Mikä itsestäänselvä asia sinulle selvisi aivan liian myöhään?
Ketjussa ei ole tarkoitus pilkata ketään vaan ihan hyvällä mielellä muistella.
Itse luulin varmaan 9-vuotiaaksi asti että naiset eivät saa ajaa autoa. Jotenkin sen vaan käsitti niin, kun meillä ajoi aina isä ja jos (harvoin) kylään tuli äidin ystävättäriä, heidän miehensä ajoivat heidät perille ja hakivat. Asuimme metsän keskellä maaseudulla ja suurin "nähtävyys" oli kyläkauppa. Kaikki naapurit jotka siellä autolla kävivät, olivat miehiä. Sitten erään kerran mieslomittajamme lopetti ja tilalle tuli nainen. Olin aivan ällikällä lyöty kun hän ajoi itse meille ja takaisin :D
Kommentit (1226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että miehet eivät ole empaattisia mutta naiset ovat. Miehet eivät ymmärtäneet lapsia ja olivat etäisiä. Naiset ymmärsivät ja osasivat huolehtia ihmisistä.
Siksi oli vaikea ymmärtää, miten kukaan voi olla esim. "isän tyttö". Miten kukaan voi olla vaikeasti lähestyttävän, etäisen ja ei-lapsirakkaan ihmisen suosikkilapsi. Ihmisen, joka ei välitä lapsista ja ärsyyntyy heidän jutuistaan.
Kesti aika kauan tajuta, että kaikki miehet eivät ole sellaisia.Minäkin luulin pitkään näin, ja vielä laajemmin, että miehet ovat kylmiä, itsekkäitä ja välinpitämättömiä kaikkia, eivät siis vail lapsia, kohtaan. Tämä on vaikuttanut paljon miessuhteisiini, vaikuttaa varmaan jollain tiedostamattomalla tasolla yhä.
Sama. Alitajuisesti odotan vieläkin kaikilta miehiltä halveksuntaa ja negatiivista arvostelua. On vaikea käsittää, että kaikki miehet eivät ole tällaisia (vaikka suurin osa onkin).
No huhhuh taas. Suurin osa miehistä on normaaleja. En kyllä ymmärrä, millaisessa ympäristössä elät, jos mielestäsi suurin osa miehistä on tunnekylmiä. Sellaisia on vain pieni vähemmistö. Ja myös naisissa on tunnekylmiä ja jopa lapsia vihaavia tyyppejä.
Tajusin varmaan 20-vuotiaana, että lika lähtee hinkkaamalla. Luulin siihen asti, että jos pyyhkäisee vaikka pöytää kerran rätillä ja tahra ei lähde, niin se on pysyvä. En myöskään tajunnut suihkussa hieroa suihkusaippuaa kunnolla esim. kainaloihin, vaan pyyhkäisin vain kerran kevyesti ja huuhtelin.
Olen suht älykäs ihminen teoreettisissa asioissa, valmistuin maisteriksi hyvin arvosanoin ja olen edennyt hyvin työelämässä. En vain ole ikinä ollut käytännöllinen ja maalaisjärki puuttuu :D minulla on ehkä jotain lievää aspergeria
Nuorelle itselleni sanottiin ettei ole mikään kiire etsiä puolisoa kyllä se tulee aikanaan vastaan ja muut kehotti että pitää ottaa ensimmäinen joka tulee vastaan. Näin lähes 15 vuotta myöhemmin en ole vieläkään tavannut puolisoa. Täyttä valhetta että pitäisi ottaa ensimmäinen vastaantulija. Pyh.
Yli 10-vuotiaaksi asti pidin itsestään selvänä, ertä "sitten aikuisena" eli noin 20-vuotiaana löydän naisen, jonka kanssa ensin seurustelen ja sitten menen naimiin. Eläisimme tietysti loppuelämän yhdessä ja hankkisimme omakotitalon, lapsia, lemmikkieläimiä ja minulla olisi ajokortti, auto, hyväpalkkainen työ, paljon miespuolisia kavereita ja harrastuksia kodin ulkopuolella. Minä kävisin töissä ja vapaa-ajan viettäisin kaverien kanssa ja harrastuksissa kodin ulkopuolella. Kotona kävisin lähinnä syömässä ja nukkumassa. Vaimo sen sijaan viettäisi suurimman osan ajasta kotona. Hän tekisi tyytyväisenä kaikki kotityöt ja hän hoitaisi lapset ja lemmikit tarvitsematta omaa vapaa-aikaa.
Tietenkään siitä ei mennyt niin. Koska olen homoseksuaalinen, niin en haluaisi naisen kanssa naimisiin ja vaikka haluaisinkin, niin tuskin löytäisin vaimoa. Minulla ei ole vaimoa, lapsia, lemmikkieläimiä, omakotitaloa, ajokorttia tai autoa. Työpaikkaa minulla ei ole koska olen työkyvyttömyyseläkkeellä mielrnterveysongelmien vuoksi. Kavereita minulla ei ole eikä kodin ulkopuolisia harrastuksia ellei kirjastossa käyntiä lasketa mukaan. Asun yksin ankeassa kerrostaloyksiössä ja päiväni kuluvat tätä Vauva-palstaa häiriköiden, homopornoa katsoen, runkaten, energiajuomia juoden, kirjaston kirjoja lukien ja naisten kiduttamisesta fantasioiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 45-vuotiaaksi TIESIN että pouta tarkoittaa aurinkoista säätä, vähän kivoja kumpupilviä. Sitten selvisi, että tieto on väärä. Pouta tarkoittaa ainoastaan että ei sada. Joku huijaus peruskouluopetuksessa täytynyt olla sillä tiedän useita n. 50-v joille käynyt samoin.
Ihan. sama täällä, Noin viisikymppisenä jostakin selvisi minulle tämä.
N60
Siis mitä? Eikö pouta tarkoitakaan sinistä taivasta ja auringonpaistetta? Ja korkeapainetta, siis että ilma tuntuu kepeältä, ehkä hieman tuuliselta ja ei yhtään hiostavalta? Ja taivaalla purjehtii satunnaisia kumpupilviä? Tätä minä olen luullut poutasääksi.
Onko poutaa sekin, jos taivas on tasaisen harmaa ja pilvet roikkuvat matalalla, mutta ei juuri sadakaan?
N52
Vaimoni oli lapsena vakuuttunut, ettei leuanvetäminen ole fyysisesti mahdollista kenellekään. Ei kenelläkään voi olla sellaisia käsivoimia, että jaksaisi nostaa koko kroppansa.
Luulin lapsena, että elokuviin valittiin vanhoja ja sairaita näyttelijöitä kuolevien rooleihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 45-vuotiaaksi TIESIN että pouta tarkoittaa aurinkoista säätä, vähän kivoja kumpupilviä. Sitten selvisi, että tieto on väärä. Pouta tarkoittaa ainoastaan että ei sada. Joku huijaus peruskouluopetuksessa täytynyt olla sillä tiedän useita n. 50-v joille käynyt samoin.
Ihan. sama täällä, Noin viisikymppisenä jostakin selvisi minulle tämä.
N60Siis mitä? Eikö pouta tarkoitakaan sinistä taivasta ja auringonpaistetta? Ja korkeapainetta, siis että ilma tuntuu kepeältä, ehkä hieman tuuliselta ja ei yhtään hiostavalta? Ja taivaalla purjehtii satunnaisia kumpupilviä? Tätä minä olen luullut poutasääksi.
Onko poutaa sekin, jos taivas on tasaisen harmaa ja pilvet roikkuvat matalalla, mutta ei juuri sadakaan?
N52
Piti ihan googlettaa ja tosiaan, poutasää voi olla myös pilvinen. Silloin se on "pilvipouta". Tässä taitaa olla monesta muustakin asiasta tuttu ero, eli puhekielessä sanaa käytetään eri merkityksessä kuin virallisessa tai tieteellisessä yhteydessä.
Luulin ettei mummu ja vaari oikeesti asu ”mummulassa” vaan sit ku me lähetään niin ne menee sitte oikeeseen kotiinsa
Kotona ei ikinä puhuttu koulutuksesta ja koulunkäynnin tärkeydestä.
Oletin vielä 9 luokalla yhteishaun aikoihin, että johonkin vaan sisään ja sitten amiksen jälkeen johonkin duuniin, ja kaikista duuneista saa kohtuu saman verran liksaa.
Realismi rupesi tulemaan esille kokkikoulun työharjoitteluissa, joissa jopa itse ammattiukot / akat sanoivat että " pysykää nuoret kaukana tästä alasta, tää on ihan hirveetä kuraa ".
Vaikka yläasteelta pääsin nippanappa läpi, samoin kuten amiksesta ( moti ongelmat ), niin onneksi pääsin 26 vuotiaana sisään AMK:iin ns " kunnon alalle" .
7 vuotta erilaisissa 10e tunti kurahommissa opettivat elämän realiteeteistä enemmän kuin omat vanhempani koko lapsuuden ajalta.
Että pari-/seurustelusuhteen löytäminen vaatii paljon työtä. Kymmenien ihmisten tapaamista ja lukemattomilla treffeillä käyntiä. Jotenkin luulin aina, että se oikea vain tulee jossain vastaan kuin elokuvissa.
Että ahkera töiden teko aikaa myöten palkitaan palkankorotuksina. Ei se niin mene vaan omaa työtään pitää jatkuvasti mainostaa ja pyytää/vaatia siihen vedoten ylennyksiä ja lisää palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että miehet eivät ole empaattisia mutta naiset ovat. Miehet eivät ymmärtäneet lapsia ja olivat etäisiä. Naiset ymmärsivät ja osasivat huolehtia ihmisistä.
Siksi oli vaikea ymmärtää, miten kukaan voi olla esim. "isän tyttö". Miten kukaan voi olla vaikeasti lähestyttävän, etäisen ja ei-lapsirakkaan ihmisen suosikkilapsi. Ihmisen, joka ei välitä lapsista ja ärsyyntyy heidän jutuistaan.
Kesti aika kauan tajuta, että kaikki miehet eivät ole sellaisia.Minäkin luulin pitkään näin, ja vielä laajemmin, että miehet ovat kylmiä, itsekkäitä ja välinpitämättömiä kaikkia, eivät siis vail lapsia, kohtaan. Tämä on vaikuttanut paljon miessuhteisiini, vaikuttaa varmaan jollain tiedostamattomalla tasolla yhä.
Sama. Alitajuisesti odotan vieläkin kaikilta miehiltä halveksuntaa ja negatiivista arvostelua. On vaikea käsittää, että kaikki miehet eivät ole tällaisia (vaikka suurin osa onkin).
Suurin osa? Itse en ole tavannut tällaisia miehiä muutamaa ikäloppua työpaikan eläkevalmista könttyrää lukuunottamatta. Suurin osa ihan asiallisia, monet jopa mukavia.
Toki voi sukupolvi vaikuttaa, ehkä heitä on vanhemmissa sukupolvissa ollutkin enemmän.
spopeye kirjoitti:
Että ahkera töiden teko aikaa myöten palkitaan palkankorotuksina. Ei se niin mene vaan omaa työtään pitää jatkuvasti mainostaa ja pyytää/vaatia siihen vedoten ylennyksiä ja lisää palkkaa.
Tämä on yksi suurimpia ongelmia, suomalaisessa työkulttuurissa.
Jos on kova tekijä, ja saa paljon aikaan, sekä omaa korkea työmoraalin,
Niin eikös se olisi niin työnantajan, kuin tekijän etu, että siitä hyvästä suoritustasosta palkitaan.
Aivan liian monessa puljussa mennään kommunistisellä " kaikille sama TES", joka on mielestäni aivan absurdia.
Jos 2 työntekijää kantaa 20 kg laastisäkkejä 4:teen kerrokseen portaita pitkin, ja toinen vie päivän aikana 160 säkkiä ylös, ja toinen 95 säkkiä.
Niin millä perusteella molemmat saa siitä 8:san tunnin päivästä 100 euroa bruttona palkkaa.
Olet oppinut työelämästä olennaisen. Mutta se on ehdottomasti plussaa, että olet oppinut sen kokemuksen kautta.
Silloin on peruslähtökohdat paikallaan, kun töissä ei tule hiki pintaan, mutta vapaa-ajan harrastuksissa tulee.
Luulin aivan liian pitkään että kaikki kissat on tyttöjä koirat poikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 45-vuotiaaksi TIESIN että pouta tarkoittaa aurinkoista säätä, vähän kivoja kumpupilviä. Sitten selvisi, että tieto on väärä. Pouta tarkoittaa ainoastaan että ei sada. Joku huijaus peruskouluopetuksessa täytynyt olla sillä tiedän useita n. 50-v joille käynyt samoin.
Tämä. Ja että keli ei tarkoita säätä, vaan tien pinnan tilaa, ajo-olosuhteita. Ei siis voi olla aurinkoinen keli, vaan liukas tai kuiva keli.
Murrekysymys tuo on. Itäsuomessa keli ja sää ovat lähes synonyymeja.
Vierailija kirjoitti:
Luulin aivan liian pitkään että kaikki kissat on tyttöjä koirat poikia.
Tuo on söpöä. Meidän kissa tietää kyllä jo kaukaa onko kadulla vastaan tuleva koira poika vai tyttö!
Kuvittelin nuorenpana, että tosirakkauksia on vain yksi. Ja että on jonkun verran sattumaa kohdata se oikea. Kaikki ei kohtaa, jos asuvat kaukana. Eihän se taida mennä niin, monet lesketkin löytävät uuden rakkauden.
Samoin olin sitä mieltä, että jos on aivan tolkuttoman rakastunut, sellaisen kanssa ei voi yhdessä elää, sitä vaan ei kestä, kun on niin altis kaikelle. Samaa mieltä edelleen. Puolisoni on tosi mukava, rakastan häntä paljon, meillä on kivaa yhdessä, mutta se tosi suuri rakkaus jäi kesken nuorena.
Vaikka sinullaon korkeakoulututkinto Suomen vanhimmasta kauppakorkeasta niin perhetausta ja suhteet vaikuttavat etenemiseesi pankkialalla.