Minkä ikäisenä ja mihin olisit kuollut ilman nykyaikaista lääketiedettä ja terveydenhoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa, varmaan jo vauvana, jos ei olisi ollut antibiootteja. En muista mikä tauti minulla oli, mutta joku ärhäkkä sikotauti tms.

No, tähän. 1,5-vuotiaana tuhkarokkoon ja sitä seuranneeseen ärhäkkään keuhkokuumeeseen.

Jos se ei olis tappanut, niin 15-vuotiaana umpisuolentulehdukseen.

Jos sekään ei olis tappanut, niin seuraava mahdollisuus olis sitten ollut perätilasynnytys komplikaatioineen ja siinä olisi mennyt sitten lapsikin. Olin silloin 28-vuotias.

Käsi on katkennut ratsastusonnettomuudessa ja polvi särkynyt lentopallossa, mutta ne tuskin olisivat tappaneet. Olisivat sitten vain parantuneet jotenkin jollekin tasolle ja jääneet jotenkin vaivaamaan.

RIKOS kirjoitti:

VOI JUMALAUTA. KETKÄ OVAT NIITÄ SAIRAITA PSYKOPAATTEJA KETKÄ KEHTAAVAT LAITTAA ALANUOLIA MINUN VERITULPPA KERTOMUKSEENI.

TOIVOOKO NÄMÄ ALAPEUKUTTAJAT SYDÄMENSÄ POHJASTA, ETTÄ SIITÄ LASKIMOTUKOKSESTA OLISI TULLUT VAARALLINEN KEUHKOVERITULPPA JOHON MINÄ OLISIN SAATTANUT KUOLLA!

NO MITÄÄN AKUUTTIA HENGENHÄTÄÄ SIITÄ VERITULPASTA EI TULLUT, MUTTA OLISI VOINUT TULLA JA SE, ETTÄ TE ALAPEUKUTTATTE ON SAIRASTA!

HALUATTEKO TE TOSISSANNE SITÄ, ETTÄ MINÄ JOTA-TE-ETTE-EDES-TUNNE OLISIN KUOLLUT!?

HARMI VAIN, ETTÄ ANONYYMIYDEN VUOKSI EN VOI TEHDÄ RIKOSILMOITUSTA, KOSKA SEN MINÄ TODELLAKIN TEKISIN, JOS VOISIN!!!

Sun lisäksi maailmassa on noin 8 miljardia ihmistä joiden elämä tai kuolema ei mua liikauta.

Ihmisiä kuolee joka päivä, paljon.

Varmaan 42-vuotiaana synnytykseen, kun istukka ei irronnut tavanomaisin keinoin. Lopulta se jouduttiin irrottamaan leikkaussalissa, kun olin nukutettuna.

Vierailija kirjoitti:

RIKOS kirjoitti:

VOI JUMALAUTA. KETKÄ OVAT NIITÄ SAIRAITA PSYKOPAATTEJA KETKÄ KEHTAAVAT LAITTAA ALANUOLIA MINUN VERITULPPA KERTOMUKSEENI.

TOIVOOKO NÄMÄ ALAPEUKUTTAJAT SYDÄMENSÄ POHJASTA, ETTÄ SIITÄ LASKIMOTUKOKSESTA OLISI TULLUT VAARALLINEN KEUHKOVERITULPPA JOHON MINÄ OLISIN SAATTANUT KUOLLA!

NO MITÄÄN AKUUTTIA HENGENHÄTÄÄ SIITÄ VERITULPASTA EI TULLUT, MUTTA OLISI VOINUT TULLA JA SE, ETTÄ TE ALAPEUKUTTATTE ON SAIRASTA!

HALUATTEKO TE TOSISSANNE SITÄ, ETTÄ MINÄ JOTA-TE-ETTE-EDES-TUNNE OLISIN KUOLLUT!?

HARMI VAIN, ETTÄ ANONYYMIYDEN VUOKSI EN VOI TEHDÄ RIKOSILMOITUSTA, KOSKA SEN MINÄ TODELLAKIN TEKISIN, JOS VOISIN!!!

Sun lisäksi maailmassa on noin 8 miljardia ihmistä joiden elämä tai kuolema ei mua liikauta.

Ihmisiä kuolee joka päivä, paljon.

Okei nyt riittää. Minä ilmiannan koko keskustelun, koska jos täällä tosiaan on toisten ihmisten kuolemaa toivovia psykopaatteja (esimerkiksi sinä) tämä ketju ei voi ja eikä saa olla enää täällä

Varmaan lapsena johonkin rokkoon. Viimeistään 29-vuotiaana synnytykseen.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan 42-vuotiaana synnytykseen, kun istukka ei irronnut tavanomaisin keinoin. Lopulta se jouduttiin irrottamaan leikkaussalissa, kun olin nukutettuna.

Sama, mutta 25-vuotiaana. Ehdin vuotaa jo jonkun 1,5 litraa vaikka olinkin sairaalassa.

Virtsaputken tulehdukseen. Kyllähän nekin ohi voi itsestään mennä, mutta itselläni nousi jo kuume ja pissasin verta.

Parikymppisenä aivokalvontulehdukseen.

29-vuotiaana raskausmyrkytykseen. Vauvakin olisi varmaan mennyt samalla.

20-vuotiaana munuaistulehdukseen.

Olen 53 v, enkä olisi vielä kuollut.

Toinen lapseni olisi kuollut onnettomuudessa 18 -vuotiaana.

Vaikea sanoa, mitä ilman nykyaikaista rokotusohjelmaa olisi voinut sattua, mutta ne jutut, jotka konkreettisesti ovat tapahtuneet minulle, eivät olisi olleet kuolemaksi lukuun ottamatta viime vuosina puhjennutta autoimmuunisairautta, joka olisi todennäköisesti vienyt minut parin vuoden sisällä toteamisesta. Eli olisin todennäköisesti kuollut ikävälillä 30-32. Tuohon ikään saakka olin onnekas, sillä en koskaan joutunut edes antibioottia syömään. Luita ei ole mennyt katki eikä mitään. Mutta sitten tuo onni kääntyikin ihan kunnolla, kun nyt on parantumaton sairaus, joka sentään pysyy aisoissa lääkkeillä (ainakin tähän saakka on pysynyt).

Synnyin etuajassa, joten elämä olisi voinut tyssätä jo siihen. Toinen henkeä uhkaava tila oli täysi-ikäistyessä, kun sairastuin krooniseen suolistotulehdukseen ja ulostin lopulta pelkkää verta. Mutta toisaalta, ensimmäiset oireet ilmaantuivat pian aloitettuani ehkäisypillerit, niin voi jossitella, että olisiko tauti iskenyt ilman niitä lainkaan. Joka tapauksessa ilman pitkälle kehittyneitä lääkkeitä en olisi tuosta enää selvinnyt.

Mitenköhän sitä olisi selvinnyt ilman buranaa ja 2 päivän saikkua (ainoa hoito, jota julkiselta saa)

30 vuotta sitten meningiittibakteerin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen

Erittäin todennäköistä että olisin kuollut pian syntymäni jälkeen. Minulla oli syntyessäni mahaportin ahtauma mikä piti leikata, kuolleisuus ilman hoitoa on vakavissa tapauksissa lähes 100%. 

Syntymään. Olin perätilavauva ja äidilläni liian ahdas lantio edes raivotarjonnassa olevan vauvan synnyttämiseen.

Jos olisin selvinnyt siitä, niin sitten onkin vaikeampi sanoa. Mulla oli vaikea korvatulehduskierre pienenä, siitä olisi voinut seurata jotain ilman antibiootteja.

Seuraava etappi olisi varmaan ollut oman lapsen synnytys. Nyt selvittiin epparilla, mutta ties miten olisi käynyt jos vauva olisi vain jotenkin revitty ulos tai leikattu epähygieenisellä välineellä.

En olisi syntynyt ilman nykylääketiedettä.

Koira puri kasvoihin kun olin vajaa 5-vuotias, ehkä silloin jos haavat olisivat tulehtuneet. En tosin tiedä, kun en saanut silloin edes antibiootteja.

Mutta synnytyksen jälkeen erittäin varmasti 20-vuotiaana. Repesin niin pahasti sisältä vaikeasta paikasta, että luultavasti olisin kuollut viikossa synnytyksen jälkeen, jos vammoja ei olisi osattu hoitaa kuten nykyään. Silti tuosta synnytyksestä jäi paljon vaivaa, vaikka siitä onkin jo reilu 5v.

10-vuotiaana aivokalvontulehdukseen.