Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Toki se hinta on edelleen useimmille se isoin kynnys ja se on täysin ymmärrettävää. Se on kuitenkin asia jonka aika korjaa kun käytettyjä alkaa tulla alempiin hintaluokkiin.

Ja edelleen ymmärrän että eri ihmisille eri asiat ovat kynnyskysymyksiä. Mutta painotan myös sitä että hyvin usein on niin että siinä arjessa autojen huonoja puolia eivät aina ole ne joiden on etukäteen ajatellut niitä olevan vaan kenties jotkut muut. Lataukseen liittyvät vaikeudet ovat luonnollisestikin ihmisten mielissä ensimmäisinä koska se on se asia joka sähköautoilussa muuttuu verrattuna bensa-autoihin. Kun lataamiseen tottuu niin se käsitys usein muuttuu ainakin jonkin verran ja ne auton muut asiat alkavat nousta isommiksi. Ihmiset puhuvat edelleen todella paljon vain yleisesti sähköautoista ikäänkuin se olisi joku yksi automalli. Sähköautoja on kuitenkin todella paljon erilaisia ja niiden erot eivät ole vain niissä sähköisissä ominaisuuksissa vaan myös niissä muissa auton ominaisuuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Teslasebbo, laitapa pläjäys teslan ylitsepursuavaan mainosmateriaalia. Ei oo moneen päivään saanut sähköautovitaminiinia.

Tai jonkun konsultin kuulema ja pelle pelottoman luulema 3 miljoonan kilometrin akku salaisessa laboratioriossa. Ne on huikeita tarinoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Puhutaan nyt keskimääräisyyksistä, ei sinusta tai minusta. Ja se keskimääräisys kertoo että toimiiko se useimille vai ei. 

Jos useimmat pysähtyvät matkoillaan niin lataustauko ei silloin voi heille olla mahdottomuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Samat sinulle. On monia joille sähköauto on ehdottomasti parempi ja helpompi tapa liikkua kuin polttomoottori. Vaikka sinulle ei sovi, niin suurin osa ajelee lyhyehköä työmatkaa eikä satoja kilometrejä. 

Minulla työmatka on 30km suunta, pienellä sähköautolla kuljen, auto latautuu yöllä kotona. Ei ole ikävä bensakahvassa roikkumista. Auto on aina valmis lähtöön aamulla. 

Se "tankkaamisen helppous" ja ajomukavuus ovat minulle syyt etten enää polttomoottoriin vaihda. Ajomukavuus on ihan ylivoimainen. Etenkin tässä pikkuautoluokassa jossa itse ajelen, polttomoottorilliset jää kauas taakse. Täysin eri fiilis. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Puhutaan nyt keskimääräisyyksistä, ei sinusta tai minusta. Ja se keskimääräisys kertoo että toimiiko se useimille vai ei. 

Jos useimmat pysähtyvät matkoillaan niin lataustauko ei silloin voi heille olla mahdottomuus.

Vaihtoehtona on polttis joka toimii joka tilanteessa. Aika harva viitsii vaihtaa johonkin joka toimii vain keskimäärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Samat sinulle. On monia joille sähköauto on ehdottomasti parempi ja helpompi tapa liikkua kuin polttomoottori. Vaikka sinulle ei sovi, niin suurin osa ajelee lyhyehköä työmatkaa eikä satoja kilometrejä. 

Minulla työmatka on 30km suunta, pienellä sähköautolla kuljen, auto latautuu yöllä kotona. Ei ole ikävä bensakahvassa roikkumista. Auto on aina valmis lähtöön aamulla. 

Se "tankkaamisen helppous" ja ajomukavuus ovat minulle syyt etten enää polttomoottoriin vaihda. Ajomukavuus on ihan ylivoimainen. Etenkin tässä pikkuautoluokassa jossa itse ajelen, polttomoottorilliset jää kauas taakse. Täysin eri fiilis. 

Sillä samalla hinnalla saa polttis farmarin ellei kaksikin vähän käytettynä. 

Toisilla on perhettä muttei varaa tai tarvetta kahteen autoon.

Hienoa jos sulla sähköinen vaihtoehto toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Puhutaan nyt keskimääräisyyksistä, ei sinusta tai minusta. Ja se keskimääräisys kertoo että toimiiko se useimille vai ei. 

Jos useimmat pysähtyvät matkoillaan niin lataustauko ei silloin voi heille olla mahdottomuus.

Vaihtoehtona on polttis joka toimii joka tilanteessa. Aika harva viitsii vaihtaa johonkin joka toimii vain keskimäärin.

No se polttiskin toimii keskimäärin. On siinäkin huonoja puolia. Jos kaikkea ajattelee vain huonojen puolien kautta niin oikein mikään ei lopulta toimi kellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Puhutaan nyt keskimääräisyyksistä, ei sinusta tai minusta. Ja se keskimääräisys kertoo että toimiiko se useimille vai ei. 

Jos useimmat pysähtyvät matkoillaan niin lataustauko ei silloin voi heille olla mahdottomuus.

Vaihtoehtona on polttis joka toimii joka tilanteessa. Aika harva viitsii vaihtaa johonkin joka toimii vain keskimäärin.

No se polttiskin toimii keskimäärin. On siinäkin huonoja puolia. Jos kaikkea ajattelee vain huonojen puolien kautta niin oikein mikään ei lopulta toimi kellekään.

Just joo. Kerropa mihin käyttötarkoitukseen ei polttista löytyisi, ja vieläpä lähes mihin tahansa hintaluokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Puhutaan nyt keskimääräisyyksistä, ei sinusta tai minusta. Ja se keskimääräisys kertoo että toimiiko se useimille vai ei. 

Jos useimmat pysähtyvät matkoillaan niin lataustauko ei silloin voi heille olla mahdottomuus.

Vaihtoehtona on polttis joka toimii joka tilanteessa. Aika harva viitsii vaihtaa johonkin joka toimii vain keskimäärin.

No se polttiskin toimii keskimäärin. On siinäkin huonoja puolia. Jos kaikkea ajattelee vain huonojen puolien kautta niin oikein mikään ei lopulta toimi kellekään.

Just joo. Kerropa mihin käyttötarkoitukseen ei polttista löytyisi, ja vieläpä lähes mihin tahansa hintaluokkaan.

En puhunut käyttötarkoituksista vaan huonoista puolista. Niitäkin pitää sietää jos polttiksella ajelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Samat sinulle. On monia joille sähköauto on ehdottomasti parempi ja helpompi tapa liikkua kuin polttomoottori. Vaikka sinulle ei sovi, niin suurin osa ajelee lyhyehköä työmatkaa eikä satoja kilometrejä. 

Minulla työmatka on 30km suunta, pienellä sähköautolla kuljen, auto latautuu yöllä kotona. Ei ole ikävä bensakahvassa roikkumista. Auto on aina valmis lähtöön aamulla. 

Se "tankkaamisen helppous" ja ajomukavuus ovat minulle syyt etten enää polttomoottoriin vaihda. Ajomukavuus on ihan ylivoimainen. Etenkin tässä pikkuautoluokassa jossa itse ajelen, polttomoottorilliset jää kauas taakse. Täysin eri fiilis. 

Sillä samalla hinnalla saa polttis farmarin ellei kaksikin vähän käytettynä. 

Toisilla on perhettä muttei varaa tai tarvetta kahteen autoon.

Hienoa jos sulla sähköinen vaihtoehto toimii.

Tuota hintaa on turha jankata aina uudestaan ja uudestaan kun jokainen tajuaa että sähköautoja saa vielä pääosin ihan uusina. Tilanne kuitenkin muuttuu vähitellen.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009048644.html

Sähkökatkoksia tulossa talvella. Ostakaa lisää sähköautoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Tästä syystä Tepon isä on ajanut hevosella jo toista sataa vuotta. Auto on rajoittunut. Ei sovi metsätöihin eikä puukuormien hinaamiseen. Lisäksi hevosmies-lehdessä 1912 todettiin, että auto on epämukava. Ei siis syytä koeajoille. Hevosella mennään

Nyt tiedän miltä tuntuu keskustella apinan kanssa.

Narsistiapinan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkittu mutta hylätty kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa. 

Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.

Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.

Ensi vuonna vieläkin vähemmän.

Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.

Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?

Pikemminkin vauhti kiihtyy.

Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.

Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.

Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.

Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?

Sähköauto tietysti ?

V2G ! ( Vehicle to Grid)

Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.

Ehkä siellä maaseudulla.

Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.

Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.

Aika karkea yleistys.

Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?

On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.

Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.

Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.

Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.

Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.

Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.

Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.

Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.

Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.

No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.

Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.

Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.

Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.

Juu, usko vaan muiden juttuja äläkä missään nimessä vain mene itse kokeilemaan sähköautoa. Voisi olla että hyvät uskomukset saattaisivat kadota eikä sellainen tietenkään kannata.

Eipä nuo mainitut seikat jollain koeajolla muutu miksikään. Kyllä normaalilla järjellä varustettu kansalainen osaa arvioida ihan speksien ja oman elämäntilanteensa perusteella onko auto liian kallis, hankala tai rajoittunut. Mihin koeajo näitä seikkoja muuttaisi?

Kun ne "speksit" perustuvat yleensä monilla lähinnä mutuun niin silloin se arviointi ei oikein onnistu. Oma käyttö usein myös arvioidaan väärin ja moni painottaa käytössä asioita joita arjessa tapahtuu hyvin harvoin. Ihan samoin kun moni ajaa polttiksissakin itselleen lopulta liian isolla ja kalliilla autolla vain koska se auto on niin hieno ja kiva. 

Ja edelleen, miten koeajo muuttaa tätä tilannetta?

Samalla tavalla kuin älypuhelimen käyttäminen Nokia 3310:n jälkeen. Nokialaisella pärjää ihan hyvin mutta kun ero on käytössä valtava, niin on valmis lataamaan puhelinta vähän väliä, vaikka 3310:n akku kesti viikon.

Kukaan täysjärkinen ei vaihda iphonesta nokia 3310:aan eikä sähköautosta polttikseen, koska niin suurta loikkaa taaksepäin ei vaan halua ottaa.

Jos yhtään seuraan sähköautoaiheisia keskusteluryhmiä niin aika monikin on viime aikoina vaihtanut.

Olen ajanut useampaakin sähköautoa enkä ole huomannut että koeajo olisi mitenkään poistanut mm. kantaman ja latauksen haasteita.

Ja: Mitä sellaista sähköautot tuovat polttikseen verrattuna mitä älypuhelin aikanaan?

Aika moni on kyllä jo koeajolla ihastunut sähköauton vaivattomaan ajettavuuteen ja hiljaisuuteen ja siksi ei ole enää ollut niin kriittinen niitä haasteita kohtaan. Varsinki kun isolla osalla ihmisiä ne haasteet eivät ole käytönnössä mitenkään erityisiä. Toki poikkeuksia tässä on.

Vaikka auto lentäisi tekisi sun puolesta ruokaa niin se ei poista niitä haasteita joita sähköautoilussa silti on ja joillekin ne nyt vaan on kynnyskysymyksiä.

Oot melko kuplautunut jos ajattelet hiljaisuuden tai vaivattoman ajettavuuden olevan ostokriteereitä merkittävälle osalle autoilijoista. Ensin tulee se, täyttääkö auto arjen tarpeet ja seuraavana hinta. Eikä kummatkaan ole neuvoteltavissa.

Tietenkin ne ovat aina jollekin osalle kynnyskysymyksiä. Mutta pointti on se että ne ovat oikeasti kynnyskysymyksiä paljon harvemmille kuin yleensä kuvitellaan. Ihmisillä on usein käsityksiä sähköautojen matkantekokyvystä jotka olivat totta ehkä muutama vuosi sitten mutta eivät enää. Siksi jokaisen kannattaa aina välillä päivittää käsityksiään ajantasalle ja katsoa että ovatko ne asiat edelleen itselle ja omalle käytölle voimassa.

Tässä viestiketjussa puhuttiin koeajon merkityksestä ostopäätöstä tehtäessä. Nuo em. asiat selviävät spekseistä ja julkaistuista testeistä eikä millään tunnin koeajolla. 

Sinun argumentti että ihastuminen autoon koajolla saisi ihmisen "unohtamaan" speksien mukaiset rajoitteet on kyllä hyvin erikoinen. Kävin koeajamassa Mokka-e:n eikä se muuttunut koeajon aikana tiloiltaan yhtään suuremmaksi autoksi vaikka niin toivoin. Myöskään hinnasta ei tippunut kymppitonnia. Eli jokin meni pieleen?

Herää kysymys että miksi kävit koeajamassa auton jonka tiesit liian pieneksi etkä sitä joka olisi speksien mukaan täyttänyt tarpeesi kaikkein parhaiten ja sitten katsonut että onko se sinulle riittävä?

Ja mielellään kuulisin että mikä on se speksi joka on sinulle se ratkaiseva.

Kysymys on esimerkistä kuten ehkä ymmärrät. Jos autossa on ominaisuuksia jotka eivät omaan käyttöön sovellu, ne eivät koeajolla muutu miksikään. Ehkä nyt ymmärsit?

Minulle rajoittava tekijä on esim. se, että auton "tankkaamiseen" täytyy uhrata aikaa enemmän kuin kolme minuuttia viikossa ja auto maksaa enemmän kuin 20k€ ja auto ei ole farmari. Talvella täytyy pystyä ajamaan vähintään 500km ilman "tankkaamista". 

Voit ja saat toki keksiä kaikenlaisia rajoituksia ja sulkea niillä itseltäsi pois sähköiset vaihtoehdot. Herää kuitenkin kysymys että miksi talvella pitäisi päästä 500 km ilman pysähdyksiä? Kaataako sen jos joutuu pysähtymään kerran esim. 15 minuuttia ja jos niin miksi?

Ei yksistään kaada. Mutta kun yhdistää auton hinnan, tilat mitä hinnalla saa ja lataukseen liittyvät asiat - jossa jälleen kantamaa saa lisää maksamalla enemmän - niin kombinaatio on sellainen että vaihto "speksien" mukaan on täysin järjetön.

Voit toki kuvitella että asiat jotka sinulle eivät tuota hankaluuksia, eivät tuota niitä muillekaan. Sitä kutsutaan kuplaksi.

Tuohon yksityiskohtaan muistuttaisin siitä mistä olen muistuttanut jo monta kertaa ennenkin eli että ei kannata tuijottaa vain kantamaa. Matkantekokyky muodostuu tätä enemmän latausnopeudesta ja latauskäyrästä.

Mitä järkeä pysähdellä parin sadan kilometrin välein lataamaan vartiksi kun voi tankata 800km:n välein kolmessa minuutissa?

Ihan jo siksi että iso osa ihmisistä ei aja 800 km putkeen muutenkaan vaan pitää taukoja ja pysähdyksiä 2-3 tunnin välein. Oma keski-ikäisen miehen rakkonikaan ei kestä paljon yli kahta tuntia yhteen menoon joten sikälikin niitä pysähdyksiä tulee. Kahviakin on hyvä välillä juoda että ei nukahda rattiin.

Tästähän ei ole kyse.

No juuri siitä on kyse. Eli puhutaanko jostain teoreettisesta tarpeesta ajaa 500 tai 800 km putkeen vai puhutaanko oikeasta elämästä ja miten ihmiset siellä käyttäytyvät.

Nuo isot ABC-asemat ja vastaavat pullistelevat ihmisiä jotka pysähtyvät siellä muuta syytä varten kuin tankatakseen. On ruokailijaa, on kahvilla käyviä ihmisiä, on kaupassa ostoksia tekevää, on vessassa kävijää jne.

Jos sen auton laittaa samaan aikaan laturiin niin se ei ole kauhea vaiva ja hidaste. Eri asia on jos pitää jonkun ammatin takia ajaa aina mahdollisimman nopeasti ilman pysähdyksiä paikasta a paikkaan b.

Tästä lienee kanssasi turha vängätä. En normaalisti ajele ABC-asemien kautta. 

Voisit lopettaa kuvittelun että ymmärrät toisen arjen tarpeita paremmin kuin hän itse.

Vaikka sinä olisit joskus huomannut että sähköautoilu toimiikin yllättävän hyvin niin et voi silti päätellä siitä mitään muuta kuin että se toimii hyvin sinulle.

Puhutaan nyt keskimääräisyyksistä, ei sinusta tai minusta. Ja se keskimääräisys kertoo että toimiiko se useimille vai ei. 

Jos useimmat pysähtyvät matkoillaan niin lataustauko ei silloin voi heille olla mahdottomuus.

Vaihtoehtona on polttis joka toimii joka tilanteessa. Aika harva viitsii vaihtaa johonkin joka toimii vain keskimäärin.

No se polttiskin toimii keskimäärin. On siinäkin huonoja puolia. Jos kaikkea ajattelee vain huonojen puolien kautta niin oikein mikään ei lopulta toimi kellekään.

Just joo. Kerropa mihin käyttötarkoitukseen ei polttista löytyisi, ja vieläpä lähes mihin tahansa hintaluokkaan.

En puhunut käyttötarkoituksista vaan huonoista puolista. Niitäkin pitää sietää jos polttiksella ajelee.

Sekö ei ole huono puoli jos auto ei sovellu käyttöön?

Vierailija kirjoitti:

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009048644.html

Sähkökatkoksia tulossa talvella. Ostakaa lisää sähköautoja.

Luulitko keksiväsi jonkun ihan upouuden ajatuksen? Tuohon on vastattu jo lukemattomia kertoja eri ketjuissa.