Lue keskustelun säännöt.
Muuten hyvä mies, mutta syö pelkkiä ns. lasten ruokia
Mikään erikoisempi tai mausteinen ei kelpaa.
Aamiaiseksi syö suklaamuroja, jacky makupaloja tai nalle-puuroa sokerilla. Päivällä ja illalla nakkeja, ranskalaisia, spagettia. Näihin lisää runsaasti ketsuppia ja sekoittaa sellaiseksi mössöksi.
En pysty kuvittelemaan että kävisimme jossain ulkona syömässä, koska närppisi kaikki "pahat" osat lautasen reunalle tai paperiin. Näitä ovat siis kaikki vihannekset ja kala, sienet, oliivit, juustot, muut kastikkeet paitsi tomaattipohjaiset...
Olisiko teille turn-off?
Kommentit (928)
Ei tuo ole lapselle(kaan) sopiva ruokavalio, tai no ehkä me ysärilapset syötiin lapsena tuommoista, mutta nykyään kukaan järkevä vanhempi ei totuta lastaan tuommoiseen sokerin määrään.
Ja juu ois turn-off jos miehellä ei olisi mitään haluja muuttaa ruokavaliotaan tai yrittää totutella uusiin makuihin. En sietäisi tuommoista nirsoilua edes lapseltani, miksi sitten aikuiselta mieheltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni taas ei haittaisi millään lailla, mikäli muuten on ns. Täyspäinen ihminen. Hittoako se mulle kuuluu tai on pois, mitä toinen tykkää syödä.
No ei tuollaisten rajoitteiden kanssa nimenomaan ole kyse täyspäisestä ihmisestä. Jäänyt pikkulapsen tasolle.
Noita tapauksia on yllättävän paljon. Yleensä ovat (paksuja) miehiä, mutta on tuollaisia naisiakin.
EX-mies oli samanlainen. Ei kananmunaa, juustoa, sieniä, sipulia jne.
Onneksi olen hyvä kokki ja jos nyt jäi mainitsematta, että em. ruoka-aineita saattaa päivän annoksessa olla, niin hyvin maistui. Oli kyllä muutenkin niin rajoittunut kitisijä, että kiertoon lähti. Ei rajoittunut vain ruokaan tuo ennakkoluuloisuus.
Montaa asiaa siedän, mutta nirsoilua en siedä keneltäkään, edes ystäviltä tai kavereiden lapsilta. Oman puolison on oltava avoin monelle muillekin uudelle asialle kuin ruoalle.
En yksinkertaisesti halua nirsoja ihmisiä kylään enkä ravintolaillallisille mukaan. Harvoin nirsoja aikuisia tapaa, mutta nirsot lapset kyllä näkevät nälkää jos tarjottu ei kelpaa.
Ymmärrän nirsoilun jonkin yksittäisen ruoka-aineen kohdalla, kuten oliivit, homejuusto tai sienet. Kasvisruokavaliota kunnioitan kyllä ja otan huomioon.
Itsekin tavannu tällaisen. Jotenkiin vaan lopahti kiinnostus kun mies jokeltelee sellaisella lapsenäänellä kuinka "tänään voisi tehdä kalapatukoita ja ranuja, jooko", jo kolmannen kerran peräkkäin kun hänen luona syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekin tavannu tällaisen. Jotenkiin vaan lopahti kiinnostus kun mies jokeltelee sellaisella lapsenäänellä kuinka "tänään voisi tehdä kalapatukoita ja ranuja, jooko", jo kolmannen kerran peräkkäin kun hänen luona syötiin.
Yäk! Käyttääkö tämä mies tuttia ja vaippoja, nukkuuko nalle kainalossaan?
Mun mies eläisi tosi askeettista ja ankeaa elämää ilman mua, sellaista kun sillä oli lapsuudenkodissaan. Syö onneksi hyvällä ruokahalulla mun kokkailuja ja maistaa rohkeasti uusia asioita, mutta jos mä olen vaikka jollain kolmen viikon työmatkalla niin ne söisivät lasten kanssa varmasti samaa ruokaa, ehkä makaronilaatikkoa, joka ikinen päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nuo pärjää, jotka ei juurikaan syö kasviksia? Tak jos syö vaan vähän kurkkua. Eikö siitä tule keripukki tai jotain muita puutostauteja? Onko jollain kokemusta tai tietoa tästä?
No huh! Hiukan kyllä ihmettelisin, mutta olenkin elänyt jo 35 vuotta miehen kanssa, joka tykkää uusien reseptien kokeilusta ja etnisestä ruuasta, kuten minäkin. Tänään teen possua vihenneshöystön ja itsetehdyn kimchin kera, eilen kokeiltiin uutta katkarapuwokki-reseptiä jne. Eli mausteita käytetään ja uutuuksia kokeillaan koko ajan.
Toisaalta jumittaminen yksiin ja samoihin ruokiin voi olla lapsuuden kasvatuksen tuotosta. Jos miehesi kotona ei koskaan kokeiltu mitään ja nirsoilua suvaittiin, niin ei kai miehesi aikuisenakaan kovin kokeilunhaluinen ole!
On myös olemassa semmoinen asia kuin neofobia, uutuuden pelko, ja sellaisesta kärsivät vaatii todella pitkän totuttelun uusiin makuihin.
Sinuna ap söisin itse, mitä haluan ja antaisin miehen kokata itselleen mitä tykkää. Älä ala kaksia ruokia tekemään, tottukoon ainakin katsomaan, miten sinä syöt vaihtelevaa ruokaa. Toki jos omasta ruuastasi voit ottaa ennen maustamista miehelle annoksen, se käy, mutta kaikista ruokalajeista ei niin voi ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei haittaisi mitenkään jos olisi muuten täyspäinen. Syön itsekin mitä sattuu, koska Ruuanlaitto ei kiinnosta pätkääkään. Toki osaan käyttäytyä ravintolassa, mutta niissäkään en viihdy fine dining-paikoissa. Olen kuitenkin älykäs, aikuinen nainen. Mua ei kiinnosta toisten syömiset, kunhan eivät sotke.
Kyllä kai aikamies saa syödä mitä tahtoo, ei siihen kenenkään suostumusta tarvita. Ongelma olisi, jos hän vaikka ” joisi kuin aikamies”.
Tosin vanhuus voi olla tuolla ruokavaliolla lyhyt ja raihnainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo pärjää, jotka ei juurikaan syö kasviksia? Tak jos syö vaan vähän kurkkua. Eikö siitä tule keripukki tai jotain muita puutostauteja? Onko jollain kokemusta tai tietoa tästä?
No ei tule. Vuosituhansien ajan monessa maailmankolkassa paimentolaiset ovat syöneet lähes pelkästään eläinperäistä ravintoa.
Jos ihminen olisi rakennettu sillä tavalla, että se kuolee heti jos ei saa miljoonaa erilaista ruokaa joka päivä, niin ihmiset olisivat hävinneet jo kauan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai aikamies saa syödä mitä tahtoo, ei siihen kenenkään suostumusta tarvita. Ongelma olisi, jos hän vaikka ” joisi kuin aikamies”.
Tosin vanhuus voi olla tuolla ruokavaliolla lyhyt ja raihnainen.
Saa toki. Ja naiset saavat olla kiinnostumatta nirsoilijasta, ei siihen kenenkään suostumusta tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo pärjää, jotka ei juurikaan syö kasviksia? Tak jos syö vaan vähän kurkkua. Eikö siitä tule keripukki tai jotain muita puutostauteja? Onko jollain kokemusta tai tietoa tästä?
No ei tule. Vuosituhansien ajan monessa maailmankolkassa paimentolaiset ovat syöneet lähes pelkästään eläinperäistä ravintoa.
Jos ihminen olisi rakennettu sillä tavalla, että se kuolee heti jos ei saa miljoonaa erilaista ruokaa joka päivä, niin ihmiset olisivat hävinneet jo kauan sitten.
Ei nyt tarvitse liioitella. Eikä kyse ole nyt miljoonista eri ruuista. Käsittääkseni C-vitamiini on pakollinen vitamiini ja ihmisen elimistö ei sitä tuota. Keripukki oli tavallinen puutostauti keskiajalla merenkävijöiden joukossa. Tai ainakin näin koulussa aikoinaan opetettiin.
Mutta lähinnä kokemuksia ja tietoa haen koska en tiedä miten nykyaikana nuo kasviksia syömättömät selviää.
Vierailija kirjoitti:
No huh! Hiukan kyllä ihmettelisin, mutta olenkin elänyt jo 35 vuotta miehen kanssa, joka tykkää uusien reseptien kokeilusta ja etnisestä ruuasta, kuten minäkin. Tänään teen possua vihenneshöystön ja itsetehdyn kimchin kera, eilen kokeiltiin uutta katkarapuwokki-reseptiä jne. Eli mausteita käytetään ja uutuuksia kokeillaan koko ajan.
Toisaalta jumittaminen yksiin ja samoihin ruokiin voi olla lapsuuden kasvatuksen tuotosta. Jos miehesi kotona ei koskaan kokeiltu mitään ja nirsoilua suvaittiin, niin ei kai miehesi aikuisenakaan kovin kokeilunhaluinen ole!
On myös olemassa semmoinen asia kuin neofobia, uutuuden pelko, ja sellaisesta kärsivät vaatii todella pitkän totuttelun uusiin makuihin.
Sinuna ap söisin itse, mitä haluan ja antaisin miehen kokata itselleen mitä tykkää. Älä ala kaksia ruokia tekemään, tottukoon ainakin katsomaan, miten sinä syöt vaihtelevaa ruokaa. Toki jos omasta ruuastasi voit ottaa ennen maustamista miehelle annoksen, se käy, mutta kaikista ruokalajeista ei niin voi ottaa.
Ei ole kiinni siitä mitä lapsena oppi vaan siitä miten avoin ja kokeilunhaluinen on. Itse opin lapsena syömään lihaa ja perunaa, mausteena yrttisuola ja pippuri. Itse olen aikuisena löytänyt tofun, sushin, linssit, eksoottiset mausteet jne. Kokeilen uutta jatkuvasti. Vanhempani eivät pidä mitään noista edes ruokana.
Hmm. Itsellä on kaksi teinipoikaa, joista toisen syöminen on tuottanut pulmia viimeiset 15 vuotta. Nykyisin syö ihan muutamaan tiettyä laittamaani ruokaa, esim. jauhelihakastiketta, kanakastiketta ilman vihanneksia. Vihannekset ei vaan hänelle maistu, vaikka niitä hänelle olen tyrkyttänyt eteen erilaisina versioina viimeiset 15 vuotta.
Toinen poikani syö melkein mitä tahansa, monesti auttaa ruoanlaitossa mua, saattaa tehdä salaatin ja erityisesti tykkää laittaa siihen selleriä :) Samoin maistuu hänelle mm. puolukkahillo, homejuusto, etanat jne. Ei koskaan valita ruoan laadusta.
Että ei se välttämättä vanhempien vika ole, jos ihminen ei syö köyhästi. Kaikille ei vaan maistu.
Olisi totaalinen turn off. Riittää jo kun yksi ystävä on ihan uskomattoman nirso. Ravintolan valinta on aina ihan tuskaa kun täytyy varmistaa etukäteen että listalta ei löydy mitään omituisia ruokia ja se ruoan tilaaminen vasta tuskaa onkin kun jokaisessa annoksessa on jotain mitä "ei pysty syömään" ja sitten tilaus ilman sitä ja sitä.
Illanistujaisissa syö pelkkiä tietynmerkkisiä sipsejä ja tietystä pizzeriasta tilattua pizzaa.
Voin kertoa, että tolla ruokavaliolla ei saa suuseksiä... Jokainen mies voi valita itse, mutta edes runsas vedenjuonti ei tuolla ruokaValiolla tee sper..... hyvänmakuista. Miettikää miehet oikeasti mistä johtuu, jos nainen ei halua....
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Itsellä on kaksi teinipoikaa, joista toisen syöminen on tuottanut pulmia viimeiset 15 vuotta. Nykyisin syö ihan muutamaan tiettyä laittamaani ruokaa, esim. jauhelihakastiketta, kanakastiketta ilman vihanneksia. Vihannekset ei vaan hänelle maistu, vaikka niitä hänelle olen tyrkyttänyt eteen erilaisina versioina viimeiset 15 vuotta.
Toinen poikani syö melkein mitä tahansa, monesti auttaa ruoanlaitossa mua, saattaa tehdä salaatin ja erityisesti tykkää laittaa siihen selleriä :) Samoin maistuu hänelle mm. puolukkahillo, homejuusto, etanat jne. Ei koskaan valita ruoan laadusta.
Että ei se välttämättä vanhempien vika ole, jos ihminen ei syö köyhästi. Kaikille ei vaan maistu.
Ovatko luonteeltaan kovin erilaisia?
Nimenomaan AP:n tapauksessa on kyse erilaisista arvomaailmoista eikä pelkästään makutottumuksista. Se mitä ihminen suuhunsa pistää kertoo yllättävän paljon ihmisisestä muutenkin.