Työtön. Mitä kokemuksia TE-toimistoista?
Oma kokemus: TE-toimistosta ei saa juurikaan apua työttömyyteen.
Jollekin hömppäkurssille laittavat, jotta tilastot näyttäisivät hyviltä.
Saa ehkä linkin avoinna oleviin työpaikkoihin.
On oltava itse aktiivinen ja esimerkiksi lähettää avoin hakemus työnantajille.
Joskus laitoin ison firman henkilöstöpäällikölle hakemuksen ja se tärppäsi.
Kerroin hakemuksessa kaikenlaisista touhuista ja harrastuksista.
Myös ne tavalliset: koulutukset ja työkokemukset.
Jopa mainosten jaon ja vanhempien hoidon.
Kommentit (64)
Olin työttömänä vuoden ja sain ajan työkkäriin. Siellä ehdottivat, että voisinko työllistyä jonkun sukulaisen tai tutun kautta, eipä onnistunut. Sitten siirryin takaisin opiskelemaan.
Vähän eri näkökulmasta:
Hain yritykseen työntekijöitä työkkärin kautta. No sieltä sitten lähetettiin muutama ehdokas.
Työnhakijat halusivat paperiinsa vain rastin ruutuun, että työsopimusta ei syntynyt.
Olivat varmaan niitä vaikeasti työllistettäviä.
Näennäistoimintaa ja kyykyttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voitaisiin helposti työllistää provikkapalkkaisen puhelinmyyntiin tai mainoslehtisten jakooon
Tuli puhelinmyyntiäkin kokeiltua. Tienasin noin 10 € päivässä. Good times. :D
Sähän tienasit hyvin! Mä tein viikon ja saldo oli 0€. Oi niitä aikoja.
Mun tuttu myi ikkunoita ovelta ovelle. Ei saanut ainoatakaan myydyksi. (ovia hän ei myynyt)
Kierteli ensin pidempään toimineen myyjän kanssa ja sitten yksin. Maaseudulla kuulemma usein kysyttiin sisään ja tarjottiin kahvit. Ei ostettu ikkunoita.
Vierailija kirjoitti:
Vähän eri näkökulmasta:
Hain yritykseen työntekijöitä työkkärin kautta. No sieltä sitten lähetettiin muutama ehdokas.
Työnhakijat halusivat paperiinsa vain rastin ruutuun, että työsopimusta ei syntynyt.
Olivat varmaan niitä vaikeasti työllistettäviä.
Sull oli heidän näkökulmastaan huono työpaikka auki.
Likista, raskasta, huono palkka tms.
Te toimistoissa päivystää kaikenmaailman kauppaopistopissikset ei hyvää päivää. Niitä v tuttaa maisterit jotka tulee naureskelemaan niiden nettienselaamsen väliin.
Tästä on nyt muutama vuosi aikaa, kun olin työttömänä. Minuun ei oltu yhteydessä kertaakaan melkein kahden vuoden työttömyyden aikana.
Oliko se hyvä vai huono asia, en osaa sanoa.
Kokemukseni työkkäristä. Kyykyttämistä hela hoito. Turha kuvitella, että sitä kautta saisi työpaikan.
Jos lopettaa mainosten jakamisen terveydellisistä syistä, niin tulee rankasti penalttii.
Sain vinkin hakea töitä vaikka ilmoitin jo saaneni töitä ja ystävällisesti ilmoitin, että olen töissä enkä hae enää osoittamaanne paikka ja peruutin työttömyysedut. Koska en ollut hakenut sitä työkkärin osoittamaa paikkaa tuli parin kuukauden päästä karenssipäätös postilla kotiin. Ihmettelin, että mitä tämä oikein tarkoittaa, eli saako nykyään karenssin työssäkäynnistäkin ja pari viikkoa tästä tuli uusi päätös, että koska olin työllistynyt karenssi on purettu. Ilmeisesti tieto ei nykyaikanakana kovin nopeasti sen puljun sisällä liiku.
TE-toimiston tädit ovat olemassa itseansä varten.Perustulo,ja tädit myös etsimään tuottavaa duunia.
Vierailija kirjoitti:
Jos lopettaa mainosten jakamisen terveydellisistä syistä, niin tulee rankasti penalttii.
Tuttu juttu.
Tyhmyyksissäni menin työkkärissä sanomaan, että jakelen mainoksia.
Sairastuin ja olin hoidettavana sairaalassa kuukauden. Ei ollut enää voimia mainosten jakeluun.
Siitä "irtisanoutumisesta" tuli maksettavaksi KELAlle n. 1400€. Pidättivät asumistuesta 100€/kk.
Siis 14 kk kärsimystä. Onko oikein?
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ovat siellä valvomassa, ettei vaan työtön tee mitään väärää. Kaikki menee hyvin niin kauan, kuin ei tee yhtään mitään, mutta jos haluaa esim kokeilla laskutuspalvelua, opiskella, tehdä osa-aikatyötä - alkaa selvitystä selvityksen perään, etteikö työtön nyt olisi tehnyt jotain väärää ja saataisiin tuet pistettyä poikki. Varminta on pysytellä poissa tutkasta, hiljaa, ja kiltisti kotisohvalla.
Tämä. Minusta tuntuu välillä, että vaikka joku M.engele olisi ponnistanut kaikki henkiset voimavaransa äärimmilleen keksiäkseen järjestelmän, joka luo mahdollisimman paljon opittua avuttomuutta aikuisille, kyvykkäille ihmisille, se ei olisi silti voinut keksiä mitään niin sadistista kuin Suomen sosiaaliturva.
Voin kertoa, että ei kannata sairastua vakavasti ja jäädä samaan syssyyn työttömäksi. Mikään ei ole niin kauheaa kuin se, että sairaslomaa haetaan ensin viikoksi kerrallaan, sitten kahdeksi, sitten taas kahdeksi, sitten kuukaudeksi jne. Joka kerta joudut jännittämään, myönnetäänkö sitä. Sitten siirrytään kuntoutustuelle, sitäkin haetaan pieninä pätkinä alkuun. Sitten kun alat olla toivoton tapaus, sitä haetaan vuodeksi kerrallaan. Oi sitä autuutta, kun päätös tulee ja saat olla puolisen vuotta stressaamatta! Toki sitten täytyy hyvissä ajoin taas aloittaa stressaus että saatko jatkoa, koska erikoislääkärille on niin vaikea päästä (omani saikutteli itse jatkuvasti sellaisia 3kk pätkiä, viivytti moneen kertaan minun kuntoutustukipäätöstäni tuolla kun en pyynnöistä huolimatta päässyt toiselle lääkärille. Yksityslääkärin lausunnolla on turha etuuksia hakea, tiedoksenne.) Sitten kun lopulta olet tottunut tilanteeseen, että ehkä tähän voi luottaa että saan ne tuet mitä minulle kuuluu, vakuutusyhtiö päättää yhtäkkiä että oletkin työkykyinen. Sitten odotellaan valitusprosessin tulosta, joka on kielteinen. Sitten sama homma alusta.
Jossain vaiheessa sitä sitten luovuttaa, jättäytyy työmarkkinatuelle ja sitten saa kivasti jännittää taas joka kuukausi, josko olet tehnyt kumminkin jonkun virheen ja tulee karenssia.
En tajua, miksei näitä kaikkia voida myöntää kuten asumistuki, että tarkistetaan vuoden päästä, ilmoita jos tilanne muuttuu. Ihmisiltä säästyisi suunnattomasti stressiä ja vapautuisi energiaa siihen työnhakuun ja itsensä kehittämiseen.
Maisteriksi valmistumisen jälkeen olin oman alan pätkätöissä, mutta en tienannut tarpeeksi, vaan jouduin nostamaan työttömyys- ja asumistukea. Näihin olin oikeutettukin, mutta työkkärin silmissä olin silti pitkäaikaistyötön (koska valmistumisesta oli kulunut kolme kuukautta). Tämä oli sitä aikaa, kun ensimmäinen aktiivimalli oli juuri astunut voimaan.
Kuukauden välein minut kutsuttiin johonkin toimintaan, työnhakuklubille tai vastaavaan, ja koska ne tapahtuivat virka-aikana, ne osuivat usein työkeikkojeni päälle. Jossain työhakemus-koulutuksessa kävin, mutta virkailija sanoi papereitani hetken tutkittuaan, että ei niissä mitään vikaa ole, paikkakunnallani ei vain ole riittävästi töitä. Sitten sain kutsun jonnekin yksilöohjaukseen, ja vasta paikan päällä työntekijä kertoi, että ohjaus oli vapaaehtoinen. Miten olisin voinut sen tietää, kun ei sitä missään lukenut? Kolmannen kerran kävin jossain nuorten aikuisten "työnhaun tärpit"-tilaisuudessa, ja sielläkin työntekijä parin tunnin luennon jälkeen sanoi, etten minä, oman alani (pätkä)töitä tekevä siellä mitään tee.
Vaihdoin paikkakuntaa, sain vakituisen työpaikan eikä ole tarvinnut enää työkkärin tilaisuuksissa käydä. En näe, että olisin hyötynyt yhdestäkään mainitsemastani palvelusta.
Työkkärin rooli on jotenkin epäselvä ja vanhanaikainen. Toisaalta se ei oikeastaan pysty edistämään työllistymistä eikä sen tarjoama tuki ole joko tarpeen suurimmalle osalle ja muuten se vain hankaloittaa elämää. On aivan naurettavaa kuvitella, että jostain tulee yht äkkiä tuhansia asiantuntijoita jotka voivat jotenkin ohjata jokaista työtöntä. Tämä ei ole suunnattu ketään vastaan.
Ehdottaisin että työttömyysturvassa olisi suojaosa, noin 300-400 euroa (esimerkkinä) jonka saisi joka tapauksessa. Tästä ei voisi ottaa jos henkilö ei halua tehdä jotain osoitettua tehtävää, esim. mennä tarpeettomaksi koetulle pupukurssille tai haluaa opiskella enemmän kuin 5 op kuussa, eikä tätä tarvitsisi myöskään selitellä. Suurin osa järkevistä koulutuksista on esim. muualla kuin työvoimakoulutuksena.
Radiosta tuli muistaakseni Poliklinikka-ohjelma, jossa sekä Filatov että Vartiainen myönsivät, että on naurettavaa että työtöntä kiusataan pienimmästäkin rikkeestä kun taas mahdollisesti samansuuruista toimeentulotukea nauttiva saa ns. olla aivan rauhassa (ja oikeasti saa enemmän palveluja). Tähän ollaan kuulemma kiinnittämässä huomioita sosiaaliturvauudistuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ovat siellä valvomassa, ettei vaan työtön tee mitään väärää. Kaikki menee hyvin niin kauan, kuin ei tee yhtään mitään, mutta jos haluaa esim kokeilla laskutuspalvelua, opiskella, tehdä osa-aikatyötä - alkaa selvitystä selvityksen perään, etteikö työtön nyt olisi tehnyt jotain väärää ja saataisiin tuet pistettyä poikki. Varminta on pysytellä poissa tutkasta, hiljaa, ja kiltisti kotisohvalla.
Tosiaan vaikuttavat lähinnä joltain vähämielisten mafialta. Sallitut koulutukset ovat hyvävelikerhon jäsenten omistamista laitoksista ja kursseista. Jos opiskelet esim. harrastuksena avoimen kurssin, sinut katsotaan mielivaltaisesti päätoimiseksi opiskelijaksi ja tuet poikki. Näin kävi minulle.
Koko systeemi kaipaisi täydellistä suursiivousta näistä helppoheikeistä.
Ei mitään kokemuksia vuosikausiin.
Kun on tarpeeksi kauan (yli 10 vuotta) ollut työttömänä niin antavat olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi kokemus, ja se oli hämmentävä. Jäin työttömäksi asiantuntijatehtävistä, kun yritys muutti ulkomaille. Tästä on aikaa, eikä silloin ollut vielä etätyömahdollisuuksia. Menin sinne ilmoittautumaan työttömäksi. (Ei myöskään vielä ollut mahdollisuutta tehdä tätä netissä.) Kun työkkärin täti näki työkokemukseni ja koulutukseni, hän lähti kiikuttamaan minua pari kerrosta ylemmäs. Siellä on rauhallinen ja siisti toimistotila, jossa erittäin ystävällinen ja myötätuntoinen työkkärinainen teki kaiken puolestani, täytti lomakkeet ja selitti kaiken mahdollisen ja antoi suoran puhelinnumeron, johon voin soittaa, jos tulee ongelmia.
Tämä oli yksi niistä kerroista, jolloin näin oikein kunnolla, millaista eriarvoisuus on Suomessa. Se, miten minulle puhuttiin ja miten minua kohdeltiin, muuttui sillä sekunnilla, kun tutustuivat työkokemukseeni ja koulutukseeni. Muutoin olisin varmaan joutunut jäämään sinne alakertaan kiukkuisten tätien uhriksi.
Työttömänä olin lopulta kolmisen kuukautta. Silloin uuden työpaikan saattoi vielä löytää hyvinkin helposti. Oi niitä aikoja.
Tästä on kulunut jo melkein 20 vuotta! Jotenkin ihanaa, että ihmiset jaksavat muistella jotain vuosisadan vaihteessa tapahtunutta. Jos kysytään, mitä katsot telkkarista, niin vastaatko, että "Me Tammelat on hyvä ja lapset tykkää Niksulasta, sunnuntaisin katsotaan aina se kahvikonsertti".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että ovat siellä valvomassa, ettei vaan työtön tee mitään väärää. Kaikki menee hyvin niin kauan, kuin ei tee yhtään mitään, mutta jos haluaa esim kokeilla laskutuspalvelua, opiskella, tehdä osa-aikatyötä - alkaa selvitystä selvityksen perään, etteikö työtön nyt olisi tehnyt jotain väärää ja saataisiin tuet pistettyä poikki. Varminta on pysytellä poissa tutkasta, hiljaa, ja kiltisti kotisohvalla.
Tosiaan vaikuttavat lähinnä joltain vähämielisten mafialta. Sallitut koulutukset ovat hyvävelikerhon jäsenten omistamista laitoksista ja kursseista. Jos opiskelet esim. harrastuksena avoimen kurssin, sinut katsotaan mielivaltaisesti päätoimiseksi opiskelijaksi ja tuet poikki. Näin kävi minulle.
Koko systeemi kaipaisi täydellistä suursiivousta näistä helppoheikeistä.
Miten niin mielivaltaisesti? Ehdot on selkeät ja jos niitä ei noudata, ei vika ole työkkärissä. Vai varastatko kaupasta ja vetoat, että otit omin lupinesi, koska kassa olisi mielivaltaisesti käskenyt maksamaan.
Silloin, kun olin työttömänä kävin työkkärin nettisivuilla selaamassa avoimia työpaikkoja. Ammattinimike oli oikea, mutta sijainti silloisesta kotikaupungistani noin 200 km väärä. Määräaikaista paikkaa hain ja sen myös sain. Muutin työn perässä.
Vähän myöhemmin talon sisältä haettiin määräaikaista sijaista. toisiin tehtäviin. Valinta osui minuun ja määräaikaisuuden jälkeen sain vakituisen paikan. Työn ohessa kouluttautuen tuli lisää ammattitaitoa ja pääsin paremmille palkoille (plus vastuullisempaan työhön). Toki asiat ovat parissa vuosikymmenessä hiukan muuttuneetkin eikä työkkärikään enää ole sama kuin 2000-luvun alussa.