Lue keskustelun säännöt.
Periikö mieheni omistamani asunnon?
08.02.2021 |
Meillä ei ole avioehtoa. Olin typerä ja menin joitain vuosia sitten naimisiin miesystäväni kanssa. Mies on sittemmin jättäytynyt ns. elämäntapatyöttömäksi, vaikka on täysin työkykyinen. Olen itse sairas ja tulen melko varmasti elämään paljon lyhyemmän elämän kuin hän. Hiljattain erään riidan yhteydessä kysyin, miten hän aikoo elättää itsensä kun minä en ole en täällä ja mies vihjasi, että kuolemani jälkeen hän häätää omistamassani asunnossa asuvan tyttäreni, myy asunnon ja elää niillä rahoilla.
Ainoat omaisuuteni ovat kyseinen asunto ja pieni firma. Omistin asunnon jo ennen avioliittoa ja tytär on asunut siinä monta vuotta (vaihdoin itse pyörätuoliystävälliseen vuokra-asuntoon). Tytär on nyt raskaana ja haluan, että hän saa pitää asunnon ja asua siinä lapsenlapseni kanssa kuolemanikin jälkeen. Asunto ei ole kovinkaan arvokas tai hieno, mutta se on tyttäreni koti.
Kysymys kuuluukin, jos testamenttaan asunnon tyttärelleni jääkö se hänelle, vai voiko mieheni jotenkin keplotella sen itselleen?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsi/lapset saa automaattisesti kaiken, jos ei ole testamenttia? Leskelle jää asumisoikeus yhteiseen asuntoon.
50% menee puolisolle ja 50% lapsille. Näin se meillä meni, kun aikoinaan isäni kuoli. Pesä on edelleen jakamaton ja äitini omistaa pesästä puolet ja minä sisaruksien kanssa toisen puolen. Ja kun meitä on kolme, niin osuudet: 1/6 kullekin lapselle (3 x 1/6 = 1/2) ja 1/2 äidille.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Näin menee silloin, jos leski on täysin varaton. Tällöin tosiaan leski saa osituksessa tasinkona vainajan omaisuudesta puolet ja lapset perivät toisen puolen.
Jos leskellä on omaa omaisuutta, vaikuttaa se ositukseen. Esim. jos vainajan omaisuus on 80 000 ja lesken 20 000, saa leski tasinkona 30 000 (ja pitää omat 20 000) ja lapset perivät 50 000.
Oletuksena on, että ei ole avioehtoa eikä testamenttia eikä perintönä saatua testamentilla avio-oikeuden ulkopuolelle määrättyä omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei peri. Tämä on fakta, jota harva tietää ja ymmärtää. Vain siinä tapauksessa perii, että vainajalla ei ole rintaperillisiä..
Sinulla on tytär, joka perii sinun omaisuutesi. Mies ei peri. Jos hän on täysin persaukinen ja varaton, hän saa puolet omaisuudestasi tasinkona, ei perintönä.
Ongelma ratkeaa sillä, että annat jo eläessäsi asunnon tyttärellesi ennakkoperintönä tai lahjana.
Se on just näin.
Eli ala lahjoittamaan omaisuuttasi nyt heti tyttärellesi, ja voit tehdä myös niin, että annat omaisuuttasi sekä tyttärelle, että tämän lapselle. Verovapaita lahjoja saa antaa 4999e arvosta per henkilö joka kolmas vuosi. Eli käytännössä voisit ilmaiseksi lahjoittaa tyttärelle ja tämän lapselle sen lähes 10 000e joka kolmas vuosi.
Ja tuohon ei miehelläsi ole mitään sanomista, koska vaikka erossa omaisuudet tasataan, liitossa sinulla on oikeus tehdä omaisuudellasi ihan mitä haluat.
tärkeintä toki on, että et missään nimessä kerro miehellesi mitä olet tekemässä, koska siinä tapauksessa hän mitä todennäköisimmin ottaisi eron nopeasti päästäkseen käsiksi omaisuuteesi.
Mutta kuten täällä on jo suositeltu, ota ihmeessä yhteyttä asiantuntevaan lakimieheen, niin saat tämän asian hoidettua järkevästi ja niin, ettei tule yllätyksiä.
PS. Miehesi kuulostaa oikealta kultakimpaleelta.
Asunnon lahjoittaminen tuolla tavalla on tavattoman hankalaa ja riskialtista.
Lahjoittaminen pitäisi tehdä kolmen vuoden välein murto-osissa, joiden arvo jää alle 5000 euron. Mikäli kyseessä on osakehuoneisto tämä vaatisi aina kolmen vuoden välein valtakirja rumban, että yhtiökokouksiin yms päätöksen tekoon osallistuminen onnistuisi. Lisäksi asunnon kulut tulisi jakaa omistusosuuksien suhteessa. Oma lukunsa olisi tietenkin vielä se jos lahjoituksia tehtäisiin tyttären lapselle, joka toisi maistraatin peliin mukaan 18 vuoden ajaksi. Entä sitten tilanne, jos yhtälöön tulisi lisää lastenlapsia? Sitten soppa vasta sakenisi, jos AP sattuisi heittämään lusikan nurkkaan kesken lahjoituskuvion. Peliin tulisi mukaan leski, jota tällä hankkeella on yritetty pelata ulos. Seurauksena soppa, johon en kyllä lusikkaani pistäisi, vaikka monenlaista keitosta olenkin selvitellyt.
Vierailija kirjoitti:
Kenellä jotain on niin ilman avioehtoa ei pidä mennä naimisiin.
Miksi? Kyllä täysivaltaisen aikuisen pitää ymmärtää, mitä avioituminen ilman avioehtoa tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että yhteenlaskettu omaisuus on sovittu avioerossa jaettavaksi puoliksi. Jotkut ihmiset haluavat sopia juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Yleinen harhaluulo on, että aviopuoliso perii vainajalta puolet. Aviopuoliso perii puolet yhteisestä omaisuudesta, toinen puoli menee lapsille. Vainajan oma omaisuus menee kokonaisuudessaan lapsille. AP:n asunto on turvassa.
Eli siis, jos ei avioehtoa ja asunnosta omistukset 50/50 ja jos puoliso toisen tahdosta kotona ilman tuloja ja, jos varakkaampi osapuoli kuolee ensin, saa ilman tuloja elänyt osapuoli ainoastaan asumisoikeuden puolikkaaseensa taloon? Niinkö? Ja vainajan lapset saisivat toisen puolen talosta ja kaikki rahavarat?
Ap, varaa aika oikeusaputoimistosta ja kysy sieltä. Tämä on väärä paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on omistanut tuon asunnon jo ennen avioliittoaan ja oletan että omistaa sen yksin. Siten asunto on ap:n omaisuutta, ei aviopuolisoiden YHTEISTÅ omaisuutta, siten asunnon perii automasttisesti tytär eikä sitö tasinkoa laskettaessa huomioida.
Näin olisi siinä tapauksessa, että ap:lla olisi miehensä kanssa avioehto joka rajaa ennen avioliittoa hankitun omaisuuden ajo-oikeuden ulkopuolelle. Ap on kuitenkin sanonut, ettei mies ole avioehtoon suostunut eikä suostu.
Vierailija kirjoitti:
Eikä sitten mitään elinikäistä hallintaoikeutta. Ei missään tapauksessa, jos et varmasti tiedä kuolevasti huomenna. Siitä muodostuu pahimmillaan sellainen riippa, että lahjansaaja rupeaa miettimään, että kumpa ei olisi lahjaa saanutkaan. Jos pidätät hallintaoikeuden, niin määräaikainen. Se oikea lakimies osaa kyllä laskea, kuinka pitkä hallintaoikeusajan pitää olla jotta päästään lähes samaan verotukselliseen lopputulokseen, kuin elinikäisen hallintaoikeuden kanssa.
Tietysti elinikäisessä hallintaoikeudessa on riski, mikäli ap:n sairaus on etenevä ja hän saattaa joutua joskus edunvalvontaan. Määräaikainen hallintaoikeus saattaisi tosiaan toimia tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen harhaluulo on, että aviopuoliso perii vainajalta puolet. Aviopuoliso perii puolet yhteisestä omaisuudesta, toinen puoli menee lapsille. Vainajan oma omaisuus menee kokonaisuudessaan lapsille. AP:n asunto on turvassa.
Eli siis, jos ei avioehtoa ja asunnosta omistukset 50/50 ja jos puoliso toisen tahdosta kotona ilman tuloja ja, jos varakkaampi osapuoli kuolee ensin, saa ilman tuloja elänyt osapuoli ainoastaan asumisoikeuden puolikkaaseensa taloon? Niinkö? Ja vainajan lapset saisivat toisen puolen talosta ja kaikki rahavarat?
Olen eri, mutta ei. Jos avioehtoa ei ole, on avioparin yhteenlaskettu omaisuus kokonaisuudessaan avio-oikeuden alaista (Noh, ellei osa siitä muodostu sellaisesta lahjasta tai perinnöstä, jonka lahjan tai perinnön antaja on lahjakirjassa tai testamentissa sulkenut avio-oikeuden ulkopuolelle, mutta ei nyt mennä siihen tässä). Mikäli vainajalla on enemmän omaisuutta kuin leskellä, saa leski tasinkoa sen verran että omaisuudet ovat tasan. Tämä on siis tasinkoa, ei perintöä ei siitä makseta perintöveroa. Mikäli vainajalla on vähemmän omaisuutta kuin leskellä, saa leski pitää oman omaisuutensa. Perintöä ei leski saa kummassakaan tapauksessa senttiäkään. Henkilö voi toki halutessaan vielä testamentata puolisolleen puolet osituksen jälkeisestä omaisuudestaan, mikäli hänellä on rintaperillisiä, tai vaikka koko omaisuuden ellei rintaperillisiä ole.
Myy asuntosi tyttärellesi mahdollisimman halvalla hinnalla, jonka verottaja vielä hyväksyy.
Loput omaisuudestasi käytät tyttäreesi tai syntyvään lapsenlapseesi, ostat kaikki vauvantarvikkeet ja maksat tyttäresi puhelinlaskut ja kaiken mahdollisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on omistanut tuon asunnon jo ennen avioliittoaan ja oletan että omistaa sen yksin. Siten asunto on ap:n omaisuutta, ei aviopuolisoiden YHTEISTÅ omaisuutta, siten asunnon perii automasttisesti tytär eikä sitö tasinkoa laskettaessa huomioida.
Näin olisi siinä tapauksessa, että ap:lla olisi miehensä kanssa avioehto joka rajaa ennen avioliittoa hankitun omaisuuden ajo-oikeuden ulkopuolelle. Ap on kuitenkin sanonut, ettei mies ole avioehtoon suostunut eikä suostu.
Ajo-oikeuden = avio-oikeuden 😂
AP, lahjoita asunto nyt heti tyttärellesi. Tytär maksaa lahjaveron ja saa asunnon kokonaan itselleen, mies jää nuolemaan näppejään.
Tytär saanee asuntoa vastaan lainaa veronmaksua varten. AP voi lisäksi 3 vuoden välein lahjottaa 4999 euroa tyttärelle ja mahdolliselle tyttärenlapselle kummallekin verottomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli hirveä huoli ja stressi aloittajan lapsen ja lapsenlapsen omaisuuden/kodin/perinnön turvaamisesta.
Toivon että aloittaja kaivaa jostain tyttärensä kanssa rahaa sen verran, että saavat palkattua lakimiehen tekemään asunnon lahjoitus paperit. Ja tekevät lahjoituksen niin pian kuin mahdollista! Ottakaa vaikka lainaa niihin lahjaveroihin, on kaikista tärkeintä, että saatte asunnon lahjoitettua!
Ja tosiaan nopeasti, ennen kuin mies ehtii saada vihiä. Jos mies ehtii laittaa erohakemuksen vireille, on lahjoitus jo mahdoton antaa! Mieshän on saattanut alkaa tätä miettimään ja ottaakin eron heti, kun tajuaa asian...
Älä missään tapauksessa suutuspäissään lipsauta, mitä olet tekemässä. Nyt pää kylmänä ja hoidatte lahjoittamisen!
Vastaathan ap, esim jos tarvitset apua, mistä löytää lakimiehen tai paljonko se maksaa tms.. etsitään porukalla vastaukset.
Samaan syssyyn kannattaa lahjoittaa firmakin, mutta asunto ilmeisesti arvokkaampi ja siten tärkeämpi. Asunto on myös tyttäresi koti. Ajattele syntyvää lapsenlasta.
Ehdottomasti lahjoitat asunnon tyttärellesi. Eikä siinä mitään lakimiehiä tarvita kuin korkeintaan verotussyistä jos haluatte niillä kikkailla. Jos olisi tarkoitus siirtää asunto toisen perillisen ulottumattomiin niin voisi tulla jälkipyykkiä, mutta avio-oikeus on eri asia. Ihmisellä on täysi oikeus hukata vaikka koko omaisuutensa lahjoittamalla se kodittomien kissojen yhdistykselle kolme sekuntia ennen avioerohakemuksen lähettämistä, siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se asunto kannattaa lahjoittaa nopeasti, jos päädyt tähän. Jos nyt lahjoitat asunnon ja laitat parin kuukauden päästä avioeron vireille, katsotaan todennäköisesti, että olet yrittänyt piilottaa omaisuutta ositukselta, ja lahjoitus mitätöidään. Lahjoituksen ja avioeron / kuoleman välillä pitää olla tarpeeksi pitkä aika, jotta ongelmia ei tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti lahjoitat asunnon tyttärellesi. Eikä siinä mitään lakimiehiä tarvita kuin korkeintaan verotussyistä jos haluatte niillä kikkailla. Jos olisi tarkoitus siirtää asunto toisen perillisen ulottumattomiin niin voisi tulla jälkipyykkiä, mutta avio-oikeus on eri asia. Ihmisellä on täysi oikeus hukata vaikka koko omaisuutensa lahjoittamalla se kodittomien kissojen yhdistykselle kolme sekuntia ennen avioerohakemuksen lähettämistä, siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista.
Ei se voi mitenkään olla näin. Muutenhan tosi moni eroa suunnitteleva lahjoittaisi juuri ennen eron hakemista omaisuuttaan lähipiirilleen, jotta saisi mahdollisimman paljon tasinkoa puolisoltaan erossa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on huono asia , jos sinä kuolet aikaisemmin , niin tämä miehen retale saa jäädä asumaan asuntoon ja silloin voi käydä niin ,ettei tytär ainakaan saa siitä muuta kuin perintöverot maksettavaksi. Ukkohan voi elää vaikk kuinka kauan.
Ehdottomasti lakimiehen juttusille ja teette parhaat mahdolliset paperit , että tytär saa asunnon ja mies on siitä ulkona. En tiedä voitko nyt tehdä sellaiset paperit , etteimiehellä ole avio-oikeutta siihen asuntoon eikä mihinkään sinun omaisuuteen eikä sen sijaan tulleeseen omaisuuteen, ja silloin testamenttaat kaiken tyttärellesi. Tämä on tärkeä ottaa selväksi lakimieheltä.
Niin että ihan lakimieheltä kysymään, onko mahdollista tehdä yksipuolinen avioehto jälkikäteen ilman puolison suostumusta. :D No minä voin kertoa ihan ilmaiseksi: ei ole. Mutta omaisuuden voi elinaikanaan lahjoittaa kenelle tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä sitten mitään elinikäistä hallintaoikeutta. Ei missään tapauksessa, jos et varmasti tiedä kuolevasti huomenna. Siitä muodostuu pahimmillaan sellainen riippa, että lahjansaaja rupeaa miettimään, että kumpa ei olisi lahjaa saanutkaan. Jos pidätät hallintaoikeuden, niin määräaikainen. Se oikea lakimies osaa kyllä laskea, kuinka pitkä hallintaoikeusajan pitää olla jotta päästään lähes samaan verotukselliseen lopputulokseen, kuin elinikäisen hallintaoikeuden kanssa.
Tietysti elinikäisessä hallintaoikeudessa on riski, mikäli ap:n sairaus on etenevä ja hän saattaa joutua joskus edunvalvontaan. Määräaikainen hallintaoikeus saattaisi tosiaan toimia tällöin.
Turhaan jauhatte tuosta hallintaoikeudesta. Verottajalta ei mene läpi tuollainen hallintaoikeuden pidätys, joka ei todellisuudessa toteudu, kun tytär asuu tässä asunnossa. Aivan turha sotkea tähän mitään tuollaista verovilpin yritystä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä sitten mitään elinikäistä hallintaoikeutta. Ei missään tapauksessa, jos et varmasti tiedä kuolevasti huomenna. Siitä muodostuu pahimmillaan sellainen riippa, että lahjansaaja rupeaa miettimään, että kumpa ei olisi lahjaa saanutkaan. Jos pidätät hallintaoikeuden, niin määräaikainen. Se oikea lakimies osaa kyllä laskea, kuinka pitkä hallintaoikeusajan pitää olla jotta päästään lähes samaan verotukselliseen lopputulokseen, kuin elinikäisen hallintaoikeuden kanssa.
Tietysti elinikäisessä hallintaoikeudessa on riski, mikäli ap:n sairaus on etenevä ja hän saattaa joutua joskus edunvalvontaan. Määräaikainen hallintaoikeus saattaisi tosiaan toimia tällöin.
Ei koskaan missään tilanteessa elinikäistä hallintaoikeutta, siitä ei ole mitään muuta kuin haittaa ja harmia. Edes verotuksellisesti elinikäisellä hallintaoikeudella ei loppupelissä voita määräiaikaiseen hallintaoikeuteen verrattuna kuin suolarahoja.
Kuka tahansa voi joutua milloin tahansa edunvalvontaa tullessaan oikeustoimikelvottomaksu. Sinulla voi naksahtaa päässä tätä lukiessa tai minulta voi katketa iso aivosuoni juuriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti lahjoitat asunnon tyttärellesi. Eikä siinä mitään lakimiehiä tarvita kuin korkeintaan verotussyistä jos haluatte niillä kikkailla. Jos olisi tarkoitus siirtää asunto toisen perillisen ulottumattomiin niin voisi tulla jälkipyykkiä, mutta avio-oikeus on eri asia. Ihmisellä on täysi oikeus hukata vaikka koko omaisuutensa lahjoittamalla se kodittomien kissojen yhdistykselle kolme sekuntia ennen avioerohakemuksen lähettämistä, siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista.
Ei se voi mitenkään olla näin. Muutenhan tosi moni eroa suunnitteleva lahjoittaisi juuri ennen eron hakemista omaisuuttaan lähipiirilleen, jotta saisi mahdollisimman paljon tasinkoa puolisoltaan erossa.
Nyt kun sanoit niin yritin tarkistaa asiaa netistä. Löysin vain yhden asiaa sivuavan kirjoituksen. Siinä sanottiin, että puolisoilla on avioliiton aikana huolenpitovelvollisuus avio-oikeuden alaiseen omaisuutensa eli sitä ei saa perusteettomasti hukata. Toisaalta hukkaamisen mahdollisia seuraamuksia käsittelevässä kappaleessa todettiin, että omaisuuden vähenemistä voidaan pitää tarkoituksellisena hukkaamisena vain siinä tapauksessa, että se tapahtuu osituksen perusteen ilmenemisen (eli ensimmäisen vaiheen hakemuksen jättämisen) ja osituksen vahvistamisen välissä. En siis löytänyt mitään 100% varmaa suuntaan tai toiseen. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että käytännössä ennen avioeron vireillelaittoa hukatun omaisuuden palauttamiseksi ei ole tehtävissä mitään.
Olet täysin väärässä. Jos ei ole avioehtoa, niin myös ennen avioliittoa hankittu omaisuus - vaikka se onkin vain toisen nimissä - on avio-oikeuden alaista ja otetaan huomioon tasinkoa määrättäessä.