Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halua aikuista lasta enää tänne asumaan..
07.02.2021 |
Tyttäreni on 22v, asunut omassa kodissaan lukion jälkeen eli melkein 3 vuotta. Hiljattain hän muutti opintojen perässä toiselle paikkakunnalle..
Nyt hänellä on tulossa työharjoittelujaksoja, jotka hän haluaisi suorittaa täällä vanhalla kotipaikkakunnalla. Ja ajatuksena tulla siis asumaan "kotiin" niiden ajaksi.
En oikeastaan edes tiedä miksi, mutta ajatus tuntuu minusta vaikealta. Hän on käynyt yksittäisiä viikonloppuja täällä, ja asunut meillä, mikä on ok ja kivaakin, mutta silti tuntuu aina ihan kivalta kun lähtee takaisin. Koti on taas oma... ajatus useammasta parin kuukauden pätkästä tuntuu nyt kyllä siltä, että en jaksaisi. Mies on samoilla linjoilla tässä kanssani, meillä on vihdoinkin talo ns omassa käytössä, kun nuorinkin muutti hiljattain pois ja nyt taas pitäisi sopeutua siihen, että täällä asuukin taas yksi nuori aikuinen.
Meillä on tyttären kanssa ihan hyvät välit noin muuten, mutta aika erilainen temperamentti. Hän on puhelias, seurallinen, koko ajan touhuamassa. Itse taas rauhallinen, viihdyn hiljaisuudessa, en jaksa koko ajan rupatella.
Saa kivittää.
Kommentit (775)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö se sitten, jos ei halua aikuista lasta luokseen asumaan jotenkin tyhjäksi kaiken muun mahdollisen avun? Omatkin lapset asuvat omillaan, autan heitä vaikka ja kuinka, rahallisesti, neuvon, lainaan autoa, käydään yhdessä tekemässä hankintoja välillä, pyydän syömään... mutta en kyllä ottaisi luokseni asumaan kuin ihan yksittäisiksi päiviksi.
No tässä tapauksessa jossa köyhä opiskelija joutuisi maksamaan vuokraa kahdesta asunnosta saadakseen harjoittelun suoritettua plus kokee olonsa yksinäiseksi niin ihmettelen että miksi pitää torjua apu.
Eikös tässä ollut kyse siitä että ap:n tytär haluaa hakea vanhalle kotipaikkakunnalleen harjoitteluun syystä x? Eikä siitä, että se olisi ainoa vaihtoehto? Minulle jäi se käsitys, että voisi tehdä harjoittelun kodistaankin käsin?
Mahdollisesti siksi haluaisi kotipaikkakunnalleen pariksi kk kotiin että kokee olonsa yksinäiseksi etenkin nyt korona-aikaan niin mamma on vaan että kylläpäs tuntuu vastenmieliseltä ajatus, yyyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa olisi, jos lapset tulisivat taas hetkeksi kotiin asumaan.
En itse käsitä lainkaan, etteivät vanhemmat sitä halua.
Haluan ainakin itse tukea opiskelevia lapsiani, jos he tukea tai apua tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö se sitten, jos ei halua aikuista lasta luokseen asumaan jotenkin tyhjäksi kaiken muun mahdollisen avun? Omatkin lapset asuvat omillaan, autan heitä vaikka ja kuinka, rahallisesti, neuvon, lainaan autoa, käydään yhdessä tekemässä hankintoja välillä, pyydän syömään... mutta en kyllä ottaisi luokseni asumaan kuin ihan yksittäisiksi päiviksi.
Miksi? Mikä siinä olisi vaikeaa? Mä ihan vilpittömästi haluaisin kuulla kun en ymmärrä.
No minä en halua muita asumaan kotiini, niin yksinkertaista. Lapset olivat lapsia aikansa, nyt ovat hienoja nuoria aikuisia, joiden kanssa on kiva viettää aikaa kyllä, ja joita mielelläni autan, mutta saman katon alla en halua asua. Meillä on kotona lasten muuton jälkeen jo muodostuneet omat kahden aikuisen tavat ja rutiinit, en kaipaa siihen muita.
Jos pelkäätte nuoren tulevan vain passattavaksi ja ilmaiseksi loisimaan, niin sopikaa hänen asumiselleen selkeät pelisäännöt.
Eli hän osallistuisi kustannuksiin, siivoukseen, ruuanlaittoon yms. asioihin.
Ja kyllä hänkin varmaan mielellään viettää aikaa välillä myös muualla niin saatte omaa rauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö se sitten, jos ei halua aikuista lasta luokseen asumaan jotenkin tyhjäksi kaiken muun mahdollisen avun? Omatkin lapset asuvat omillaan, autan heitä vaikka ja kuinka, rahallisesti, neuvon, lainaan autoa, käydään yhdessä tekemässä hankintoja välillä, pyydän syömään... mutta en kyllä ottaisi luokseni asumaan kuin ihan yksittäisiksi päiviksi.
Kyllä ottaisin erittäin henkilökohtaisesti jos mulla olisi työharjoittelu äitini kodin vieressä enkä pääsisi äidin luokse siksi aikaa asumaan. Ja jos vielä alkaisi selittämään, että syömään voit tulla niin aika lailla veetuilulta tuntuisi.
Jos aikeenani olisi tulla makaamaan ja ryyppäämään äidin nurkkiin niin ei tarvitsisi päästää, mutta opintoihin liittyvä työharjoittelu....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö se sitten, jos ei halua aikuista lasta luokseen asumaan jotenkin tyhjäksi kaiken muun mahdollisen avun? Omatkin lapset asuvat omillaan, autan heitä vaikka ja kuinka, rahallisesti, neuvon, lainaan autoa, käydään yhdessä tekemässä hankintoja välillä, pyydän syömään... mutta en kyllä ottaisi luokseni asumaan kuin ihan yksittäisiksi päiviksi.
Miksi? Mikä siinä olisi vaikeaa? Mä ihan vilpittömästi haluaisin kuulla kun en ymmärrä.
No minä en halua muita asumaan kotiini, niin yksinkertaista. Lapset olivat lapsia aikansa, nyt ovat hienoja nuoria aikuisia, joiden kanssa on kiva viettää aikaa kyllä, ja joita mielelläni autan, mutta saman katon alla en halua asua. Meillä on kotona lasten muuton jälkeen jo muodostuneet omat kahden aikuisen tavat ja rutiinit, en kaipaa siihen muita.
Edes vaikka lapsesi sanoisi olevansa todella yksinäinen, niin kieltäisi tulemasta kotiin pariksi kuukaudeksi? Onneksi et ole minun vanhempani, huhhuh
Sanoin molemmille lapsilleni kun he muuttivat pois kotoa, että minun luo saa aina tulla takaisin, jos "elämä kolhii". Ja tarkoitin sitä myös.
Kyllähän tässä on jo tottunut omaan rauhaan mutta ehdottomasti ottaisin luokseni.
Eikä tuon ikäistä tarvitse enää viihdyttää 24/7. On hänellä varmaan omiakin menoja opikselun lisäksi. Kotitöiden ja muun avun suhteen kannattaa ottaa reilu ja avoin linja. Pyydä! Sano suoraan, miten nuori voi olla avuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin ymmärrän ap. Ei lennä kivi täältä. Aikansa kutakin.
Joku täällä ihmetteli, miksi aikuinen tarvitsee vielä sitä turvasatamaa.
Ihmismieli on jännä. Satuin kerran liikenneonnettomuuspaikalle ja jouduin auttamaan nuorta miestä, joka kuoli ennen ambulanssin tuloa. Nuorella miehellä oli sormus nimettömässä mutta viimeiset ja ainoat sanat olivat: "Äiti".
Miettikää sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täysin ymmärrän ap. Ei lennä kivi täältä. Aikansa kutakin.
Kamalia kääpiä ihmisillä vanhempina
Aivan kauheeta. Lapseni saa palata kotiin ja jäädä asumaan niin kauaksi aikaa kuin haluaa. Ja ihan hirveä ajatus että omat vanhempani olisivat aikoinaan jotenkin kieltäneet palaamasta kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku täällä ihmetteli, miksi aikuinen tarvitsee vielä sitä turvasatamaa.
Ihmismieli on jännä. Satuin kerran liikenneonnettomuuspaikalle ja jouduin auttamaan nuorta miestä, joka kuoli ennen ambulanssin tuloa. Nuorella miehellä oli sormus nimettömässä mutta viimeiset ja ainoat sanat olivat: "Äiti".
Miettikää sitä.
Jep, eräässä vanhainkodissa jossa olin katsomassa mummoani oli myös eräs n 90 v mies joka huuteli äitiä alvariinsa. Liekö ollut niitä äitejä joilla on omat tavat ja rutiinit ja vtut mistään turvasatamista, joutikin häipyä, emmerdaalen katseluni on tärkeintä
Vierailija kirjoitti:
Jos pelkäätte nuoren tulevan vain passattavaksi ja ilmaiseksi loisimaan, niin sopikaa hänen asumiselleen selkeät pelisäännöt.
Eli hän osallistuisi kustannuksiin, siivoukseen, ruuanlaittoon yms. asioihin.
Ja kyllä hänkin varmaan mielellään viettää aikaa välillä myös muualla niin saatte omaa rauhaa.
Juuri näin. Tehkää se sopimus vielä kirjallisena ja kaikkien osapuolten allekirjoitus siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pariksi kuukaudeksi ottaisin aikuisen lapsen kotiin takaisin, mutta luoja varjele jos "kyläily" jatkuisi. Ymmärrän ap:tä hyvin. Asun yksin ja en haluaisi tätä omaa rauhaa jakaa kenenkään kanssa, kun en halua ottaa siihen rauhaan ketään miestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö se sitten, jos ei halua aikuista lasta luokseen asumaan jotenkin tyhjäksi kaiken muun mahdollisen avun? Omatkin lapset asuvat omillaan, autan heitä vaikka ja kuinka, rahallisesti, neuvon, lainaan autoa, käydään yhdessä tekemässä hankintoja välillä, pyydän syömään... mutta en kyllä ottaisi luokseni asumaan kuin ihan yksittäisiksi päiviksi.
Miksi? Mikä siinä olisi vaikeaa? Mä ihan vilpittömästi haluaisin kuulla kun en ymmärrä.
Olen eri mutta ymmärtäisin tämän ainoastaan jos on ahdas asunto, mutta jos on talo jossa on tilaa en kyllä tajua ollenkaan. Odotan ihan kauhulla kun lapsi lähtee yliopistoon, tulee järkyttävä ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin molemmille lapsilleni kun he muuttivat pois kotoa, että minun luo saa aina tulla takaisin, jos "elämä kolhii". Ja tarkoitin sitä myös.
Kyllähän tässä on jo tottunut omaan rauhaan mutta ehdottomasti ottaisin luokseni.
Eikä tuon ikäistä tarvitse enää viihdyttää 24/7. On hänellä varmaan omiakin menoja opikselun lisäksi. Kotitöiden ja muun avun suhteen kannattaa ottaa reilu ja avoin linja. Pyydä! Sano suoraan, miten nuori voi olla avuksi.
Miksi tämä kotityöt nyt nostetaan tähän niin isona asiana? Minulla on ainakin tapani tehdä omat kotityöni omassa kodissani enkä halua siihen aikuisten lasteni tapoja ja kommentteja, ihan kuten en mene heidän koteihinsa siivoamaan tai muutakaan. Kyllä silloin kun lapset ovat meillä käyneet, heidän pyykkinsä on menneet siinä missä omatkin, kunhan ovat koreihin tuoneet. Ruuat on kokattu minun ja isänsä maun mukaan, vähän isompi setti vain. Enemmän minua riepoisi, jos aikuinen lapsi alkaisi huseeraamaan kotitöitä.. (normaali siisteys tottakai edellytyksenä)
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa peiliin te jotka valitatte siitä että takaisin muuttavat lapset kokevat taantuman. Kyllä meidän perheessä lapsenakin on kotitöihin osallistuttu. Jos teillä ei, kannattaisi miettiä ehkä sitä mikä on kasvatuksessa mennyt vikaan jos lapsi saa aina kaiken valmiina eikä nosta tikkuakaan.
Kasvatus ja kasvatus. Jos lapsi ja nuori ei tee käskemälläkään, ei vaikka menettäisi kaiken. Ei kiristyksellä, lahjonnalla eikä uhkailulla. Niin ei jää kuin fyysinen väkivalta tai hyväksyä ettei se tee ikinä mitään. Ja näin meillä. Olen hyväksynyt että se ei eväänsä liikauta ja kun potkaisen sen pihalle 18v niin se on kusessa. Kaikkia ei voi kasvattaa koska ne on suoraan sanottuna psykopaatteja jotka ei välitä mistään eikä niitä liikuta mikään ulkopuolisen maailma vaatimus tai murhe. Eivät tunne empatiaa eikä sympatiaa, eivät välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pelkäätte nuoren tulevan vain passattavaksi ja ilmaiseksi loisimaan, niin sopikaa hänen asumiselleen selkeät pelisäännöt.
Eli hän osallistuisi kustannuksiin, siivoukseen, ruuanlaittoon yms. asioihin.
Ja kyllä hänkin varmaan mielellään viettää aikaa välillä myös muualla niin saatte omaa rauhaa.
Juuri näin. Tehkää se sopimus vielä kirjallisena ja kaikkien osapuolten allekirjoitus siihen.
Kirjallinen sopimus oman lapsen kanssa? Aivan pimahtanutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin molemmille lapsilleni kun he muuttivat pois kotoa, että minun luo saa aina tulla takaisin, jos "elämä kolhii". Ja tarkoitin sitä myös.
Kyllähän tässä on jo tottunut omaan rauhaan mutta ehdottomasti ottaisin luokseni.
Eikä tuon ikäistä tarvitse enää viihdyttää 24/7. On hänellä varmaan omiakin menoja opikselun lisäksi. Kotitöiden ja muun avun suhteen kannattaa ottaa reilu ja avoin linja. Pyydä! Sano suoraan, miten nuori voi olla avuksi.
Miksi tämä kotityöt nyt nostetaan tähän niin isona asiana? Minulla on ainakin tapani tehdä omat kotityöni omassa kodissani enkä halua siihen aikuisten lasteni tapoja ja kommentteja, ihan kuten en mene heidän koteihinsa siivoamaan tai muutakaan. Kyllä silloin kun lapset ovat meillä käyneet, heidän pyykkinsä on menneet siinä missä omatkin, kunhan ovat koreihin tuoneet. Ruuat on kokattu minun ja isänsä maun mukaan, vähän isompi setti vain. Enemmän minua riepoisi, jos aikuinen lapsi alkaisi huseeraamaan kotitöitä.. (normaali siisteys tottakai edellytyksenä)
Samoin.
Alue: Aihe vapaa
Eikös tässä ollut kyse siitä että ap:n tytär haluaa hakea vanhalle kotipaikkakunnalleen harjoitteluun syystä x? Eikä siitä, että se olisi ainoa vaihtoehto? Minulle jäi se käsitys, että voisi tehdä harjoittelun kodistaankin käsin?