Muuten hyvä mies, mutta syö pelkkiä ns. lasten ruokia

Vierailija kirjoitti:

Syytä anoppia tuosta ei se miehen vika ole jos kotiruoka on paskaa

Ja taas kerran. Appi ei ole vastuussa, anoppi vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on pienestä kiinni :D

Ei mikään ihme että sanotaaan kuinka huipussa nykynaisten vaatimukset ovat!

Jos mies on fyysisesti kunnossa eikä ole lihava, niin mitä hiton väliä hänen ruokamieltymyksillään on?

Ei istu täydellisen prinssin mielikuvituskuvaan?

Joo-o, jatkakaa vaan kissojenne kanssa

No tässä on kerrottu aika monta syytä. Et voi käydä kunnon ravintoloissa, et voi kokata yhdessä, et voi syödä samaa ruokaa, et voi matkustaa, et voi viettää aikaa ystävien kanssa kokaten. Ja yleensä tuollainen nirsous korreloi muidenkin rajoitteiden kanssa. Mitä mieltä yhdessäolossa olisi, jos toinen makaisi vain sohvalla tai kävisi lätkämatseissa?

Eihän noista pidä paikkaansa kuin tuo, että et voi syödä samaa ruokaa. Ihan hyvin voi käydä ravintoloissta (jos nyt puhutaan niistä perusravintoloista, eikä fine diningistä), voi kokata yhdessä ja ystävienkin kanssa ja voi matkustaa. No matkustaa ei kannata kovin eksoottisiin maihin, mutta niistäkin löytyy yleensä vaikka se mäkkäri tai edes leipää ja hedelmiä. 

Ja yhdessäolovertaus on omituinen. Miten lätkämatseissa käyminen poikkeaa esimerkiksi siitä, että pelaisi itse jääkiekkoa tai kävisi salilla tai pelaamassa tennistä tai tekee vaikka vuorotyötä? Onko hyvän miehen vaatimus, että hän viettää kaiken vapaa-ajan kotona kokkailemassa eksoottisia ruokia tai käy fine dining -ravintoloissa? 

No mitenkähän onnistuisi esimerkiksi rapujuhlat tai muut vastaavat, jos ainoa ruokavaihtoehto olisi nakit ja ranut? Ja ravintolavalikoima olisi aika kapea.. Samoin matkoilla olisi hieman outoa, jos mies kävisi ensin syömässä hampurilaiset ja sitten istuisi syömättä pari tuntia minun nauttiessa illallista? Ja tosiaan aika kapeaksi kävisi kohteet, jos mäkki pitäisi aina löytyä. Onneksi oma puoliso ja ystäväpiiri ja vielä työihmiset ovat ihmisiä, jotka kykenevät syömään erilaisia ruokia ilman rajoituksia.

Niin just! :D Rapujuhliahan on tosi usein ja ihan jokaisella. Itse en ole elämässäni ollut koskaan rapujuhlissa enkä ole sellaista mahdollisuutta koskaan tajunnut edes pelätä. Jos joku minut sellaisille kutsuisi, voisin kieltäytyä sen kerran kutsusta ja mennä sitten istumaan iltaa joskus toiste. 

Ravintovalikoima edelleenkään ei olisi kapea, kun useimmista ravintoloista saa ne ranut. Ja sama matkoilla. Ja eikö se ole neuvottelukysymys, onko sinulla yhtään sen suurempaa oikeutta päästä syömään juuri siihen ainoaan ravintolaan, jossa niitä ranuja ei saa. Miksi toisen pitäisi joustaa, jos sinäkään et jousta. Kyllä tässä ketjussa näkyy olevan paljon kapeampia ravintolavaatimuksia kuin esim omilla lapsillani, jotka poikkeuksetta haluavat ranuja, pizzaa tai pastaa. En ole koskaan kokenut ongelmaksi löytää myös itselleni jotain syömäkelpoista sellaisista ravintoloista, joihin lapseni toivovat. Jos sinulle muka kelpaa kaikki ruoat, miksi yhtäkkiä olisikin ongelma, jos menisitte sellaiseen ravintolaan, missä on jotain syötävää sille nirsollekin? Niinpä. 

Rapujuhlat tai vastaavat eli tilaisuudet, joissa syödään yhdessä. Ja ainakin meilläpäin rapujuhlat on ihan normaali perinne.

Ja niitä ranuja nyt ei vaan saa joka paikassa, Katso esim. tuo kuu kuun tai kuun lista. Ja ravintola nyt yleensä katsotaan suositusten mukaan ja paikan päällä valitaan ruoat, jos ei ole yhtä menua. Se, ettet sinä koe nirsoutta ongelmaksi tai ole koskaan ollut rapujuhlissa, ei tarkoita, ettei kukaan muu sitä kokisi. Itse en noin nirson miehen kanssa haluaisi asua, mutta onneksi joku muu haluaa.

mitenkäs teidän piireissänne sitten suhtaudutaan äyriäisallergiseen, jos rapujen syöminen on teidän ystävyydessänne niin tärkeää? 

Edelleen, siellä Kuukuun listalla on se muusi ja lihapullat. Ja edelleen, on satoja ja tuhansia ihan hyviä ravintoloita, joista saa ne ranut, joten kenenkään maailman ei pitäisi kaatua, jos joskus tällaiseenkin tavisravintolaan joutuu. 

Ja tuossa jo pariinkin kertaan sanoin, että tässähän puhuttiin, pystyykö ap:n mies syömään normaalissa ravintolassa. Missään ei käsittääkseni kysytty, pystyykö hän elämään samanlaista elämää jonkun supernirson fine dining -harrastajan kanssa. 

Mikä saa sinut kuvittelemaan, että ravintolan lihapullat kelpaisivat ruokanirsoilijalle? Niissähän voi olla sisällä vaikka mitä sipulia ja mausteita, lisäksi kastike on outoa ja annokseen epäilemättä kuuluu myös jotain rehuja ja ehkä jopa hilloa. Toki monessa paikassa voi varmastikin tilata listan ulkopuolelta pelkät ranskalaiset suolalla, mutta suurimmassa osassa ravintoloita ei niihin ole edes ketsuppia seuraksi tarjota, ja koko ravintolakäynnin idea hieman kärsii kun ukko ensin katsoo vierestä alkupalan tai syö palan patonkia salaattipöydästä, sitten mättää niitä ranujansa pääruoan ajan, ja jälkkäriksi tilaa lastenlistalta pallon vaniljajäätelöä. Ja tämä jossain täysin perustason ravintolassa, ei edes missään sen hienommassa.

Eiköhän ravintolasta löydy ketsuppia, jos ranujakin löytyy. Ei kukaan syö ranuja ilman ketsuppia ja/tai srirachaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jo on taas ihme vaatimuksia miehille - ei luulisi toisen ihmiset syömiset noin koville ottavan. Jos ei terveyttään sillä pilaa, niin mitä väliä. Turhanpäiväistä hienostelua en ymmärrä.

Tässä on yritetty monen sivun verran kertoa, mikä tuossa ottaisi koville. Itse miettisin, voinko tuollaisen miehen kanssa elää kuten itselläni on tapana eli matkustelisimmeko yhdessä, söisimmekö ulkona, pitäisikö kotona olla aina kaksi eri ateriaa, millaista hänen kanssaan olisi vierailla sukulaisilla ja ystävillä.

Ja yhtä monta sivua on yritetty selittää, että koville ottaminen on enimmäkseen korvien välissä eikä käytännön hankaluudessa. Jos se fine dining on niin tärkeää, kai siellä voi käydä kavereiden kanssa. 

Minä en ole fine dinignista tässä ketjussa kirjoittanut. Minulle on tärkeämpää voida matkustella ja syödä ulkona ihan vain etnisissä lounaspaikoissa ja vastaavissa. Sen takia en olisi jatkanut tutustumista mieheen, joka ei tykkää samoista asioista. Olisi aika tylsää viettää suuri osa vapaa-ajasta ja etenkin lomista erikseen (ja nyt oletukseni on, että maailmalla reissatessakin pitäisi tosiaan aina löytää jotain ranuja tai saada aamiaiseksi puuroa). En kommentoi enempää, koska asia ei ole itselleni ajankohtainen; minä olen löytänyt puolison joka on matkaillut jopa enemmän kuin minä ja on valmis syömään lähes mitä tahansa.

Kuulostaa oudolta, että yksi ateria päivässä tarkoittaisi sitä, että koko vapaa-aika ja loma vietetään erikseen. Istutko koko loman ajan ravintoloissa vai miksi se on niin iso juttu? 

Älä jaksa. Kyllähän nimenomaan yhdessä syöminen on lomilla useimmille tärkeä juttu. Mitä se toinen tekisi iltaisin, kun toinen lähtisi ulos syömään

Mutta en minä tässä vaadi ketään muuttumaan toisenlaiseksi. Jos ei tykkää syödä ulkona ja kokeilla erilaisia ruokia niin ei tykkää.

Toinen vetää kalsarikännit huoneessa ja katsoo telkkaria. Se on sitä todellista rentoutumista, eikä ravintolassa pönöttäminen.

Eli eikö lopputulema ole se, että jos on noin erilaiset odotukset rentoutumiselta, niin todennäköisesti joku muu sopii elämänkumppaniksi ja matkatoveriksi paremmin? On varmasti naisiakin, jotka matkustavat ulkomaille vetämään iltaisin kalsarikännit hotellihuoneessa.

Noin keskimäärin lomamatkoilla ihmiset viettävät niin vähän aikaa elämästään, että kannattaako näiden preferenssien perusteella puolisoa valita? Kyllä sinä  ja minäkin varmaan yksi lomamatka toistemme seurassa kestettäisiin, arkena voisi tehdä tiukkaa.

Yksi lomamatka? Me teemme normaalisti 5-6 lomamatkaa vuodessa. Joskus kyllä myös yksin, mutta enimmäkseen yhdessä. Mutta miksi tästä nyt pitää vängätä, kun sekä sinulla että minulla on ollut täysi vapaus etsiä sellainen kumppani kuin olemme halunneet ja juuri niillä prioriteeteilla, joita olemme tärkeinä pitäneet.

Toivottavasti nuo lomamatkat on enimmäkseen kotimaanmatkailua junalla. Tai no kai niin piittaamattomia ympäristön pilaajia enää olekaan, että noin helvetisti lentäisi.

No onneksi olkoon Sinulla on Iso Poika😀🤣😂😅😁😃.

Miehelläni oli n. kolmekymppinen työkaveri, joka ei ollut syönyt koskaan muuta kuin nakkeja ranskalaisia. Firman hienoilla illallisilla miehelle oli tilattu erikseen nakit ja ranskikset ketsupilla :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jo on taas ihme vaatimuksia miehille - ei luulisi toisen ihmiset syömiset noin koville ottavan. Jos ei terveyttään sillä pilaa, niin mitä väliä. Turhanpäiväistä hienostelua en ymmärrä.

Tässä on yritetty monen sivun verran kertoa, mikä tuossa ottaisi koville. Itse miettisin, voinko tuollaisen miehen kanssa elää kuten itselläni on tapana eli matkustelisimmeko yhdessä, söisimmekö ulkona, pitäisikö kotona olla aina kaksi eri ateriaa, millaista hänen kanssaan olisi vierailla sukulaisilla ja ystävillä.

Ja yhtä monta sivua on yritetty selittää, että koville ottaminen on enimmäkseen korvien välissä eikä käytännön hankaluudessa. Jos se fine dining on niin tärkeää, kai siellä voi käydä kavereiden kanssa. 

Minä en ole fine dinignista tässä ketjussa kirjoittanut. Minulle on tärkeämpää voida matkustella ja syödä ulkona ihan vain etnisissä lounaspaikoissa ja vastaavissa. Sen takia en olisi jatkanut tutustumista mieheen, joka ei tykkää samoista asioista. Olisi aika tylsää viettää suuri osa vapaa-ajasta ja etenkin lomista erikseen (ja nyt oletukseni on, että maailmalla reissatessakin pitäisi tosiaan aina löytää jotain ranuja tai saada aamiaiseksi puuroa). En kommentoi enempää, koska asia ei ole itselleni ajankohtainen; minä olen löytänyt puolison joka on matkaillut jopa enemmän kuin minä ja on valmis syömään lähes mitä tahansa.

Kuulostaa oudolta, että yksi ateria päivässä tarkoittaisi sitä, että koko vapaa-aika ja loma vietetään erikseen. Istutko koko loman ajan ravintoloissa vai miksi se on niin iso juttu? 

Älä jaksa. Kyllähän nimenomaan yhdessä syöminen on lomilla useimmille tärkeä juttu. Mitä se toinen tekisi iltaisin, kun toinen lähtisi ulos syömään

Mutta en minä tässä vaadi ketään muuttumaan toisenlaiseksi. Jos ei tykkää syödä ulkona ja kokeilla erilaisia ruokia niin ei tykkää.

Toinen vetää kalsarikännit huoneessa ja katsoo telkkaria. Se on sitä todellista rentoutumista, eikä ravintolassa pönöttäminen.

Eli eikö lopputulema ole se, että jos on noin erilaiset odotukset rentoutumiselta, niin todennäköisesti joku muu sopii elämänkumppaniksi ja matkatoveriksi paremmin? On varmasti naisiakin, jotka matkustavat ulkomaille vetämään iltaisin kalsarikännit hotellihuoneessa.

Noin keskimäärin lomamatkoilla ihmiset viettävät niin vähän aikaa elämästään, että kannattaako näiden preferenssien perusteella puolisoa valita? Kyllä sinä  ja minäkin varmaan yksi lomamatka toistemme seurassa kestettäisiin, arkena voisi tehdä tiukkaa.

Yksi lomamatka? Me teemme normaalisti 5-6 lomamatkaa vuodessa. Joskus kyllä myös yksin, mutta enimmäkseen yhdessä. Mutta miksi tästä nyt pitää vängätä, kun sekä sinulla että minulla on ollut täysi vapaus etsiä sellainen kumppani kuin olemme halunneet ja juuri niillä prioriteeteilla, joita olemme tärkeinä pitäneet.

Toivottavasti nuo lomamatkat on enimmäkseen kotimaanmatkailua junalla. Tai no kai niin piittaamattomia ympäristön pilaajia enää olekaan, että noin helvetisti lentäisi.

Nämä ekohipit ja ympärisöuskovaiset ovat yksi laji, joka olisi myös täysi turn off.

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni oli n. kolmekymppinen työkaveri, joka ei ollut syönyt koskaan muuta kuin nakkeja ranskalaisia. Firman hienoilla illallisilla miehelle oli tilattu erikseen nakit ja ranskikset ketsupilla :)

Meillä lentäisi pihalle tuollainen pelle.

Mua ei haittaisi, olen itse 46 v nainen ja syön aika samaan tapaan. Matkustelusta tai ravintoloissa käymisestä en tykkää muutenkaan joten näissä tilanteissa syöminen ei ongelma.

Ja en ole lihava, 165 cm ja 53 kg.

Paljon pahempi olisi mies joka vollottaisi: Onks tää luomua? Onks tää vegaanista? Muuten en syö!

Vierailija kirjoitti:

S*atanan akat ei voi antaa miehen edes syödä mitä haluaa, huhhuh pistää vihaksi

Mulle terveys on tärkeä arvo kuten myös se, että on kokeilunhaluinen ja kiinnostunut uusista asioista. En halua kumppania, joka ei ajattele samoin. Pelkästään roskaruokaa himoavalle sopivin kumppani puolestaan on sellainen, joka itsekin syö samoin. 

Vierailija kirjoitti:

Paljon pahempi olisi mies joka vollottaisi: Onks tää luomua? Onks tää vegaanista? Muuten en syö!

Tämä olisi ihana mies <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S*atanan akat ei voi antaa miehen edes syödä mitä haluaa, huhhuh pistää vihaksi

Mulle terveys on tärkeä arvo kuten myös se, että on kokeilunhaluinen ja kiinnostunut uusista asioista. En halua kumppania, joka ei ajattele samoin. Pelkästään roskaruokaa himoavalle sopivin kumppani puolestaan on sellainen, joka itsekin syö samoin. 

Jos et tuollaista kumppania halua niin miksi aloit tämän kanssa seurustelemaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon pahempi olisi mies joka vollottaisi: Onks tää luomua? Onks tää vegaanista? Muuten en syö!

Tämä olisi ihana mies <3

Munaton hipinretale

Vierailija kirjoitti:

Paljon pahempi olisi mies joka vollottaisi: Onks tää luomua? Onks tää vegaanista? Muuten en syö!

Heh, onneksi tämän tyypin miehet ovat yleensä homoja.

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni oli n. kolmekymppinen työkaveri, joka ei ollut syönyt koskaan muuta kuin nakkeja ranskalaisia. Firman hienoilla illallisilla miehelle oli tilattu erikseen nakit ja ranskikset ketsupilla :)

Hyvä. Sai just sellaista ruokaa kuin halusi. Näin pitääkin toimia.

Olen ehtinyt elämässäni matkustaa ja istua hienoissa maisteluravintoloissa yllin kyllin. Nykyinen miesystäväni on melko rajoittunut ruokatottumuksiltaan, hän ei pidä esim kypsennetyistä kasviksista muuta kuin jossain keitoissa. Tomaattipohjaiset kastikkeet menee kyllä. Hän syö mieluiten pizzaa, pastaa, ranuja, pihviä jne. Minä en syö lihaa. Silti olemme pärjänneet hyvin. Mies on minun kanssani innostunut vähän kokeilemaan uusia makuja ja raa'at kasvikset ja hedelmät maistuvat myös. Hän ei välitä matkustelusta, joten sitä voin tehdä yksin tai ystävien kanssa. Samoin hienompiin ravintoloihin voin mennä ystävien seurassa.

Joku niputti tällaiset miehet persuiksi ja joustamattomiksi. Mieheni ei ole kumpaakaan, vaan äärimmäisen tunneälykäs, joustava ja empaattinen. Empaattisena ja joustavana ihmisenä minäkään en ole tehnyt miehen elintavoista deal breakeria, vaan hienovaraisesti olen houkutellut häntä tutustumaan laajempaan makuvalikoimaan hiljaksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S*atanan akat ei voi antaa miehen edes syödä mitä haluaa, huhhuh pistää vihaksi

Mulle terveys on tärkeä arvo kuten myös se, että on kokeilunhaluinen ja kiinnostunut uusista asioista. En halua kumppania, joka ei ajattele samoin. Pelkästään roskaruokaa himoavalle sopivin kumppani puolestaan on sellainen, joka itsekin syö samoin. 

Jos et tuollaista kumppania halua niin miksi aloit tämän kanssa seurustelemaan

Missä sanoin, että seurustelen tällaisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on pienestä kiinni :D

Ei mikään ihme että sanotaaan kuinka huipussa nykynaisten vaatimukset ovat!

Jos mies on fyysisesti kunnossa eikä ole lihava, niin mitä hiton väliä hänen ruokamieltymyksillään on?

Ei istu täydellisen prinssin mielikuvituskuvaan?

Joo-o, jatkakaa vaan kissojenne kanssa

No tässä on kerrottu aika monta syytä. Et voi käydä kunnon ravintoloissa, et voi kokata yhdessä, et voi syödä samaa ruokaa, et voi matkustaa, et voi viettää aikaa ystävien kanssa kokaten. Ja yleensä tuollainen nirsous korreloi muidenkin rajoitteiden kanssa. Mitä mieltä yhdessäolossa olisi, jos toinen makaisi vain sohvalla tai kävisi lätkämatseissa?

Eihän noista pidä paikkaansa kuin tuo, että et voi syödä samaa ruokaa. Ihan hyvin voi käydä ravintoloissta (jos nyt puhutaan niistä perusravintoloista, eikä fine diningistä), voi kokata yhdessä ja ystävienkin kanssa ja voi matkustaa. No matkustaa ei kannata kovin eksoottisiin maihin, mutta niistäkin löytyy yleensä vaikka se mäkkäri tai edes leipää ja hedelmiä. 

Ja yhdessäolovertaus on omituinen. Miten lätkämatseissa käyminen poikkeaa esimerkiksi siitä, että pelaisi itse jääkiekkoa tai kävisi salilla tai pelaamassa tennistä tai tekee vaikka vuorotyötä? Onko hyvän miehen vaatimus, että hän viettää kaiken vapaa-ajan kotona kokkailemassa eksoottisia ruokia tai käy fine dining -ravintoloissa? 

No mitenkähän onnistuisi esimerkiksi rapujuhlat tai muut vastaavat, jos ainoa ruokavaihtoehto olisi nakit ja ranut? Ja ravintolavalikoima olisi aika kapea.. Samoin matkoilla olisi hieman outoa, jos mies kävisi ensin syömässä hampurilaiset ja sitten istuisi syömättä pari tuntia minun nauttiessa illallista? Ja tosiaan aika kapeaksi kävisi kohteet, jos mäkki pitäisi aina löytyä. Onneksi oma puoliso ja ystäväpiiri ja vielä työihmiset ovat ihmisiä, jotka kykenevät syömään erilaisia ruokia ilman rajoituksia.

Niin just! :D Rapujuhliahan on tosi usein ja ihan jokaisella. Itse en ole elämässäni ollut koskaan rapujuhlissa enkä ole sellaista mahdollisuutta koskaan tajunnut edes pelätä. Jos joku minut sellaisille kutsuisi, voisin kieltäytyä sen kerran kutsusta ja mennä sitten istumaan iltaa joskus toiste. 

Ravintovalikoima edelleenkään ei olisi kapea, kun useimmista ravintoloista saa ne ranut. Ja sama matkoilla. Ja eikö se ole neuvottelukysymys, onko sinulla yhtään sen suurempaa oikeutta päästä syömään juuri siihen ainoaan ravintolaan, jossa niitä ranuja ei saa. Miksi toisen pitäisi joustaa, jos sinäkään et jousta. Kyllä tässä ketjussa näkyy olevan paljon kapeampia ravintolavaatimuksia kuin esim omilla lapsillani, jotka poikkeuksetta haluavat ranuja, pizzaa tai pastaa. En ole koskaan kokenut ongelmaksi löytää myös itselleni jotain syömäkelpoista sellaisista ravintoloista, joihin lapseni toivovat. Jos sinulle muka kelpaa kaikki ruoat, miksi yhtäkkiä olisikin ongelma, jos menisitte sellaiseen ravintolaan, missä on jotain syötävää sille nirsollekin? Niinpä. 

Rapujuhlat tai vastaavat eli tilaisuudet, joissa syödään yhdessä. Ja ainakin meilläpäin rapujuhlat on ihan normaali perinne.

Ja niitä ranuja nyt ei vaan saa joka paikassa, Katso esim. tuo kuu kuun tai kuun lista. Ja ravintola nyt yleensä katsotaan suositusten mukaan ja paikan päällä valitaan ruoat, jos ei ole yhtä menua. Se, ettet sinä koe nirsoutta ongelmaksi tai ole koskaan ollut rapujuhlissa, ei tarkoita, ettei kukaan muu sitä kokisi. Itse en noin nirson miehen kanssa haluaisi asua, mutta onneksi joku muu haluaa.

mitenkäs teidän piireissänne sitten suhtaudutaan äyriäisallergiseen, jos rapujen syöminen on teidän ystävyydessänne niin tärkeää? 

Edelleen, siellä Kuukuun listalla on se muusi ja lihapullat. Ja edelleen, on satoja ja tuhansia ihan hyviä ravintoloita, joista saa ne ranut, joten kenenkään maailman ei pitäisi kaatua, jos joskus tällaiseenkin tavisravintolaan joutuu. 

Ja tuossa jo pariinkin kertaan sanoin, että tässähän puhuttiin, pystyykö ap:n mies syömään normaalissa ravintolassa. Missään ei käsittääkseni kysytty, pystyykö hän elämään samanlaista elämää jonkun supernirson fine dining -harrastajan kanssa. 

Mikä saa sinut kuvittelemaan, että ravintolan lihapullat kelpaisivat ruokanirsoilijalle? Niissähän voi olla sisällä vaikka mitä sipulia ja mausteita, lisäksi kastike on outoa ja annokseen epäilemättä kuuluu myös jotain rehuja ja ehkä jopa hilloa. Toki monessa paikassa voi varmastikin tilata listan ulkopuolelta pelkät ranskalaiset suolalla, mutta suurimmassa osassa ravintoloita ei niihin ole edes ketsuppia seuraksi tarjota, ja koko ravintolakäynnin idea hieman kärsii kun ukko ensin katsoo vierestä alkupalan tai syö palan patonkia salaattipöydästä, sitten mättää niitä ranujansa pääruoan ajan, ja jälkkäriksi tilaa lastenlistalta pallon vaniljajäätelöä. Ja tämä jossain täysin perustason ravintolassa, ei edes missään sen hienommassa.

Eiköhän ravintolasta löydy ketsuppia, jos ranujakin löytyy. Ei kukaan syö ranuja ilman ketsuppia ja/tai srirachaa.

Ei kukaan? Todella monet syövät ranut majoneesin kanssa, itsekin kuulun näihin ihmisiin. En koskaan käytä ketsuppia, jos majoneesia ei ole, niin sitten syön ilman mitään soosseja.

Lihapullia kirjoitti:

Jos Ap on vielä paikalla, oletko kokeillut "piilottaa" miehen inhoamia ruokapartikkeleita?

Että, jos lihapullat/jauhelihapihvit kelpaavat, voisit sekoittaa sen taikinamassan sekaan esim oliiveja niin, että makueroa ei huomaa, mutta mies tulee kuitenkin tyytyväisenä syömään useamman.

Ja kun aikaa on kulunut esim puolivuotta, voit paljastaa totuuden jolloin jää vain kaksi vaihtoehtoa

1. Jos mies yökkii "hyyii" kuten lapsi = jätä se

2. Tai sitten se on vain pettynyt sinuun tullessaan huijatuksi, mutta ainakin olet yrittänyt

Mitä järkeä on syödä oliiveja maistamatta niitä, kun eihän ko. mies niitä kuitenkaan sellaisenaan syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon pahempi olisi mies joka vollottaisi: Onks tää luomua? Onks tää vegaanista? Muuten en syö!

Tämä olisi ihana mies <3

Munaton hipinretale

Se, että välittää terveydestään ja eläinten hyvinvoinnista on munatonta? Kommenttisi kertoo paljon enemmän sinusta kuin niistä joita haukut.