Miten lopettaisit kiusaamisen, jos olisit yläkoulun opettaja? Kerro konkreettisia tekoja, joita tekisit?

Oikeasti kiusaaminen loppuisi, jos koulun metodit kiusaajan ja kiusatun kesken vaihdettaisiin päiksäin.

Kiusaaja saisi noin ison uhan ja vanhemmat uupuisivat loputtomiin koulussajuoksemisiin. Kyllä tulisi kuria.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi juoksuttaa kiusaajan vanhempaa vaikeisiin aikoihin ja usein tapaamisissa.

Seuraavaksi uhkailtaisiin koulukodilla/sijoittamisella.

Yksi mahdollisuus olisi kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun. Pienluokka olisi vielä parempi. Sillä olisi uhka jatko-opintomahdollisuuksista.

Sitten vielä psykologit kehiin. Diagnoosit olisi loppuiän jossain kannassa.

Yleensäottaen kiusaaminen loppuisi, jos koulu siirtäisi kiusattuun kohdennetut toimenpiteet kiusaajiin.

Pienluokan uhka olisi paremmille perheille punainen vaate. ”Meidän poika ei tarkkikselle mene”

Olen lukenut ketjua ylimalkaisesti, esiin on noussut että muutamat vaikeat tapaukset "sotkevat koko homman". No, jos minä saisin päättää, siten että tarvittaessa myös lakeja muutettaisiin, tekisin homman näin:

Koulurakenne muodostuu kahdesta portaasta:

1) Normaaliin koulutyöhön soveltuvat

2) Erikoiskohtelua tarvitsevat

Näille kategorioille on omat koululaitoksensa erillään toisistaan. Siirtoja näiden välillä tehdään tarpeen mukaan.

Tämä järjestely takaa että suurin osa nuorista saa käydä koulunsa rauhassa.

Nyt kun 1) on saatu siivottua vaikeista tapauksista, tarvitaan siellä vielä pehmeämpiä toimia näkymättömän kiusaamisen estämiseksi. Täta vastuuta siirtäisin enemmän oppilaille itselleen - jokainen joka havaitsee kiusaamista lakkaa kaveeraamasta kiusaajan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut ketjua ylimalkaisesti, esiin on noussut että muutamat vaikeat tapaukset "sotkevat koko homman". No, jos minä saisin päättää, siten että tarvittaessa myös lakeja muutettaisiin, tekisin homman näin:

Koulurakenne muodostuu kahdesta portaasta:

1) Normaaliin koulutyöhön soveltuvat

2) Erikoiskohtelua tarvitsevat

Näille kategorioille on omat koululaitoksensa erillään toisistaan. Siirtoja näiden välillä tehdään tarpeen mukaan.

Tämä järjestely takaa että suurin osa nuorista saa käydä koulunsa rauhassa.

Nyt kun 1) on saatu siivottua vaikeista tapauksista, tarvitaan siellä vielä pehmeämpiä toimia näkymättömän kiusaamisen estämiseksi. Täta vastuuta siirtäisin enemmän oppilaille itselleen - jokainen joka havaitsee kiusaamista lakkaa kaveeraamasta kiusaajan kanssa.

Aloituksessa kysyttiin konkreettisia juttuja, joita ihan todellisuudessa ope voi tehdä. Mikä pointti on kirjoitella tällaisia fantasioita? Tuo on kuin jonkin dystooppisen scifi-romaanin alkutilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi juoksuttaa kiusaajan vanhempaa vaikeisiin aikoihin ja usein tapaamisissa.

Seuraavaksi uhkailtaisiin koulukodilla/sijoittamisella.

Yksi mahdollisuus olisi kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun. Pienluokka olisi vielä parempi. Sillä olisi uhka jatko-opintomahdollisuuksista.

Sitten vielä psykologit kehiin. Diagnoosit olisi loppuiän jossain kannassa.

Yleensäottaen kiusaaminen loppuisi, jos koulu siirtäisi kiusattuun kohdennetut toimenpiteet kiusaajiin.

Pienluokan uhka olisi paremmille perheille punainen vaate. ”Meidän poika ei tarkkikselle mene”

Pienluokilla ei ole tilaa ja jos olisikin, niin oppilasta ei voi siirtää ilman huoltajan suostumusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen puhuttelu täyttää kasvatuskeskustelun piirteet. Huoltajalle täytyy ilmoittaa kasvatuskeskustelusta etukäteen ja hänelle täytyy antaa mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun eli se ei käytännön syistä voi tapahtua esim. samana päivänä.

Lyhyen puhuttelun voi toki pitää ilman etukäteisilmoitusta, mutta jälkikäteen siitäkin pitää lain mukaan ilmoittaa huoltajalle. Joka kerta.

Tämähän kuulostaa jo hyvältä. No lyhyt puhuttelu kiusaajalle joka päivä kun kiusaamista tapahtuu, ja aina ilmoitus huoltajalle joka kerta kuten kuuluukin, ja ilmoituksen mukana aina kutsu pidempään kasvatuskeskusteluun. Alkaisi huoltajallakin motivaatio nousta jälkikasvunsa kasvatukseen kun harva se päivä pitäisi ravata koululla - jos ei tule paikalle niin sitten lasu. Jos opettajan työaika ei riitä jatkuviin kasvatuskeskusteluihin niin palkataan koululle lisää henkilökuntaa.

Nykyajan huoltajat eivät enää suostu tulemaan koululle. Eikä heitä voi siihen pakottaa. Lastensuojelua ei oikeasti kiinnosta. Lapsen tilanteen tätytyy olla ihan katastrofaalinen ja vaatia kiireellisiä toimia, jotta lastensuojelu liikahtaa. Siellä on porukkaa ihan liian vähän.

Kouluni oppilaista 90% on koulukyytien varassa. Mitään keskusteluja ei siksi voi ilman erityisjärjestelyjä tehdä koulupäivän jälkeen. Huoltaja voi kieltää lasta jäämästä. Koulupäivän aikana taas ei ole lukujärjestyksestä johtuen yleensä sellaista hetkeä, jolloin tuon puhuttelun voisi pitää. Kasvatuskeskusteluista tulee ilmoittaa huoltajille etukäteen ja heillä tulee olla mahdollisuus osallistua.

Korjatasnpas nyt muutama aivop###u liittyen lastensuojeluun, jota ei kiinnosta. Kun ilmoitus tulee, ollaan yhteydessä vanhempiin, käydään sisältö läpi, tarjotaan aikaa keskusteluun ja tarjotaan palveluita. Ellei ole tapahtunut jotain rikollista tai henkeä uhkaavaa, perheellä on mahdollisuus kieltäytyä kaikista palveluista. Jos lapsen henki tai terveys on uhattuna, voidaan tehdä kiireellinen sijoitus. Kiusaamiseen syyllistyminen ei täytä tätä kriteeriä. Huostaanottoa ei myöskään voida tehdä sosiaaliviranomaisen päätöksellä, jos huoltajat vastustavat. Silloin oikeudessa päätetään huostaanotosta. Mitäpä itse arvelette, onko tuomarin mielestä kiusaaminen riittävä peruste huostaanottoon..?

Muistuttaisin, että korvausvelvollisuudessa ei ole ikärajaa. Järjestäisin kiusatuille - toki sinne saisi muutkin tulla  jonkinlaisen tilan, missä voisi olla valvotusti, eikä pakotetettaisi kaikkia ulos - pakotetaanko vielä nykyään? Tässä tilassa ei jäisi pimeitä kulmia, missä voi kiusata. Voisiko olla jotain luotettavia tukioppilaita mukana? Toki tiedän, että tukioppilaatkin voivat tosiasiassa olla piilokiusaajia, joten tässä olisi oltava tarkkana. 

Valvontakameroita koulun joka nurkalle - ehkä myös feikkejä, ja isosti tiedottaminen niistä. Lasu kiusaajista. Yksi iso asia on, että isotuloisten ahteria ei pidä nuolla. Heidän lapsille samat säännöt kuin muillekin! Vanhemmathan saavat normaalisti tulla valvomaan koulutyötä, joten kutsuja vanhemmille katsomaan hommaa. Yksi keino olisi palkata enemmän avustajia, vaikka sitten työkokeiluun tai palkkatuella. Ehkä olisi paikallaan joku yhdistys, joka oikeasti estäisi koulukiusaamista, eikä vain keräisi rahaa. Tämä yhdistys järjestäisi palkkatuella lisäsilmäpareja valvomaan kouluja. 

En mitenkään, heikot sortukoot jne, niinhän se tässä maassa menee muutenkin niin oppikoot jo nuorena niin ehkä sitten pärjäävät paremmin. Ihmiset nyt on maapallon alinta roskaa.

Kiusaamisen juuret on vallan pönkittämisestä.

Jos minä kiusaan sinua, niin sinä olet alempi.

Kyse on sosiaalisista hierarkioista. Siksi kiusaajilla on kavereita. Ei kannata pyrkiä kaveeramaan kiusatun kanssa, jos ei itse halua kuulua paarialohkoon.

Jos tuon pystyy murtamaaan, niin sitten ei ole kiusaamista.

Nyt ainut mahdollinen keino on tehdä kiusaajan ja kiusaajan perheen elämä vaikeaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja siirtyy sisäoppilaitokseen, jossa myös asuu illat ja on yöt. Vanhemmat saavat vierailla ja samalla kertoa mitä muuttavat kasvatuksessaan. Jos vanhemmat eivät tee mitään, yhdyskuntapalvelua.

Mistäs löydät tällaisen sisäoppilaitoksen? Niitä ei Suomessa montaa ole. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vänkää vastaan tämä keskustelun aloittaja. Haluaako hän oikeasti neuvoja vaiko vain esittää, miten ylimaallisen vaikeata hänen työnsä on?

En ole vängännyt lainkaan vastaan vaan kertonut, että ehdotetut keinot ovat jo käytössä. Siitä huolimatta kiusaamista tapahtuu joskus ja siitä opettajia syyllistetään. Olen pyytänyt kertomaan, mitä ovat ne tähän mennessä kokeilemattomat keinot, joilla opettaja saa kaiken kiusaamisen loppumaan - sitä kun äänekkäästi vaaditaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi ap vänkää, että näitä ehdotuksia toteutetaan jo. Eihän toteuteta. Meillä kiusaaminen lakaistiin maton alle, koskaan ei kiusaajien vanhempiin otettu yhteyttä. Paitsi kerran, kun sanoin kiusaajalle pahasti takaisin, että minä jouduin pyytämään anteeksi ja kiusaajani äiti kutsuttiin koululle juttelemaan, kun niin pahasti sanoin. Meinasin saada jälki-istuntoa, mutta sekin lakaistiin maton alle.

Miten niin ei toteuteta? Meillä toteutetaan. Niissäkin kouluissa, joissa mainittuja keinoja käytetään, esiintyy kiusaamista.

Ap

Tosiasiassahan monet vanhemmat helpottuu kuultuaan oman lapsensa olevan kiusaaja. Sehän tarkoittaa, että omaa lasta ei ainakaan kiusata ja ei ihan äkkiä uskalletakaan, koska on jo nostanut asemaansa valtahierarkiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yläkoulun äikän ope, ja minun metodini on simppelisti: leikki. Kiusaaminen on yhteisön kieroutuma, ja se pitää oikaista yhteisössä, ei millään koulupsykologilla.

Leikitän uusia seiskojani paljon syksyllä koulun alkaessa: ihan perinteisiä seuraleikkejä piirissä. Tai jopa piilosta koulun käytävillä iltapäivän myöhäisenä tuntina. Myös teetän paljon kontaktiharjoituksia vaihtuvilla pareilla, pienten sketsien tekoa ja improilua jne. Hion ryhmästä sellaisen, että kaikilla on hauskaa olla siinä. Ryhmä, joka nauraa yhdessä, ei yleensä kiusaa.

Leikki jatkuu pieninä hengähdystaukoina myös ylemmillä luokillani, mutta lisäksi käymme paljon keskusteluja ja teetän pieniä projekteja vaihtuvissa kokoonpanoissa, joista pidän kirjaa. Oppilaat tottuvat toisiinsa ja toistensa tiettyyn läheisyyteen työskentelyssä. (Huom. tämä oli siis ennen korona-aikaa!)

Koulussa pitäisi paljon enemmän työskentelyn kautta yhdistää oppilaita toisiinsa, eikä niin että kokoonnutaan kuuntelemaan luentoa tai enintään on jokin työpaja. Yhteistyön pitäisi nivoutua jokaiseen päivään.

Kuvaat opettajan perustyötä, jota tehdään aina, ei vastaus kysymykseeni. Kiusaamista tapahtuu kaikesta tuosta huolimatta.

Ap

Minun mielestäni tässä oli jo jotain ekstraa ja paljonkin ajatusta. Tuntuu, että Ap torjuu kaiken ja haluaa osoittaa, että opet ei voi tehdä enempää.

Päinvastoin. Olen valmis tekemään enemmän, kunhan joku kertoo minulle, mitä se on. Yhtäkään uutta keinoa ei ole ketjussa mainittu. Miksi se on niin vaikea uskoa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yläkoulun äikän ope, ja minun metodini on simppelisti: leikki. Kiusaaminen on yhteisön kieroutuma, ja se pitää oikaista yhteisössä, ei millään koulupsykologilla.

Leikitän uusia seiskojani paljon syksyllä koulun alkaessa: ihan perinteisiä seuraleikkejä piirissä. Tai jopa piilosta koulun käytävillä iltapäivän myöhäisenä tuntina. Myös teetän paljon kontaktiharjoituksia vaihtuvilla pareilla, pienten sketsien tekoa ja improilua jne. Hion ryhmästä sellaisen, että kaikilla on hauskaa olla siinä. Ryhmä, joka nauraa yhdessä, ei yleensä kiusaa.

Leikki jatkuu pieninä hengähdystaukoina myös ylemmillä luokillani, mutta lisäksi käymme paljon keskusteluja ja teetän pieniä projekteja vaihtuvissa kokoonpanoissa, joista pidän kirjaa. Oppilaat tottuvat toisiinsa ja toistensa tiettyyn läheisyyteen työskentelyssä. (Huom. tämä oli siis ennen korona-aikaa!)

Koulussa pitäisi paljon enemmän työskentelyn kautta yhdistää oppilaita toisiinsa, eikä niin että kokoonnutaan kuuntelemaan luentoa tai enintään on jokin työpaja. Yhteistyön pitäisi nivoutua jokaiseen päivään.

Kuvaat opettajan perustyötä, jota tehdään aina, ei vastaus kysymykseeni. Kiusaamista tapahtuu kaikesta tuosta huolimatta.

Ap

Minun mielestäni tässä oli jo jotain ekstraa ja paljonkin ajatusta. Tuntuu, että Ap torjuu kaiken ja haluaa osoittaa, että opet ei voi tehdä enempää.

Päinvastoin. Olen valmis tekemään enemmän, kunhan joku kertoo minulle, mitä se on. Yhtäkään uutta keinoa ei ole ketjussa mainittu. Miksi se on niin vaikea uskoa?

Ap

Et ole tainnut kokeilla kiusattuun kohdennettuja toimenpiteitä kiusattuun.

Ja kiusaajaa pitää valvoa välitunnilla, ei kiusattua.

Siinäkin te teette virheen.

Äikän opena olisi kyllä mukavaa vaan leikittää ja ryhmäyttää jokaista päivän oppilasryhmää, mutta opetussuunnitelmanmukaiset sisällötkin pitää opettaa, joten äikäntunteja ei voi pyhittää vain leikille. Arviointi pitää kuitenkin perustaa oppimisesta annetuille näytöille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusatun yläkoululaisen terveiset opelle:

- jos kuulet, että kenelle tahansa lapselle sanotaan jotain rumaa, puutu. Se ei ole koskaan kaverien keskinäistä läpänheittoa. Sano joka kerta rauhallisesti ja jämäkästi, että "hei, tuo ei ole ok puhetta". Teet selväksi, että et tue sellaista käytöstä.

- jos puutut esim. yhden lapsen kännykän käyttöön tunnilla, puutu aina myös kaikkien muiden. Ole tasapuolinen äläkä suosi oppilaita. Et voi tietää lasten keskinäisiä hierarkioita. Älä koskaan nöyryytä oppilaita muiden edessä tai naura kenellekään. Puhuttele huonosta käytöksestä aina kahden kesken ja kuuntele kaikkia osapuolia. Muuten mahdollistat kiusaamista ja luot hierarkioita jos eri ihmisillä on eri säännöt. Neuvot pätevät mihin tahansa esimiestyöhön, sillä ope on luokkansa pomo.

Näillä pienillä empatian eleillä saat ope jo tosi paljon aikaan ja luot toivoa niille joiden elämä on ainaista selviytymistä ja yksinäisyyttä.

Hyvin sanottu! Ap, kysyit millainen asenne opella vähentää kiusaamista: näillä pääset jo pitkälle.

Valitettavan yleistä tuo että opella on suosikki ja inhokki ja inhokki voi nolata, mikä kannustaa oppilaita kiusaamaan.

Totta, varmasti joillakin on. Minä olen saanut oppilailta kiitosta, myös kirjallisesti, siitä, että minulla ei ole minkäänlaista suosikkijärjestelmää. Siltikin joskus joku kiusaa ja joku tuntee itsensä kiusatuksi.

Ap

Ap:n kannattaa juoksuttaa kiusaajien vanhempia koululla kahdesti viikossa.

Vanhemmat ei tykkää siitä ja rupeavat komentamaan lapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kannattaa juoksuttaa kiusaajien vanhempia koululla kahdesti viikossa.

Vanhemmat ei tykkää siitä ja rupeavat komentamaan lapsiaan.

Miten juoksutat, kun vanhempia ei voi koululle pakottaa?

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja vaihtaa aina automaattisesti koulua.

Mitäpä, jos kaupungissa on vain 1 yläkoulu? Subjektiivinen oikeus on kuitenkin opiskella, nyt jopa 18-vuotiaaksi.