättömästä häviöstä.

Tällä loanheittokampanjalla kiusaaja voi vain hävitä. Vähintäänkin itsekunnioituksensa, todennäköisesti muidenkin kunnioituksen ja pahimmassa tapauksessa oikeudenkäyntikulut.

Kiusatut eivät ole koskaan kasvaneet aikuisiksi. Kiusaajasi oli lapsi, joka ei ehkä tajunnut mitä teki.. sinä olet nyt aikuinen, aikuisen pitäisi tajuta, ettei lapsilta voi edellyttää aina järkevää, lainmukaista käytöstä.

Kiusatut voisivat nyt vaan yrittää päästä irti tällaisista yläasteaikaisista jutuista ja jatkaa elämäänsä. Paras tapa näyttää kiusaajille on elää hyvää elämää ja menestyä, sikäli mikäli heitä edes kiinnostaa. Älä sinäkään kiusattu tuhlaa enää yhtään aikaasi heidän miettimiseen. Yläaste oli paska jakso elämässä ja nyt vain eteenpäin elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkseni esim. Stubb on reilusti ja rehdisti myöntänyt olleensa koulukiusaaja, kun asia tuotiin julkisuuteen. Taisi pyytää tekojaan anteeksikin. Loppujen lopuksi hän pääsi näin vähemmällä kuin jos olisi ryhtynyt kiistämään väitteet, lähtemään jopa oikeustielle.

Stubbhan on hyvä esimerkki siitä miten sen kiusaajataustan paljastuminen ei vaikuttanut ainakaan millään tavalla negatiivisesti hänen julkisuuskuvaansa, pikemminkin päinvastoin. Mitäköhän tuo kostoa himoitseva tapaus siitä sanoisi jos se oma kiusaaja tekisi saman tempun ja kääntäisi sen kiusaajamenneisyytensä jonkinlaiseksi kasvutarinaksi jolla voisi vain kiillottaa omaa kilpeään?

Sitä kiusaajamenneisyyttä voi käsitellä niin monella eri tapaa ja yleensä se kiusaaja pääsee siitä tavalla tai toisella varsin helpolla. Kostoa haikailevalle kiusatulle taas jää mustapekka käteen, jälleen kerran.

Mistä tiedät, ettei vaikuttanut. Ainakin suosio laski Suomessa. Ainakin olisi tehnyt itsestään naurettavan jos olisi mennyt oikeuteen kunnianloukkauksesta.

Niin. julkisuuden henkilönä Stubbin kannatti tehdä tuosta kiusaamisasiasta ennemmin sellainen julkisuuskuvan kiillotusprojekti, minkä aikana saattoi esiintyä parannuksen tehneenä ja asiasta oppineena henkilönä. Jollekin muussa asemassa olevalle se paras vaihtoehto on sitten oikeusjuttu, jolla voi ennen kaikkea osoittaa ettei siedä maineensa mustaamista, ja lisäksi saa korvaukset ja entiselle kiusatulle joka nyt yrittää kostaa maineen henkilönä joka on saanut oikeudessa tuomion pahanpuhumisestaan. Kukin valitsee sen parhaan strategian itselleen, ja yleensä se joka eniten häviää on se kostoa hakenut entinen kiusattu.