Lue keskustelun säännöt.
Deittimarkkinoilla: Mitä ajattelet nuorena avioeron kokeneesta?
31.01.2021 |
Miten tutustumis-/tapailuvaiheessa vaikuttaa se, jos sinulle selviää, että kumppaniehdokas on ollut kertaalleen naimisissa ja kokenut avioeron? Onko se niin suuri turn off, että et halua jatkaa tutustumista enää ollenkaan? Pidätkö kevytkenkäisenä, kun ei pystynyt pitämään liittoa kasassa? Vai osaatko ajatella, että eron taustalla voi olla todella painavia syitä, kuten toisen osapuolen väkivalta tms? Entä jos edellä mainittu eron syy selviää sinulle, muuttaako se suhtautumistasi asiaan?
Suhteellisen nuorten ajatuksia kaipaillaan, sillä noin puolet avioliitoista päättyy eroon, joten 40-50 vuotiaiden ajatukset asiasta ovat varmasti hyvin erilaisia parikymppisiin verrattuna.
T. Nainen 25v, ei lapsia
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Joo mä mietin kans sitä että haluaisitko ap oikeastaan edes olla sellaisen miehen kanssa jolla aiemmin naimisissa olo on turn off? Mä en ainakaan itse kelpuuttaisi miestä jolla olisi ongelma historiani kanssa. Ei se todellakaan menisi niin päin että minä itkisin että miksi et ole kanssani, vaan että no en kyllä sun kans ole, kun et toisten ihmisten historiaa kestä.
Tottakai haluaisin olla sellaisen ihmisen kanssa, joka hyväksyy historiani. Mietityttää vain, mahtaako sellaisia olla kovin paljoa. Itseäni huomattavasti vanhemmissa varmaan on. Ehkä on syytä tutustua vanhempiin miehiin sitten, kun olen valmis uuteen suhteeseen ylipäätään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin avioeron ollessani 25 v, mies oli ollut pitkään selän takana uskoton ja lähti toisen naisen matkaan. Meillä ei ollut lapsia. Mietin noita samoja kysymyksiä aikanaan tosi paljon ja kriiseilin, löydänkö näin nuorena eronneena ikinä ketään.
Ihan reippaasti kerroin jo ekoilla treffeillä, että olen eronnut ja sanoin lyhyesti syynkin. Ei ole minun häpeäni, mitä joku toinen ihminen on tehnyt. Kerroin heti siksi, että jos asia olisi toiselle turn off, niin parempi meille molemmille kuulla se jo nyt. Muistaakseni vain yhdelle tuo asia oli kynnyskysymys. Muuten miehet suhtautui asiaan aika neutraalisti eikä haitannut. En tosin käynyt kovin monilla treffeillä, kun halusin rauhassa odottaa sopivalta tuntunutta ihmistä.
Ollessani 28 v tapasin ihanan miehen ja pelkäsin, olisiko eroni kynnyskysymys (mies on melko perinteinen). Eroni ei ollut hänelle ongelma, vaikka aluksi asia toki mietitytti. Nykyisin ollaan onnellisesti naimisissa ja odotetaan esikoista syntyväksi. Eli hyvinkin voi käydä, vaikka ekalla kierroksella olisi mennyt toisin.😊
Reippaasti vain etsimään itselle sopivaa kumppania. Tsemppiä sinulle eron läpikäymiseen ja toivottavasti löydät mukavan ihmisen rinnallesi.❤️
T. N30
Kiitos viestistä <3 Tämä lämmitti mieltäni kovasti. Asia tosiaan pelottaa minua hyvin paljon, mutta tästä sai edes hieman toivoa. Ap
Liikaa ei kannata pelätä, maailma on pullollaan toisella kierroksella olevia. Toki eron ollessa tuore asiaa jännittää, mutta hyvää kannattaa odottaa eikä hypätä peloissaan ensimmäisen vastaantulijan kaulaan. Minäkin olin rauhassa eroni jälkeen reilun 2,5 vuotta yksin, sillä en halunnut tehdä huonoja ratkaisuja parisuhteen osalta. Kannatti, sillä puolisoni oli tuon odotuksen arvoinen ja sovimme toisillemme tosi hyvin. Uuden ihmisen myötä voi saada elämäänsä sellaista onnea, jota aiemmassa liitossa ei olisi saanut kokea.😊
T. N30
Muut kommentit ja tykkäykset osoittavat pelon olevan aiheellinen. Suurin pelkoni on lapsettomuus asian vuoksi. Olen jo miettinyt, että onneksi nykymaailmassa on kuitenkin mahdollista saada lapsi yksinkin, jos oikein huonosti käy. Ap
Tällä palstalla on paljon trolleja ja ilkeitä ihmisiä. He kommentoivat ikävästi ja alapeukuttavat tuottaakseen toiselle pahaa mieltä. Eronnut on herkillä ja siksi helppo kohde. En siis antaisi painoarvoa ilkeille kommenteille, jotka ovat selvästi pahantahtoisia eikä asiallisia. Plus tällä palstalla eivät hengaile ne n. kolmekymppiset miehet, joista luultavasti olet kiinnostunut (palstalaiset ovat pääasiassa naisia). Eli leuka pystyyn vaan ja miestä etsimään.😊 Ja perheenkin ehtii hyvin saamaan, minäkin tuskailin asian kanssa kovasti 25 v iässä ja 5 v myöhemmin odotan lasta. Eli kyllä niitä onnellisiakin tarinoita on.❤️
T. N30
Et osaa arvatakaan, kuinka paljon viestisi lohduttaa minua näinä aikoina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri oli 25-vuotiaana avioeronnut jo kahdesti :D Ei ollut muistanut kertoa poikakaverilleen kuin toisesta. Toisesta kerroin minä vahingossa, kun en tiennyt ettei tämä mies sitä tiedä, kaverini oli kyllä paikalla silloin, ja antoi pahaa sielmää, mutta myönsi kyllä että vika ei ollut minun, koska mistä minä olisin voinut tietää että toinen evioliitto on salaisuus :D Nyt hän on kolmatta kertaa naimisissa(ei tämän saman miehen kanssa) ja lapsikin heillä on. Ei ole ollut hänellä mitään ongelmia saada miestä vaikka on naimisissa ollutkin nuorena.
No ei varmaan ole ollut ongelma kun ei vaan ole kertonut eroista :D
No olihan se kertonut. Siitä toisesta.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin avioeron ollessani 25 v, mies oli ollut pitkään selän takana uskoton ja lähti toisen naisen matkaan. Meillä ei ollut lapsia. Mietin noita samoja kysymyksiä aikanaan tosi paljon ja kriiseilin, löydänkö näin nuorena eronneena ikinä ketään.
Ihan reippaasti kerroin jo ekoilla treffeillä, että olen eronnut ja sanoin lyhyesti syynkin. Ei ole minun häpeäni, mitä joku toinen ihminen on tehnyt. Kerroin heti siksi, että jos asia olisi toiselle turn off, niin parempi meille molemmille kuulla se jo nyt. Muistaakseni vain yhdelle tuo asia oli kynnyskysymys. Muuten miehet suhtautui asiaan aika neutraalisti eikä haitannut. En tosin käynyt kovin monilla treffeillä, kun halusin rauhassa odottaa sopivalta tuntunutta ihmistä.
Ollessani 28 v tapasin ihanan miehen ja pelkäsin, olisiko eroni kynnyskysymys (mies on melko perinteinen). Eroni ei ollut hänelle ongelma, vaikka aluksi asia toki mietitytti. Nykyisin ollaan onnellisesti naimisissa ja odotetaan esikoista syntyväksi. Eli hyvinkin voi käydä, vaikka ekalla kierroksella olisi mennyt toisin.😊
Reippaasti vain etsimään itselle sopivaa kumppania. Tsemppiä sinulle eron läpikäymiseen ja toivottavasti löydät mukavan ihmisen rinnallesi.❤️
T. N30
Kiitos viestistä <3 Tämä lämmitti mieltäni kovasti. Asia tosiaan pelottaa minua hyvin paljon, mutta tästä sai edes hieman toivoa. Ap
Liikaa ei kannata pelätä, maailma on pullollaan toisella kierroksella olevia. Toki eron ollessa tuore asiaa jännittää, mutta hyvää kannattaa odottaa eikä hypätä peloissaan ensimmäisen vastaantulijan kaulaan. Minäkin olin rauhassa eroni jälkeen reilun 2,5 vuotta yksin, sillä en halunnut tehdä huonoja ratkaisuja parisuhteen osalta. Kannatti, sillä puolisoni oli tuon odotuksen arvoinen ja sovimme toisillemme tosi hyvin. Uuden ihmisen myötä voi saada elämäänsä sellaista onnea, jota aiemmassa liitossa ei olisi saanut kokea.😊
T. N30
Muut kommentit ja tykkäykset osoittavat pelon olevan aiheellinen. Suurin pelkoni on lapsettomuus asian vuoksi. Olen jo miettinyt, että onneksi nykymaailmassa on kuitenkin mahdollista saada lapsi yksinkin, jos oikein huonosti käy. Ap
Tällä palstalla on paljon trolleja ja ilkeitä ihmisiä. He kommentoivat ikävästi ja alapeukuttavat tuottaakseen toiselle pahaa mieltä. Eronnut on herkillä ja siksi helppo kohde. En siis antaisi painoarvoa ilkeille kommenteille, jotka ovat selvästi pahantahtoisia eikä asiallisia. Plus tällä palstalla eivät hengaile ne n. kolmekymppiset miehet, joista luultavasti olet kiinnostunut (palstalaiset ovat pääasiassa naisia). Eli leuka pystyyn vaan ja miestä etsimään.😊 Ja perheenkin ehtii hyvin saamaan, minäkin tuskailin asian kanssa kovasti 25 v iässä ja 5 v myöhemmin odotan lasta. Eli kyllä niitä onnellisiakin tarinoita on.❤️
T. N30
Et osaa arvatakaan, kuinka paljon viestisi lohduttaa minua näinä aikoina <3 Kiitos, että jaksoit kommentoida. Ap
Ole hyvä!😊 Jos trolleista ja palstan lukemisesta tulee kurja olo, kannattaa suosiolla pohtia eroasiaa muualla, ettei itseään kuormita tällä turhaan. Esimerkiksi kotimaista erokirjallisuutta on paljon ja niissäkin pohditaan näitä teemoja.
Voimia sinulle, kyllä tilanteesi vielä helpottaa, vaikka se nyt kovin kaukaiselta tuntuisikin.❤️
T. N30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo mä mietin kans sitä että haluaisitko ap oikeastaan edes olla sellaisen miehen kanssa jolla aiemmin naimisissa olo on turn off? Mä en ainakaan itse kelpuuttaisi miestä jolla olisi ongelma historiani kanssa. Ei se todellakaan menisi niin päin että minä itkisin että miksi et ole kanssani, vaan että no en kyllä sun kans ole, kun et toisten ihmisten historiaa kestä.
Tottakai haluaisin olla sellaisen ihmisen kanssa, joka hyväksyy historiani. Mietityttää vain, mahtaako sellaisia olla kovin paljoa. Itseäni huomattavasti vanhemmissa varmaan on. Ehkä on syytä tutustua vanhempiin miehiin sitten, kun olen valmis uuteen suhteeseen ylipäätään. Ap
Jaa tää oli tän ukkelin juttuja taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin avioeron ollessani 25 v, mies oli ollut pitkään selän takana uskoton ja lähti toisen naisen matkaan. Meillä ei ollut lapsia. Mietin noita samoja kysymyksiä aikanaan tosi paljon ja kriiseilin, löydänkö näin nuorena eronneena ikinä ketään.
Ihan reippaasti kerroin jo ekoilla treffeillä, että olen eronnut ja sanoin lyhyesti syynkin. Ei ole minun häpeäni, mitä joku toinen ihminen on tehnyt. Kerroin heti siksi, että jos asia olisi toiselle turn off, niin parempi meille molemmille kuulla se jo nyt. Muistaakseni vain yhdelle tuo asia oli kynnyskysymys. Muuten miehet suhtautui asiaan aika neutraalisti eikä haitannut. En tosin käynyt kovin monilla treffeillä, kun halusin rauhassa odottaa sopivalta tuntunutta ihmistä.
Ollessani 28 v tapasin ihanan miehen ja pelkäsin, olisiko eroni kynnyskysymys (mies on melko perinteinen). Eroni ei ollut hänelle ongelma, vaikka aluksi asia toki mietitytti. Nykyisin ollaan onnellisesti naimisissa ja odotetaan esikoista syntyväksi. Eli hyvinkin voi käydä, vaikka ekalla kierroksella olisi mennyt toisin.😊
Reippaasti vain etsimään itselle sopivaa kumppania. Tsemppiä sinulle eron läpikäymiseen ja toivottavasti löydät mukavan ihmisen rinnallesi.❤️
T. N30
Kiitos viestistä <3 Tämä lämmitti mieltäni kovasti. Asia tosiaan pelottaa minua hyvin paljon, mutta tästä sai edes hieman toivoa. Ap
Liikaa ei kannata pelätä, maailma on pullollaan toisella kierroksella olevia. Toki eron ollessa tuore asiaa jännittää, mutta hyvää kannattaa odottaa eikä hypätä peloissaan ensimmäisen vastaantulijan kaulaan. Minäkin olin rauhassa eroni jälkeen reilun 2,5 vuotta yksin, sillä en halunnut tehdä huonoja ratkaisuja parisuhteen osalta. Kannatti, sillä puolisoni oli tuon odotuksen arvoinen ja sovimme toisillemme tosi hyvin. Uuden ihmisen myötä voi saada elämäänsä sellaista onnea, jota aiemmassa liitossa ei olisi saanut kokea.😊
T. N30
Muut kommentit ja tykkäykset osoittavat pelon olevan aiheellinen. Suurin pelkoni on lapsettomuus asian vuoksi. Olen jo miettinyt, että onneksi nykymaailmassa on kuitenkin mahdollista saada lapsi yksinkin, jos oikein huonosti käy. Ap
Tällä palstalla on paljon trolleja ja ilkeitä ihmisiä. He kommentoivat ikävästi ja alapeukuttavat tuottaakseen toiselle pahaa mieltä. Eronnut on herkillä ja siksi helppo kohde. En siis antaisi painoarvoa ilkeille kommenteille, jotka ovat selvästi pahantahtoisia eikä asiallisia. Plus tällä palstalla eivät hengaile ne n. kolmekymppiset miehet, joista luultavasti olet kiinnostunut (palstalaiset ovat pääasiassa naisia). Eli leuka pystyyn vaan ja miestä etsimään.😊 Ja perheenkin ehtii hyvin saamaan, minäkin tuskailin asian kanssa kovasti 25 v iässä ja 5 v myöhemmin odotan lasta. Eli kyllä niitä onnellisiakin tarinoita on.❤️
T. N30
Et osaa arvatakaan, kuinka paljon viestisi lohduttaa minua näinä aikoina <3 Kiitos, että jaksoit kommentoida. Ap
Ole hyvä!😊 Jos trolleista ja palstan lukemisesta tulee kurja olo, kannattaa suosiolla pohtia eroasiaa muualla, ettei itseään kuormita tällä turhaan. Esimerkiksi kotimaista erokirjallisuutta on paljon ja niissäkin pohditaan näitä teemoja.
Voimia sinulle, kyllä tilanteesi vielä helpottaa, vaikka se nyt kovin kaukaiselta tuntuisikin.❤️
T. N30
Kiitos
Olen myös eronnut nuorena painavista syistä. Aikaisempi avioliitto ei muodostunut deittaillessa kertaakaan kynnyskysymykseksi. Osa tietysti jäi vähän pohtimaan asiaa, mutta loput ei noteerannut sitä mitenkään erityisemmin. Kerroin aikaisemmasta avioliitosta ihan tapailun alussa, mutta en kuitenkaan ensimmäisillä treffeillä. Nyt olen parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös eronnut nuorena painavista syistä. Aikaisempi avioliitto ei muodostunut deittaillessa kertaakaan kynnyskysymykseksi. Osa tietysti jäi vähän pohtimaan asiaa, mutta loput ei noteerannut sitä mitenkään erityisemmin. Kerroin aikaisemmasta avioliitosta ihan tapailun alussa, mutta en kuitenkaan ensimmäisillä treffeillä. Nyt olen parisuhteessa.
Kiitos kun jaoit kokemuksesi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös eronnut nuorena painavista syistä. Aikaisempi avioliitto ei muodostunut deittaillessa kertaakaan kynnyskysymykseksi. Osa tietysti jäi vähän pohtimaan asiaa, mutta loput ei noteerannut sitä mitenkään erityisemmin. Kerroin aikaisemmasta avioliitosta ihan tapailun alussa, mutta en kuitenkaan ensimmäisillä treffeillä. Nyt olen parisuhteessa.
Kiitos kun jaoit kokemuksesi <3 Vaikea kuvitella, miten tuon asian ylipäätään ottaa esille tutustumis-/tapailuvaiheessa. Itselläkin syyt niin raskaat, että ei ole perus päiväkahviaihe.
Tämä oli siis Ap. Unohtui merkata. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaveri meni 24-vuotiaana naimisiin neitsyenä lyhyen seurustelun jälkeen ja erosi 4-5 vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkki ainakin siitä, että osaa sitoutua. Muuten taas eron jälkeen useimmilla on villit ajat sinkkuna, mitä itse en pitäisi hyvänä vakavaa parisuhdetta ajatellen. Mutta olenkin yli 40, eikä minun mielipiteelläni ole väliä.
On sinun mielipiteellä väliä tottakai myös. Epäilen vain itse, että jo jonkin verran elämänkokemusta omaavat ihmiset osaavatkin suhtautua asiaan erilailla, kuin alle kolmekymppiset, ja siksi kaipailen erityisesti nuorten ajatuksia. Ap
Osaavatkin suhtautua asiaan eril lailla? Oletat, että kokeneet miehet osaavat suhtautua naisen sitoutumattomuuteen (naisten kannalta) "paremmin" kuin nuoret? Päin vastoin, mitä enemmän naisia oppii tuntemaan, sitä skeptisemmäksi tulee ja sitä vähemmän vakavasti naiset ottaa.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös eronnut nuorena painavista syistä. Aikaisempi avioliitto ei muodostunut deittaillessa kertaakaan kynnyskysymykseksi. Osa tietysti jäi vähän pohtimaan asiaa, mutta loput ei noteerannut sitä mitenkään erityisemmin. Kerroin aikaisemmasta avioliitosta ihan tapailun alussa, mutta en kuitenkaan ensimmäisillä treffeillä. Nyt olen parisuhteessa.
Kiitos kun jaoit kokemuksesi <3 Vaikea kuvitella, miten tuon asian ylipäätään ottaa esille tutustumis-/tapailuvaiheessa. Itselläkin syyt niin raskaat, että ei ole perus päiväkahviaihe.
Voit kertoa asiasta aluksi pintapuolisesti ja lyhyesti ja kertoa asioista tarkemmin tarpeen mukaan suhteen syvennyttyä. Ylipäätään voit itse pohtia, mitä haluat edes kertoa, ei ole mikään pakko avata kaikkea. Mitä jos asia onkin niin, että tämä mietityttää enemmän sinua kuin edes kiinnostaa deittejäsi? Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkki ainakin siitä, että osaa sitoutua. Muuten taas eron jälkeen useimmilla on villit ajat sinkkuna, mitä itse en pitäisi hyvänä vakavaa parisuhdetta ajatellen. Mutta olenkin yli 40, eikä minun mielipiteelläni ole väliä.
On sinun mielipiteellä väliä tottakai myös. Epäilen vain itse, että jo jonkin verran elämänkokemusta omaavat ihmiset osaavatkin suhtautua asiaan erilailla, kuin alle kolmekymppiset, ja siksi kaipailen erityisesti nuorten ajatuksia. Ap
Osaavatkin suhtautua asiaan eril lailla? Oletat, että kokeneet miehet osaavat suhtautua naisen sitoutumattomuuteen (naisten kannalta) "paremmin" kuin nuoret? Päin vastoin, mitä enemmän naisia oppii tuntemaan, sitä skeptisemmäksi tulee ja sitä vähemmän vakavasti naiset ottaa.
eri
Sun mielestä esim nainen joka on ollut koko aikuisikänsä saman miehen kanssa mutta eroaa hakkaavasta miehestä ennen kuin kuolee sen nyrkkiin on sitoutumaton nainen jota ei voi ottaa vakavasti? Ok :D kaikenlaisia dorkia täällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä itse ymmärtäisi, mikä pointti on mennä nuorena naimisiin, tai naimisiin ollenkaan. Ehkä, jos hän mainitsisi erikseen eronneensa nimenomaan avioliitosta, saattaisin ajatella, ettei ehkä olla ihan sopivat toisillemme, jos hän etenkin vielä vuosien perään korostaisi olleensa naimisissa. Jos hän mainitsisi eronneensa eksästä silloin-tai-tällöin, ottaisin sen neutraalina. Mutta se avioliitosta puhuminen... en tiedä. Itse en halua mennä naimisiin, joten saattaisin epäillä, että hänen mielestään täytyy aina päätyä naimisiin, joten olisin vähän varautunut.
Hyvä kysymys. - En tiedä osaisinko ajatella mitään. Yritän. Ensiksi olisi vaikea välttää pikkupirulaien tökkimistä, joka huomauttelisi sisälläni minulle, että älä nyt enää häneen (eronneeseen nuoreen naieen) kajoa. - Hän lankesi aikanaan niihin j-ä-n-ni-in ja p-e-li-miehiin samalla kun sinä sait kokea itsesi turhaksi kun vain ani harva nainen osoitti kiinnostustaan edes hetkeksi sinua kohtaan...
Mutta mikäpä minä ketään tuomitsemaan. - Kaikilla meillä on menneisyytemme.
Minä itse olen onnistunu elämään sinkkuna ja poikuus tallella yli 35 vuotiaaksi. Ei tämä tilanteeni ole minulle mikään erityinen ylpeyden aihe saati ollut tavoite tai vakaumusken sanelemaa. En ole edes erityisen ujo tai estynyt sen paremin homo tai aseksuaali...
En odota tai toivo löytäväni kumppanikseni ketään naista jolla olisi neitsyys tallella tai olisi muutoin mahdollsimmann vähän kokenut.
Mutta jos jotain toivoisin, niin sitä että kumppanin olisi sinut niin itsensä kuin menneisyytensä kanssa. Ja etä hän ei olisi ainakaan katkdroitunut, vaan olisi edelleen utelais ja avoin elämälle ja sen eri ilmiöille. En väitä, etteikö ulkonäölläkin olisi jotain merkitystä, en ainakaan niin kauan kuin en kykenen kenenkään pään sisälle näkemään. Mutta jos ulkonäkö olisi se ratkaisevin juttu, niin yhtä hyvin voisin hankkia kumppanikseni nuken.
No ei se ero nuorena nyt mikään etu ole, mutta kaikki tekee virheitä ja eron syyt tietysti ratkaisevat aika paljon. Ja se miten ero on hoidettu jos on yhteisiä vastuita.
Ap:n ei siis kannata vaipua masennukseen, kyllä niitä kaloja meressä riittää. Tietysti liian nirso ei kannata olla, mutta tämähän koskee samalla lailla oli eronnut tai ei.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä itse ymmärtäisi, mikä pointti on mennä nuorena naimisiin, tai naimisiin ollenkaan. Ehkä, jos hän mainitsisi erikseen eronneensa nimenomaan avioliitosta, saattaisin ajatella, ettei ehkä olla ihan sopivat toisillemme, jos hän etenkin vielä vuosien perään korostaisi olleensa naimisissa. Jos hän mainitsisi eronneensa eksästä silloin-tai-tällöin, ottaisin sen neutraalina. Mutta se avioliitosta puhuminen... en tiedä. Itse en halua mennä naimisiin, joten saattaisin epäillä, että hänen mielestään täytyy aina päätyä naimisiin, joten olisin vähän varautunut.
En usko, että haluan mennä enää koskaan uudestaan naimisiin. Avioliitto on minulle todella tärkeä arvo, joka murentui täysin kokemuksistani johtuen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi nuorena kuin vanhana.
Näin. Itse ainakin käytännössä olen kokonaan unohtanut koko 20 vuotta sitten päättyneen avioliiton, piti ihan miettiä, että eronnuthan minäkin itse asiassa olen.
Ei avioliitto minulle olisi turn off, mutta tuollainen kyllä olisi, että pitää avioliittoa niin mitättömänä juttuna ettei sitä edes muista. Kyllä sitoutuminen pitää sentään jonkinlaisella vakavuudella ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. - En tiedä osaisinko ajatella mitään. Yritän. Ensiksi olisi vaikea välttää pikkupirulaien tökkimistä, joka huomauttelisi sisälläni minulle, että älä nyt enää häneen (eronneeseen nuoreen naieen) kajoa. - Hän lankesi aikanaan niihin j-ä-n-ni-in ja p-e-li-miehiin samalla kun sinä sait kokea itsesi turhaksi kun vain ani harva nainen osoitti kiinnostustaan edes hetkeksi sinua kohtaan...
Mutta mikäpä minä ketään tuomitsemaan. - Kaikilla meillä on menneisyytemme.
Minä itse olen onnistunu elämään sinkkuna ja poikuus tallella yli 35 vuotiaaksi. Ei tämä tilanteeni ole minulle mikään erityinen ylpeyden aihe saati ollut tavoite tai vakaumusken sanelemaa. En ole edes erityisen ujo tai estynyt sen paremin homo tai aseksuaali...
En odota tai toivo löytäväni kumppanikseni ketään naista jolla olisi neitsyys tallella tai olisi muutoin mahdollsimmann vähän kokenut.
Mutta jos jotain toivoisin, niin sitä että kumppanin olisi sinut niin itsensä kuin menneisyytensä kanssa. Ja etä hän ei olisi ainakaan katkdroitunut, vaan olisi edelleen utelais ja avoin elämälle ja sen eri ilmiöille. En väitä, etteikö ulkonäölläkin olisi jotain merkitystä, en ainakaan niin kauan kuin en kykenen kenenkään pään sisälle näkemään. Mutta jos ulkonäkö olisi se ratkaisevin juttu, niin yhtä hyvin voisin hankkia kumppanikseni nuken.
Kiitos pohdinnasta. Toivon, että löydät sinulle oikean kumppanin
Tällä palstalla on paljon trolleja ja ilkeitä ihmisiä. He kommentoivat ikävästi ja alapeukuttavat tuottaakseen toiselle pahaa mieltä. Eronnut on herkillä ja siksi helppo kohde. En siis antaisi painoarvoa ilkeille kommenteille, jotka ovat selvästi pahantahtoisia eikä asiallisia. Plus tällä palstalla eivät hengaile ne n. kolmekymppiset miehet, joista luultavasti olet kiinnostunut (palstalaiset ovat pääasiassa naisia). Eli leuka pystyyn vaan ja miestä etsimään.😊 Ja perheenkin ehtii hyvin saamaan, minäkin tuskailin asian kanssa kovasti 25 v iässä ja 5 v myöhemmin odotan lasta. Eli kyllä niitä onnellisiakin tarinoita on.❤️
T. N30