Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Kaasusäiliöt eivät ole käsittääkseni edes 11 kilon grillikaasusäiliönkään kokoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Sähköautojen litiumakusto painaa siis 600 - 1000 kiloa, polttomoottorin vetysäiliöt alle 100 kiloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Näin se on. Muutenhan vetykaasun nestemäisyytenä pysymisen rajana olisi ääretön paine, eikä se niin ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Sähköautojen litiumakusto painaa siis 600 - 1000 kiloa, polttomoottorin vetysäiliöt alle 100 kiloa.
Usko nyt jo - vetyautoja ei koskaan tule muutamaa enempää Suomen teille. Toyotalla on enää vetyautoprojekti meneillään ja muut ovat luovuttaneet. Vetyaseman rakentaminen maksaa toista miljoonaa. Vetyautot ovat sähköautoja kalliimpia ja heikkotehoisempi ja niiden käyttö on kallista. Osaajia ei löydy, kun pitäisi korjata. Vetymoottorimon kuin wankel, hienon kuuloinen mutta ei tule koskaan yleistymään henkilöliikenteessä. Raskaassa liikenteessä ehkä
Vai montako vetyautoa sinulla on pihassa tai tilauksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.
Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.
Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?
V2G ! ( Vehicle to Grid)
Vierailija kirjoitti:
Suomen lähtötilanne energian tuotannossa on erilainen kuin esim. Keski-Euroopassa.
Suomessa ratkaisuna on käytetty tuuli- ja ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa vetyä on kokeiltu tukemaan lämmitystä. Laukkasen mukaan Suomessa vedystä ei ole ratkaisemaan lämmityksen ongelmia, koska Suomessa maakaasun osuus lämmityksestä on paljon pienempi kuin Keski-Euroopan maissa.
Vety ei tule korvaamaan sähköä energian tuotannossamme. Vedyn tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin sähkön ja lisäksi vihreän vedyn tuotannossakin joudutaan käyttämään sähköä.
En näe, että vety olisi tulossa ratkaisuksi lämmitykseen Suomessa. Meillähän maakaasun osuus lämmityksessä on häviävän pieni eli tilanne on toinen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vety on kallista ja vaatisi uuden jakeluverkoston.
https://www.verkkouutiset.fi/a/korvaako-vety-autoilussa-sahkon-muutos-n…
Ei ihme ettei Suomessa ole yhtään vedyn jakeluasemaa.
Tästä on pitkä matka kattavaan vedynjakeluverkostoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Sähköautojen litiumakusto painaa siis 600 - 1000 kiloa, polttomoottorin vetysäiliöt alle 100 kiloa.
Usko nyt jo - vetyautoja ei koskaan tule muutamaa enempää Suomen teille.
Muutamakin riittää osoittamaan, että polttomoottorissa voidaan helposti käyttää myös vetyä. On toiminut hyvin ralli- ja rata-ajossakin.
Vetyasemia myös rakennetaan joka vuosi lisää maailmassa, mutta Suomi on tunnetusti ns. peränpitäjä teknisessä kehityksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Tuolta voi tarkistaa kehityksen suunnan.
https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/ensirekisteroinnit_kaytt…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Sähköpulaa ennustavat ensi talveksi. Nyt on paras aika ostaa sähköauto. Ei ole ihan vielä niin kallis kuin bensa-auton pitäminen, mutta ei paljon puutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lähtötilanne energian tuotannossa on erilainen kuin esim. Keski-Euroopassa.
Suomessa ratkaisuna on käytetty tuuli- ja ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa vetyä on kokeiltu tukemaan lämmitystä. Laukkasen mukaan Suomessa vedystä ei ole ratkaisemaan lämmityksen ongelmia, koska Suomessa maakaasun osuus lämmityksestä on paljon pienempi kuin Keski-Euroopan maissa.
Vety ei tule korvaamaan sähköä energian tuotannossamme. Vedyn tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin sähkön ja lisäksi vihreän vedyn tuotannossakin joudutaan käyttämään sähköä.
En näe, että vety olisi tulossa ratkaisuksi lämmitykseen Suomessa. Meillähän maakaasun osuus lämmityksessä on häviävän pieni eli tilanne on toinen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vety on kallista ja vaatisi uuden jakeluverkoston.
https://www.verkkouutiset.fi/a/korvaako-vety-autoilussa-sahkon-muutos-n…
Ei ihme ettei Suomessa ole yhtään vedyn jakeluasemaa.
Tästä on pitkä matka kattavaan vedynjakeluverkostoon.
On tosiaan, mutta kaikki lähtee aina siitä, että mitään ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lähtötilanne energian tuotannossa on erilainen kuin esim. Keski-Euroopassa.
Suomessa ratkaisuna on käytetty tuuli- ja ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa vetyä on kokeiltu tukemaan lämmitystä. Laukkasen mukaan Suomessa vedystä ei ole ratkaisemaan lämmityksen ongelmia, koska Suomessa maakaasun osuus lämmityksestä on paljon pienempi kuin Keski-Euroopan maissa.
Vety ei tule korvaamaan sähköä energian tuotannossamme. Vedyn tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin sähkön ja lisäksi vihreän vedyn tuotannossakin joudutaan käyttämään sähköä.
En näe, että vety olisi tulossa ratkaisuksi lämmitykseen Suomessa. Meillähän maakaasun osuus lämmityksessä on häviävän pieni eli tilanne on toinen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vety on kallista ja vaatisi uuden jakeluverkoston.
https://www.verkkouutiset.fi/a/korvaako-vety-autoilussa-sahkon-muutos-n…
Ei ihme ettei Suomessa ole yhtään vedyn jakeluasemaa.
Tästä on pitkä matka kattavaan vedynjakeluverkostoon.
Saksassa vetyverkosto on jo niin kattava, että vetyautolla pärjää koko maassa.
Vierailija kirjoitti:
700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Ei vaadi. Painesäiliö painaa muutaman kymmenen kiloa, eikä niiden valmistus ole vaikeaa. Komposiittipainesäiliöitä on tehty jo monta vuosikymmentä.
700 volttia on suuri "paine" sähköauton akuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Minkä paineen vety vaatii huoneenlämmössä pysyäkseen nesteenä? Nestekaasulla se on muutama baari. Entä vedyllä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lähtötilanne energian tuotannossa on erilainen kuin esim. Keski-Euroopassa.
Suomessa ratkaisuna on käytetty tuuli- ja ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa vetyä on kokeiltu tukemaan lämmitystä. Laukkasen mukaan Suomessa vedystä ei ole ratkaisemaan lämmityksen ongelmia, koska Suomessa maakaasun osuus lämmityksestä on paljon pienempi kuin Keski-Euroopan maissa.
Vety ei tule korvaamaan sähköä energian tuotannossamme. Vedyn tuotantokustannukset ovat kalliimmat kuin sähkön ja lisäksi vihreän vedyn tuotannossakin joudutaan käyttämään sähköä.
En näe, että vety olisi tulossa ratkaisuksi lämmitykseen Suomessa. Meillähän maakaasun osuus lämmityksessä on häviävän pieni eli tilanne on toinen kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vety on kallista ja vaatisi uuden jakeluverkoston.
https://www.verkkouutiset.fi/a/korvaako-vety-autoilussa-sahkon-muutos-n…
Ei ihme ettei Suomessa ole yhtään vedyn jakeluasemaa.
Tästä on pitkä matka kattavaan vedynjakeluverkostoon.Saksassa vetyverkosto on jo niin kattava, että vetyautolla pärjää koko maassa.
Muuta sitten Saksaan. Siellä on ehkä promillen sadasosa autoista vetyautoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Sähköautojen litiumakusto painaa siis 600 - 1000 kiloa, polttomoottorin vetysäiliöt alle 100 kiloa.
Usko nyt jo - vetyautoja ei koskaan tule muutamaa enempää Suomen teille.
Muutamakin riittää osoittamaan, että polttomoottorissa voidaan helposti käyttää myös vetyä. On toiminut hyvin ralli- ja rata-ajossakin.
Vetyasemia myös rakennetaan joka vuosi lisää maailmassa, mutta Suomi on tunnetusti ns. peränpitäjä teknisessä kehityksessä.
Herää kysymys että miksi vetyä pitäisi laittaa henkilöautoon jos
a) sitä ei saa mistään mutta sähköä saa kaikkialta
b) se on kalliimpaa kuin sähkö
c) sen hakeminen erikseen joltain asemalta on hankalampaa kuin töpselin laittaminen kotona autoon.
Ja miksi pitäisi nähdä se vaiva että muuttaa sähkö vedyksi jos autoon saa käyttövoimaa vaikka suoraan omista aurinkopaneeleista ?
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.