Luetellaan klassikkokirjoja, joita jokaisen sivistyneen ihmisen tulisi lukea
Kommentit (409)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi lukea kirjoja, jotka eivät kiinnosta? Ei kukaan katso leffojakaan jotka ei kiinnosta. Jos jokin on klassikkoteos ja kriitikoiden ylistämä, ei se välttämättä silti kerro vielä mitään. Onhan yhteiskunnassa muitakin asioita joita arvostetaan syystä x, mutta ei ne silti miellytä kaikkia tai sovi kaikille. Sitten muka on joku sivistymätön moukka, kun Anne Frankin romaani ei vaikka vain kiinnosta? Tässä on se iso ongelma, kun pelkkä sivistyneisyys sekoitetaan älykkyyteen ja viisauteen. Ensimmäinen voi ilmetä täysin ilman jälkimmäisiä.
Tämä ketju oli nyt varmaan suunnattu lukuvinkeiksi niille, jotka tykkäävät lukea. Puhuttiin "kirjoista joita jokaisen sivistyneen tulisi... sivistyneet oletettavasti ovat niitä jotka muutenkin lukevat.
Aloituksessa ei rajattu sitä, mikä kirja voi olla klassikko. Hyvin erityyppisiä on suositeltukin,
Vaikka olis kuin klassikko ja sivistykseen sopiva, en taatusti kiusaa itseäni kirjoilla ,jotka ei ole minun makuuni. Eikun hipaisu ja se on takaisin kirjastossa.
Helppoa , koska luen E-kirjoja ja kuuntelen äänikirjoja. Hyviä kyllä löytyy paljon ja on aikaa etsiä ja nauttia näin iäkkäänä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olis kuin klassikko ja sivistykseen sopiva, en taatusti kiusaa itseäni kirjoilla ,jotka ei ole minun makuuni. Eikun hipaisu ja se on takaisin kirjastossa.
Helppoa , koska luen E-kirjoja ja kuuntelen äänikirjoja. Hyviä kyllä löytyy paljon ja on aikaa etsiä ja nauttia näin iäkkäänä.
No anna nyt niitä omia vinkkejäsi.
Ehkä hänen mielestä Koraani ei kuulu sivistykseen. Minäkin suosin raamattua. Olen kyllä Koraania lukenut mutta raamattu vie voiton ehdottomasti.
Infinite Jest. Päättymätön riemu, nyt suomeksi.
Valonen kirjoitti:
Ehkä hänen mielestä Koraani ei kuulu sivistykseen. Minäkin suosin raamattua. Olen kyllä Koraania lukenut mutta raamattu vie voiton ehdottomasti.
Missä mielessä? Törkeämpiä tarinoita?
Raamatussahan niitä riittää. Esim. tarina naimisissa olleesta Batsebasta, jonka kuningas vietteli Batseban miehen sotaretken aikana. Batseba tuli yllättäen raskaaksi, ja kunkku korjasi tilanteen tapattamalla Batseban miehen ja ottamalla hänet vaimokseen.
Aika mojova juttu on myös tarina Jaakobista, joka sai sisarukset Raakelin ja Lean vaimokseen. Lea sai Jaakobin kanssa monta poikalasta mutta Raakel jäi lapsettomaksi. Hän tuli kateelliseksi, sisuuntui ja antoi orjattarensa Jaakobille ja käski miehen maata orjatytön kanssa. Suhteesta syntyvät lapset olisivat sen jälkeen Raakelin lapsia. Orjatyttö sai pari poikaa ja Raakel oli tyytyväinen.
Sillä välin Lea tuli kateelliseksi ja antoi Jaakobille oman orjatyttönsä maattavaksi. Tämäkin orjatyttö synnytti useita lapsia.
Ja tätä nokittamista ja syntyviä vauvoja riittää enemmänkin! Lukekaa itse lopputarina raamatusta.
Decamerone.
Sopii hyvin pandemia-aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän veljestä
En ole koskaan lukenut, mutta silti sain lukiossa stipendin kirjoituskilpailusta, joka pohjautui Seitsemän veljestä kirjaan.
Noloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän veljestä
En ole koskaan lukenut, mutta silti sain lukiossa stipendin kirjoituskilpailusta, joka pohjautui Seitsemän veljestä kirjaan.
Noloa.
Tuon stipendin saaneen kyvykkyys voi olla hyvinkin hyödyllistä työelämässä, missä kaikkeen ei ole aikaa. Älykäs pystyy oikomaan, kun sille on tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi lukea kirjoja, jotka eivät kiinnosta? Ei kukaan katso leffojakaan jotka ei kiinnosta. Jos jokin on klassikkoteos ja kriitikoiden ylistämä, ei se välttämättä silti kerro vielä mitään. Onhan yhteiskunnassa muitakin asioita joita arvostetaan syystä x, mutta ei ne silti miellytä kaikkia tai sovi kaikille. Sitten muka on joku sivistymätön moukka, kun Anne Frankin romaani ei vaikka vain kiinnosta? Tässä on se iso ongelma, kun pelkkä sivistyneisyys sekoitetaan älykkyyteen ja viisauteen. Ensimmäinen voi ilmetä täysin ilman jälkimmäisiä.
Klassikoksi sanotaan teoksia, joita lukijat rakastavat tai jotka ovat olleet omana aikanaan jollakin tavoin käänteentekeviä.
Kriitikot eivät määrittele, mikä teos on klassikko.
Kriitikot todellakin vaikuttavat siihen, mitä teoksia klassikkojen kaanoniin päätyy ja mistä genreistä. Suomalainen kirjallisuuskulttuuri on melkeinpä "realismin raiskaama", ja esimerkiksi fantasiaelementit tiputtavat meillä teoksen vähemmän arvostettujen kastiin melkein automaattisesti. Esimerkiksi kun Sofi Oksanen Norma-romaanissaan viljeli maagisen realismin elementtejä, vastaanotto oli välittömästi aiempaa nuivempi.
Klassikoksi sanotaan harvemmin teosta, joka on ilmestynyt muutama vuosi sitten. Klassikkoasemaan nousu tapahtuu vuosien ja vuosikymmenten aikana niille teoksille, jotka vuodesta toiseen puhuttelevat lukijaa.
Sofi Oksanen on hyvä kirjailija mutta eivät hänen teoksensa ole vielä - ja ehkeivät milloinkaan - klassikkoja.
En kylläkään väittänyt Sofi Oksasen kirjoja klassikoiksi. Mutta lyön pääni vetoa, että jos joku hänen teoksistaan aikanaan klassikoiden joukkoon nostetaan, sinne päätyy realismissaan puisevan tylsä Puhdistus tuhat kertaa todennäköisemmin kuin taiteellisesti omaleimaisempi Norma. Realismin palvominen on Suomessa suorastaan huvittavaa, vaikka toisaalta: ollaanhan me aika tylsä ja mielikuvitukseton kansa muutenkin.
Simone de Beauvoir: s Toinen sukupuoli, 1949
Pai E Kollinen kirjoitti:
Tiedä nyt sivistyksestä, mutta muita hyviä:
Bohumil Hrabal- tarjoilin Englannin kuninkaalle
Saul Bellow Sadekuningas
Joseph Roth Radetzky-marssi
Jaakko Syrjä Ihmisiä radan varrelta
Philippe Claudel Harmaat sielut
Maria Fagyas Paholaisen luutnantti
ja tosiaan se Kerstin Ekmanin sudentaljatrilogia
OVatko huonoja kirjoa kirjoa, vai miksi alapeukut ?
Ihan oikeasti:
Asterix ja riidankylväjä sekä Asterix olympialaisissa ovat huikeita!
Listalle!
On niitä muitakin, mutta nuo ovat minusta ylitse muiden.