Puola ja aborttilaki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäisy ei voi koskaan pettää? Herttaista ❤️

Eikös se menekään niin, että seksi voi johtaa raskauteen, ja se on sitten voi voi jos tulee raskaaksi?

Nainen vaan kantaa vastuunsa, kun jakelee munasolujaan siitettäväksi? 

Jos ei kykene kantamaan vastuuta, ei pidä harrastaa seksiä? 

Voi herttinen, miten pihalla jotkut ovat biologiasta. Kovasti kirjoitellaan kommentteja, mutta edes perusasiat eivät ole hallussa.

Ihan vaan sinulle tiedoksi, että raskaus ei pääse alkamaan, jos siittiöt ja munasolu ei kohtaa. Naisella munasolut pysyvät aina naisen hallussa, mutta miehet lahjoittavat siittiöitään naisen haltuun mitään miettimättä. Voi kun olisi joku halpa keino, jolla miehen siittiöt eivät pääse naisen elimistöön... mikähän se voisi olla, keksiikö kukaan?

Puolan naisille suosittelen täydellistä seksilakkoa. Voisin itsekin ruveta myötätuntolakkoon tärkeän asian puolesta. Mitä useampi tähän ryhtyy, sitä suurempi painostus miehillä on päättäjiä kohtaan aborttilain korjaamiseen Puolassa.

Vasektomia pakolliseksi kaikille köyhille!

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Ultrassa tuol ikäisen sukupuoli ei vielä näy*

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Lapsen parasta on aina syntyä, en myös usko kenenkään paras on ennemmin jäädä elämättä jos miettisi omalla kohdallaankin. Olen myös kuullut että kaiken ikäisiä keskeytyneitä sikiöitä että syntymättömiä vauvoja haudataan olivat sitten abortin takia tai keskenmenon takia keskeytyneet... Olen pahoillani puolestasi😔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäisy ei voi koskaan pettää? Herttaista ❤️

Eikös se menekään niin, että seksi voi johtaa raskauteen, ja se on sitten voi voi jos tulee raskaaksi?

Nainen vaan kantaa vastuunsa, kun jakelee munasolujaan siitettäväksi? 

Jos ei kykene kantamaan vastuuta, ei pidä harrastaa seksiä? 

Voi herttinen, miten pihalla jotkut ovat biologiasta. Kovasti kirjoitellaan kommentteja, mutta edes perusasiat eivät ole hallussa.

Ihan vaan sinulle tiedoksi, että raskaus ei pääse alkamaan, jos siittiöt ja munasolu ei kohtaa. Naisella munasolut pysyvät aina naisen hallussa, mutta miehet lahjoittavat siittiöitään naisen haltuun mitään miettimättä. Voi kun olisi joku halpa keino, jolla miehen siittiöt eivät pääse naisen elimistöön... mikähän se voisi olla, keksiikö kukaan?

Puolan naisille suosittelen täydellistä seksilakkoa. Voisin itsekin ruveta myötätuntolakkoon tärkeän asian puolesta. Mitä useampi tähän ryhtyy, sitä suurempi painostus miehillä on päättäjiä kohtaan aborttilain korjaamiseen Puolassa.

Minusta Puola on edellä aikaansa. Eivätkä ainakaan helpoin perustein mennä enää tekemään useita kertoja abortteja. Hyvä puola!

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Ja perustat nyt tämän oman kokemuksesi asiaan sillä että haluaisit kieltää abortit kaikilta? Eik

Sinulla on lupa olla tekemättä abortteja yhtään enempää. Me muut ajattelemme niitä seurauksia, joita abortin kiellolla on, ja haluamme pitää sen vaihtoehtona, koska aborttien kieltäminen ei johda mihinkään hyvään. Sitä ei tule ajatella vaan sillä tunteella, jonka aihe saa aikaiseksi, vaan ajatella pidemmälle ja vieläkin pidemmälle, oikeasti seuraukset kiellosta olisivat kammottavat!

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on hyvä, että turhat abortit kielletään

Mikäs on turha abortti?

En kyllä ikinä ole kuullut, jotta abortti olisi turha, kyllä siihen syynsä on jokaikiselle naisella tai jopa alaikäisellä tytöllä, ja se syy aborttiin kyllä on tärkeä!

Huvikseen tehdyt. Kuulostaa sanana oudoilta mutta usko tai älä tälläisiä tapauksia löytyy / naisia ketkä tekevät useita kertoja abortteja ja eivätkä välitä . Yksi toimi muiden joukossa. tai ei kunnon perusteita päteviä syitä.

Naisilla on oikeus kehoonsa ja mikään ehkäisy ei ole 100% varma mutta kannattaisi silti miettiä että oma on ongelma et se mahdollisuus on kun seksiä harrastaa et raskaaks voi tulla niin sit ei auta muu kun pitää lapsi. Sulla ei ole oikeutta päättää kenenkään elämästä vaikka se kehossasi olisikin koska myös sielä on toinen elämä. Pitäisi laittaa oma itsekkyys sivuun vaikka kuinka ehkäisy olisi pettänyt. Se mahdollisuus olisi hyvä jokaisen tiedostaa että raskaaksi voi tulla ja mikään ehkäisy ei oo 100% varma ja tapahtuu vahinkoja🙂 sit se on vaa hyväksyttävä et lapsi tulossa. Kellää ei oo oikeutta pysäyttää toisen sydämmen lyöntejä sen päivän jälkeen kun alkanu lyömään. Ihmishenkiä ovat sikiöt , ihmisiksi kehittyviä olioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Minulla tuli kuukautiset normaalisti enkä tiennyt kahteen ensimmäiseen kuukauteen olevani raskaana. Kun tiedon sain päätöstä tekiessäni meni seuraavat viikot sillä en tiennyt mikä olisi parhain..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Olen eri. Ei mene kuin oppikirjoissa. Todellakaan että kaikilla näyttäisi plussaa tai jäisi menkat pois. Itselläni näytti negatiivista raskaustesti vielä viikolla 6 Raskaana😁 poikkeuksia löytyy...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Keskeytyksen saa kun alkio kolme viikkoinen? Eli pitäisi olla tietoinen et on raskaana tuota ennen? 😀😅Jos säännöllinen kuukautis kerto on sen 25pv tai neljän vk välein, niin eihän edes menkat ole kerinneet olleen tuolloin edes myöhässä? Milloin olisi ensimmäisen kerran edes voinut tehdä raskaustestin. Niitähän ei voi tehdä kun vasta silloin aikaisintaan kun menkkojen pitäisi oletetusti alkaa. Eli.. Että olisi huomannut edes olevansa raskaana. Kaikilla ei näytä positiivista eikä melkein kukaan tiedä olevansa viikolla 3 raskaana.. ei nuo raskaustestitkään silloin varmasti raskautta näytä..että

Ellei nyt tarkoituksella ole yrittänyt lasta ja tiedä tikutella. ??

Abortteihin pitäisi saada tarkennusta, abortin saisi vain oikeasti perusteilluista syistä. Vielä tarkemmin mitä nyt ja olisi hyvä jos sen voisi myöntää vain harkituista syistä. Ketään ei voi pakottaa pitämään lasta ja olemaan raskaana mutta siksihän tätä juuri säädellään että tiettyjen vk jälkeen ei keskeytystä oma valtaisesti saa. Raja on kuitnekin häilyvä..+ Alkion kehitykseen nähden.

Abortteja tehdään monista syistä ja osa oikeita syitä osa ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Keskeytyksen saa kun alkio kolme viikkoinen? Eli pitäisi olla tietoinen et on raskaana tuota ennen? 😀😅Jos säännöllinen kuukautis kerto on sen 25pv tai neljän vk välein, niin eihän edes menkat ole kerinneet olleen tuolloin edes myöhässä? Milloin olisi ensimmäisen kerran edes voinut tehdä raskaustestin. Niitähän ei voi tehdä kun vasta silloin aikaisintaan kun menkkojen pitäisi oletetusti alkaa. Eli.. Että olisi huomannut edes olevansa raskaana. Kaikilla ei näytä positiivista eikä melkein kukaan tiedä olevansa viikolla 3 raskaana.. ei nuo raskaustestitkään silloin varmasti raskautta näytä..että

Ellei nyt tarkoituksella ole yrittänyt lasta ja tiedä tikutella. ??

Jep tätä kans konkreettisesti jäin miettimään🤣 säännölliset menkat ja näyttää heti positiivista. Kaikki naisethan toimivat samalla kaavalla ja sarkastisesti sanottuna ihannehan tuo olisi jos menisikin noin että menkat jäisi samantien pois, ja näyttäisi päivälleen positiivista raskaustestissä testitulosta😂😂😂😂no way😃😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Keskeytyksen saa kun alkio kolme viikkoinen? Eli pitäisi olla tietoinen et on raskaana tuota ennen? 😀😅Jos säännöllinen kuukautis kerto on sen 25pv tai neljän vk välein, niin eihän edes menkat ole kerinneet olleen tuolloin edes myöhässä? Milloin olisi ensimmäisen kerran edes voinut tehdä raskaustestin. Niitähän ei voi tehdä kun vasta silloin aikaisintaan kun menkkojen pitäisi oletetusti alkaa. Eli.. Että olisi huomannut edes olevansa raskaana. Kaikilla ei näytä positiivista eikä melkein kukaan tiedä olevansa viikolla 3 raskaana.. ei nuo raskaustestitkään silloin varmasti raskautta näytä..että

Ellei nyt tarkoituksella ole yrittänyt lasta ja tiedä tikutella. ??

Raskausviikkoina laskettuna hedelmöittynyt munasolu on jo kaksi viikkoa vanha. Jos alkion iän laskee hedelmöityshetkestä, niin se on kaksiviikkoinen silloin, kun kuukautisten pitäisi alkaa. Raskausviikkoja on silloin kasassa neljä.

Vierailija kirjoitti:

Abortteihin pitäisi saada tarkennusta, abortin saisi vain oikeasti perusteilluista syistä. Vielä tarkemmin mitä nyt ja olisi hyvä jos sen voisi myöntää vain harkituista syistä. Ketään ei voi pakottaa pitämään lasta ja olemaan raskaana mutta siksihän tätä juuri säädellään että tiettyjen vk jälkeen ei keskeytystä oma valtaisesti saa. Raja on kuitnekin häilyvä..+ Alkion kehitykseen nähden.

Abortteja tehdään monista syistä ja osa oikeita syitä osa ei

Jep monet naiset viidettä kertaa tekemässä aborttia niin kertoo jostain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Olen eri. Ei mene kuin oppikirjoissa. Todellakaan että kaikilla näyttäisi plussaa tai jäisi menkat pois. Itselläni näytti negatiivista raskaustesti vielä viikolla 6 Raskaana😁 poikkeuksia löytyy...

Poikkeuksia on, tietenkin, mutta valtaosalla ei mene noin. Näissä aborttikeskusteluissa jotkut kommentit ärsyttää (ei ylläoleva kertomus), kun asiasta mitään tietämättömät väittävät, että kaikki abortit tehdään ihan viimeisillä hetkillä. Jos itse tietää, että ehkäisyn kanssa on ollut ongelmia, niin eikö silloin raskaustesti tehdä herkemmin? Jos on itse varma, että haluaa abortin ja jos raskaustesti näyttää plussaa heti kuukautisten puuttuessa, abortti onnistunee heti alkuvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abortteihin pitäisi saada tarkennusta, abortin saisi vain oikeasti perusteilluista syistä. Vielä tarkemmin mitä nyt ja olisi hyvä jos sen voisi myöntää vain harkituista syistä. Ketään ei voi pakottaa pitämään lasta ja olemaan raskaana mutta siksihän tätä juuri säädellään että tiettyjen vk jälkeen ei keskeytystä oma valtaisesti saa. Raja on kuitnekin häilyvä..+ Alkion kehitykseen nähden.

Abortteja tehdään monista syistä ja osa oikeita syitä osa ei

Jep monet naiset viidettä kertaa tekemässä aborttia niin kertoo jostain

Kertoo siitä, että naisella on muukin elämänhallinta pielessä kuin pelkästään ehkäisy. Tuolloin nainen ei pysty elämään niin rajoitettua elämää mitä raskaana pitää elää.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Siksi, että traumatisoiduit abortista niin kukaan muukaan ei sitä saisi tehdä vaikka olisi mikä tilanne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ylläolevia kommentteja mutta kirjoitan oman mielipiteeni. Olen itse nainen ja olen joutunut tekemään abortin, olin itse myös abortteja vastaan jo tuolloin mutta ajattelin että se on lapsen paras vaikka toisaalta tuntui onko lapsen paras kuitenkaan se että hän ei saa minun itsekkyyteni ja päätökseni takia mahdollisuutta elämään. Kelle on paras mielummin jäädä syntymättä jos se ei sopinut omaan elämääni? Kuka minä olen päättämään kenenkään elämästä? Kadun edelleen että tein sen enkä saa sitä ikinä pyyhittyä pois. Ja kerron miksi. Siinähä hetkessä, kun olin lääkkeellisesti tekemässä abortin keskeytystä vk 11+6 eli päivää vaille 12 vk sikiötä, sanoivat esi lääkkeen otettuani että päätöstä ei voi enää perua sillä ensi lääke mikä otetaan tuhoaa sikiön aivot ja aiheuttaa vammautumisen. Tiesin siinäkin vaiheessa että teen väärin, se ei tuntunut hyvältä enkä voi ikinä antaa itselleni anteeksi. Vaikealta tuntui. Seuraavan päivänä menin sairaalaan jossa käynnistettiin abortti että synnytän alakautta tämän kuulemani ”solumöykyn”. Kerron yhden jutun. Se ei enää todellakaan ollut solumöykky ja käyn tästä edelleen juttelemassa psykologin kanssa. 12vk oli aivan ihmisen näköinen. hän syntyi ison istukan kanssa vessan pynttyyn sairaalassa jossa aloin itkemään. Hänellä oli sormet ja varpaat, pieni nenä ja kaikki. Asia mitä en ikinä unohda, katsoimme kätilön kanssa häneen olleen poika. Ultrsssa sukupuoli ei vielä tarkan kuvan vuoksi näy mutta keskeytyneenä läheltä hänellä oli kehittynyt selkeä sukupuoli ja raajat. En olisi tehnyt jos olisin tiennyt kuinka ”pitkälle”menneen näköinen vk 12 sikiö on. Abortteja ei saisi päästä tekemään niin pitkälle. En saa tehtyä tekemättömäksi ja kadun että minulla voisi olla nyt muutaman vuoden ikäinen pieni poika. Tämä että sain sukupuolen tietoon ja kun konkreettisesti näin hänet., muutti ajatusmaailmaani. Kuka sikiöiden oikeudesta pitää huolen kuin se joka häntä kantaa? Minun tehtäväni on huolehtia hänellä on kaikki hyvin eikä päättää haluanko elämänsä jatkuvan vai en. Tuollainen on liian iso päätös. Ja kiitos kysymästä ehkäisy oli käytössä jonka takia tulin siis vahingossa raskaaksi. Asiat olisivat varmasti menneet hyvin, kadun enemmän sitä että tein sen kun se että en pitänytkään häntä. Kaikenlisäks ne ketkä eivät tiedä, keskeytyneitä myös vk 11 ja 12 haudataan

Olen pahoillani kokemuksestasi. Silti kysyn, etkö huomannut raskauttasi aiemmin, kun se tehtiin noin myöhään? Etkö tehnyt missään vaiheessa raskaustestiä? Jos naisella on säännölliset kuukautiset, hän saa positiivisen raskaustestin heti, kun kuukautiset ovat myöhässä. Jos keskeytyksen saa heti, alkio on vasta kolmisen viikkoa vanha eikä sitä erota vuodon keskeltä.

Keskeytyksen saa kun alkio kolme viikkoinen? Eli pitäisi olla tietoinen et on raskaana tuota ennen? 😀😅Jos säännöllinen kuukautis kerto on sen 25pv tai neljän vk välein, niin eihän edes menkat ole kerinneet olleen tuolloin edes myöhässä? Milloin olisi ensimmäisen kerran edes voinut tehdä raskaustestin. Niitähän ei voi tehdä kun vasta silloin aikaisintaan kun menkkojen pitäisi oletetusti alkaa. Eli.. Että olisi huomannut edes olevansa raskaana. Kaikilla ei näytä positiivista eikä melkein kukaan tiedä olevansa viikolla 3 raskaana.. ei nuo raskaustestitkään silloin varmasti raskautta näytä..että

Ellei nyt tarkoituksella ole yrittänyt lasta ja tiedä tikutella. ??

Raskausviikkoina laskettuna hedelmöittynyt munasolu on jo kaksi viikkoa vanha. Jos alkion iän laskee hedelmöityshetkestä, niin se on kaksiviikkoinen silloin, kun kuukautisten pitäisi alkaa. Raskausviikkoja on silloin kasassa neljä.

Joo ja monilla hedelmöityshetki vaihtelee aikalaillakin.😉 Ja aika harva tekee positiivisen raskaustestin tai menkat jää pois. Aika harvalla näin oppikirjojen mukaan. Ei voi tietää olevansa raskaana edes välttämättä viikoilla 8. Joskus testit voi käyttää miinusta vaikka olisi pitkällä jo raskaudessa ja voi olla että oireita ei ole. Itsellä raskauduin niin kuukautiset tulivat ensimmäiset kaksi raskaus kuukautta eikä mitään oireita ollut kuin vasta viidennellä kuulla. Ei raskauspahoinvointeja eikä muitakaan oireita.