Lue keskustelun säännöt.
Missä tilanteessa tajusit, että työyhteisösi on oikeasti p*ska?
12.02.2021 |
Olen pitkään kärsinyt työtiimissä, jossa on huono ilmapiiri ja tiimin esimies on todella haastava. Minulla on ollut tiimissä alusta asti kurja, ulkopuolinen ja kiusattu olo. Tilanne on vain pahentunut ajan saatossa, kun minut on jätetty kutsumatta tiimipalavereihin, työhön liittyviä tärkeitä tietoja pimitettiin, minua arvostellaan asiakkaiden kuullen jne. Kiusaamista on yritetty selvittää kolmannen tahon kanssa, mutta siitä ei ole ollut apua.
Olen yrittänyt parhaani mukaan olla osa tiimiä, vaikka se on ollut raskasta. Tiimissämme on ollut suuri vaihtuvuus. Aina, kun joku työntekijä on lähtenyt (vaihtanut työpaikkaa, lähtenyt väliaikaisesti opiskelemaan jne), on tiimissä kerätty rahaa lahjaa varten. Lahjarahoilla on sitten ostettu hierontalahjakortteja ja vastaavia. Olen itsekin osallistunut noihin keräyksiin, koska en ole halunnut vaikuttaa ilkeältä ja antaa lisää vettä myllyyn kiusaajille. Jäin jokin aika sitten äitiyslomalle ja tiimi ei muistanut minua mitenkään. En saanut mitään lahjaa, en korttia enkä edes viestiä perään, että mukavaa äitiyslomaa. Toki olen tiennyt, että tiimissä ei ole mikään hyvä henki, mutta tästä tajusin, kuinka epätoivotuksi tunnen itseni tiimissä.
Millaisia kokemuksia teillä muilla on tullut vastaan? Missä tilanteessa tajusit, että työyhteisösi on oikeasti p*ska?
Ap
Kommentit (49)
Kun jouduin kiusatuksi ja sitä selitettiin sillä, että toiset ovat kateellisia kun taloon tulee kaunis, nuori ja osaava nainen. Ei lämmittänyt tuo reagointi, kun asiaan ei puututtu mitenkään.
Oli aivan hirveä työpaikka. Onneksi ei ollut ensimmäinen työpaikkani, niin tiesin että työpaikat voivat olla erilaisia. Vinkkinä Ap, ettei tuollaiseen paikkaan kannata jäädä. Ei ne asiat muutu, vaan luultavasti äitiyslomasi jälkeen jatkuisi samanlaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porukkaa ympärillä uupui, mutta juurisyihin ei puututtu. Moni oli kuukausia poissa ja tuli tekemään puolikasta 6-12 kk ajaksi. Uupuneita oli siis useita. Sijaisia ei palkattu.
keskikokoisessa työpaikassa oli ollut 10 vuoden aikana kymmenet kolmikantaneuvottelut työterveydessä, kun ihmiset voivat huonosti/oli burn outia yms. työnantajan mielestä vika oli siinä, että työntekijät eivät jaksaneet tarpeeksi. ei tarvitse varmaan sanoa, että irtisanouduin heti, kun sain toisen työpaikan. paljon kuvastaa sekin, että esimieheni haukkui tuon uuden työni ja kuvaili, kuinka mitätön kyseinen työ on ja enkö parempaa saanut. törmäsin kerran kaupassa esimieheen myöhemmin, ei suostunut edes tervehtimään, kun irtisanoutumiseni ärsytti niin paljon.
kun itkin lähes joka päivä töistä kotiin tullessa
Seksuaalinen häirintä joka törkeimmillään sammuneen ihmisen kopelointia. Sille nauretaan ja tekijöitä suojellaan. Muutenkin naisten aliarviointi ja suoranainen lehmittely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työskentelin työpaikassa, jossa oli monta tiimiä. 7 henkilön tiimissä oli todella huono ilmapiiri, tiimiesimies oli suoraan sanottuna hirveä. Puolessa vuodessa 7 henkilön tiimistä jäi 4 vakkaria pois: 2 irtisanoutui (toinen tyhjän päälle, vaikka alallamme on vaikea työtilanne ja kukaan ei haluaisi luopua vakituisista työpaikoista), 1 lähti opintovapaalle (ei tiennyt, tuleeko takaisin) ja minä päätin aikaistaa perhehaaveita, jotta pääsin pois. Otin tuon irtisanoutumisasian esille ylimmän johdon kanssa, kun kävimme läpi huonoa työilmapiiriä. Johdosta ei ollut mitään reagoimisen aihetta, kun tiimistä yli puolet lähtee. Minusta ei ole mitään sattumaa tai pikkujuttu, jos töiden ollessa kiven alla yhdestä tiimistä lähtee lyhyessä ajassa yli puolet porukasta pois. En tiedä miten töissä nyt menee ja olen nauttinut ihan hurjasti, kun ei tarvitse olla tuollaisessa tiimissä. Toivon todella, että hoitovapaan loppuessa löytyy viimeistään uusi työpaikka.
Pomo oli ihka, aito psykopaatti. Verkkokalvoille on etsautunut ikuisesti näky kuinka tuli istuman eteeni sen jälkeen kun oli aiheuttanut mulle harmia ja olin sen johdosta surullinen. Se lasittunut katse, mikä oli orgasmin partaalla sadistisesta mielihyvästä toisen ahdingosta, suu hieman raollaan ikään kuin oli vaikea hengittää sen "orgasmin" aikana, hyvä ettei kuola valunut. Tuo näky on sairainta mitä olen eläessäni nähnyt.*Puistatus* ja ei, ei ole ikävä sinne hullujenhuoneelle takaisin missä 60 % työntekijöistä oli luonnhäiriöisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa kun alettiin kytätä työaikaa minuutin tarkkuudella normaalissa toimistotyössä, jonka ei todella tarvitse olla minuutin päälle. Esim. jos olit tehnyt 1 minuutin liian vähän töitä kuukaudessa niin esimies otti puhutteluun. Puhuttelussa todettiin että "Tämä on tosi hyvä työpaikka, kannattaa olla varovainen". Pelon ja uhkailun ilmapiiriä. Pomot vittuilivat hyvin tehdystäkin työstä. Ilmankos moni sieltä lopettikin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Pomo oli ihka, aito psykopaatti. Verkkokalvoille on etsautunut ikuisesti näky kuinka tuli istuman eteeni sen jälkeen kun oli aiheuttanut mulle harmia ja olin sen johdosta surullinen. Se lasittunut katse, mikä oli orgasmin partaalla sadistisesta mielihyvästä toisen ahdingosta, suu hieman raollaan ikään kuin oli vaikea hengittää sen "orgasmin" aikana, hyvä ettei kuola valunut. Tuo näky on sairainta mitä olen eläessäni nähnyt.*Puistatus* ja ei, ei ole ikävä sinne hullujenhuoneelle takaisin missä 60 % työntekijöistä oli luonnhäiriöisiä.
Oliko tuoli märkänä pomon jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-mun työtä haukuttiin asiakkaiden kuullen (vaikka siis asiakkaat olivat työhöni tyytyväisiä)
-työkaveri kyseenalaisti esimiehille moneen otteeseen, miksi minut on valittu (taakseni jäi varasijalle työyhteisölle tuttu henkilö, sekös tympi monia)
-erikoisosaamistani meidän ammattialalta vähäteltiin, vaikka muissa työporukoissa sitä oli arvostettu
-selän takana jauhettiin aina työkavereista, jotka eivät olleet paikalla. ei tarvitse olla tyhmä arvatakseen, että mustakin jauhettiin pashaa, kun olin poissa
-jos menin paikalle, ei tervehditty ja jos menin työkaverin viereen istumaan, niin vaihtoi paikkaa
-tärkeitä työpalavereita sovittiin vapaideni/lomieni ajaksi, jotta en pääsisi mukaan (tyyliin palaveri sovittiin maanantaille, jos olin töissä vasta tiistaina)
-minulle ei kerrottu, mitä palavereissa oli päätetty, vaikka nuo päätökset vaikuttivat työhöni. luin jälkikäteen firman ulkoisesta tiedotuksesta, mitä olivat sopineet.
-kun otin asian esille, kaikki kielsivät jyrkästi käyttäytyneensä mitenkään ikävästi "mitään en oo tehny" ja "en muista käyttäytyneeni noin, niin sitä ei oo tapahtunu" olivat yleisimmät perustelut
-esimies ei koskaan kehunut mistään. jos oli joku projekti, jossa en ollut mukana, muisti kehua kuinka ammattitaitoisia kaikki _juuri_ tässä projektissa mukana olleet olivat
-kun yritin saada apua työpaikan tilanteeseen, työkaveri ehdotti ratkaisuksi mulle masennusdiagnoosin hankkimista ja sairauslomaa (eihän ongelma sillä ratkea, että olisin jäänyt saikulle enkä ollut masentunut)
= kuvotustani tuota työpaikkaa kohtaan ei voi sanoin kuvailla. itkin helpotuksesta, kun pääsin vihdoin pois.
Väliportaan esimiehenä on henkilö, joka ei selvästi hommaan sovellu. Jaksaa korostaa esimiesasemaansa ja osaamistaan, vaikka pohjakoulutus ei ole kovin kaksinen. Ulkopuolisille on sellainen hymyilevä keski-ikäinen täti, työyhteisön sisällä totuus on toinen. Pitää osaamistaan erinomaisena ja suuttuu, jos joku kyseenalaistaa hänen työnsä tai esittää kritiikkiä. Kieltää työyhteisössä olevan ongelmia ja ei siksi esimerkiksi puutu kiusaamiseen, koska "eihän sitä ole". Oikeasti itse on pahin kiusaaja. Suosii samanmielisiä alaisia, mutta pitää itseään oikein tasapuolisena ja reiluna esimiehenä. Hänen kanssaan samassa tiimissä työskentely on suoraan sanottuna s**tanasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi pitänyt tajuta jos työpaikkaan tullessa. Työskentelen alalla, jossa on aika tasaisesti naisia ja miehiä. Isossa työyhteisössä oli 4 miestä ja kymmeniä naisia. Arvaatte varmaan, millaisia naisvaltaisen työpaikan "lieveilmiöitä" työyhteisössä oli...
Yksikin mätä omena riittää tuhoamaan hyvänkin työpaikan hyvän ilmapiirin. Kokemusta on. Ja tässäkin asiassa pätee se, ettei se hyvä ilmapiiri enää ikinä palaa takaisin. Vaihdoin maisemaa ja työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun jäin sairauslomalle. Kesti joitakin viikkoja, kunnes helpotus tuli ja sain irrottauduttua töistä. Tajusin vasta pysähtyessäni, millaisia vuodet olivat olleet. Toki asian läpikäyminen on yhä kesken, mutta on helpottunut olo, ettei enää tarvitse jaksaa.
Pahinta on, että jotka kiusaavat, eivät tajua olevansa kiusaajia. He jollain tavalla oikeuttavat huono käytöksensä esim. sillä, että heillä ei ole mitään asiaa jollekin, joku ei ymmärrä yhteisiä sääntöjä (joita ei ole kerrottu koskaan), jotkut pilaavat heidän perinteensä ja tekevät uudella tavalla työtä jne. He kokevat olevansa niin täydellisiä ja erinomaisia, että on ihan ok olla ilkeä.
Silloin kun mielenterveys alkoi pettää. Pitkäaikainen kiusaaminen vei voimat ja sai minut muuttumaan "hiireksi". Koin, että kaikki näkevät minut yhtä kamalana kuin ihmiset töissä. Ammatillinen itsetunto mureni. Lähteminen oli ainoa vaihtoehto.
Ap, suosittelen samaa sinullekin. Ajattele perhettäsi. Ei ole lapsellekaan kiva, jos äiti joutuu palaamaan tuollaiseen työhön. Se vaikuttaa lapseenkin.
Siihen meni vuosia. Vuosien aikana huomasi, että mikään ei muutu, työhyvinvointikyselyjen tarkoitus on vain nostaa pörssikurssia ja huonot esimiehet porskuttavat ja saavat hyvää palkkaa. Joitain työntekijöitä roikotetaan mukana, koska heistä pidetään vaikka he eivät saa hyvää tulosta aikaan. Jne.
Tämä selittää osaltaan sen, että uutena ja innokkaana - ja nuorena - sitä ihmettelee miksi se vanhempi porukka on niin kyynistä, muutosvastarintaista ym. Sitten myöhemmin on itse samanlainen ja sitten tuleekin YT-neuvottelut, jos hyvin käy. Tuollainen alkaa nimittäin käymään ihan hermoille yksityiselämässäkin. Oletko sinäkin herännyt öisin miettimään työpaikan suhdedraamoja ja -asioita? Onko iltaisin vaikea mennä nukkumaan? Ahdistaako iltaisin? Onko sunnuntai viikon pahin päivä? Onko työpäivän ainoa ilo kahvitauolla valittaminen muiden kanssa? Oletko alkanut lihoa? Huudatko ja puratko tunteita lähimmäisiisi kotona? Haluatko villiä suhdetta tai ihan mitä vaan päästäksesi hetkeksi pois? Et pystynyt tupakkalakkoon? Olet juonut liikaa tai mielesi tekisi koko ajan nollata pää? Suunnitteletko uutta lomaa heti kun palaat lomalta?
Kun istuin vielä yhdeksän aikaan illalla tekemässä töitä, että voin jäädä hyvin mielin lomalle ja sijaiselle on ns pöytä putsattu valmiiksi ja lähtiessäni huomasin, että kaikki valot on päällä, pahvilaatikoita riipin raapin ja ns täytepaperit pitkin lattioita, kun oli vaan katsottu oliko niissä jotain itseään kiinnostavaa.
Vierailija kirjoitti:
-mun työtä haukuttiin asiakkaiden kuullen (vaikka siis asiakkaat olivat työhöni tyytyväisiä)
-työkaveri kyseenalaisti esimiehille moneen otteeseen, miksi minut on valittu (taakseni jäi varasijalle työyhteisölle tuttu henkilö, sekös tympi monia)...
Tätä en lakkaa ihmettelemästä. Olen todistanut samaa: kollega antaa valitun henkilön kuulla joko epäsuorasti tai jopa suoraan, että olisi ollut parempi valita joku toinen henkilö. Lapsellista, huonoa, tuhoisaa käytöstä. Esimiehen pitäisi puuttua tiukasti tällaiseen.
Kun joku uusi työntekijä valitaan tiimiin tai uuteen tehtävään, hänellä on aina epävarma olo. Kaikkien pitäisi silloin pitää mölyt sisällään päätöksistä ja tukea häntä.
Kun jouduin ulkomaalaisten maalittamaksi, enkä saanut tukea maanmiehiltäni.