Miksi Suomessa asuessa tuntuu siltä, kuin olen olemassa mutten koe olevani elossa

Varmaan joku ylivilkkaussyndrooma sinulla saattaa olla?

Eikö kellään ole samaa oloa? Onko ihmiset oikeasti onnellisia tasaisessa ja hiljaisessa elossaan?

Sinulla ei ole suomalainen temperamentti. Kannattaa muuttaa, sillä tuskin olet täällä oma itsesi.

Itse viihdyn täällä parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kellään ole samaa oloa? Onko ihmiset oikeasti onnellisia tasaisessa ja hiljaisessa elossaan?

Kyllä. Suomalaiset osaavat iloita pienistä arkisista asioista, kuten lumisista kauniista puista, saunasta tai takkatulesta. Onnellisuustutkijoiden mukaan tämä on yksi kestävän onnellisuuden salaisuuksista: kyky olla kiitollinen ja tyytyväinen juuri tässä hetkessä.

"Kaikki jännä ja kiva on kiellettyä ja kaikki on liian helppoa ja turvallista. En koe olevani elossa."

Tässä on hienosti kiteytettynä suomalaisuuden ydin. Vähän niinkuin suolaton ruoka ja mauton kakku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kellään ole samaa oloa? Onko ihmiset oikeasti onnellisia tasaisessa ja hiljaisessa elossaan?

Kyllä. Suomalaiset osaavat iloita pienistä arkisista asioista, kuten lumisista kauniista puista, saunasta tai takkatulesta. Onnellisuustutkijoiden mukaan tämä on yksi kestävän onnellisuuden salaisuuksista: kyky olla kiitollinen ja tyytyväinen juuri tässä hetkessä.

Miksi Suomessa on sit niin hélvetisti alkoholismia ja mielenterveysongelmia kerta kaikki ovat niin onnellisia?

Liika turvallisuus on kyllä hemmetin tylsää. Kerran täällä vaan eletään. Mulle on ihan sama elänkö 30, 60 vai 90 vuotta, kunhan niihin vuosiin vain mahtuis paljon seikkailuja, tunteita, yllättäviä tapahtumia ja jänniä käänteitä! Haluaisin tietää, voiko sellaista arkea olla vain elokuvissa.. Vai voisiko jossain muussa maassa kokea edes vähän enemmän sellaista.

Ihminenhän kokee olevansa elossa, kun välillä käy oikeasti lähellä kuolemaa. Suomessa tämä on kielletty, joten olemisesta tulee sellaista haaleassa vedessä lillumista. Kaikki yhtään vaarallinen on joko täysin kielletty tai ainakin suuren enemmistön vahvasti paheksumaa.

Ei tarvitse mennä kuin Länsi- tai Etelä-Eurooppaan niin ihmiset osaavat panna säännöt mittasuhteisiin ja pitää välillä hauskaakin. Mikäpä on ihanampaa kuin ajaa moottoripyörällä kahtasataa tai harrastaa irtoseksiä tuntemattoman kanssa? Tai vaikka ajaa jet skillä Ahvenanmaalle? Ei ainakaan lumihiutaloinnin katselu ja muut "pienet asiat".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kellään ole samaa oloa? Onko ihmiset oikeasti onnellisia tasaisessa ja hiljaisessa elossaan?

Kyllä. Suomalaiset osaavat iloita pienistä arkisista asioista, kuten lumisista kauniista puista, saunasta tai takkatulesta. Onnellisuustutkijoiden mukaan tämä on yksi kestävän onnellisuuden salaisuuksista: kyky olla kiitollinen ja tyytyväinen juuri tässä hetkessä.

Miksi Suomessa on sit niin hélvetisti alkoholismia ja mielenterveysongelmia kerta kaikki ovat niin onnellisia?

Johtuu tunne-elämän olemattomuudesta. Tunteita ei tunnisteta, ei osata sanoittaa eikä ilmaista. Ollaan vaan. Ahdistuuhan sitä vähemmästäkin.

Varmaan sulla on tylsää ja pitäisi kehittää enemmän tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kellään ole samaa oloa? Onko ihmiset oikeasti onnellisia tasaisessa ja hiljaisessa elossaan?

Kyllä. Suomalaiset osaavat iloita pienistä arkisista asioista, kuten lumisista kauniista puista, saunasta tai takkatulesta. Onnellisuustutkijoiden mukaan tämä on yksi kestävän onnellisuuden salaisuuksista: kyky olla kiitollinen ja tyytyväinen juuri tässä hetkessä.

Miksi Suomessa on sit niin hélvetisti alkoholismia ja mielenterveysongelmia kerta kaikki ovat niin onnellisia?

Ei niitä oo yhtään sen enempää kuin missään muuallakaan.

Mä täytän 40. Olo on todella kurja. Elämä on ohi. Maailma on valmis. Kukaan ei tarvitse mua. Markkina-arvo nolla.voi kunpa joku vaan astelis tuvasta sisään ja ottais kädestä kiinni.

Ymmärrän hyvin tuon. Ehkä ei tarvitse olla intia tai meksiko että voi olla parempi ilmasto, ranta ja kävelyreittejä enemmän. Jotain missä on kiva ympäristö, maisemaa ja mielenkiintoa.

Ei kaikkien luonne ja temperamentti vaan sovi tällaiseen tasaiseen elämään. Eikä siinä ihmisessä mitään vikaa ole, sen enempää kuin täällä viihtyvissäkään.

On näitä toisinkinpäin - mun mies on irlantilainen muttei viihdy Irlannnissa koska siellä ihmiset on liian puheliaita ja sosiaalisia. Ei jaksa small talkia, juoruja yms. On kuin kotonaan täällä Suomessa, jossa edes naapuria ei tarvi tervehtiä :D

Vastaus Ap:n kysymykseen: Pitäisi.

Eritoten Meksikossa tuo elottomana oleskelu voisi olla todempaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä täytän 40. Olo on todella kurja. Elämä on ohi. Maailma on valmis. Kukaan ei tarvitse mua. Markkina-arvo nolla.voi kunpa joku vaan astelis tuvasta sisään ja ottais kädestä kiinni.

Jos olisin sinä eikä olisi huollettavia lapsia tai eläimiä niin muuttaisin johonkin jännään maahan pois tylsästä ja masentavasta Suomesta.

First world problems :D

Kannattaa muuttaa vaikka Mexico Cityyn, siellä on aina kaikenlaista jännää menoss.a 

Vierailija kirjoitti:

Ihminenhän kokee olevansa elossa, kun välillä käy oikeasti lähellä kuolemaa. Suomessa tämä on kielletty, joten olemisesta tulee sellaista haaleassa vedessä lillumista. Kaikki yhtään vaarallinen on joko täysin kielletty tai ainakin suuren enemmistön vahvasti paheksumaa.

Ei tarvitse mennä kuin Länsi- tai Etelä-Eurooppaan niin ihmiset osaavat panna säännöt mittasuhteisiin ja pitää välillä hauskaakin. Mikäpä on ihanampaa kuin ajaa moottoripyörällä kahtasataa tai harrastaa irtoseksiä tuntemattoman kanssa? Tai vaikka ajaa jet skillä Ahvenanmaalle? Ei ainakaan lumihiutaloinnin katselu ja muut "pienet asiat".

Aika suuri osa ihmisistä arvostaa elämäänsä juuri sen takia että ovat itse käyneet lähellä kuolemaa, ihan haluamattaan ja pyytämättä, tai ovat läheisen menettäneet onnettomuudessa tai vaikka syövälle. He tietävät että mikä tahansa päivä voi olla se viimeinen.

Ei ole mitään syytä vaarantaa tahallaan henkeään kun tietää että se henki aika höllässä muutenkin, koska tahansa voi suoni napsahtaa päästä ja se on menoa sitten tai jäädä auton alle.

Koska tahansa sun rakkaimmat voi kuolla ja sinä jäät yksin. Puoliso voi seota ja tappaa sun lapset ja itsensä ajamalla autolla päin rekkaa, siinä sitä sitten miettii että olis pitäny vaan ajaa moottoripyörällä kahta sataa... Ja kuinka moni nainen miettii sitä, että olipa kiva kun tulin raiskatuksi niin tuntee taas elävänsä, menempä taas harrastamaan seksiä jonkun vieraan kanssa, ehkä se ei tällä kertaa pidä puukkoa kurkulla ja hakkaa kovin pahasti.

Ei Suomessa kukaan kiellä tappamasta itseään tai melkein tappamasta, siitä vaan, kunhan et vaaranna muita perseilylläsi.

Ihminen joka tylsistyy turvallisessa elämässä jossa kuitenkin saa tehdä mitä huvittaa, on itse äärimmäisen tylsä ihminen.

Ap, minulla oli samanlainen kutku ja ulkomailla asun jo neljättä vuotta. Valmistaudu siihen, että edes yksi maanvaihto ei riitä ja saatat hypätä koko elämän kestoiseen matkustusseikkailuun. Ulkomailla asuessa ei kyllä tule sitä vastaan että kaikki on samaa vanhaa, uusia juttuja ja tapoja tulee koko ajan ja tulee ihan eri tavalla taisteltua siitä että on turvassa. Kielimuuri myös kumma kyllä tekee kaikesta randomia hauskalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin tuon. Ehkä ei tarvitse olla intia tai meksiko että voi olla parempi ilmasto, ranta ja kävelyreittejä enemmän. Jotain missä on kiva ympäristö, maisemaa ja mielenkiintoa.

Niihinkin kyllästyy kun aikansa siellä asuu, ne samat vuoret, samat rannat... siksi ihmiset matkustaa, ulkomailta tullaan nauttimaan Suomen luonnosta ja suomalaiset käy katsomassa ulkomailla sitten niiden kotikontuja että ai kun ihanaa.