Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Helpoin ja halvin tapa päästövähennyksiin on käyttää dieselmoottorissa biodieseliä. Saastuttaa vähemmän kuin sähköautot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.
Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Minkä paineen vety vaatii huoneenlämmössä pysyäkseen nesteenä? Nestekaasulla se on muutama baari. Entä vedyllä?
Ei mitään painetta, koska vety ei nesteydy tai pysy nesteenä huoneenlämmössä missään paineessa. Tähtitieteellisissä paineissa vety voi kenties muuttua metalliksi.
Kyllä kaikilla kaasuilla on tietty paine, minkä jälkeen ne eivät enää kaasuunnu jossain lämpötilassa vaan pysyvät nesteenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Sähköautojen litiumakusto painaa siis 600 - 1000 kiloa, polttomoottorin vetysäiliöt alle 100 kiloa.
Usko nyt jo - vetyautoja ei koskaan tule muutamaa enempää Suomen teille.
Muutamakin riittää osoittamaan, että polttomoottorissa voidaan helposti käyttää myös vetyä. On toiminut hyvin ralli- ja rata-ajossakin.
Vetyasemia myös rakennetaan joka vuosi lisää maailmassa, mutta Suomi on tunnetusti ns. peränpitäjä teknisessä kehityksessä.
Synteettinen polttoaine, jossa on vety ja hiilidioksiidi pääaineena, on se jolla polttomoottorit tulevaisuudessa käyvät. Kemiallisella synteesillä valmistettu polttoaine on metanoli-pohjaista. Ei siis tarvita mitään paineistettuja tankkeja eikä lämpökennoja. Polttomoottori toimii kuten ennenkin, pienin kaasuttimien ja sytyksen säädöin tai uusilla moottorikartoilla.
Porchella ja Siemensillä on yhteisyritys ja tuontolaitos valmiina, polttoainetta on testattu ralleissa, kuten täällä teppo jo totesi.
Ja totellakin, Suomi on tässä peräpitäjä. Täällä kyllä otetaan kaikki kiellot ensimmäisenä käyttöön. Kuten EU:n mallioppilaan ja hikibingon pitääkin - vai pitääkö?
Synteettisen polttoaineen hiilipäästöt ovat jopa enää 10%, siitä mitä tavalliset bensiimoottorit tuottaa. Eli se merkitsee sitä, että sähköautot ovat koko elinkaaren mitalla moinikertaisesti saastuttavampia. Vetyhän on puhdasta, nuo vähäiset päästö tulevat lisäaineista.
Kyllä se sähkö kannattaa ladata suoraan autoon jos mahdollista.
Sähköllä ajaminen on maksanut n. 2,5e /100km. Eli vuodessa 750e.
Nyt jos sähkön hinta nousee kulut voivat tilapäisesti noista 4-5e/100km. Toisaalta moni lataa osan sähköstään suoraan auringosta ilmaiseksi.Synteettiset ovat maksaneet jotain 10 e/l. Eli synteettisellä polttoaineella ajaminen maksaisi jotain 70e/ 100km.
Tämä sopii ehkä joillekin testi-ja kilpa-autoille mutta ei perheellisen työmatka-autolle jolla ajetaan 30 000 vuodessa. Tankkaukset maksaisivat tällöin 21 000e/ vuosi.Eli synteettisten hinta on aivan liian korkea henkilöautoille.
Bensiinin korvaaja keksittiin ekopolttoaineen litrahinta 10 euroa https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/529e8c04-045a-4ddd-8145-c1decebe…
Synteettinen maksaa siis 10 e litra ?
Ja oikeasti jonkun mielestä tätä voisi käyttää henkilöautoihin ?
Bensalasku vuodessa 21 000 e jos ajaa 30 000 km vuodessa ?
Haloo. Sähköllä sama matka maksaa 750 e. Jos sähkö kallistuu niin sitten ehkä 1500e.
Mutta onhan tuo lähes 19500 e vähemmän kuin synteettisillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harkittu mutta hylätty kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.
Oho.
Aika kummallisia tietoja olet saanut. Ehkä sun kannattaisi itse kokeilla vaikka Teslaa eikä uskoa noita tietolähteitäsi.
Me ollaan vuosi ajettu uudella Teslalla eikä ole tullut vastaan yhtään mitään hankaluuksia tai rajoitteita.
Ruosissa saakka on käyty Teslalla laskettelemassakin.
Ja mökille on ajeltu lähes joka toinen viikonloppu ja lomilla.
Kustannuksia toistaiseksi vain renkaiden vaihdosta.
Ajaminen on maksanut alle 2,5e/100km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Minkä paineen vety vaatii huoneenlämmössä pysyäkseen nesteenä? Nestekaasulla se on muutama baari. Entä vedyllä?
Ei mitään painetta, koska vety ei nesteydy tai pysy nesteenä huoneenlämmössä missään paineessa. Tähtitieteellisissä paineissa vety voi kenties muuttua metalliksi.
Kyllä kaikilla kaasuilla on tietty paine, minkä jälkeen ne eivät enää kaasuunnu jossain lämpötilassa vaan pysyvät nesteenä.
Ei ole. Vety ei nesteydy huoneenlämmössä edes 10.000 barin paineessa. Sen voi kylläkin puristaa nestemäistä vetyä vastaavaan tiheyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkittu mutta hylätty kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.
Oho.
Aika kummallisia tietoja olet saanut. Ehkä sun kannattaisi itse kokeilla vaikka Teslaa eikä uskoa noita tietolähteitäsi.Me ollaan vuosi ajettu uudella Teslalla eikä ole tullut vastaan yhtään mitään hankaluuksia tai rajoitteita.
Ruosissa saakka on käyty Teslalla laskettelemassakin.
Ja mökille on ajeltu lähes joka toinen viikonloppu ja lomilla.Kustannuksia toistaiseksi vain renkaiden vaihdosta.
Ajaminen on maksanut alle 2,5e/100km.
No tarkennan vähän.
Tietysti pitemmillä reissuilla on maksettu Superchargereilla sähköstä vähän enemmän. Mutta n. 90% kilometreista aon ladattu kotona tai mökillä.
Ja aurinkopanelleilla on tuotettu enemmän sähköä vuodessa kuin mitä meidän sähköauto on kuluttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vety ei toisaalta sovi ajoneuvokäyttöön ennen kuin vedyn varastointiongelmat saadaan ratkaistua.
Kerrohan tuo Toyotan autoinsinööreille, jotka ovat ajattaneet polttomoottoriautoa vedyllä niin rata-ajossa kuin rallissakin.
Rata-ajossa ongelmaa ei ole, koska vety voidaan varastoida nestemäisenä lämpöeristettyyn säiliöön. Valitettavasti ratkaisu ei toimi siviilikäytössä, koska vety lämmetessään kiehuu ja sitä on päästettävä pois säiliöstä paineen alentamiseksi.
Eli rallitiimillä on nestemäistä vetyä ämpärissä, jota sitten kaatavat tankkiin?
Tavallaan. Rallitiimillä on nestemäistä vetyä kryosäiliössä, josta sitten kaatavat vetyä tankkiin.
Rallitiimillä ei ole mitään tarvetta kaataa nestevetyä tankkiin, koska se on tankeissa kaasumaista, ja tankeista riittää koko rallin mittaiseen ajoon.
Rallissa kaasusäiliöiden valtava koko ei haittaa, koska takapenkkiä tai tavaratilaa ei tarvita.
Sähköautojen litiumakusto painaa siis 600 - 1000 kiloa, polttomoottorin vetysäiliöt alle 100 kiloa.
Usko nyt jo - vetyautoja ei koskaan tule muutamaa enempää Suomen teille.
Muutamakin riittää osoittamaan, että polttomoottorissa voidaan helposti käyttää myös vetyä. On toiminut hyvin ralli- ja rata-ajossakin.
Vetyasemia myös rakennetaan joka vuosi lisää maailmassa, mutta Suomi on tunnetusti ns. peränpitäjä teknisessä kehityksessä.
Synteettinen polttoaine, jossa on vety ja hiilidioksiidi pääaineena, on se jolla polttomoottorit tulevaisuudessa käyvät. Kemiallisella synteesillä valmistettu polttoaine on metanoli-pohjaista. Ei siis tarvita mitään paineistettuja tankkeja eikä lämpökennoja. Polttomoottori toimii kuten ennenkin, pienin kaasuttimien ja sytyksen säädöin tai uusilla moottorikartoilla.
Porchella ja Siemensillä on yhteisyritys ja tuontolaitos valmiina, polttoainetta on testattu ralleissa, kuten täällä teppo jo totesi.
Ja totellakin, Suomi on tässä peräpitäjä. Täällä kyllä otetaan kaikki kiellot ensimmäisenä käyttöön. Kuten EU:n mallioppilaan ja hikibingon pitääkin - vai pitääkö?
Synteettisen polttoaineen hiilipäästöt ovat jopa enää 10%, siitä mitä tavalliset bensiimoottorit tuottaa. Eli se merkitsee sitä, että sähköautot ovat koko elinkaaren mitalla moinikertaisesti saastuttavampia. Vetyhän on puhdasta, nuo vähäiset päästö tulevat lisäaineista.
Kyllä se sähkö kannattaa ladata suoraan autoon jos mahdollista.
Sähköllä ajaminen on maksanut n. 2,5e /100km. Eli vuodessa 750e.
Nyt jos sähkön hinta nousee kulut voivat tilapäisesti noista 4-5e/100km. Toisaalta moni lataa osan sähköstään suoraan auringosta ilmaiseksi.Synteettiset ovat maksaneet jotain 10 e/l. Eli synteettisellä polttoaineella ajaminen maksaisi jotain 70e/ 100km.
Tämä sopii ehkä joillekin testi-ja kilpa-autoille mutta ei perheellisen työmatka-autolle jolla ajetaan 30 000 vuodessa. Tankkaukset maksaisivat tällöin 21 000e/ vuosi.Eli synteettisten hinta on aivan liian korkea henkilöautoille.
Bensiinin korvaaja keksittiin ekopolttoaineen litrahinta 10 euroa https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/529e8c04-045a-4ddd-8145-c1decebe…
Synteettinen maksaa siis 10 e litra ?
Nykyisillä tuotantomäärillä. Kun määrät kasvavat, hintakin laskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Minkä paineen vety vaatii huoneenlämmössä pysyäkseen nesteenä? Nestekaasulla se on muutama baari. Entä vedyllä?
Ei mitään painetta, koska vety ei nesteydy tai pysy nesteenä huoneenlämmössä missään paineessa. Tähtitieteellisissä paineissa vety voi kenties muuttua metalliksi.
Kyllä kaikilla kaasuilla on tietty paine, minkä jälkeen ne eivät enää kaasuunnu jossain lämpötilassa vaan pysyvät nesteenä.
Ei ole. Vety ei nesteydy huoneenlämmössä edes 10.000 barin paineessa. Sen voi kylläkin puristaa nestemäistä vetyä vastaavaan tiheyteen.
Linkki, joka todistaa väitteesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Minkä paineen vety vaatii huoneenlämmössä pysyäkseen nesteenä? Nestekaasulla se on muutama baari. Entä vedyllä?
Ei mitään painetta, koska vety ei nesteydy tai pysy nesteenä huoneenlämmössä missään paineessa. Tähtitieteellisissä paineissa vety voi kenties muuttua metalliksi.
Kyllä kaikilla kaasuilla on tietty paine, minkä jälkeen ne eivät enää kaasuunnu jossain lämpötilassa vaan pysyvät nesteenä.
Ei ole. Vety ei nesteydy huoneenlämmössä edes 10.000 barin paineessa. Sen voi kylläkin puristaa nestemäistä vetyä vastaavaan tiheyteen.
Linkki, joka todistaa väitteesi?
https://chemistry.stackexchange.com/questions/140496/at-what-pressure-w…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkittu mutta hylätty kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.
Oho.
Aika kummallisia tietoja olet saanut. Ehkä sun kannattaisi itse kokeilla vaikka Teslaa eikä uskoa noita tietolähteitäsi.Me ollaan vuosi ajettu uudella Teslalla eikä ole tullut vastaan yhtään mitään hankaluuksia tai rajoitteita.
https://autotoday.fi/naista-ongelmista-norjalaiset-tesla-omistajat-valit...
Näistä ongelmista norjalaiset Tesla-omistajat valittavat:
Tässä yleisimmät norjalaisten Tesla-omistajien raportoimat virheet
Auto ei käynnisty kylmällä säällä
Ovenkahvat eivät avaudu kylmällä säällä
Voimakas vinkuva ääni
Auto ei käynnisty lämpimällä säällä
”Kuplia” istuimissa
Löysä etuistuin
Tavaratila täynnä sadevettä
Autopilotti ei toimi oikein
Hidas internet
Pyyhkijät eivät toimi
Auto narisee, kun ylittää hidasteita ja epätasaisuuksia
Koristelistoja irtoaa
Lamput eivät toimi
Ovet eivät toimi
Ovet avautuvat itsestään
Tietokone ei toimi
Keltaisia reunuksia näytöillä
Ikkunat eivät sulkeudu kunnolla
Järjestelmät käynnistyvät uudelleen itsestään
Ongelmia latauksen kanssa
Vähentynyt teho
Ruosteongelmia uusien autojen kanssa, erityisesti Model 3 -mallin osalta
Maalauksen huono laatu vaatii uudelleenmaalausta
Luvattu ilmainen lataus auton koko elinkaaren aikana, mutta uudet latausasemat eivät sovi autoon
Luvattua alhaisempi akkuaika
Ongelmia ilmastoinnin kanssa
Kaikkia ongelmia ei ole korjattu huollossa
Tesla lupaa palata asiaan, mutta heistä ei kuulu mitään
Pitkä jonotusaika Teslan puhelinpalveluun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Minkä paineen vety vaatii huoneenlämmössä pysyäkseen nesteenä? Nestekaasulla se on muutama baari. Entä vedyllä?
Ei mitään painetta, koska vety ei nesteydy tai pysy nesteenä huoneenlämmössä missään paineessa. Tähtitieteellisissä paineissa vety voi kenties muuttua metalliksi.
Kyllä kaikilla kaasuilla on tietty paine, minkä jälkeen ne eivät enää kaasuunnu jossain lämpötilassa vaan pysyvät nesteenä.
Ei ole. Vety ei nesteydy huoneenlämmössä edes 10.000 barin paineessa. Sen voi kylläkin puristaa nestemäistä vetyä vastaavaan tiheyteen.
Linkki, joka todistaa väitteesi?
https://chemistry.stackexchange.com/questions/140496/at-what-pressure-w…
Ei tuolla asiaa mainittu. Miksi vedyn pitäisi olla nestemäistä, kun se kaasunakin toimii hyvin polttomoottorissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuren kaasupaineen jälkeen nestemäinen vety ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä?
Ei missään paineessa.
tottakai vedyllä paineen raja on samalla tavalla kuin nestekaasullakin, joka pysyy nesteenä tietyn paineen jälkeen.
Ei ole, eikä ole nestekaasullakaan jos sen lämpötila on kriittisen pisteen (propaanilla 96.7C, vedyllä -240C) yläpuolella.
Nesteenä nestekaasu kuitenkin pysyy grillin kaasupullossa, eikä painettakaan ole paria baria enempää. Siksi nimikin on nestekaasu.
Vedyllä on samanlainen paineraja, minkä jälkeen se ei enää kaasuunnu vaan pysyy nesteenä.
Ei ole huoneenlämmössä. Vety voidaan kyllä puristaa nestevetyä vastaavaan tiheyteen superkriittisenä fluidina, mutta se vaatii enemmän kuin 700 barin paineen. 700 bar on jo valtava paine ja sekin vaatii erittäin painavat ja kalliit komposiittirakenteiset säiliöt.
Minkä paineen vety vaatii huoneenlämmössä pysyäkseen nesteenä? Nestekaasulla se on muutama baari. Entä vedyllä?
Ei mitään painetta, koska vety ei nesteydy tai pysy nesteenä huoneenlämmössä missään paineessa. Tähtitieteellisissä paineissa vety voi kenties muuttua metalliksi.
Kyllä kaikilla kaasuilla on tietty paine, minkä jälkeen ne eivät enää kaasuunnu jossain lämpötilassa vaan pysyvät nesteenä.
Ei ole. Vety ei nesteydy huoneenlämmössä edes 10.000 barin paineessa. Sen voi kylläkin puristaa nestemäistä vetyä vastaavaan tiheyteen.
Linkki, joka todistaa väitteesi?
https://chemistry.stackexchange.com/questions/140496/at-what-pressure-w…
Jos nestemäinen vety ei lakkaa kaasuuntumasta jossain paineessa, paine siis kasvaa säiliössä mielestäsi äärettömäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Just näin.
Eli nyt sähköyhtiöt haluavat käyttää sähköauton omistajien akkuja sähköpankkinaan, minkä johdosta akkujen elinkaari lyhenee huomattavasti, ja sähköautojen omistaja hurraavat asialle?
Aihetta käsittelevää tutkimusta ja suunnitelmia on olemassa jo runsaasti ja kaikki merkit viittaavat siihen, että V2G tekee isompaa läpimurtoa jo aivan lähivuosina. Suurista valmistajista ainakin VW on tuomassa V2G:n osaksi nykyautojaan softapäivityksillä.
Akkujen osittainen tyhjentäminen sähköverkkoon ei lyhennä tutkimusten mukaan akkujen käyttöikää juuri lainkaan, sillä akkuja ei V2G-ratkaisuissa koskaan "niistetä" täysin tyhjiksi, vaan varauksen purussa pysytään aina noin 30 ja 70% varausprosentin välimaastossa.
https://fin.afterdawn.com/uutiset/2022/08/02/sahkoauto-v2g-varavirta-sa…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkittu mutta hylätty kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.
Oho.
Aika kummallisia tietoja olet saanut. Ehkä sun kannattaisi itse kokeilla vaikka Teslaa eikä uskoa noita tietolähteitäsi.Me ollaan vuosi ajettu uudella Teslalla eikä ole tullut vastaan yhtään mitään hankaluuksia tai rajoitteita.
https://autotoday.fi/naista-ongelmista-norjalaiset-tesla-omistajat-valit...
Näistä ongelmista norjalaiset Tesla-omistajat valittavat:
Tässä yleisimmät norjalaisten Tesla-omistajien raportoimat virheet
Auto ei käynnisty kylmällä säällä
Ovenkahvat eivät avaudu kylmällä säällä
Voimakas vinkuva ääni
Auto ei käynnisty lämpimällä säällä
”Kuplia” istuimissa
Löysä etuistuin
Tavaratila täynnä sadevettä
Autopilotti ei toimi oikein
Hidas internet
Pyyhkijät eivät toimi
Auto narisee, kun ylittää hidasteita ja epätasaisuuksia
Koristelistoja irtoaa
Lamput eivät toimi
Ovet eivät toimi
Ovet avautuvat itsestään
Tietokone ei toimi
Keltaisia reunuksia näytöillä
Ikkunat eivät sulkeudu kunnolla
Järjestelmät käynnistyvät uudelleen itsestään
Ongelmia latauksen kanssa
Vähentynyt teho
Ruosteongelmia uusien autojen kanssa, erityisesti Model 3 -mallin osalta
Maalauksen huono laatu vaatii uudelleenmaalausta
Luvattu ilmainen lataus auton koko elinkaaren aikana, mutta uudet latausasemat eivät sovi autoon
Luvattua alhaisempi akkuaika
Ongelmia ilmastoinnin kanssa
Kaikkia ongelmia ei ole korjattu huollossa
Tesla lupaa palata asiaan, mutta heistä ei kuulu mitään
Pitkä jonotusaika Teslan puhelinpalveluun
Näihin on varmaan kiinnitetty aiemmin jo huomiota kun ei ole sattunut oman Teslamme kohdalle.
Joka automerkillä on samanlaiset listat milloin mistäkin vioista.
Vertailun vuoksi BMW:n 1 sarjan tyyppivikoja:
Takavalon kiinnike. 1-sarja (F52) ja X1 (F48, F49). Kiinnike saattaa haljeta. Tarkistus ja tarvittaessa vaihto. 87 autoa. Traficomcom 25.01.2019.
1-sarja 3-ovinen sähköinen istuimen säätö muistilla: on mahdollista, että lukitus ei toimi kunnolla, ADAC 3/2018.
Kardaanin kuminivel: BMW on havainnut, että kampanjaan kuuluvien autojen kardaanin kuminivel saattaa rikkoutua. BMW vaihtaa kampanjaan kuuluvien autojen kardaanin kuminivelen, Traficom 2017.
Sähkötoimisen ohjaustehostimen mahdollinen häiriö (tuotannossa 18.07.1109.06.2016), ADAC 2016.
6-syl.bensiinimoottorit: venttiilien ajoituksen ja nousun säätöyksikön (VANOS) kiinnitysruuvit voivat murtua. Moottorivian merkkivalo syttyy ja/tai moottori kytkeytyy hätäohjelmalle, pitemmässä ajossa moottorivaurio mahdollinen, mikäli kuski ei noteeraa merkkivaloa, ADAC 2014.
Jarrutehostimen alipainepumppu, jarrutehostin oikuttelee, suurempi poljinvoima jarrutuksessa, tietyt moottorityypit, tuotannossa kesäkuu 2012elokuu 2013, ADAC 2013.
Diesel: polttoainesuotimen kontaktihäiriö, vian ilmetessä lämmitys ei toimi kunnolla, voi aiheuttaa myös akun tyhjentymisen ja tulipalovaaran moottoritilassa, ADAC 2013.
Sytytyspuolavikoja, ADAC 2013.
Jarrutehostimen mahdollinen häiriö, alipainevuodon vuoksi kuuluu sihisevä ääni ja/tai jarrutehostimen toiminta heikkenee ja jarrutukseen tarvittava poljinvoima kasvaa, VOSA 2006, KBA 2013.
Jarrujen alipainepumppu, jarrutehostin oikuttelee, suurempi poljinvoima jarrutuksessa, ADAC 2013, KBA 2013.
Polttoaineensuodattimen lämmitin (E-sarja), Traficom 2011. Polttoaineensuodattimen lämmitin: E82, E87. BMW on havainnut, että kampanjaan kuuluvien autojen dieselpolttoainesuodattimen lämmittimessä saattaa ilmetä oikosulku. Lyhyellä aikavälillä akun varaus voi pienentyä, jonka seurauksena moottori ei välttämättä käynnisty. Yksittäisissä tapauksissa polttoainesuodattimen lämmitin saattaa ylikuumentua. BMW vaihtaa autoihin polttoainesuodattimen lämmittimen. Työn kesto on noin kaksi tuntia ja toimenpide on asiakkaille maksuton.
Ohjausvaihde (F20), Ohjausvaihteen vaihto, Traficom 2011 (kampanja valmistunut).
Led-takavalot oikuttelevat valaisimeen kertyneen kosteuden takia, valaisimen tiivistystä parannetaan (Coupé ja Cabrio), ADAC 2010.
Turvatyynyn johtosarja, korjaus Traficom 2009, kampanja valmistunut 2010.
Sivuturvatyyny ja turvavyön esikiristin eivät toimi tarkoitetulla tavalla, mahdollisesti eivät laukea kolarissa, johtosarjan tarkistus ja tarvittaessa korjaus, VOSA 2009.
Ruiskutussuuttimien kiinnike voi murtua (118d), ADAC 2007.
Virheellinen laturin kiinnitysruuvi (118d, 120d viistoperä). Ruuvin löystyessä apulaitteiden käyttöhihna löystyy ja vesipumppu ei toimi, mikä aiheuttaa moottorin ylikuumenemisen ja pahimmassa tapauksessa moottorivaurion, ADAC 2006.
Polttonestepumppu, virheellisen nikkelipinnoitteen vuoksi polttonesteeseen voi päästä hiukkasia, jolloin moottori voi pysähtyä, KBA 2105.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Just näin.
Eli nyt sähköyhtiöt haluavat käyttää sähköauton omistajien akkuja sähköpankkinaan, minkä johdosta akkujen elinkaari lyhenee huomattavasti, ja sähköautojen omistaja hurraavat asialle?
Aihetta käsittelevää tutkimusta ja suunnitelmia on olemassa jo runsaasti ja kaikki merkit viittaavat siihen, että V2G tekee isompaa läpimurtoa jo aivan lähivuosina. Suurista valmistajista ainakin VW on tuomassa V2G:n osaksi nykyautojaan softapäivityksillä.
Akkujen osittainen tyhjentäminen sähköverkkoon ei lyhennä tutkimusten mukaan akkujen käyttöikää juuri lainkaan,
No ei tietenkään lyhennä. Eihän akun jatkuva lataaminen ja tyhjentäminen vaikuta akun kestoikään millään tavalla, ainakaan sähköyhtiön "tutkimusten" mukaan. Jokaisella akulla on tietty kestoikä, ja jos sähkölaitos vaikkapa käyttää akun latauksista 30 prosenttia kun pitää akkuja virtapankkinaan, niin kyllähän se näkyy akun kunnossa paljon aiemmin, mutta ei positiivisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkittu mutta hylätty kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.
Oho.
Aika kummallisia tietoja olet saanut. Ehkä sun kannattaisi itse kokeilla vaikka Teslaa eikä uskoa noita tietolähteitäsi.Me ollaan vuosi ajettu uudella Teslalla eikä ole tullut vastaan yhtään mitään hankaluuksia tai rajoitteita.
https://autotoday.fi/naista-ongelmista-norjalaiset-tesla-omistajat-valit...
Näistä ongelmista norjalaiset Tesla-omistajat valittavat:
Tässä yleisimmät norjalaisten Tesla-omistajien raportoimat virheet
Auto ei käynnisty kylmällä säällä
Ovenkahvat eivät avaudu kylmällä säällä
Voimakas vinkuva ääni
Auto ei käynnisty lämpimällä säällä
”Kuplia” istuimissa
Löysä etuistuin
Tavaratila täynnä sadevettä
Autopilotti ei toimi oikein
Hidas internet
Pyyhkijät eivät toimi
Auto narisee, kun ylittää hidasteita ja epätasaisuuksia
Koristelistoja irtoaa
Lamput eivät toimi
Ovet eivät toimi
Ovet avautuvat itsestään
Tietokone ei toimi
Keltaisia reunuksia näytöillä
Ikkunat eivät sulkeudu kunnolla
Järjestelmät käynnistyvät uudelleen itsestään
Ongelmia latauksen kanssa
Vähentynyt teho
Ruosteongelmia uusien autojen kanssa, erityisesti Model 3 -mallin osalta
Maalauksen huono laatu vaatii uudelleenmaalausta
Luvattu ilmainen lataus auton koko elinkaaren aikana, mutta uudet latausasemat eivät sovi autoon
Luvattua alhaisempi akkuaika
Ongelmia ilmastoinnin kanssa
Kaikkia ongelmia ei ole korjattu huollossa
Tesla lupaa palata asiaan, mutta heistä ei kuulu mitään
Pitkä jonotusaika Teslan puhelinpalveluun
Näihin on varmaan kiinnitetty aiemmin jo huomiota kun ei ole sattunut oman Teslamme kohdalle.
Joka automerkillä on samanlaiset listat milloin mistäkin vioista.Vertailun vuoksi BMW:n 1 sarjan tyyppivikoja:
Takavalon kiinnike. 1-sarja (F52) ja X1 (F48, F49). Kiinnike saattaa haljeta. Tarkistus ja tarvittaessa vaihto. 87 autoa. Traficomcom 25.01.2019.
1-sarja 3-ovinen sähköinen istuimen säätö muistilla: on mahdollista, että lukitus ei toimi kunnolla, ADAC 3/2018.
Kardaanin kuminivel: BMW on havainnut, että kampanjaan kuuluvien autojen kardaanin kuminivel saattaa rikkoutua. BMW vaihtaa kampanjaan kuuluvien autojen kardaanin kuminivelen, Traficom 2017.
Sähkötoimisen ohjaustehostimen mahdollinen häiriö (tuotannossa 18.07.1109.06.2016), ADAC 2016.
6-syl.bensiinimoottorit: venttiilien ajoituksen ja nousun säätöyksikön (VANOS) kiinnitysruuvit voivat murtua. Moottorivian merkkivalo syttyy ja/tai moottori kytkeytyy hätäohjelmalle, pitemmässä ajossa moottorivaurio mahdollinen, mikäli kuski ei noteeraa merkkivaloa, ADAC 2014.
Jarrutehostimen alipainepumppu, jarrutehostin oikuttelee, suurempi poljinvoima jarrutuksessa, tietyt moottorityypit, tuotannossa kesäkuu 2012elokuu 2013, ADAC 2013.
Diesel: polttoainesuotimen kontaktihäiriö, vian ilmetessä lämmitys ei toimi kunnolla, voi aiheuttaa myös akun tyhjentymisen ja tulipalovaaran moottoritilassa, ADAC 2013.
Sytytyspuolavikoja, ADAC 2013.
Jarrutehostimen mahdollinen häiriö, alipainevuodon vuoksi kuuluu sihisevä ääni ja/tai jarrutehostimen toiminta heikkenee ja jarrutukseen tarvittava poljinvoima kasvaa, VOSA 2006, KBA 2013.
Jarrujen alipainepumppu, jarrutehostin oikuttelee, suurempi poljinvoima jarrutuksessa, ADAC 2013, KBA 2013.
Polttoaineensuodattimen lämmitin (E-sarja), Traficom 2011. Polttoaineensuodattimen lämmitin: E82, E87. BMW on havainnut, että kampanjaan kuuluvien autojen dieselpolttoainesuodattimen lämmittimessä saattaa ilmetä oikosulku. Lyhyellä aikavälillä akun varaus voi pienentyä, jonka seurauksena moottori ei välttämättä käynnisty. Yksittäisissä tapauksissa polttoainesuodattimen lämmitin saattaa ylikuumentua. BMW vaihtaa autoihin polttoainesuodattimen lämmittimen. Työn kesto on noin kaksi tuntia ja toimenpide on asiakkaille maksuton.
Ohjausvaihde (F20), Ohjausvaihteen vaihto, Traficom 2011 (kampanja valmistunut).
Led-takavalot oikuttelevat valaisimeen kertyneen kosteuden takia, valaisimen tiivistystä parannetaan (Coupé ja Cabrio), ADAC 2010.
Turvatyynyn johtosarja, korjaus Traficom 2009, kampanja valmistunut 2010.
Sivuturvatyyny ja turvavyön esikiristin eivät toimi tarkoitetulla tavalla, mahdollisesti eivät laukea kolarissa, johtosarjan tarkistus ja tarvittaessa korjaus, VOSA 2009.
Ruiskutussuuttimien kiinnike voi murtua (118d), ADAC 2007.
Virheellinen laturin kiinnitysruuvi (118d, 120d viistoperä). Ruuvin löystyessä apulaitteiden käyttöhihna löystyy ja vesipumppu ei toimi, mikä aiheuttaa moottorin ylikuumenemisen ja pahimmassa tapauksessa moottorivaurion, ADAC 2006.
Polttonestepumppu, virheellisen nikkelipinnoitteen vuoksi polttonesteeseen voi päästä hiukkasia, jolloin moottori voi pysähtyä, KBA 2105.
BMW sentään on korjannut vikojaan, Tesla taas ei oikein halua sitä tehdä. Siksi autot seisovat kuukausiakin korjaamolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkittu mutta hylätty kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen 2,7 miljoonan rekisterissä olevan henkilöauton joukossa on peräti 33000 sähköautoa.
Sähköautointoilijat voisivat vetää vähän happea sen suhteen miten merkittävästä asiasta puhutaan. Nykyisellään sähköautoilu ei kosketa isossa kuvassa juuri ketään.
Dieselautoja on enää 7% ja perinteisiä bensa-autoja n. 25% uusista autoista.
Ensi vuonna vieläkin vähemmän.
Sähköautojen osuus 2,2 -kertaistuu Suomessa vuosittain. Ensi vuonna täyssähköautoja on tätä vauhtia jo 100 000.Ukrainan sota ja Euro 7 tuskin ainakaan hidastavat kehitystä vai mitä ?
Pikemminkin vauhti kiihtyy.
Euro 7 ja polttomoottoriautojen ajorajoitukset, jakeluvelvoitteet ja päästökauppa jne vaikuttavat myös.Olemme olleet sähköautojen yleistymisessä Norjaa n. 6 vuotta jäljessä mutta nyt näyttää siltä että muutosvauhti kasvaa.
Enemmän sähköautoja tarjolla, öljystä halutaan päästä eroon ja tuulisähkön määrä kasvaa 40% vuosittain.
Mikä on paras tapa varastoida vaihtelevaa tuulivoimaa jota saadaan runsaasti yöaikaan ?
Sähköauto tietysti ?V2G ! ( Vehicle to Grid)
Ihan sama. Pienen piirin puuhastelua. Katsotaan 10 vuoden päästä onko tilanne muuttunut.
Ehkä siellä maaseudulla.
Meillä kaupungissa naapureilla alkaa olla kaikilla jonkinlainen ladattava auto.Ladattava auto sopiikin erityisen hyvin kaupunkiin missä ei ole omaa latauspaikkaa eikä välttämättä edes parkkipaikkaa. Tienvarressa olevaa autoa on hyvä ladata parvekkeelta vedetyllä jatkoroikalla.
Aika karkea yleistys.
Mistä olet saanut päähäsi että kaupungeissa ei asukkailla olisi omaa parkkipaikkaa tai mahdollisuutta latauspaikkaan ?
On varmasti joku pienehkö prosenttiosuus esim. Helsinkiläisiä autoilijoita joilla juuri nyt ei ole omaa autopaikkaa.Itse en tunne kuitenkaan yhtään Helsingissä asuvaa henkilöä jolla ei juuri nyt olisi taloutensa käytössä yhtään autopaikkaa tai mahdollisuutta sellaiseen. Perheelliset ovat auton ja autopaikan jostain aina järjestäneet jos ovat sitä tarvinneet. Vaikka naapuritaloyhtiöstä jos omasta ei ole löytynyt.
Todellisuudessa kaupunkien asemakaavoissa ja kaupunkien ohjeissa on määrätty kerrostalotonteille autopaikkoja valtaosalle asunnoista Helsingisskin jo yli 60 vuotta ja autopaikkoja ja autotalleja kaavoitettiin jo 1930-luvulla.
Valtaosalla kerrotaloyhtiöiden autopaikoista on jo lämmitystolppia.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että pelkästään Helsingin vanhimmissa kaupunginosissa Helsingin niemellä on taloyhtiöiden tonteilla yli 16000 pysäköintipaikkaa siis enemmän kuin alueella on pysäköintipaikkoja katujen varsilla ja kaupungin pysäköintikentillä.
Uusi laki vaatii kerrostaloyhtiöiden autopaikkojen varustamista latausmahdollisuudella seuraavan suuremman remontin yhteydessä.
Tavallisesta lämmitystolpastakin voi ladata hybridiä 8A johdolla 1,8KW teholla.Latausajat julkisilla latauspisteillä nopeutuvat koko ajan ja latauspisteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Kotilatauksen hyöty on toistaiseksi vielä vaivattomuudessa ja edullisemmassa sähkön hinnassa.Ei hullukaan osta ladattavaa autoa ellei sitä voi ladata kotona tai töissä "halvalla" sähköllä. Lataus julkisilla pisteillä ei tule muuttumaan ainakaan halvemmaksi ja tankkausta hitaampana ts. liian hitaana se tulee aina pysymään.
No ehkä sitten se 10%-20% joka ei vielä voi ladata autoaan omalla autopaikallaan tai omassa tallissaan ei sitten osta vielä sähköautoa.
Päästöjen vähentämiseen riittää sekin että esim. pientaloasukkaat ja ne joille lataus on järjestettävissä vaihtavaat sähköautoon.
Loput voivat ajaa sitten vaikka hybrideillä tai kaasuautoilla.Kun olen lukenut ja kuunnellut sähköautoista, niiden kalleudesta, ongelmista, hankaluudesta ja rajoitteista, olen päättänyt että meille ei koskaan tule sähköautoa. Olen oikein tyytyväinen nykyisiin.
Oho.
Aika kummallisia tietoja olet saanut. Ehkä sun kannattaisi itse kokeilla vaikka Teslaa eikä uskoa noita tietolähteitäsi.Me ollaan vuosi ajettu uudella Teslalla eikä ole tullut vastaan yhtään mitään hankaluuksia tai rajoitteita.
https://autotoday.fi/naista-ongelmista-norjalaiset-tesla-omistajat-valit...
Näistä ongelmista norjalaiset Tesla-omistajat valittavat:
Tässä yleisimmät norjalaisten Tesla-omistajien raportoimat virheet
Auto ei käynnisty kylmällä säällä
Ovenkahvat eivät avaudu kylmällä säällä
Voimakas vinkuva ääni
Auto ei käynnisty lämpimällä säällä
”Kuplia” istuimissa
Löysä etuistuin
Tavaratila täynnä sadevettä
Autopilotti ei toimi oikein
Hidas internet
Pyyhkijät eivät toimi
Auto narisee, kun ylittää hidasteita ja epätasaisuuksia
Koristelistoja irtoaa
Lamput eivät toimi
Ovet eivät toimi
Ovet avautuvat itsestään
Tietokone ei toimi
Keltaisia reunuksia näytöillä
Ikkunat eivät sulkeudu kunnolla
Järjestelmät käynnistyvät uudelleen itsestään
Ongelmia latauksen kanssa
Vähentynyt teho
Ruosteongelmia uusien autojen kanssa, erityisesti Model 3 -mallin osalta
Maalauksen huono laatu vaatii uudelleenmaalausta
Luvattu ilmainen lataus auton koko elinkaaren aikana, mutta uudet latausasemat eivät sovi autoon
Luvattua alhaisempi akkuaika
Ongelmia ilmastoinnin kanssa
Kaikkia ongelmia ei ole korjattu huollossa
Tesla lupaa palata asiaan, mutta heistä ei kuulu mitään
Pitkä jonotusaika Teslan puhelinpalveluun
Näihin on varmaan kiinnitetty aiemmin jo huomiota kun ei ole sattunut oman Teslamme kohdalle.
Joka automerkillä on samanlaiset listat milloin mistäkin vioista.Vertailun vuoksi BMW:n 1 sarjan tyyppivikoja:
Takavalon kiinnike. 1-sarja (F52) ja X1 (F48, F49). Kiinnike saattaa haljeta. Tarkistus ja tarvittaessa vaihto. 87 autoa. Traficomcom 25.01.2019.
1-sarja 3-ovinen sähköinen istuimen säätö muistilla: on mahdollista, että lukitus ei toimi kunnolla, ADAC 3/2018.
Kardaanin kuminivel: BMW on havainnut, että kampanjaan kuuluvien autojen kardaanin kuminivel saattaa rikkoutua. BMW vaihtaa kampanjaan kuuluvien autojen kardaanin kuminivelen, Traficom 2017.
Sähkötoimisen ohjaustehostimen mahdollinen häiriö (tuotannossa 18.07.1109.06.2016), ADAC 2016.
6-syl.bensiinimoottorit: venttiilien ajoituksen ja nousun säätöyksikön (VANOS) kiinnitysruuvit voivat murtua. Moottorivian merkkivalo syttyy ja/tai moottori kytkeytyy hätäohjelmalle, pitemmässä ajossa moottorivaurio mahdollinen, mikäli kuski ei noteeraa merkkivaloa, ADAC 2014.
Jarrutehostimen alipainepumppu, jarrutehostin oikuttelee, suurempi poljinvoima jarrutuksessa, tietyt moottorityypit, tuotannossa kesäkuu 2012elokuu 2013, ADAC 2013.
Diesel: polttoainesuotimen kontaktihäiriö, vian ilmetessä lämmitys ei toimi kunnolla, voi aiheuttaa myös akun tyhjentymisen ja tulipalovaaran moottoritilassa, ADAC 2013.
Sytytyspuolavikoja, ADAC 2013.
Jarrutehostimen mahdollinen häiriö, alipainevuodon vuoksi kuuluu sihisevä ääni ja/tai jarrutehostimen toiminta heikkenee ja jarrutukseen tarvittava poljinvoima kasvaa, VOSA 2006, KBA 2013.
Jarrujen alipainepumppu, jarrutehostin oikuttelee, suurempi poljinvoima jarrutuksessa, ADAC 2013, KBA 2013.
Polttoaineensuodattimen lämmitin (E-sarja), Traficom 2011. Polttoaineensuodattimen lämmitin: E82, E87. BMW on havainnut, että kampanjaan kuuluvien autojen dieselpolttoainesuodattimen lämmittimessä saattaa ilmetä oikosulku. Lyhyellä aikavälillä akun varaus voi pienentyä, jonka seurauksena moottori ei välttämättä käynnisty. Yksittäisissä tapauksissa polttoainesuodattimen lämmitin saattaa ylikuumentua. BMW vaihtaa autoihin polttoainesuodattimen lämmittimen. Työn kesto on noin kaksi tuntia ja toimenpide on asiakkaille maksuton.
Ohjausvaihde (F20), Ohjausvaihteen vaihto, Traficom 2011 (kampanja valmistunut).
Led-takavalot oikuttelevat valaisimeen kertyneen kosteuden takia, valaisimen tiivistystä parannetaan (Coupé ja Cabrio), ADAC 2010.
Turvatyynyn johtosarja, korjaus Traficom 2009, kampanja valmistunut 2010.
Sivuturvatyyny ja turvavyön esikiristin eivät toimi tarkoitetulla tavalla, mahdollisesti eivät laukea kolarissa, johtosarjan tarkistus ja tarvittaessa korjaus, VOSA 2009.
Ruiskutussuuttimien kiinnike voi murtua (118d), ADAC 2007.
Virheellinen laturin kiinnitysruuvi (118d, 120d viistoperä). Ruuvin löystyessä apulaitteiden käyttöhihna löystyy ja vesipumppu ei toimi, mikä aiheuttaa moottorin ylikuumenemisen ja pahimmassa tapauksessa moottorivaurion, ADAC 2006.
Polttonestepumppu, virheellisen nikkelipinnoitteen vuoksi polttonesteeseen voi päästä hiukkasia, jolloin moottori voi pysähtyä, KBA 2105.BMW sentään on korjannut vikojaan, Tesla taas ei oikein halua sitä tehdä. Siksi autot seisovat kuukausiakin korjaamolla.
Bemarilla on myös vähän enemmän malleja mitä teslalla, jossa peräti kolmessa mallissa on enemmän vikoja kuin "bemmin" useissa.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Ihan sama. Aivan marginaalista touhua. Suomessa on reilut 30tuhatta sähköautoa vs 2,7 miljoonaa polttista.