Minkä ikäisenä ja mihin olisit kuollut ilman nykyaikaista lääketiedettä ja terveydenhoitoa?

Ei muuta hengenvaarallista tule mieleen, mutta ilman silmälaseja törkeä likinäkö olisi todennäköisesti aihettanut pahan onnettomuuden viimeistään teini-iässä.

verenmyrkytykseen tai jäykkäkouristukseen.

Ennen 20 vuoden ikää todennäköisyydellä 20 % johonkin tartuntatautiin tai jäykkäkouristukseen joihin nyt en kuollut koska rokotukset.

Huomattavan naiiveja vastauksia osalla kirjoittajista. Iso osa näistä, jotka arvelevat, että olisivat kuolleet synnytykseen tai muuhun aikuisena/ nuorena, olisivat todellisuudessa saattaneet kuolla jo paljon aikaisemmin. Niin yksinkertainen asia kuin haavan puhdistaminen desinfiointiaineella saattaa pelastaa sepsikseltä. Monet pikkujutuilta tuntuvat bakteeritulehdukset saattavat olla tappavia ilman antibiootteja (esim. virtsatietulehdus, emätintulehdus, ruokamyrkytykset, hammastulehdukset). Angiina tai vaikka märkärupi voi olla hoitamattomana vakava. Influenssojen jälkitauteihin kuolisi porukkaa. Lapsikuolleisuus olisi ylipäätään korkea, kuten ilman muuta myös äitien kuolleisuus synnytyksissä. Kohtuun kuolisi vauvoja, ja vastasyntyneitä kaikenlaisiin mitättömiin ongelmiin, kuten vähäiseen ennenaikaisuuteen, keltaisuuteen tai infektioihin. Lapset ja aikuiset kuolisivat tapaturmiin, hyönteisten pistoihin ja tukehtumalla. Infektioita olisi liikenteessä eri tavoin ja myös riski sairastua huomattavasti kohonnut. Ei tarvitse mainitakaan, että monet helposti hoidettavissa olevat sairaudet, kuten Diabetes tai astma, tappaisivat varmasti.

Jos olet elänyt terveenä tähän asti, on siitä välillisesti kiittäminen nykyaikaista lääketiedettä. Yhteiskunnassa ilman lääketiedettä esimerkiksi syöpä olisi non-issue - harva eläisi riittävän pitkään siihen kuollakseen. Modernin lääketieteen (ml. rokotusohjelmien) ansiosta keskimääräinen elinikämme on pidentynyt huomattavasti ja pystymme keskittymään työntekoon, harrastuksiin, elämästä nauttimiseen. Tätä kannattaisi jokaisen rokotekriitikon ja vaihtoehtolääketieteilijän miettiä.

16-vuotiaana ulkokissan puremaan, jonka seurauksena käteni turposi, kipeytyi ja tulehtui pahasti. Vasta kolmas antibioottikuuri paransi. Viimeistään 19-vuotiaana bakteerikeuhkokuumeeseen olisin varmaan kuitenkin kuollut.

5 vuotiaana pähkinäallergiaan, jos olisin tästä jollain ihmeellä selvinnyt, niin kaipa mielenterveysonglemista ja ADHDsta kärsivänä jonkun lobotomian olisin saanut :D

Syntymääni. Synnytys pysähtyi ja tarvittiin apua ensin että minut saatiin ulos ja sitten vielä hengittämään.

49-vuotiaana laajaan aivoverenvuotoon. Siinä oli aika tsägä että pelastuin edes hoidettuna, ja ilman elvytystä ja toimenpiteitä olisin varmasti kuollut.

Lisäksi olen sairastanut niin monet infektiot ja syönyt niihin antibiootit, että hyvinkin joku niistä taudeista olisi saattanut minut hautaan viedä missä iässä tahansa.

Olen myös vakavasti harkinnut itsemurhaa siinä 38-vuotiaana. Depressiolääkitys ja pitkä psykoterapia toivat minut syvistä vesistä taas toimintakykyiseksi.

Itsellä olisi saattanut elämä loppua jo syntymään, kun äitini joutui viettämään pitkän aikaa sairaalassa jo ennen sektiotaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa olin tosi terve, varmaankin rokotusten ym. ansiosta. 28-vuotiaana sain todella pahan munuaistulehduksen (virtsatietulehduksen jälkeen), mitenköhän olisi käynyt... Tulin 39-vuotiaana äidiksi, ehkä onneksi lääkärin suosittelemalla suunnitellulla sektiolla. Ja 44-vuotiaana pinnallinen aivoverenvuoto, erittäin epämiellyttävä, tappavuudesta en tiedä. Ja olen oikein onnellinen, että olen asunut Suomessa.

Ihan jo vauvana lapamatoon. Helppo häätää lääkkeillä, mutta jos niitä ei olisi, vauva voi kuolla lapamatoon.

Jos siitä olisin tuurilla selvinnyt, niin viimeistään 14-vuotiaana olisin kuollut umpilisäkkeen puhkeamiseen.

Mutta tässä sitä vieläkin porskutetaan suht terveenä, tieteen kiitos!

Olisin jäänyt syntymättä, kun isä olisi kuollut syöpään alle 30 vuotiaana. Nyt on melkein 80v.

Sairastin alle kolmevuotiaana paljon. Yksikään näistä taudeista ei nykyaikana ole kovin vaarallinen, mutta ilman lääketiedettä yleiskunto olisi varmaan ollut jo muutaman perättäisen taudin jäljiltä niin huono että näihin olisi saattanut mennä. Sappikivet leikattiin 25v. Siinä ei hengenhätää ollut, joten en olisi ainakaan hetkeen kuollut. Toki jos olisi ruvennut vaikuttamaan esim haiman toimintaan niin voi olla. 

Ensimmäisessä synnytyksessä menetin paljon verta. Todennäköisyys että olisin ilman lääketiedettä selvinnyt hengissä ei ole häävi, mutta mahdollista se olisi ollut. Toinen synnytys menikin sitten kiireelliseen sektioon niin viimeistään siitä olisi sitten lentänyt lusikka nurkkaan 28 vuotiaana.

25-30-vuotiaana mielenterveysongelmiin jos en olisi päässyt hoitoon.

3 viikon ikäisenä tuhkarokkoon, olin pitkään sairaalassa. En itse muista, mutta äitini puhuu tästä usein. Ollut varmaan melkoinen säikähdys äidilleni

Mä olisin kuollut jo vauvana, kun oltiin vielä laitoksella, äiti joutui olemaan siellä pitempään rintatulehduksen takia ja minä sain myös jonkun keuhkotulehduksen.  Annettiin penisilliiniä ja meinasin jo kuolla, ennen kuin paikalle hälytetty lääkäri totesi penisilliiniallergian, hoito piti lopettaa heti.  Jos sitä olisi vaan jatkettu, olisin kuollut.

Tapahtui siis 50-luvun alussa.  Penisilliini oli vielä aika uusi lääke ja se tiedetiin tosi tehokkaaksi.  Mutta sitä ei vielä ollut laajasti tiedossa, että jotkut ihmiset on sille allergisia ja se on niille tappava myrkky.   

Teini-ikäisenä menin itse lääkärin vastaanotolle angiinan takia ja sain Cetasillin -nimistä lääkettä.  Kotona ei muistettu koko allergiaa, kun olin siihen asti ollut ihan terve.  Kaksi päivää sitä ehdin ottaa, kun sitten sain niin kauhean rupitaudin, etten osaa edes kuvailla, lisäksi lääke aiheutti ylivertaiset vatsakivut ja hengitys alkoi vaikeutua.  Silloin vasta vanhemmat havahtui, että ai niin, sillähän on se allergia, onkos tuo lääke penisilliiniä....   No sitähän se oli.

Angiina kyllä parani siinä kahdessa päivässä, eli tehoaa varmaan sitten jotenkin överisti meillä penisilliiniallergikoilla.  Sivutuotteena voi tulla kuolema.

Synnytykseen 32-,vuotiaana. Varmaan vauva myös sitten. Oli poikittain eikä tullut ulos.

Se, että on joutunut sektioon, ei automaattisesti tarkoita että olisi kuollut synnytykseen.

Toki ennen kuoltiin yleisesti synnytykseen, mutta useimmiten kuolinsyy oli lapsivuodekuume (streptokokki?) tai pitkittynyt verenvuoto synnytyksen jälkeen.

Muutama tunti syntymäni jälkeen ruumiinlämmön romahtamiseen.

8-vuotiaana keuhkokuumeeseen.

Vauvana mahalaukun portin ahtaumaan

Muutaman minuutin/tunnin ikäisenä keskosena olisi varmaan henki mennyt.

Sen jälkeen minua ei kyllä olisi mikään tappanut 30 vuoteen.