En halua aikuista lasta enää tänne asumaan..

Mikä ongelma keskustelussa? Kerrot, että ajatus ei ole mielestäsi hyvä, koska ahdistut niin pitkästä ajasta yhdessä. Varmasti muitakin asuinvaihtoehtoja on. Tuskinpa tyttö tahtoo tulla luoksesi epätoivottuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen perhe toimii omalla tavallaan. Tämä palsta on kamalan negatiivinen, jos joku toimii eri tavalla kuin Minä, Minä itse. Inhoan kaikenlaista jeesustelua ja oman itsensä korottamista ja samalla toisten alentamista. Tärkeintä on rakastava suhde aikuisiin lapsiin, asuvat he sitten kotona tai jossain muualla.

Niinku tää on keskustelupalsta, jossa ihmiset kertoo erilaisia mielipiteitään. En näe täällä itsensä korostamista, vaan ihmiset kertoo miten suhtautuvat aikuisen lapsen asumiseen. Pitäisikö kaikkien olla aina aloittajan kanssa samaa mieltä, että olisi ok??

Olen kasvanut narsisti perheessä ja tutkani taitaa olla herkkä. Kyllä monesti sääliksi käy aloittajaa.

Olet niitä, jotka näkevät narsisteja kaikkialla? Jos ihminen on eri mieltä kuin sinä, hän on naristi.

Onnea valitsemallasi tiellä!

Minulle on ihan sama, missä kenenkin lapset asuvat. Säälin vain aloittajaa hänen mollaamisestaan. Itse asiassa kun miettii tätä palstaa, miksi ihmeessä ihmiset kyselevät täältä neuvoa/ohjeistusta? Kun kuuntelee itseään niin tietää varmasti oikean vastauksen.

Ymmärrän aloittajaa.

En mäkään tänne kotiini halua ikäloppua äitiä hoidettavaksi

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa kuinka kauan se laulava pappa on joutunut sitä Lottaa majoittamaan vintillään. Melkein vuoden jo!

Minun käy niin herttaista pappaa sääliksi. Varmaan hän jo kaipaisi omaa rauhaa. Voisihan Lotta käydä kahvilla ja juttelemassa välillä vaikka asuisi omassa asunnossa. Mutta kun säästää vuokrarahat kun asuu papan vintillä.

Eiköhän se ole kummankin etu, ettei tarvitse olla yksin.

Nyt on kyllä pakko ihmetellä, että miksi niitä lapsia on edes tehty, jos asenne on tuo.

Oliko ne joku hauska harrastus ikävuodet 0-18 vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiat ap:lle. Ehkä moni hänet tuomitseva on vielä 0-13-vuotiaan äiti?

Jos tilanne olisi sama, ajattelisin samoin kuin ap. Rakastan kotoa pois muuttaneita lapsiani hulluna. Soittelemme usein. Samalla paikkakunnalla asuvaa tapaan melkein joka viikko, kaukana asuvaa paljon harvemmin, mutta kumpaakin ikävöin joka päivä. Meillä on läheiset, lämpimät välit. Tuen heitä aina tarvittaessa. 

Silti, jos toinen näistä 20+ nuorista ilmoittaisi, että tarvitsisi viikoiksi tai kuukausiksi majapaikan lapsuudenkodistaan, en ilahtuisi. Tästä on tullut "minun kotini", jossa voin työpäivän päälle heittäytyä sohvalle lukemaan kirjaa tai katsomaan Netflixiä ja ruokkia itseäni vaikka pelkillä hedelmillä loppuillan. Voin kuunnella mielimusiikkiani nupit kaakossa,  saunoa keskellä päivää tai keskellä yötä, kutsua omia ystäviä kylään, koska haluan (ei nyt korona-aikana mutta muuten), kasvattaa keittiön työtasoilla tomaatin taimia, jumpata olohuoneessa ja nukkua viikonloppuisin rauhassa ilman heräämistä siihen, että joku tulee kotiin keskellä yötä - tai jos herään itse sunnuntaina jo kuudelta, voin kolistella keittiössä ihan rauhassa, ei tarvitse ajatella muiden unta.

Tietysti lapseni olisi tervetullut asumaan luokseni. Mutta en ilahtuisi. Moni asia pitäisi keskustella huolella, jottemme hermostuisi toisiimme turhaan.

Hyvin muistan, miten tukalaa oli vähän päälle 20-vuotiaana olla paria päivää pidempään omilla vanhemmilla tai anoppilassa. Vaikka rakkaita olivat, niin onhan se hankalaa itse jo aikuisena "pyöriä toisten nurkissa".

En tajua miten ihmeessä yksikään noista luettelemistasi asioista olisi jotenkin poissuljettu (no joo tuo nupit kaakossa musiikin huudattaminen keskellä yötä kyllä) aikuisen lapsen yöpyessä kotona. Miten aikuinen lapsesi estäisi sinua katselemasta Netflixiä tai vaikeuttaisi tomaattien kasvattamista, jumppaamista jne jne?

Käy mielessä, että miksi tällaiset ihmiset ylipäätään hankkivat lapsia? Kun yhtäkkiä kaikista asioista saadaan väännettyä jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeita. Lapset taitaakin olla kivoja ja ihania vain pikkulapsina ja vauvoina. Sillon ei haittaa lasten tuomat ”rajoitukset” pätkääkään, mutta heti kun napsahtaa täysi-ikä mittariin, niin lapsi ei voi tulla yöksi kotiin, kun mamma ei voi katsoa Netflixiä (miksi ei?). Ei sitä aikuista lasta tarvitse hyysätä joka välissä ja hissutella aamukymmeneen, että kullannuppu saa unta. Ihan normaalisti se eläminen onnistuu, ellei itse tee asioista ongelmia.

Täysin samaa mieltä. Miksi se oma elämä pitäisi jotenkin muuttaa, jos aikuinen lapsi muuttaa väliaikaisesti asumaan? Todella kummallista. Mun molemmat lapset on tosiaan asuneet erilaisia pätkiä eri syiden johdosta ja olen ihan sanat harrastukset kotona tottakai saanut pitää, elää kuten muulloinkin. Minkälaiset välit on omiin lapsiin, jos pitää elää jotain kulissielämää lasten paikalla ollessa. Tekeekö ihmiset lapsia vain siksi kun pitää? Siltä se aika monen kommentoijan kohdalla vaikuttaa "nyt kun pääsin niistä eroon, saan alkaa elämään" niinkö???

En ole tuo, jolle vastasit, mutta sama tuli mieleen, että ovatko nuo alunperinkin hankkineet lapsia ihan vaan siksi, kun "se nyt on tapana, pitäähän niitä muutama hankkia..". Vaikkei itsellä niin intressejä olisikaan. Ja kun siitä lapsesta vihdoin pääsee eroon, kun se muuttaa kotoa, niin takaisin ei sitten ole tulemista. Ei, vaikka olisi ihan järkevä ja käytännöllinen syy siihen, kuten ap:n lapsella. Ja voihan sille aikuiselle lapselle tehdä selväksi, että vanhempien kodissa pätevät vanhempien säännöt ja jos lapsi meinaa sinne muuttaa, niin ei auta kuin sopeutua niihin sääntöihin (ei huudateta musiikkia kaiket yöt yms).

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän aloittajaa.

En mäkään tänne kotiini halua ikäloppua äitiä hoidettavaksi

No järkeäkin voi käyttää... On kuitenkin aika iso ero sillä, muuttaako luoksesi vanha ja hoitoa vaativa äitisi suunnilleen loppuiäkseen, vai aikuinen ja itsenäinen lapsesi väliaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut nauttia pian vuoden omasta rauhasta Koronaan vedoten. Suosittelen! Sanon lasten perheille jos suunnittelevat kyläilyä, että on ollut vähän nuhaa etten nyt uskalla tavata ketään. Säilyy rauha, siisteys ja omat aikataulut. En oikeastaan kaipaa lapsia, heidän lapsiaan ja puolisoltaan. Minulla on omat ystävät, he riittää.

Miksi olet alun perin hankkinut lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiellät tulemasta, ne kivat välit on ohi. Lopullisesti.

Onko vanhemmalla sitten oikeus koska tahansa mennä aikuisen lapsensa kotiin asumaan?

Tämä on hyvä. Jos et ota kotiisi varmaan välit viilenee. Ota vuokra-asia puheeksi , varmaan lapsi kuvittelee asuvansa ja syövänsä ilmaiseksi , tulee täysihoitoon. Joskus nämä lapset löytyy täysihoidosta vielä seitsenkymppisinä. Koti on sinun , sinä määräät siellä.

Jos noin on, niin kannattaa katsoa peiliin. Kasvatuksella ja oikean ja väärän opetuksella jo pienelle, vältetään tämä. Lapsi kuvittelee syövänsä ja asuvansa ilmaiseksi. Todella vihamielinen suhtautuminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen perhe toimii omalla tavallaan. Tämä palsta on kamalan negatiivinen, jos joku toimii eri tavalla kuin Minä, Minä itse. Inhoan kaikenlaista jeesustelua ja oman itsensä korottamista ja samalla toisten alentamista. Tärkeintä on rakastava suhde aikuisiin lapsiin, asuvat he sitten kotona tai jossain muualla.

Niinku tää on keskustelupalsta, jossa ihmiset kertoo erilaisia mielipiteitään. En näe täällä itsensä korostamista, vaan ihmiset kertoo miten suhtautuvat aikuisen lapsen asumiseen. Pitäisikö kaikkien olla aina aloittajan kanssa samaa mieltä, että olisi ok??

Oman mielipiteensä voi sanoa asiallisestikin, ilman että korottaa itsensä toisen yläpuolelle ja haukkuu toista. Suurin osa näiden vastakkaisten mielipiteiden kirjoittajista on nimenomaan toiminut noin. Ap:ta on mollattu ties miksi sydämettömäksi hirviöäidiksi, jonka ei olisi koskaan pitänyt lisääntyä.

Ihan oikeastiko pidätte itseänne hyvinä vanhempina, kun käyttäydytte tuolla tavalla? Mielipiteitä tähän maailmaan mahtuu, ja ap:lla on täysi oikeus olla eri mieltä kuin sinä ja päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Se ei oikeuta tuomitsemaan häntä täällä. Asioista voi keskustella, mutta täällä on lähinnä vain tuomittu ja haukuttu aloittajaa.

Joo, jos tänne tulee vinkumaan asioistaan, kannattaa varautua siihen, että voi tulla tuomitseviakin kommentteja ja haukkuja. Se on vaan voi voi ja uli uli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut nauttia pian vuoden omasta rauhasta Koronaan vedoten. Suosittelen! Sanon lasten perheille jos suunnittelevat kyläilyä, että on ollut vähän nuhaa etten nyt uskalla tavata ketään. Säilyy rauha, siisteys ja omat aikataulut. En oikeastaan kaipaa lapsia, heidän lapsiaan ja puolisoltaan. Minulla on omat ystävät, he riittää.

Miksi olet alun perin hankkinut lapsia?

Lapsia kun olivat, niin oli heidän kanssaan ihan mukavaa. Ulkoiltiin jne. Sitten aikuisena heillä on omat elämät ja tavat. Vaikea päästää toisia aikuisia (Ja heidän peesissä puolisoitaan ja nykyajan lapsia) sotkemaan omia rutiineja vain siksi, että ovat sukua. Heitä pitäisi huomioida ruokalajeissa, aikatauluissa jne. Ei siinä seurustelusta nauti kun saa siivota jälkiä, kokata mitä kellekin, vahtia lapsia ja olla kaivamassa tyttären vanhoja rojuja, kun tahtoo katsella muistoja. Rasitun vierailuista. Ääntä riittää ja kaaosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut nauttia pian vuoden omasta rauhasta Koronaan vedoten. Suosittelen! Sanon lasten perheille jos suunnittelevat kyläilyä, että on ollut vähän nuhaa etten nyt uskalla tavata ketään. Säilyy rauha, siisteys ja omat aikataulut. En oikeastaan kaipaa lapsia, heidän lapsiaan ja puolisoltaan. Minulla on omat ystävät, he riittää.

Miksi olet alun perin hankkinut lapsia?

Nimenomaan hankin LAPSIA, en aikuisia ihmisiä passattavaksi ikuisiksi ajoiksi ja lokkeilemaan oman maun mukaan silloin kun keksii, että nyt sopisi heille. Asuminen maksaa minullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen perhe toimii omalla tavallaan. Tämä palsta on kamalan negatiivinen, jos joku toimii eri tavalla kuin Minä, Minä itse. Inhoan kaikenlaista jeesustelua ja oman itsensä korottamista ja samalla toisten alentamista. Tärkeintä on rakastava suhde aikuisiin lapsiin, asuvat he sitten kotona tai jossain muualla.

Niinku tää on keskustelupalsta, jossa ihmiset kertoo erilaisia mielipiteitään. En näe täällä itsensä korostamista, vaan ihmiset kertoo miten suhtautuvat aikuisen lapsen asumiseen. Pitäisikö kaikkien olla aina aloittajan kanssa samaa mieltä, että olisi ok??

Oman mielipiteensä voi sanoa asiallisestikin, ilman että korottaa itsensä toisen yläpuolelle ja haukkuu toista. Suurin osa näiden vastakkaisten mielipiteiden kirjoittajista on nimenomaan toiminut noin. Ap:ta on mollattu ties miksi sydämettömäksi hirviöäidiksi, jonka ei olisi koskaan pitänyt lisääntyä.

Ihan oikeastiko pidätte itseänne hyvinä vanhempina, kun käyttäydytte tuolla tavalla? Mielipiteitä tähän maailmaan mahtuu, ja ap:lla on täysi oikeus olla eri mieltä kuin sinä ja päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Se ei oikeuta tuomitsemaan häntä täällä. Asioista voi keskustella, mutta täällä on lähinnä vain tuomittu ja haukuttu aloittajaa.

Mistä ihmeestä voit päätellä mitä minä olen kirjoittanut?? Olen kirjoittanut ainoastaan oman kokemukseni. Kyllä kai minulla on oikeus mielipiteenseen,? Aika voimakkaasti itse hyökkäät muita kommentoijia kohtaan kyseenalaistaen jopa meidän vanhemmuuden. Kannattaisi pitäytyä itse siitä, mistä muita haukkuu. Aloittajan puolella on monia, sinä luet selvästi tietynlaisten lasien läpi ja sivumennen haukut ihmiset, joista et tiedä mitään etkä myöskään kommenttejaan. Elä itse kuten saarnaat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut nauttia pian vuoden omasta rauhasta Koronaan vedoten. Suosittelen! Sanon lasten perheille jos suunnittelevat kyläilyä, että on ollut vähän nuhaa etten nyt uskalla tavata ketään. Säilyy rauha, siisteys ja omat aikataulut. En oikeastaan kaipaa lapsia, heidän lapsiaan ja puolisoltaan. Minulla on omat ystävät, he riittää.

Miksi olet alun perin hankkinut lapsia?

Nimenomaan hankin LAPSIA, en aikuisia ihmisiä passattavaksi ikuisiksi ajoiksi ja lokkeilemaan oman maun mukaan silloin kun keksii, että nyt sopisi heille. Asuminen maksaa minullekin.

Hui ja hyi

Olen melko pienituloinen ja olenkin sopinut lasten kanssa, että vieraillessaan laittavat 10e/henkilö rahaa tilille kuluja varten.

Sillä summalla kattaa mukavasti ruuat ja muut kulut. En myöskään petaa sänkyjä valmiiksi, sen saavat tehdä itse. Toivon, että tuovat omat lakanat. Välillä tuovat, välillä eivät.

Vierailija kirjoitti:

Jos teidän välit on ihan hyvät tytär varmasti ymmärtää kun selität asian hänelle. Jos vain luulet että ne on ihan hyvät, niitä välejä ei ehkä ole sen jälkeen ollenkaan.

On muuten hyvinkin todennäköistä, että tuollaisen tempun jälkeen niitä välejä ei ole ollenkaan.

Kokemuksesta voin kertoa, että ei se loppujen lopuksi ole kovinkaan vaikeata olla pitämättä ollenkaan yhteyttä sen jälkeen, kun tulee kerran pahasti petetyksi vanhempansa taholta.

On tabu, että oma lapsi saattaa olla ärsyttävä ja epämiellyttävä. Joskus todella voi olla niin, että omaa lasta ei välitä enää ikinä nähdä. Aikuisiän kemiat eivät vain kohtaa.

Itse olen rauhallinen ja sopuisa, tyttäreni riitaisa riivinrauta. Perinyt luonteen ex-anopilta. Molemmat riidoissa jatkuvasti koko maailman kanssa. Huoh.

En ikinä huolisi tytärtäni enää kattoni alle.

Näitä kommentteja lukiessa ei voi olla muuta kuin kiitollinen omista vanhemmistaan, jotka haluavat minut edelleen aikuisenakin osaksi elämäänsä ja auttaisivat tarvittaessa vaikka ottamalla luokseen asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole syytä kivittämiseen vähäisimmässäkään määrin. On niin järkevät perustelut. 

Toivottavasti sanot tyttärellesi että ei käy ja perustelet juuri noin kuin teit. Aikuisen tyttäresi pitäisi hyväksyä asia ilman että tulee mitään säröä teidän välille.

Itse ainakin arvostaisin tosi paljon sitä, että äitini sanoisi suoraan minulle miltä hänestä takaisin muuttamiseni tuntuisi ja miten se vaikuttaisi kodin tunnelmaan. Arvostaisin suoruutta ja avoimuutta, koska se toinen vaihtoehto olisi kuitenkin väkinäinen toisen hyväksi uhrautuminen, siitä ei koskaan mitään hyvää seuraa.

Minä taas olisin tuollaista kommenttia "arvostanut" niin syvästi, että olisin todennut suoraan, että älä ota enää mitään yhteyttä, minäkään en tule enää ottamaan.

Minä olen sitä mieltä, että kun nykyajan nuoret pääsevät joka asian suhteen sen verran paljon helpommalla kuin meikäläinen aikanaan, että ei ole tarve heitä enää hyysätä ekstraa. En aio jättää edes perintöä, vaan käytän se itseeni. Ja omat lapseni hoisin, se riittää.

Kuulostaa ehkä itsekkäältä, mutta minä olen huomannut ettei nuoriso arvosta mitään mitä heille antaa. Olkoon ilman. Minun ei kannata olevan pankkiautomaatti, lastenhoitaja, siivooja ja lomakeskus.