Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miltä tuntuisi jos vanhemmiltasi ei jäisi perintöä?
02.02.2021 |
Olen mieheni kanssa myyneet asuntomme ja vuokranneet pienen yksiön pienestä pitäjästä.
Ostimme asuntoauton jolla olemme ahkerasti kiertäneet Suomea (varoen ihmismassoja=turistikohteita) olemme nauttineet tästä valtavasti ja toki rahaakin on kulunut mutta huomattavat säästöt meillä on vielä vanhuuden varalle.
Haluammekin nauttia elämästä nyt. Minulla ei ole lapsia joten se vähä mikä minulta jää, on määrätty testamentilla hyväntekeväisyyteen. Miehen kaksi lasta ovat ovat hiukan katkeria että heidän isänsä myi arvoasuntonsa ja tuhlaa kaikki rahansa. Olemme samanikäisiä ja olleet yhdessä jo 14 vuotta.
Minulla tosiaan on myös itsellä rahaa, ei toki niin pljon kun miehelläni ja tämän takia huomaankin että lapset ovat alkaneet syyttää minua isänsä rahan tuhlaamisesta.
Onko tosiaan noin että lapsilla on oikeus suuttua jos perintöä ei jää?
Kommentit (121)
Perintö kompensoi suurten iläluokkien rohmuamia palkka- ja eläkekertymiä joista me nuoremmat voimme vain haaveilla. Thanks a lot boomers!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hienoa että olette uskaltaneet toteuttaa unelmaanne.
Jokainen on oman onnensa seppä. Jos miehesi tuhlaisi monen sukupolven säästöt niin voisin ajatella eri tavalla mutta omat rahansa (itse tienatut) jokainen saa käyttää tasan tarkkaan siihen mihin itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin kallis arvoasunto, jos siitä riittää vain puolikkaaseen asuntoautoon.
Missä kohtaa näin sanottiin? Minä lun luin että heillä olisi rahaa ihan riittävästi vanhuuden varalle.. ainakin vielä
Toivon, että iäkkäät vanhempani käyttävät kaikki rahansa itsensä hyväksi ennen kuolemaansa, enkä pidä ollenkaan tarpeellisena, että lapsille jätettäisiin perintöä.
Niistä myyntikelvottomista taloista on usein enemmän riesaa kuin rahantuloa. Ei ole pakko ottaa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä surullisuuden huippu. Kertoo siitä, että eletään sosialismissa. Ja minä sentään olen vasemmistoliiton äänestäjä.
Ei ole ok, että iso joukko ihmisiä ei näe mitään syytä sille, että valtiossa pitää olla mahdollisimman laaja omistava joukko. Sitä tarvitaan, jotta ei elettäisi muutenkin kuin viimeistä päivää. Pääomia pitää arvostaa, kerätä ja laittaa hyötykäyttöön. Pelkkä huvittelu ei ole sen keräämisen tarkoitus. Ihan sama, juoko edellisten sukupolvien selkähien viinana tai ihanina maisemina, se on piittaamattomuutta.
Jos tässä on jo vuosituhansia sinnitelty eikä lapsille ole jättää mitään, mikä järki täällä kenenkään on tehdä oikein mitään? Olemme siinä tapauksessa pelkkää karjaa.
Kerroppa tämä niille jotka elelevät sos.tuilla...
No, ääni varmaan muuttuisi kellossa, jos kyse olisi omista lapsistasi. Yleensä vanhemmat haluaa jotain jättää lapsille paitsi tietysti äitipuolet, jotka mielummin tuhlaa rahat turhaan tai lahjoittaa naapurin puliukolle kuin miehen lapsille.
Mitään velvollisuutta ei ole perintöä jättää, mutta toisaalta köyhät isovanhempanikin jättivät vanhemmille perintöä, niin ihmettelisin, jos olisivat täysin tyhjiä kuollessaan. Toivon, että nauttivat elämästä ja heillä olisi siihen varaa, mutta istuvat vaan rahapussien päällä ja pahenee vaan iän myötä. On suorastaan noloa käydä syömässä ulkona, kun varakkaat vanhemmat säästää "perintöjä" ja eivät itse ole mäkkärin Euron hampparia enempää syöneet ulkona 15 vuoteen. Olisi kiva saada jotain, mutta en halua, että uhraavat elämänsä meidän perintöjen päälle. Lisäksi ongelmana on, että olen pian viisikymppinen ja on tosi hienoa, että vanhemmilla elämää piisaa, mutta realistisesti perin heidät ehkä 60-70v., joten kaikkihan tässä on tarvinnut itse raapia kasaan. Nyt tässä vaiheessa on vielä asuntolainaa jäljellä, kaksi kallista teiniä harrastamassa ja oikeastaan pieni lisäraha olisi nyt tervetulleempaa kuin sitten, kun lapset on jo omillaan. Mutta tällä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monikin jäisi mielellään ilman perintöä (kuten ketjussa jo tullutkin esiin).
Kaatopaikkakunnossa oleva kiinteistö, jossa esim.asumiskelvoton tiilitalo ei ole kenellekään lottovoitto.
Myynti/vuokraaminen ei niin vain onnistu ja raivaaminen ennen sitä voi viedä kuukausia tai pahimmillaan vuosia.
Jätemaksut voivat kohota tuhansiin ja ylläpitokulut juoksee siinä sivussa. Purkaminen vaihtoehtona ei halpaa lystiä sekään. Ja ei, aina ei ole mahdollista luopua perinnöstä. Niin tai näin, miinuksen ja uupumuksen puolelle menee perimiset toisinaan.
En saanut perintöä, eikä haittaa. Vanhemmat oli velkaisia, luottotietonsa jo 90-luvun lamassa menettäneet. Eivät koskaan nousseet lamasta, tekivät useaa työtä kumpikin, lopulta sairaseläkettä, syöpää, useita leikkauksia, titaania, tekoniveltä, you name it. Menehtyivät jo 50- ja 55- vuotiaina sairauksiin. Minä ja sisarukset autettiin niin paljon kuin pystyttiin. Oltiin läheisiä, aina toistemme tukena, melkein päivittäin nähtiin. Nyt on hyvä heidänkin olla, vailla huolia ja murheita ja ilman tuntemuksia taakkana olosta, vaikka yritettiin vakuttaa, etteivät taakka ole. Olivat sentään vanhempiamme, kaikesta huolimatta rakastavia ja tukevia elämän varrella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen vanhempi kuoli viime vuonna ja perintöä jäi n. 50000e. Mieluummiin olisin nähnyt vanhempani käyttäneen ne rahat itseensä, eli viime vuodet todella niukkaa elämää, vaikka koetin kannustaa käymään ravintoloissa ja matkustamaankin.
Toiselle vanhemmalle olen yrittänyt tolkuttaa samaa, hänellä vielä enemmän varallisuutta, mutta ei kuulemma tarvitse mitään enempää.
Olisin tyytyväinen, että käyttäisivät rahat itseensä. En odota perintöä, tehkööt halutessaan vaikka testamentin hyväntekeväisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niistä myyntikelvottomista taloista on usein enemmän riesaa kuin rahantuloa. Ei ole pakko ottaa vastaan.
Ja jos ei ota perintöä vastaan, se menee omille perillisille, eli minun tapauksessa lapsilleni, joista osa on alaikäisiä, eli ei voi itse kieltäytyä perinnöstä. Jos vanhempani elävät niin kauan, että kuolukseni kerkeää täysi-ikäiseksi, on esikoisellani jo todennäköisesti lapsi, joka sitten perisi sen hometalon, jos kaikki täysi-ikäiset siitä kieltäytyisivät.
Talo on taajama-alueella, kunnassa, jolla on myymättömiä, rakentamattomia tontteja ihan riittävästi jo muutenkin, joten en usko, että kunta olisi valmis kiinteistöä lunastamaan, edes tontin hinnalla.
Ei niiltä jää. Isältäni olisi jäänyt mutta ne rahat huuhtoutui Thaimaaseen hänen "hehkeäksi" siellä leikellylle vaimon sukulaisille.
En ole katkera vaan säälin isääni joka loppu ikänsä maksaa velkoja. Ei ole leppoisaa eläkeikää tulossa jonka olisi ansainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niistä myyntikelvottomista taloista on usein enemmän riesaa kuin rahantuloa. Ei ole pakko ottaa vastaan.
Eipä mee niin helposti kaikilla.
Jos perijä on eläkkeellä (suht nuorikin voi olla eri syistä) ja saa eläkkeensaajan asumistukea
niin perinnöstä luopuminen ei välttämättä tule kysymykseen. Kela voi katkaista asumistuen pitkäksi aikaa.
Antakaa palaa, lapset voivat itse kerätä omaisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa palaa, lapset voivat itse kerätä omaisuutensa.
Niin ne vanhemmatkin olisi voinut kerätä oman omaisuuden ja kieltäytyä omista perinnöistä. Kummasti raha kuitenkin kelpasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä myyntikelvottomista taloista on usein enemmän riesaa kuin rahantuloa. Ei ole pakko ottaa vastaan.
Eipä mee niin helposti kaikilla.
Jos perijä on eläkkeellä (suht nuorikin voi olla eri syistä) ja saa eläkkeensaajan asumistukea
niin perinnöstä luopuminen ei välttämättä tule kysymykseen. Kela voi katkaista asumistuen pitkäksi aikaa.
Sitä tukea en tule tarvitsemaan, on jo varmaa.
Moni ei saa juuri mitään perintöä siksi, että joku muu/jotkut muut sisaruksista ovat kupanneet vanhempiaan vuosikausia. On maksatettu ajokortit, autot, opiskelut, tuettu asuntoasioissa, kämmäillyissä bisneksissä tai humpuukihommussa, lellikkilasten lasten asioissa younameit. Ja ite et saa mitään (paitsi pas k aa niskaan)
ja mahdollisesti sitten lopuksi sen hometalon riesaksi.
Mun toiselta vanhemmalta ei jäänyt mitään. Itse asiassa jäin pikkuisen miinukselle koska osallistuin vapaaehtoisesti hautajaiskustannuksiin. Sen verran halusin vanhempaani kunnioittaa vaikka vähän olimmekin tekemisissä.
Toiselta vanhemmalta jäi pieni perintö, muutamia tuhansia. Se auttoikin hiukan siinä elämäntilanteessa jossa olin, sain asunnon ostoon käsirahan kokoon.
Itseä ei harmita yhtään kun olen sittemmin kasvattanut omaisuuttani ihan kohtuullisesti ilman perintöjäkin. Ne vanhemman rahat kuuluvat vanhemmalle joka saa tehdä niillä mitä haluaa. Olisivatko miehesi lapset tyytyväisempiä jos miehesi lahjoittaisi heille rahaa jo nyt, ennakkoperintönä? Tietäisivät sitten ainakin varmasti jotakin saaneensa.
Alue: Aihe vapaa
Tämä on kyllä surullisuuden huippu. Kertoo siitä, että eletään sosialismissa. Ja minä sentään olen vasemmistoliiton äänestäjä.
Ei ole ok, että iso joukko ihmisiä ei näe mitään syytä sille, että valtiossa pitää olla mahdollisimman laaja omistava joukko. Sitä tarvitaan, jotta ei elettäisi muutenkin kuin viimeistä päivää. Pääomia pitää arvostaa, kerätä ja laittaa hyötykäyttöön. Pelkkä huvittelu ei ole sen keräämisen tarkoitus. Ihan sama, juoko edellisten sukupolvien selkähien viinana tai ihanina maisemina, se on piittaamattomuutta.
Jos tässä on jo vuosituhansia sinnitelty eikä lapsille ole jättää mitään, mikä järki täällä kenenkään on tehdä oikein mitään? Olemme siinä tapauksessa pelkkää karjaa.