Luetellaan klassikkokirjoja, joita jokaisen sivistyneen ihmisen tulisi lukea

Ruohometsän kansa

Kaikki Leon Uriksen teokset, esim. Exodus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivistynyt lukee kirjat aina alkuperäisellä kielellä, ei käännöksinä. Siitä lähdetään.

Toki näin, mutta siinä tapauksessa tulisi ymmärtää myös kielen erilaiset vertaukset, joka vaatii vankempaa kielen osaamista. Useimmille meille menee englanti ja/tai ruotsi suomen lisäksi, jotta pienet kielelliset nyanssit tunnistaa. Vertauksena käytän esimerkiksi komediasarjoissa kielellä leikkimistä.

On kuitenkin enemmän sivistystä lukea eri puolilla maailmaa kirjoitetuista kirjoista käännettynä kielelle, jota lukija ymmärtää kuin olla lukematta niitä siitä, ettei ymmärrä alkuperäistä kieltä. Kirjat opettaa meille paljon maiden kulttuureista, historiasta sekä myös maan historiasta ja kulttuurikehityksestä.

Itselläni on helppoa kielen osaamista mainittujen kielten lisäksi esim. saksaksi, mutten uskoisi ymmärtäväni eri saksan kielialueiden kielellisestä leikkisyydestä paljoakaan. Jo Ramsteinin sanoituksien leikkisyys tulee esille lähinnä keskustellessa jonkun innokkaan fanin kanssa kuin omalla kielitaidolla. Dokumentit ja historialliset teokset menee saksaksi sekä ajankohtaisohjelmat ja lehdet, mutta tosiaan vähänkin monimutkaisempaa tekstiä ja kielellä leikintä jää vielä huomiotta. Toki, jos osaisin niin varmasti saisin enemmän alkuperäisellä kielellä luettuna kuin käännettynä. En siis ole täysin eri mieltä kommentin kanssa.

Lukekaa siis kirjoja eri aihealueista kielellä, mitä ymmärrätte. On pääasia, että lukee itselleen tai ääneen esimerkiksi lapselle kuin olla lukematta.

Käytän siis komediasarjoja ja lyriikoilla leikkimistä esimerkkeinä siksi, koska suurinosa meistä on huomannut ns. "tökeröt käännökset" tai nauravamme alkuperäiskielen vitsille enemmän kuin käännetylle.

Toki siis edelleen painotan, että kannattaa lukea monipuolisesti rajaamatta pois aiheita, joiden alkuperäistäkieltä ei ymmärrä. Silloin kannattaa poimia käännös.

Tieliikennelaki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agatha Christie - Kymmenen pientä n-sanapoikaa

Christien paras romaani. N-sanat koukuttavat.

Teksasin moottorisahaverilöylykin oli koukuttava. Leffa tosin. Ei taida olla kirjaa(?).

Ruotsalaiset sotasankarit

200 vuotta saksalaista huumoria

Kafkan Oikeusjuttu.

Kerouacin Matkalla.

Nabokovin Lolita.

En muista valitettavasti kirjan nimeä mutta kertoi sota-ajasta tosi tarinoita.

Eräs kohta jäänyt mieleeni kun oli niin hyvin sanottu.

Suomalaispartio oli yhyttänyt venäläisporukan joka oli ollut tauolla. Venäläisporukka puhunut suomea (oliko ollut suomalaisia alunperin vai inkeriläisiä tms. ei sen väliä)

Mutta joku siitä porukasta oli sanonut että ”lähdetään helvettiin täältä”.

Ja viiden minuutin kuluttua he kaikki olivat siellä.

Kaunista tekstiä, eikö vaan

Mitä - Missä - Milloin

Vierailija kirjoitti:

Näitä ei olla vielä mainittu:

Lundberg: Jää.

Koivisto: Mämmilä-sarjakuvat.

Mämmilä-sarjakuvat ovat todellakin lukemisen arvoisia. Piirtävät kuvaa suomalaisten lähihistoriasta. 

Vierailija kirjoitti:

Jo Ramsteinin sanoituksien leikkisyys tulee esille lähinnä keskustellessa jonkun innokkaan fanin kanssa kuin omalla kielitaidolla.

Ramstein on sotilastukikohta, Rammstein on bändi.

Seppo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikku Prinssi

Anna Ystävämme

10 pientä sotilaspoikaa

Lokki Joonatan

Veljeni Leijonamieli

Idiootit Ympärilläni

Prinsessa

Muuten oikein hyvä mistä, mutta tuo idiootit ympärillä on täyttä p@skaa.

Kohdeyleisölle sopiva.

H C Anderssen: Keisarin uudet vaatteet

Äärioikeiston....

ei anteeksi, eläinten vallankumous

Umpah-pah

Jotain Terry Pratchettiltä

Asimovin säätiö-trilogia

Orson Scott Card - Ender-sarja. Kannattaa lukea myös rivien välistä.

Emännän tietokirja I-III

Nämä ovat peräisin 1930- ja 1940-luvuilta, jolloin väki vielä vahvasti asui maalla. Nyt kun olemme unohtaneet maatalouden keinot tuottaa ruokaa esim. hätätilanteessa, kannattaa lukea tällaisia vanhoja tietoteoksia. Tietohan ei niissä vanhene, vaan sieltä löytää vanhoja keinoja, kun tarve tulee. Ja se tulee melko piankin.

Vierailija kirjoitti:

Markiisi De Sade.

Yritin sitä lukea joskus, ihan käsittämättömän kamala. Mutta saihan niistä luetuista sivuista hyvin selville jutun jujun.

Omista lukemistani näitä voisi luokitella sivistäväksi (ja hyviksi):

Dostojevski : Rikos ja Rangaistus, Idootti

Hesse: Arosusi

Bulgakov: Saatana Saapuu Moskovaan

Hemmingway: Kenelle Kellot Soivat, Vanhus ja Meri

Gogol: Kuolleet Sielut

Vonnegut: Teurastamo 5

Steinbeck: Edenistä Itään, Miehiä ja Hiiriä

Kundera: Olemisen Sietämätön Keveys

Tolstoy: Anna Karenina

Orwell: Eläinten Vallankumous

Rushdie: Saatanalliset Säkeet

Garcia Marquez: Sadan Vuoden Yksinäisyys

Svetlana Aleksievich: Tsernobylistä Nousee Rukous

Solzhenitsyn: Vankileirien Saaristo, Syöpäosasto

Harper Lee: Kuin Surmaisi Satakielen

T.S. Elliotin ja Pushkinin runot.

Suomalaisista pitäisi tuntea kai elokuvan tai kirjana; Seitsemän Veljestä, Täällä Pohjan Tähden Alla, Tuntematon Sotilas, Sinuhe. Ulkomaalaisista ainakin Joycen Odysseus sekä Proustin Kadonnutta Aikaa Etsimässä (en ole kaikkia lukenut, enkä aio, pitäisi näistä tuntea homman clue joka tapauksessa).

Hyvin pitkälti makukysymys, listaltani puuttu hirveästi hyviä teoksia. Kovin on venäläis (lähialue) painoitteinen tietysti.

Lukeminen sinänsä tunnetusti kannattaa aina.

Kazuo Ishiguron Never Let Me Go on järkyttävä.

(Suomeksi "Ole luonani aina" josta en tykännyt).

Alkuperäinen teos ja siitä tehty filmi ovat minusta hienoja, olen lukenut ja katsonut monta kertaa.

Samalta kirjailijalta on Pitkän päivän ilta, jonka filmatisoinnissa esiintyivät Anthony Hopkins ja Emma Thompson.

James Joyce Odysseus