Vanhat ihmiset "tyrkyttää" vanhoja tavaroitaan
Oletteko törmännyt asiaan? Mun mummo on sellainen, että antaisi vanhoja huonekalujaan, mattoja, verhoja, astioita ym. mulle, kun ollaan muuttamassa toiseen asuntoon mieheni kanssa. Mä oon asunut omillani yli 10 vuotta, mutta edelleen sama juttu, että kaikenlaista hän olisi antamassa. Kiva, että mummo välittää, mutta kun itse haluaisin sisustaa omalla tavallani, niin hän toteaa, että hänen tavarat eivät kelpaa. Esimerkkinä oli se, että mainitsin että uuteen kotiin hankimme uuden pöydän, niin mummo oli lahjoittamassa mökiltään keittiön pöytää. Kaikenlisäksi epäilen, että mökillänsä on hometta, mutta ei mummo sitä myönnä. Siksi myös sieltä tulevat tavarat haisevat jotenkin erikoiselta.
Kommentit (96)
En viitsi lukea aloitusta, mutta meille tuotiin pyytämättä kotiin kaapisto, joka vaivasi koko sen ajan, jonka asuimme siinä asunnossa.
Semmoista se mummojen kanssa on! Itse pääsin mummiksi kolmisen vuotta sitten. On kysymys siitä, että lapseni voisivat viedä romujaan pois, myydä tai mitä haluavatkin niille tehdä. Sänkypöytä-yhdistelmä ei kiinnosta, heiltä löytyy jo. Pk-seudulle ei kannata viedä juuri mitään uutta, mutta mitä mä niille teen? Osaksi olen vienyt kierrätykseen.
Monesti ne vanhat kalusteet ovat parempilaatuisia kuin nykyään. Mieti ennen kuin hylkäät, varsinkin täyspuisten kalusteiden kohdalla. Tyyli muuttuu sinullakin, mutta laadusta saa maksaa.
Minä taas otin riemuiten vastaan mummoni vintiltä niin Tampellan tekstiilejä alkuperäisessä kunnossa kuin tiikkisen keittiön pöydän tuoleineen. Pesin kaiken, käsittelin tiikkiöljyllä kalusteet ja ovat kuin uudet.
Aina Ikean voittaa. Mutta älkää te ottako mitään, ostakaa uutta- jää meille kierrätyskuningattarille enemmän!
Joo meille kanssa kaupattiin isompaan asuntoon muuttaessa kaikenlaista "ihanaa" järkyttävistä kukkaverhoista sohviin. Ettei tartte kaikkea heti ostaa. Kiitos, mutta olen ennemmin ilman verhoja kuin ripustan jotkut oksennuksen väriset kukkaverhot 70-luvulta...
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se mummojen kanssa on! Itse pääsin mummiksi kolmisen vuotta sitten. On kysymys siitä, että lapseni voisivat viedä romujaan pois, myydä tai mitä haluavatkin niille tehdä. Sänkypöytä-yhdistelmä ei kiinnosta, heiltä löytyy jo. Pk-seudulle ei kannata viedä juuri mitään uutta, mutta mitä mä niille teen? Osaksi olen vienyt kierrätykseen.
Kyllä se on sun homma ne hävittää, jos on kyse lapsuudenkodin huonekaluista.
Osa ainakin haluaa eroon omasta roinasta, mutta on liian nuuka heittääkseen roskiin. Sitten tartutaan tilaisuuteen, kun joku sukulainen kertoo suunnitelmistaan.
Mun äiti pahoitti mielensä kun opiskelemaan lähteneelle tyttärelleni ostettiin kaikki uutena Ikeasta. Mummolla olis ollut antaa paripuolia kippoja ja kuppeja, verhoja, lakanoita ja mattoja. Kaikki suoraan 70-80 luvulta...
Ehkä tämä on maku- ja valistuskysymys. Joku haluaa sitä pintatrendikästä skandibohosisustusta joka vain näyttää hyvältä, toinen harjaantuneempi on kiinnostunut laadusta ja historiasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas otin riemuiten vastaan mummoni vintiltä niin Tampellan tekstiilejä alkuperäisessä kunnossa kuin tiikkisen keittiön pöydän tuoleineen. Pesin kaiken, käsittelin tiikkiöljyllä kalusteet ja ovat kuin uudet.
Aina Ikean voittaa. Mutta älkää te ottako mitään, ostakaa uutta- jää meille kierrätyskuningattarille enemmän!
Haju on ainakin muhkea!
Mulla oli täyspuinen keittiön pöytä edellisessä asunnossa. Siitä löytyi tupajumi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tämä on maku- ja valistuskysymys. Joku haluaa sitä pintatrendikästä skandibohosisustusta joka vain näyttää hyvältä, toinen harjaantuneempi on kiinnostunut laadusta ja historiasta.
Meillä olis ollut ihania huonejaluja, tauluja ja tekstiileja mummolan peruina. Harmi vaan kun talossa on poltettu tupakkaa sisällä 50 vuotta, niin kaatopaikalle meni kaikki. Paria taulua yritettiin ammattilaisen voimin puhdistaa, mutta haju jäi silti.
Jos joku tykkää vanhasta tavarasta, eikä 'mummolan haju' haittaa, niin se on ok. Mutta antakaa ihmisten tehdä omat valinnat itse.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti pahoitti mielensä kun opiskelemaan lähteneelle tyttärelleni ostettiin kaikki uutena Ikeasta. Mummolla olis ollut antaa paripuolia kippoja ja kuppeja, verhoja, lakanoita ja mattoja. Kaikki suoraan 70-80 luvulta...
Syystäkin. Sillä kaiken Ikean hinnalla olisi saanut yhden laadukkaan huonekalun. Vanhat lakanat voivat olla superlaatuisia, samoin muutkin tekstiilit. Itselläni on käytössä 70-l. aluslakanat, laatu napakkaa verrattuna nykytekstiileihin.
Meillä on päinvastainen ongelma eli miniä haluaisi tyhjentää vintistä kaiken taloudellisesti jotenkin arvokkaan vetoamalla siihen, että "näitä kysytään nyt hurjasti". En silti halua luopua täyspuisesta ruokailutilan kalustosta tai rottinkisesta kukkapöydästä tai 1900-luvun alussa tehdystä kampauspöydästä, vaikka en itse niitä nyt käytä. Puhumatakaan siitä, miten vintistä kannetaan näkösälle maljakkoja, lamppuja ja muuta pienempää sillä selityksellä, että ovat niin ihania, niin viedään ne mennessämme. No ei todellakaan viedä, perikunta saa aikanaan tyhjentää vintin, mutta elävänä minua ei peritä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti pahoitti mielensä kun opiskelemaan lähteneelle tyttärelleni ostettiin kaikki uutena Ikeasta. Mummolla olis ollut antaa paripuolia kippoja ja kuppeja, verhoja, lakanoita ja mattoja. Kaikki suoraan 70-80 luvulta...
Syystäkin. Sillä kaiken Ikean hinnalla olisi saanut yhden laadukkaan huonekalun. Vanhat lakanat voivat olla superlaatuisia, samoin muutkin tekstiilit. Itselläni on käytössä 70-l. aluslakanat, laatu napakkaa verrattuna nykytekstiileihin.
No hyi. Mieti nyt kuinka monet mällit niihinkin lakanoihin on imeytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti pahoitti mielensä kun opiskelemaan lähteneelle tyttärelleni ostettiin kaikki uutena Ikeasta. Mummolla olis ollut antaa paripuolia kippoja ja kuppeja, verhoja, lakanoita ja mattoja. Kaikki suoraan 70-80 luvulta...
Syystäkin. Sillä kaiken Ikean hinnalla olisi saanut yhden laadukkaan huonekalun. Vanhat lakanat voivat olla superlaatuisia, samoin muutkin tekstiilit. Itselläni on käytössä 70-l. aluslakanat, laatu napakkaa verrattuna nykytekstiileihin.
Kiva olis siellä kämpässä olla sitten pelkällä yhdellä huonekalulla. Ehtii ostaa ne laatukamat sitten kun valmistuu ja on isompi asunto.
Mistä mulle saisi tuollaisia mummoja?! Ihan itse olen joutunut kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista metsästämään vanhoja puisia huonekeluja, oksennuksen värisiä kukkaverhoja, kunnon räsymattoja ja vanhaa suomalaista lasia. Olisi ihanaa päästä myyräilemään mummojen kaappeihin. Omani ovat jo kuolleet aikaa sitten ja tavarat hävitetty. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti pahoitti mielensä kun opiskelemaan lähteneelle tyttärelleni ostettiin kaikki uutena Ikeasta. Mummolla olis ollut antaa paripuolia kippoja ja kuppeja, verhoja, lakanoita ja mattoja. Kaikki suoraan 70-80 luvulta...
Syystäkin. Sillä kaiken Ikean hinnalla olisi saanut yhden laadukkaan huonekalun. Vanhat lakanat voivat olla superlaatuisia, samoin muutkin tekstiilit. Itselläni on käytössä 70-l. aluslakanat, laatu napakkaa verrattuna nykytekstiileihin.
No hyi. Mieti nyt kuinka monet mällit niihinkin lakanoihin on imeytynyt.
Ne lakanat ovat nähneet suvunjatkoa ja rakkaudentekoja! Ja kestäneet erittäin hyvin 60-90c° - pesuja.
Äitini tarjoilee mummo -vainaan sohvakalustoa 70 -luvulta.