Lue keskustelun säännöt.
Motivoikaa mua menemään töihin. En voi saada muita kuin paskaduuneja, koska olen ollu yli 10v työtön, eikä koulutusta ole...ikää 33v
22.01.2021 |
Tukia saan tällä hetkellä vuokran 900e + perustoimeentulotuki 500e + sähkölasku + terveyskeskusmenot
Jotenkin tuntuu turhalta mennä tekemään jotain raskasta, terveyttä kuluttavaa ja tylsää työtä mistä saisi saman tai vähemmän palkkaa kuin nyt saan tukia (ainakin työssäkäynnistä syntyvien kustannusten jälkeen)
Miten voisin motivoida itseäni menemään paskaduuneihin? Haluaisin kyllä, tavallaan, mutta jotenkin järki sanoo vastaan
Kommentit (124)
Töihin koska et halua olla tukien varassa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ on mukavaa ja työttömyys ei..
Vierailija kirjoitti:
Töihin koska et halua olla tukien varassa..
Miksi ei haluaisi olla? Älä selitä vastaukseen mitään lööperiä muiden hyväksynnästä, itsensä hyödylliseksi kokemisesta tai vastaavasta abstraktista kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Työ on mukavaa ja työttömyys ei..
Ei pidä paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töihin ei tässä maassa kannata mennä alle 3000e palkalla.
Siitä pitävät tuet huolen
En saa mitään tukea. Bruttopalkka noin 2100€ ja olen teinin yksinhuoltaja. Asuntolaina on.
Tosiasioiden myöntäminen aluksi. Kymmenen vuoden työttömyys reilulla kolmekymppisellä tarkoittaa jotain muutaman vuoden työkokemusta, ei välttämättä edes sitä. Kukaan ei ole työuraansa aloittanut huipulta, kyllä ne paskaduunit pitää rämpiä läpi. Ne on itseasiassa ihan positiivinen asia myöhemmissä työnhauissa.
Pitkä työttömyysjakso vaikeuttaa jopa niiden paskaduunien saamista, joten se että vaivaudut hakemaan jotain paikkaa ei todellakaan tarkoita, että tule valituksi kyseiseen tehtävään.
Mikäli haluat vielä päästä työelämään kiinni ja tehdä jotain muuta kuin paskaduuneja, niin paskaduuneista se on aloitettava. Koulutuksestasi ei ollut mitään puhetta, mutta jos se on elämämkoulu, niin suosittelen opiskelua sen paskaduunin ohella. Tai mikäli olet hyvä jossain asiassa, niin mieti olisiko siitä tehtävissä liiketoimintaa. Kehitä sitä sen paskaduunin ohessa.289
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en osaa arvioida mikä ap:tä voisi motivoida, mutta kerronpa miten minulla meni.
Olin pitkään työttömänä sen jälkeen kun olin ollut lapsen kanssa liian kauan kotona. Tai ensin sain helposti pari pätkätyötä, mutta siihen se sitten tyssäsi. Melkein vuoden olin työvoimakoulutuksessa, mutta ei siitäkään ura auennut. Jossain välissä olin osa-aikaisena (muutama tunti päivässä) ja sitten opiskelin AMK-tutkinnon. Sekään ei auttanut minua töihin pääsemisessä. Kun sen jälkeen oli vielä lisää työttömyyttä, sain lopulta puoleksi vuodeksi palkkatukipaikan. Silloin siitä ker18tyi ansiosidonnaista ja sain sen jälkeen ansiosidonnaista pitkään, välissä yksi 14,5/viikko -työ, joka oli sovitellun ansiosidonnaisen kanssa kiva kombo.
Kun se ansiosidonnainen oli käymässä loppuun, minulla häämötti edessä työmarkkinatuki. Ja lapsikin oli jo 17, eli sen jälkeen olisi se lapsesta maksettava lisäkin loppunut. En muista oliko ansiosidonnainen 1200€ vai 1300€, mutta reippaasti ne tulot oli putoamassa kun häämötti jo aika lähellä se 750€. Tuossa kohtaa alkoi olla jo reilusti rahallista kannustusta huonommankin työn vastaanottamiseen. Olin jo ihan tarpeeksi monta vuotta hakenut töitä pääsemättä edes haastatteluun.
Sain työn, johon ei ole koulutusvaatimusta ja perehdytyskin kesti vain muutaman päivän. Palkka ei ollut suuren suuri, oliko alkuun jotain vähän päälle 2000€. Mutta koeajan jälkeen palkka nousi hieman ja välillä oli mahdollisuus tehdä ylitöitäkin, millä sai hieman nostettua ansioita. Palkka asettui noin 2600€ tasolle.
Säännöllistä rytmiä ei tullut, koska työ on vuorotyötä ja sitä tehdään kaikkina viikonpäivinä. Mutta kun on töissä, niitä vapaapäiviä osaa arvostaa ihan eri tavalla. Työttömänä kaikki päivät oli samanlaista harmaata mössöä. En pystynyt silloin nauttimaan edes ulkomaanmatkoista täysillä, kun en ollut niitä omilla rahoillani ansainnut, enkä työlläni ollut ansainnut vapaa-aikaa. Työssäkäynnin myötä aloin kokea enemmän olevani osa tätä yhteiskuntaa, enkä ulkopuolinen. Lisäksi työ itsessään antoi onnistumisen kokemuksia, kun huomasin pystyväni oppimaan uusia asioita ja kehittyväni työssäni.
Välillä on toki huonoja työpäiviä, mutta vastaavasti myös niitä hyviä, jolloin tuntuu että homma sujuu ja päivä menee nopeasti hyvissä fiiliksissä. Itse tienattu raha tuntuu erilaiselta kuin sosiaalituet. Ja onhan siinä eroa, tuleeko tilille joku 600€ vai 2000€. Miehen palkalla ja työmarkkinatuella pärjäsimme ihan kohtuullisesti, eli jonkinlainen perustoimeentulo oli turvattu. Jos ajattelee että sellaisen peruselintason päälle saa 1400€/kk, niin onhan se iso raha.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sä olet luokittelemaan mitään duuneja paskaduuneiksi. Ottaa päähän tommoset vapaamatkustajat.
Mieluummin lojut himassa muiden työssä käyvien kustannuksella.
En ole ap, mutta eihän nyt joku yksitoikkoinen, raskas duuni mitättömällä hyödyllä nykytilanteeseen verrattuna on aika p...ka diili.
Sinä voit hurskastella niin paljon kuin haluat mutta tämä on totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti joudut johonkin työkokeiluun tai muuhun toimenpiteeseen, niin ehkä alkaa paskatyötkin maistua.
T. korkeakoulutettu duunari
Eivät ne silti maistu, t. toinen vastaava
Vierailija kirjoitti:
Sitä haluamaasi superkivaa helppoa pikku tössöttelyduunia monen tonnin palkalla ei ole olemassakaan. Ymmärrä ap se. Usko pois, siitä me kaikki on joskus haaveiltu, mutta sellaista ei vaan ole. Kysymys on, että haluatko tehdä elämälläsi jotain, vai kököttää kotona tukinesi. Noissa on "pieni" ero.
Ite kököttäisin jos tilanne tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et saa naista kun oot työtön
Eli nainen haluaisi mut vain rahan takia?
Kuulostaapa mukavalta
Ja mähän sanoin ettei mulle sen enempää käyttörahaa jäisi töissä kuin nyt työttömänänään.Edellinen homma johon olisi ollut mahdollista hakea, oki 1370e brutto /kk
Ap
Kyse ei ole rahasta vaan siitä, että ihminen joka tekee jotakin on kiinnostavampi. Työnteko koetaan merkiksi paremmasta mielenterveydestä ja se myös auttaa pitämään mielen terveenä. Työssä näet, koet, opit, maailmakuvasi kehittyy. On ihan sama pesetkö autoja tai vaihdatko renkaita, työssä olet osa ihmisten elämää ja saat spesiaalin näkökulman asioihin. Opit tuntemaan työkaverisi ja sinulla on heidän kanssaan hauskaa.
Meinasi laatta lentää tätä lukiessa.
Siis väitätkö vakavalla naamalla, että spesiaali näkökulma ja maailmankuvan kehittyminen? Opit tuntemaan työkaverisi??? Miksi pitäisi tuntea?
Vierailija kirjoitti:
Työssäkäynti on itselläni ainakin aika pitkälti poistanut mielenterveysongelmat, mistä kärsin ollessani työelämän ulkopuolella. Säännöllinen arki ja tunne siitä, että pärjää itse sossurottailun sijaan ovat tehneet hyvää mm. unirytmille ja itsetunnolle. Masennuskin katosi työelämään pääsyn myötä pikkuhiljaa.
Nettopalkkani lienee about sama kuin ap:n saamat tuet yhteensä. En kuitenkaan voisi vaihtaa hänen tyyliinsä luopumatta parisuhteestani, koska puolisoni käy töissä, enkä saisi koskaan yhtä isoja tukia. Emme myöskään tulisi taloudellisesti toimeen, jos toinen meistä jättäytyisi tukien varaan, paitsi ehkä ansiosidonnaisen ajaksi. Vastaava ongelma tulee varmasti myös työttömälle, jos hän haluaa parisuhteen. Yhteenmuutto ei onnistu, jossei sitten ota kumppania, joka on myös pysyvästi työelämän ulkopuolella.
Jos haluaa ajatella muita kuin itseään niin voi miettiä, mistä ne itselle saadut tuet tulevat: toisten, myös niiden paskaduunia tekevien maksamista veroista. Veroja ei tarvitsisi repiä ihmisiltä niin paljon, jos kaikki työkykyiset kantaisivat kortensa kekoon ja menisivät töihin. (Toki tähän vaadittaisiin muutakin, mm. toisenlaiset poliittiset päättäjät kuin nyt, mikä sitten taas hoituu sopivia puolueita äänestämällä.)
Ja nettopalkka voi niinä ensimmäisinä vuosina tosiaan olla yhtä huono tai jopa huonompi kuin tuilla eläessä, mutta siitä on suunta ylöspäin. Duunissa oleva on työttömään nähden paremmassa asemassa hakemaan töitä kuin työtön.
Todettakoon myös, että miesvaltaisilla aloilla myös ne paskaduunien perusliksat ovat isompia, itse olen kaupankassana ja tienaan bruttona hieman alta kaksi tonnia. Jossain raksalla puhutaan sitten äkkiä kahdesta ja puolesta tonnista. Että jos kunto kestää niin sinne puolelle vaan hakemaan. Monissa duuneissa voi myös ylitöissä tienata enemmän. Itse olin aiemmin varastolla, jossa sai helposti kokoon reilusti nykyistä enemmän ylitöillä, vaikka perusliksa oli pienempi kuin nykyisessä.
Onhan se toisaalta myös melko lapsellista lojua toisten elätettävänä. Kuvittelisin sen vaikuttavan paitsi ihmisen psyykeen, myös sosiaalisiin suhteisiin ja siihen, miten ihmiset ympärillä suhtautuvat. Ne aikuiselämän realiteetit vaan aukeavat ihan eri tavalla, kun ottaa vastuun itsestään.
Oma unirytmini sekosi vuorotöissä täysin, kärsin kroonisesta unenpuutteesta vuosia ja työstressin kanssa yhdistyneenä tulos:
Verenpainetauti, vasemman kammion paksuuntuma ja ekg-muutoksia,sivuääni, paha refluksitauti joka kesti vielä useita kuukausia jälkeenpäin jne jne. Vitutti jatkuvasti, muistihäiriöitä.
Useampi lääkäri kertoi tämän johtuvan töistä.
Nyt rytmini on 8-24, ei kiinnosta ympärillä olijat, psyyke ok, stressisairaudet hallinnassa. Muuta työtä ei ole tarjolla. Suuntaa ei ole enää tässä iässä ylöspäin.
Oliko lisämotivastiota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit tuntemaan työkaverisi ja sinulla on heidän kanssaan hauskaa.
:D
Kyllä työkaverien myötä sosiaalinen kenttä laajenee.
Kuinka käsittämätön lammas voi ihminen olla? Eikö teillä ole ystäviä?
Kuka nainen sut ottaa jos et tee töitä?
Täällä samanlainen nainen. Ei takahampaita, ja silmälasit olen korjannut teipillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes haluaisit töihin, joita itsekin kutsut paskaduuneiksi, ja joissa et tule tienaamaan yhtään enempää kuin tukirahoistasi nyt?
Eikös täällä koko ajan hoeta ja tehdä aloituksia että kaltaiseni pitäisi "mennä töihin" motivaatiota toimia ei tuollaisesta kehoituksta saa.
Tässä nyt olen, motivoitavaksi.
Ap
Olemalla töissä sinulla on mahdollisuus kokemuksen karttuessa hakea niitä paremmin palkattuja hommia.
Rekrytoijat eivät oikein mielellään palkkaa ihmistä, jonka ainoa meriitti on 10 vuoden elämäntapatyöttömyys. Tarvii olla jotain näyttöä juuri siitä työmotivaatiosta, joten motivoi ihan itse järkesi avulla. Työn tekeminen on ainoa keino vaikuttaa raha-asioihisi.
Niin.... tokihan se nyt pitäisi heti joku korkeampi virka saada....
Miten olisi ihan vain sisältöä elämään? Ottaa yhteiskunnallinen vastuu työtä tekemällä ja veroja maksamalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et saa naista kun oot työtön
Eli nainen haluaisi mut vain rahan takia?
Kuulostaapa mukavalta
Ja mähän sanoin ettei mulle sen enempää käyttörahaa jäisi töissä kuin nyt työttömänänään.Edellinen homma johon olisi ollut mahdollista hakea, oki 1370e brutto /kk
Ap
Kyse ei ole rahasta vaan siitä, että ihminen joka tekee jotakin on kiinnostavampi. Työnteko koetaan merkiksi paremmasta mielenterveydestä ja se myös auttaa pitämään mielen terveenä. Työssä näet, koet, opit, maailmakuvasi kehittyy. On ihan sama pesetkö autoja tai vaihdatko renkaita, työssä olet osa ihmisten elämää ja saat spesiaalin näkökulman asioihin. Opit tuntemaan työkaverisi ja sinulla on heidän kanssaan hauskaa.
Meinasi laatta lentää tätä lukiessa.
Siis väitätkö vakavalla naamalla, että spesiaali näkökulma ja maailmankuvan kehittyminen? Opit tuntemaan työkaverisi??? Miksi pitäisi tuntea?
Siinähän se maailmankuva kehittyy kun jynssää rappuja sekä vessoja juosten ylibuukatulla aikataululla, ja miettii että mistä saisi ne puuttuvat 250e (töistä kun maksettaisiin tuon verran vähemmän tukiin verrattuna aapeen tilanteessa)
Kyllä on kehittävää! ;DDD
Kommenttisi on kyllä melkoista sontaa.
M32