Miksi Suomessa asuessa tuntuu siltä, kuin olen olemassa mutten koe olevani elossa

Gambiassa olisi sopiva ilmasto ja hintataso.

Kaikki on Suomessa tylsää ja samanlaista ihan kauppakeskuksista lähtien. Harmaata ja mautonta, samat kaupat jokaisessa. Talot ja rakennukset samaa linjaa, matalia samanlaisia kerrostaloja.

Värikkyys puuttuu myös kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä täytän 40. Olo on todella kurja. Elämä on ohi. Maailma on valmis. Kukaan ei tarvitse mua. Markkina-arvo nolla.voi kunpa joku vaan astelis tuvasta sisään ja ottais kädestä kiinni.

Ja paskat ole. Suomalaisiakin on vaikka miten paljon jotka tarvitsevat apua. Miksi sinä et ole se joka astuu jonkun tupaan ja ottaa kädestä kiinni? 

Ota pitkä loma 2-3kk töistä, rinkka selkään ja maailmalle. Aasia, Oseania, Etelä- ja keski-Amerikka ... Afrikka, miksei myös Eurooppa, ainakin koronan jälkeen. Tai no, jos jännitys on ainoa päämäärä, sitten mihin vain ja heti.

Näin olen itse tehnyt, ennen koronaa - myös vuoristoissa, merellä, sademetsissä jne. On mukava palata stabiiliin ympäristöön, eikä haittaa vaikkei aina tapahdu juuri mitään. Nyt jaksaa hyvin myös osittaisessa eristyksessä, etätöissä. Koronaa mielummin välttelen, long-covid ei kiinnosta, se helposti lopettaisi em tyylin matkailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin tuon. Ehkä ei tarvitse olla intia tai meksiko että voi olla parempi ilmasto, ranta ja kävelyreittejä enemmän. Jotain missä on kiva ympäristö, maisemaa ja mielenkiintoa.

Niihinkin kyllästyy kun aikansa siellä asuu, ne samat vuoret, samat rannat... siksi ihmiset matkustaa, ulkomailta tullaan nauttimaan Suomen luonnosta ja suomalaiset käy katsomassa ulkomailla sitten niiden kotikontuja että ai kun ihanaa.

Jos ihmiset ja maisema machaa sinuun, saatat löytää Uuden paikan, jossa voi asua pysyvästi. Vois sieltäkin matkustaa muualle ja palata takaisin.

Yritin kirjoittaa matchaa eli yhteensopiva, en vain osaa kirjoittaa

Mulla aivan täysin samanlainen olo!!! Tää korona on kyllä tosi paha, kun elämä on nyt vielä turhempaa ja tylsempää, kun ennen. Mä haaveilen myös ulkomaille muutosta. Asuinkin ennen ja suurin virhe oli muuttaa takaisin. Elämäntilanteesta johtuen jouduin jämään, mutta nyt kun olisi voinut muuttaa, niin tuli tämä korona. 😭

Vierailija kirjoitti:

Ap, minulla oli samanlainen kutku ja ulkomailla asun jo neljättä vuotta. Valmistaudu siihen, että edes yksi maanvaihto ei riitä ja saatat hypätä koko elämän kestoiseen matkustusseikkailuun. Ulkomailla asuessa ei kyllä tule sitä vastaan että kaikki on samaa vanhaa, uusia juttuja ja tapoja tulee koko ajan ja tulee ihan eri tavalla taisteltua siitä että on turvassa. Kielimuuri myös kumma kyllä tekee kaikesta randomia hauskalla tavalla.

Lisään vielä että älä usko niitä, jotka toitottavat että elämän täytyy olla tietynlaista ja x kaavan mukaan! Ja täällä mainittu että onnellisuus löytyy lumihiutaleiden maahan tippumisesta. Joo voi löytyä sieltä myös, mutta se ei tarkoita että sisällä kytevät unelmat pistetään syrjään siksi, että kyllä lumihiutaleiden maahan tippuminen on kaunista. Elä omaa elämääsi äläkä muiden!

Onhan tää sellainen hajuton ja mauton maa, joka ylikontrolloi elämistä.

Aina kun pääsee reissuun, niin asia vaan korostuu ja vitutus alkaa laskemaan jo kun sulkee kotioven.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kellään ole samaa oloa? Onko ihmiset oikeasti onnellisia tasaisessa ja hiljaisessa elossaan?

Kyllä. Suomalaiset osaavat iloita pienistä arkisista asioista, kuten lumisista kauniista puista, saunasta tai takkatulesta. Onnellisuustutkijoiden mukaan tämä on yksi kestävän onnellisuuden salaisuuksista: kyky olla kiitollinen ja tyytyväinen juuri tässä hetkessä.

Minä olen pohtinut tuota Suomen korkeaa sijoitusta näissä onnellisuusmittauksissa, kun niin paljon on mitattuna paljon myös kaikkea päinvastaista. Olen tullut siihen tulokseen että kollektiivisesti meihin vaan on iskostettu niin jumalaton nöyryys, vaatimattomuus ja ”oikein tekemisen tarve” että kun eteen lyödään kysely jossa (vaikka nimettömänäkin) pitää onnellisuuttaan arvioida niin suomalainen ei mieti miltä hänestä tuntuu vaan kuinka hänen kuuluisi vastata, ja siihen sitten laitetaan vaikka hampaat irvessä että niin maan prkleen onnellinen.

Ap, onnellisuus on kyllä aivan sinusta itsestäsi kiinni. Jos et halua asua Suomessa, lähde ihmeessä jonnekin muualle. 

Ulkosuomalaisena olen sitä mieltä, että sekä onnellisuushehkutus että ap:n tyylinen valitus ovat turhia. Suomi ei ole onnela, eikä myöskään mikään p ska maa.

Ja jos on itsensä kanssa ongelmia eivät ne maata vaihtamalla häviä mihinkään.

No mulla on ollut tuo fiilis kymmenen vuotta, että on vaan olemassa, mutten ole ikinä ajatellut sen liittyvän maahan, jossa asun. Kerran kävin viikon jenkeissä ja olo oli yhtä tyhjä kuin Suomessa. Odotin vaan et pääsen kotiin puhumaan omaa kieltä. Helsinki-Vantaalla puhuin ummet ja lammet tuntemattomille, kun oli niin paljon ahdistanut puhua eri kieltä ja vihdoin sai olla oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kellään ole samaa oloa? Onko ihmiset oikeasti onnellisia tasaisessa ja hiljaisessa elossaan?

Kyllä. Suomalaiset osaavat iloita pienistä arkisista asioista, kuten lumisista kauniista puista, saunasta tai takkatulesta. Onnellisuustutkijoiden mukaan tämä on yksi kestävän onnellisuuden salaisuuksista: kyky olla kiitollinen ja tyytyväinen juuri tässä hetkessä.

Minä olen pohtinut tuota Suomen korkeaa sijoitusta näissä onnellisuusmittauksissa, kun niin paljon on mitattuna paljon myös kaikkea päinvastaista. Olen tullut siihen tulokseen että kollektiivisesti meihin vaan on iskostettu niin jumalaton nöyryys, vaatimattomuus ja ”oikein tekemisen tarve” että kun eteen lyödään kysely jossa (vaikka nimettömänäkin) pitää onnellisuuttaan arvioida niin suomalainen ei mieti miltä hänestä tuntuu vaan kuinka hänen kuuluisi vastata, ja siihen sitten laitetaan vaikka hampaat irvessä että niin maan prkleen onnellinen.

Sait nauramaan. Näin se varmaan juurikin on, että onnellisuutta mittaavissa kysymyksissäkin suomalaiset pelkäävät vastaavansa väärin.

Kehitysmaissa hymyillään enemmän.

Vinkkejä miten voi tuntea elävänsä myös Suomessa:

Avantouinti ja saunan lomassa lumihangessa pyöriminen. Nukkuminen ulkona riippumatossa tähtitaivaan alla. Hiihtää tai lumikenkäillä järven tai meren jäällä. Leiriytyä johonkin korpeen ja paistaa rosvopaistia - maistuu taivaalliselta.

...ja peilistä katsoo aina sama naama.

Käyttäjä370599 kirjoitti:

First world problems :D

Kannattaa muuttaa vaikka Mexico Cityyn, siellä on aina kaikenlaista jännää menoss.a 

Lapseni asuu siellä. Edelleen hengissä, 5 vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vinkkejä miten voi tuntea elävänsä myös Suomessa:

Avantouinti ja saunan lomassa lumihangessa pyöriminen. Nukkuminen ulkona riippumatossa tähtitaivaan alla. Hiihtää tai lumikenkäillä järven tai meren jäällä. Leiriytyä johonkin korpeen ja paistaa rosvopaistia - maistuu taivaalliselta.

Yh, inhoan niin noita väkisin vängättyjä tekopirteitä Pirtsakan Pirkon aktiviteetteja. Suoraan sanottuna vaan v*tuttaisi tehdä tuollaisia ja miettisin että miks hitossa teen jotain tällaista. 

Piti oikein tulla kattomaan oliko tää mun tekemä vanha alotus, ei näköjään. Oon samaa mieltä, just just pysyy hengissä mut siinäpä se. Kaikki on harmaata ja jotenkin ummehtunutta.

Palvelut on 15 v muuta maailmaa jäljessä ja kaikki on niin vaikeeta kun pitää hankkia lupia ja selvitellä veroja. Sitten kun tienaat jotain niin maksat veroja, mutta siitä jäljelläolevastakin maksat veroina ison osan taas valtiolle.

Suomessa oon kiitollinen siitä että sain lapsena ilmaiseksi oikomishoidon. Muutoin aion järjestää työelämän niin että vietän täällä mahdollisimman vähän aikaa. En vaan koe mitään syvää kotiseuturakkautta tai sukuun kuulumista joten miksi ei nauttisi elämästä kun se on mahdollista?

Ai ulkomailla tuntemattomat soittelee koko ajan? 😅😅😅😅