Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muuten hyvä mies, mutta syö pelkkiä ns. lasten ruokia
Mikään erikoisempi tai mausteinen ei kelpaa.
Aamiaiseksi syö suklaamuroja, jacky makupaloja tai nalle-puuroa sokerilla. Päivällä ja illalla nakkeja, ranskalaisia, spagettia. Näihin lisää runsaasti ketsuppia ja sekoittaa sellaiseksi mössöksi.
En pysty kuvittelemaan että kävisimme jossain ulkona syömässä, koska närppisi kaikki "pahat" osat lautasen reunalle tai paperiin. Näitä ovat siis kaikki vihannekset ja kala, sienet, oliivit, juustot, muut kastikkeet paitsi tomaattipohjaiset...
Olisiko teille turn-off?
Kommentit (928)
Minä olen aika nirso ruoan suhteen mutta en näytä sitä. Jos esim. kylässä tarjotaan jotain, mistä en pidä, niin syön silti vähän, etten loukkaa ruoan valmistajan tunteita. Ei se niin vaikeaa ole. Kotona sitten valmistan niitä ruokia, mistä itse pidän. Harvemmin sitä nykyään edes tulee käytyä ulkona tai ystävän luona syömässä koronan vuoksi, niin että eipä tämä kauhea ongelma ole. Kohtelias voi olla, vaikka ei esim. sipulista tykkäisikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on pienestä kiinni :D
Ei mikään ihme että sanotaaan kuinka huipussa nykynaisten vaatimukset ovat!
Jos mies on fyysisesti kunnossa eikä ole lihava, niin mitä hiton väliä hänen ruokamieltymyksillään on?
Ei istu täydellisen prinssin mielikuvituskuvaan?
Joo-o, jatkakaa vaan kissojenne kanssa
No tässä on kerrottu aika monta syytä. Et voi käydä kunnon ravintoloissa, et voi kokata yhdessä, et voi syödä samaa ruokaa, et voi matkustaa, et voi viettää aikaa ystävien kanssa kokaten. Ja yleensä tuollainen nirsous korreloi muidenkin rajoitteiden kanssa. Mitä mieltä yhdessäolossa olisi, jos toinen makaisi vain sohvalla tai kävisi lätkämatseissa?
Eihän noista pidä paikkaansa kuin tuo, että et voi syödä samaa ruokaa. Ihan hyvin voi käydä ravintoloissta (jos nyt puhutaan niistä perusravintoloista, eikä fine diningistä), voi kokata yhdessä ja ystävienkin kanssa ja voi matkustaa. No matkustaa ei kannata kovin eksoottisiin maihin, mutta niistäkin löytyy yleensä vaikka se mäkkäri tai edes leipää ja hedelmiä.
Ja yhdessäolovertaus on omituinen. Miten lätkämatseissa käyminen poikkeaa esimerkiksi siitä, että pelaisi itse jääkiekkoa tai kävisi salilla tai pelaamassa tennistä tai tekee vaikka vuorotyötä? Onko hyvän miehen vaatimus, että hän viettää kaiken vapaa-ajan kotona kokkailemassa eksoottisia ruokia tai käy fine dining -ravintoloissa?
No mitenkähän onnistuisi esimerkiksi rapujuhlat tai muut vastaavat, jos ainoa ruokavaihtoehto olisi nakit ja ranut? Ja ravintolavalikoima olisi aika kapea.. Samoin matkoilla olisi hieman outoa, jos mies kävisi ensin syömässä hampurilaiset ja sitten istuisi syömättä pari tuntia minun nauttiessa illallista? Ja tosiaan aika kapeaksi kävisi kohteet, jos mäkki pitäisi aina löytyä. Onneksi oma puoliso ja ystäväpiiri ja vielä työihmiset ovat ihmisiä, jotka kykenevät syömään erilaisia ruokia ilman rajoituksia.
Niin just! :D Rapujuhliahan on tosi usein ja ihan jokaisella. Itse en ole elämässäni ollut koskaan rapujuhlissa enkä ole sellaista mahdollisuutta koskaan tajunnut edes pelätä. Jos joku minut sellaisille kutsuisi, voisin kieltäytyä sen kerran kutsusta ja mennä sitten istumaan iltaa joskus toiste.
Ravintovalikoima edelleenkään ei olisi kapea, kun useimmista ravintoloista saa ne ranut. Ja sama matkoilla. Ja eikö se ole neuvottelukysymys, onko sinulla yhtään sen suurempaa oikeutta päästä syömään juuri siihen ainoaan ravintolaan, jossa niitä ranuja ei saa. Miksi toisen pitäisi joustaa, jos sinäkään et jousta. Kyllä tässä ketjussa näkyy olevan paljon kapeampia ravintolavaatimuksia kuin esim omilla lapsillani, jotka poikkeuksetta haluavat ranuja, pizzaa tai pastaa. En ole koskaan kokenut ongelmaksi löytää myös itselleni jotain syömäkelpoista sellaisista ravintoloista, joihin lapseni toivovat. Jos sinulle muka kelpaa kaikki ruoat, miksi yhtäkkiä olisikin ongelma, jos menisitte sellaiseen ravintolaan, missä on jotain syötävää sille nirsollekin? Niinpä.
Rapujuhlat tai vastaavat eli tilaisuudet, joissa syödään yhdessä. Ja ainakin meilläpäin rapujuhlat on ihan normaali perinne.
Ja niitä ranuja nyt ei vaan saa joka paikassa, Katso esim. tuo kuu kuun tai kuun lista. Ja ravintola nyt yleensä katsotaan suositusten mukaan ja paikan päällä valitaan ruoat, jos ei ole yhtä menua. Se, ettet sinä koe nirsoutta ongelmaksi tai ole koskaan ollut rapujuhlissa, ei tarkoita, ettei kukaan muu sitä kokisi. Itse en noin nirson miehen kanssa haluaisi asua, mutta onneksi joku muu haluaa.mitenkäs teidän piireissänne sitten suhtaudutaan äyriäisallergiseen, jos rapujen syöminen on teidän ystävyydessänne niin tärkeää?
Edelleen, siellä Kuukuun listalla on se muusi ja lihapullat. Ja edelleen, on satoja ja tuhansia ihan hyviä ravintoloita, joista saa ne ranut, joten kenenkään maailman ei pitäisi kaatua, jos joskus tällaiseenkin tavisravintolaan joutuu.
Ja tuossa jo pariinkin kertaan sanoin, että tässähän puhuttiin, pystyykö ap:n mies syömään normaalissa ravintolassa. Missään ei käsittääkseni kysytty, pystyykö hän elämään samanlaista elämää jonkun supernirson fine dining -harrastajan kanssa.
Mikä saa sinut kuvittelemaan, että ravintolan lihapullat kelpaisivat ruokanirsoilijalle? Niissähän voi olla sisällä vaikka mitä sipulia ja mausteita, lisäksi kastike on outoa ja annokseen epäilemättä kuuluu myös jotain rehuja ja ehkä jopa hilloa. Toki monessa paikassa voi varmastikin tilata listan ulkopuolelta pelkät ranskalaiset suolalla, mutta suurimmassa osassa ravintoloita ei niihin ole edes ketsuppia seuraksi tarjota, ja koko ravintolakäynnin idea hieman kärsii kun ukko ensin katsoo vierestä alkupalan tai syö palan patonkia salaattipöydästä, sitten mättää niitä ranujansa pääruoan ajan, ja jälkkäriksi tilaa lastenlistalta pallon vaniljajäätelöä. Ja tämä jossain täysin perustason ravintolassa, ei edes missään sen hienommassa.
Eiköhän ravintolasta löydy ketsuppia, jos ranujakin löytyy. Ei kukaan syö ranuja ilman ketsuppia ja/tai srirachaa.
Ei kukaan? Todella monet syövät ranut majoneesin kanssa, itsekin kuulun näihin ihmisiin. En koskaan käytä ketsuppia, jos majoneesia ei ole, niin sitten syön ilman mitään soosseja.
Ei kukaan, paitsi jos on srirachamajoneesia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni oli n. kolmekymppinen työkaveri, joka ei ollut syönyt koskaan muuta kuin nakkeja ranskalaisia. Firman hienoilla illallisilla miehelle oli tilattu erikseen nakit ja ranskikset ketsupilla :)
Meillä lentäisi pihalle tuollainen pelle.
Minut jos nakkaisitte syömishäiriöni vuoksi pihalle, niin työsuojelu ottaisi pian yhteyttä.
Aika yllättävää, että turhan matkustelun aiheuttama järjetön saastuttaminen ei ole ongelma, mutta jos joku ei pidä valaan esinahkahyytelöstä ym. eksoottisesta fine diningistä, vaan syö ennemmin ranskalaisia ja nakkeja, niin se on ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on pienestä kiinni :D
Ei mikään ihme että sanotaaan kuinka huipussa nykynaisten vaatimukset ovat!
Jos mies on fyysisesti kunnossa eikä ole lihava, niin mitä hiton väliä hänen ruokamieltymyksillään on?
Ei istu täydellisen prinssin mielikuvituskuvaan?
Joo-o, jatkakaa vaan kissojenne kanssa
No tässä on kerrottu aika monta syytä. Et voi käydä kunnon ravintoloissa, et voi kokata yhdessä, et voi syödä samaa ruokaa, et voi matkustaa, et voi viettää aikaa ystävien kanssa kokaten. Ja yleensä tuollainen nirsous korreloi muidenkin rajoitteiden kanssa. Mitä mieltä yhdessäolossa olisi, jos toinen makaisi vain sohvalla tai kävisi lätkämatseissa?
Eihän noista pidä paikkaansa kuin tuo, että et voi syödä samaa ruokaa. Ihan hyvin voi käydä ravintoloissta (jos nyt puhutaan niistä perusravintoloista, eikä fine diningistä), voi kokata yhdessä ja ystävienkin kanssa ja voi matkustaa. No matkustaa ei kannata kovin eksoottisiin maihin, mutta niistäkin löytyy yleensä vaikka se mäkkäri tai edes leipää ja hedelmiä.
Ja yhdessäolovertaus on omituinen. Miten lätkämatseissa käyminen poikkeaa esimerkiksi siitä, että pelaisi itse jääkiekkoa tai kävisi salilla tai pelaamassa tennistä tai tekee vaikka vuorotyötä? Onko hyvän miehen vaatimus, että hän viettää kaiken vapaa-ajan kotona kokkailemassa eksoottisia ruokia tai käy fine dining -ravintoloissa?
No mitenkähän onnistuisi esimerkiksi rapujuhlat tai muut vastaavat, jos ainoa ruokavaihtoehto olisi nakit ja ranut? Ja ravintolavalikoima olisi aika kapea.. Samoin matkoilla olisi hieman outoa, jos mies kävisi ensin syömässä hampurilaiset ja sitten istuisi syömättä pari tuntia minun nauttiessa illallista? Ja tosiaan aika kapeaksi kävisi kohteet, jos mäkki pitäisi aina löytyä. Onneksi oma puoliso ja ystäväpiiri ja vielä työihmiset ovat ihmisiä, jotka kykenevät syömään erilaisia ruokia ilman rajoituksia.
Niin just! :D Rapujuhliahan on tosi usein ja ihan jokaisella. Itse en ole elämässäni ollut koskaan rapujuhlissa enkä ole sellaista mahdollisuutta koskaan tajunnut edes pelätä. Jos joku minut sellaisille kutsuisi, voisin kieltäytyä sen kerran kutsusta ja mennä sitten istumaan iltaa joskus toiste.
Ravintovalikoima edelleenkään ei olisi kapea, kun useimmista ravintoloista saa ne ranut. Ja sama matkoilla. Ja eikö se ole neuvottelukysymys, onko sinulla yhtään sen suurempaa oikeutta päästä syömään juuri siihen ainoaan ravintolaan, jossa niitä ranuja ei saa. Miksi toisen pitäisi joustaa, jos sinäkään et jousta. Kyllä tässä ketjussa näkyy olevan paljon kapeampia ravintolavaatimuksia kuin esim omilla lapsillani, jotka poikkeuksetta haluavat ranuja, pizzaa tai pastaa. En ole koskaan kokenut ongelmaksi löytää myös itselleni jotain syömäkelpoista sellaisista ravintoloista, joihin lapseni toivovat. Jos sinulle muka kelpaa kaikki ruoat, miksi yhtäkkiä olisikin ongelma, jos menisitte sellaiseen ravintolaan, missä on jotain syötävää sille nirsollekin? Niinpä.
Rapujuhlat tai vastaavat eli tilaisuudet, joissa syödään yhdessä. Ja ainakin meilläpäin rapujuhlat on ihan normaali perinne.
Ja niitä ranuja nyt ei vaan saa joka paikassa, Katso esim. tuo kuu kuun tai kuun lista. Ja ravintola nyt yleensä katsotaan suositusten mukaan ja paikan päällä valitaan ruoat, jos ei ole yhtä menua. Se, ettet sinä koe nirsoutta ongelmaksi tai ole koskaan ollut rapujuhlissa, ei tarkoita, ettei kukaan muu sitä kokisi. Itse en noin nirson miehen kanssa haluaisi asua, mutta onneksi joku muu haluaa.mitenkäs teidän piireissänne sitten suhtaudutaan äyriäisallergiseen, jos rapujen syöminen on teidän ystävyydessänne niin tärkeää?
Edelleen, siellä Kuukuun listalla on se muusi ja lihapullat. Ja edelleen, on satoja ja tuhansia ihan hyviä ravintoloita, joista saa ne ranut, joten kenenkään maailman ei pitäisi kaatua, jos joskus tällaiseenkin tavisravintolaan joutuu.
Ja tuossa jo pariinkin kertaan sanoin, että tässähän puhuttiin, pystyykö ap:n mies syömään normaalissa ravintolassa. Missään ei käsittääkseni kysytty, pystyykö hän elämään samanlaista elämää jonkun supernirson fine dining -harrastajan kanssa.
Mikä saa sinut kuvittelemaan, että ravintolan lihapullat kelpaisivat ruokanirsoilijalle? Niissähän voi olla sisällä vaikka mitä sipulia ja mausteita, lisäksi kastike on outoa ja annokseen epäilemättä kuuluu myös jotain rehuja ja ehkä jopa hilloa. Toki monessa paikassa voi varmastikin tilata listan ulkopuolelta pelkät ranskalaiset suolalla, mutta suurimmassa osassa ravintoloita ei niihin ole edes ketsuppia seuraksi tarjota, ja koko ravintolakäynnin idea hieman kärsii kun ukko ensin katsoo vierestä alkupalan tai syö palan patonkia salaattipöydästä, sitten mättää niitä ranujansa pääruoan ajan, ja jälkkäriksi tilaa lastenlistalta pallon vaniljajäätelöä. Ja tämä jossain täysin perustason ravintolassa, ei edes missään sen hienommassa.
Eiköhän ravintolasta löydy ketsuppia, jos ranujakin löytyy. Ei kukaan syö ranuja ilman ketsuppia ja/tai srirachaa.
Ei kukaan? Todella monet syövät ranut majoneesin kanssa, itsekin kuulun näihin ihmisiin. En koskaan käytä ketsuppia, jos majoneesia ei ole, niin sitten syön ilman mitään soosseja.
Minä syön ranuja ehkä kerran vuodessa enkä todellakaan laita niihin sen paremmin ketsuppia kuin majoneesiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut koko ketjua, onko miehellä jotain aistiyliherkkyyksiä? Tai nepsy-piirteitä, joiden vuoksi uusien ruokien maistaminen on vaikeaa? Joka tapauksessa, kuulostaa epäterveelliseltä ruokavaliolta.
Vastauksena kysymykseesi: kyllä olisi minulle turn-off. Olen jo keski-ikäinen, enkä enää rupea kouluttamaan yhtään uutta nirsoilijaa. Minulla on kolme lasta. Yksi on vielä varhaisteini, joten nirso iän puolesta. Yhdellä on asperger-piirteitä, joten syöminen joskus hankalaa sen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lihapullia kirjoitti:
Jos Ap on vielä paikalla, oletko kokeillut "piilottaa" miehen inhoamia ruokapartikkeleita?
Että, jos lihapullat/jauhelihapihvit kelpaavat, voisit sekoittaa sen taikinamassan sekaan esim oliiveja niin, että makueroa ei huomaa, mutta mies tulee kuitenkin tyytyväisenä syömään useamman.
Ja kun aikaa on kulunut esim puolivuotta, voit paljastaa totuuden jolloin jää vain kaksi vaihtoehtoa
1. Jos mies yökkii "hyyii" kuten lapsi = jätä se
2. Tai sitten se on vain pettynyt sinuun tullessaan huijatuksi, mutta ainakin olet yrittänytMitä järkeä on syödä oliiveja maistamatta niitä, kun eihän ko. mies niitä kuitenkaan sellaisenaan syö.
Voi tyhmyys sun kanssas. Jos mies tietää, että tämä sisältää oliiveja tms mistä "ei tykkää", eihän se tietenkään suostu maistamaan!!!
"HYYYI! En syö, en tykkää, vaikka en ole koskaan edes maistanutkaan"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on pienestä kiinni :D
Ei mikään ihme että sanotaaan kuinka huipussa nykynaisten vaatimukset ovat!
Jos mies on fyysisesti kunnossa eikä ole lihava, niin mitä hiton väliä hänen ruokamieltymyksillään on?
Ei istu täydellisen prinssin mielikuvituskuvaan?
Joo-o, jatkakaa vaan kissojenne kanssa
No tässä on kerrottu aika monta syytä. Et voi käydä kunnon ravintoloissa, et voi kokata yhdessä, et voi syödä samaa ruokaa, et voi matkustaa, et voi viettää aikaa ystävien kanssa kokaten. Ja yleensä tuollainen nirsous korreloi muidenkin rajoitteiden kanssa. Mitä mieltä yhdessäolossa olisi, jos toinen makaisi vain sohvalla tai kävisi lätkämatseissa?
Eihän noista pidä paikkaansa kuin tuo, että et voi syödä samaa ruokaa. Ihan hyvin voi käydä ravintoloissta (jos nyt puhutaan niistä perusravintoloista, eikä fine diningistä), voi kokata yhdessä ja ystävienkin kanssa ja voi matkustaa. No matkustaa ei kannata kovin eksoottisiin maihin, mutta niistäkin löytyy yleensä vaikka se mäkkäri tai edes leipää ja hedelmiä.
Ja yhdessäolovertaus on omituinen. Miten lätkämatseissa käyminen poikkeaa esimerkiksi siitä, että pelaisi itse jääkiekkoa tai kävisi salilla tai pelaamassa tennistä tai tekee vaikka vuorotyötä? Onko hyvän miehen vaatimus, että hän viettää kaiken vapaa-ajan kotona kokkailemassa eksoottisia ruokia tai käy fine dining -ravintoloissa?
No mitenkähän onnistuisi esimerkiksi rapujuhlat tai muut vastaavat, jos ainoa ruokavaihtoehto olisi nakit ja ranut? Ja ravintolavalikoima olisi aika kapea.. Samoin matkoilla olisi hieman outoa, jos mies kävisi ensin syömässä hampurilaiset ja sitten istuisi syömättä pari tuntia minun nauttiessa illallista? Ja tosiaan aika kapeaksi kävisi kohteet, jos mäkki pitäisi aina löytyä. Onneksi oma puoliso ja ystäväpiiri ja vielä työihmiset ovat ihmisiä, jotka kykenevät syömään erilaisia ruokia ilman rajoituksia.
Niin just! :D Rapujuhliahan on tosi usein ja ihan jokaisella. Itse en ole elämässäni ollut koskaan rapujuhlissa enkä ole sellaista mahdollisuutta koskaan tajunnut edes pelätä. Jos joku minut sellaisille kutsuisi, voisin kieltäytyä sen kerran kutsusta ja mennä sitten istumaan iltaa joskus toiste.
Ravintovalikoima edelleenkään ei olisi kapea, kun useimmista ravintoloista saa ne ranut. Ja sama matkoilla. Ja eikö se ole neuvottelukysymys, onko sinulla yhtään sen suurempaa oikeutta päästä syömään juuri siihen ainoaan ravintolaan, jossa niitä ranuja ei saa. Miksi toisen pitäisi joustaa, jos sinäkään et jousta. Kyllä tässä ketjussa näkyy olevan paljon kapeampia ravintolavaatimuksia kuin esim omilla lapsillani, jotka poikkeuksetta haluavat ranuja, pizzaa tai pastaa. En ole koskaan kokenut ongelmaksi löytää myös itselleni jotain syömäkelpoista sellaisista ravintoloista, joihin lapseni toivovat. Jos sinulle muka kelpaa kaikki ruoat, miksi yhtäkkiä olisikin ongelma, jos menisitte sellaiseen ravintolaan, missä on jotain syötävää sille nirsollekin? Niinpä.
Rapujuhlat tai vastaavat eli tilaisuudet, joissa syödään yhdessä. Ja ainakin meilläpäin rapujuhlat on ihan normaali perinne.
Ja niitä ranuja nyt ei vaan saa joka paikassa, Katso esim. tuo kuu kuun tai kuun lista. Ja ravintola nyt yleensä katsotaan suositusten mukaan ja paikan päällä valitaan ruoat, jos ei ole yhtä menua. Se, ettet sinä koe nirsoutta ongelmaksi tai ole koskaan ollut rapujuhlissa, ei tarkoita, ettei kukaan muu sitä kokisi. Itse en noin nirson miehen kanssa haluaisi asua, mutta onneksi joku muu haluaa.mitenkäs teidän piireissänne sitten suhtaudutaan äyriäisallergiseen, jos rapujen syöminen on teidän ystävyydessänne niin tärkeää?
Edelleen, siellä Kuukuun listalla on se muusi ja lihapullat. Ja edelleen, on satoja ja tuhansia ihan hyviä ravintoloita, joista saa ne ranut, joten kenenkään maailman ei pitäisi kaatua, jos joskus tällaiseenkin tavisravintolaan joutuu.
Ja tuossa jo pariinkin kertaan sanoin, että tässähän puhuttiin, pystyykö ap:n mies syömään normaalissa ravintolassa. Missään ei käsittääkseni kysytty, pystyykö hän elämään samanlaista elämää jonkun supernirson fine dining -harrastajan kanssa.
Mikä saa sinut kuvittelemaan, että ravintolan lihapullat kelpaisivat ruokanirsoilijalle? Niissähän voi olla sisällä vaikka mitä sipulia ja mausteita, lisäksi kastike on outoa ja annokseen epäilemättä kuuluu myös jotain rehuja ja ehkä jopa hilloa. Toki monessa paikassa voi varmastikin tilata listan ulkopuolelta pelkät ranskalaiset suolalla, mutta suurimmassa osassa ravintoloita ei niihin ole edes ketsuppia seuraksi tarjota, ja koko ravintolakäynnin idea hieman kärsii kun ukko ensin katsoo vierestä alkupalan tai syö palan patonkia salaattipöydästä, sitten mättää niitä ranujansa pääruoan ajan, ja jälkkäriksi tilaa lastenlistalta pallon vaniljajäätelöä. Ja tämä jossain täysin perustason ravintolassa, ei edes missään sen hienommassa.
Eiköhän ravintolasta löydy ketsuppia, jos ranujakin löytyy. Ei kukaan syö ranuja ilman ketsuppia ja/tai srirachaa.
Ei kukaan? Todella monet syövät ranut majoneesin kanssa, itsekin kuulun näihin ihmisiin. En koskaan käytä ketsuppia, jos majoneesia ei ole, niin sitten syön ilman mitään soosseja.
Minä syön ranuja ehkä kerran vuodessa enkä todellakaan laita niihin sen paremmin ketsuppia kuin majoneesiakaan.
No, nirsoille ei tietysti kelpaa mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieshän voi halutessaan tilata ravintolassa lastenannoksia tms. Ranskalaiset nakeilla tai lihapullilla pelkän ketsupin kanssa. :D Kyllä miehelle osataan haluamansa annos rakentaa. Juomaksi sitten maito tai pillimehu tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni oli n. kolmekymppinen työkaveri, joka ei ollut syönyt koskaan muuta kuin nakkeja ranskalaisia. Firman hienoilla illallisilla miehelle oli tilattu erikseen nakit ja ranskikset ketsupilla :)
Meillä lentäisi pihalle tuollainen pelle.
Minut jos nakkaisitte syömishäiriöni vuoksi pihalle, niin työsuojelu ottaisi pian yhteyttä.
Yt:n avulla saa ihan laillisesti kaikki ongelmatapaukset pihalle. Tai ihan savustamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihapullia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihapullia kirjoitti:
Jos Ap on vielä paikalla, oletko kokeillut "piilottaa" miehen inhoamia ruokapartikkeleita?
Että, jos lihapullat/jauhelihapihvit kelpaavat, voisit sekoittaa sen taikinamassan sekaan esim oliiveja niin, että makueroa ei huomaa, mutta mies tulee kuitenkin tyytyväisenä syömään useamman.
Ja kun aikaa on kulunut esim puolivuotta, voit paljastaa totuuden jolloin jää vain kaksi vaihtoehtoa
1. Jos mies yökkii "hyyii" kuten lapsi = jätä se
2. Tai sitten se on vain pettynyt sinuun tullessaan huijatuksi, mutta ainakin olet yrittänytMitä järkeä on syödä oliiveja maistamatta niitä, kun eihän ko. mies niitä kuitenkaan sellaisenaan syö.
Voi tyhmyys sun kanssas. Jos mies tietää, että tämä sisältää oliiveja tms mistä "ei tykkää", eihän se tietenkään suostu maistamaan!!!
"HYYYI! En syö, en tykkää, vaikka en ole koskaan edes maistanutkaan"
No miksi helvetissä sitten syöttää salaa oliiveja, jos ei niitä omasta halustaa syö. Sama kuin piilottaisi vegaanin ruokaan jauhettua beef jerkyä, "höhöhö söitpäs lihaa xD"
Vierailija kirjoitti:
Mieshän voi halutessaan tilata ravintolassa lastenannoksia tms. Ranskalaiset nakeilla tai lihapullilla pelkän ketsupin kanssa. :D Kyllä miehelle osataan haluamansa annos rakentaa. Juomaksi sitten maito tai pillimehu tms.
Itse btw tilaan välillä lasten annoksia, jos ei ole kovin kova nälkä. Ei ole toistaiseksi kysytty edes papereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähäsen nyt häiritsee tämä ruokasnobismi taas... maailma on perseellään ja ihmisiä kuolee nälkään ja jonkun elämän kynnyskysymys on se että joku muu ei syö "hienoja" ruokia...
vanukkaat ja suklaamurot muuten EI ole lastenruokia vaan karkkeihin verrattavaa sokeriherkkua jota ei kenenkään kannata syödä kovin usein. ja rapujen syöminen on ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ
Te joille olisi ongelma seurustella nakkiranumiehen kanssa: onko ongelmana ruokavalion rajoittuneisuus sinänsä, vai se että se todennäköisesti johtuu vain huonosta kasvatuksesta ja ennakkoluuloisuudesta? Miten suhtautuisitte mieheen, jolla on esim. monimutkainen yhdistelmä ruoka-allergioita? Silloinkin on hankalaa matkustella eikä sopivaa ruokaa löydy joka ravintolasta, ja kyläilyjenkin yhteydessä tulee helposti melkoista säätöä. Olisiko se kuitenkin helpompi sulattaa, kun taustalla on aito ja painava terveydellinen syy, eikä kukaan voi paheksua nirsoa junttia? Kysyn tätä siksi, että olen itse ruoka-allerginen mutta silti tuntuisi hankalalta ajatukselta elää hyvin nirson ihmisen kanssa, enkä osaa edes selittää mistä se johtuu.
Kyllä näitä nirsoja on kaikissa sosiaaliluokissa. Mieheni paras ystäväni on dosenttina yliopistolla ja ruokavalio on pääasiassa ranuja, paahtoleipää ja mäkkärin perusburgeria. Mies on perheelinen. Vaimolla ja lapsilla normaali ruokavalio.
Olen nainen ja pitkälle aikuisuuteenkin söin vaan raneja nakeilla tai kalapuikoilla. Koska tykkäsin niistä enkä jaksanut väsätä muuta. Ihan terveyssyistä opettelin syömään monipuolisemmin. Oli se kyllä vaikeaa alussa totutella uusiin makuihin. Varsinkin kasvikset tökki. Mutta kun vain söin niitä, ne alkoikin maistua. Eli on nämä opittavia asioita, olin tottunut todella suolaiseen ruokaan niin kaikki muu oli liian mautonta alussa.
Joo, ja sotkee ja heiluttelee jalkojaan ketsupit ja vanukkaat pitkin poskia. :D
Alue: Aihe vapaa
Ja mitään ongelmia tuosta ei siis aiheutunut edes firman hienoilla illallisilla, mutta joku nirsoileva hienohelma tietty tuollaisestakin kehittää ongelman vaikka väkisin.