Lue keskustelun säännöt.
Moni vanhempi luulee opettajan saavan palkkaa esim. suunnittelusta, palavereista tai jälki-istunnon valvomisesta.
22.01.2021 |
Opethan saavat palkan oppituntien lukumäärän perusteella. Viikossa palkkaa saa yhdestä luokanvalvojan tunnista (joka ei koskaan riitä) ja palkallista yhteissuunnitteluaikaa on kolme tuntia. Joillakin opettajilla voi olla vielä joku erityistehtävä esimerkiksi toimiminen vararehtorina. Muut hommat tehdäänkin sitten ilman korvausta. Näitä hommia ovat esimerkiksi tapahtumien suunnittelut, oppilaan palaverit ja papereiden tekemiset, kiusaamisten selvittelyt, jälki-istunnon valvomiset, oppilaiden tuotosten tarkastamiset jne.
Kommentit (746)
Eli tuosta 50000 lähtee kuntaverot jne pois. Ansiotulo kuntaverotusessa 43000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että kaikissa muissa töissä on oikeita taukoja, jolloin ei tarvitse tehdä töitä?
Minulla olisi teoriassa aamu- ja iltapäivällä 10 min palkallinen kahvitauko. Ei niitä ehdi pitämään. Jos haluaa kahvia, se pitää hörppiä työn ohessa. Sitten on 30 min palkaton ruokatauko. Käytännössä se on 10-15 min. Aina ei ehdi sitäkään, jolloin syön työn ohessa sämpylää.
Silloin kun muut ovat lomalla, voi se palkaton ruokatauko keskeytyä puhelimen sointiin tai asiakkaan tuloon. Siinä voi asiakkaan kanssa vierähtää tovi ja samaan aikaan ruoka jäähtyy lautasella taukohuoneessa.
Työpäivä keskeytyy monesti ja töitä on pakko jatkaa työajan jälkeen, jotta saa kaikki tehtyä ajallaan. Ylityöt saa vapaana - sitten jos ja kun ehtii pitämään. Tällä hetkellä saldoni 135 tuntia. Ylityövapaiden ja lomien aikana töitä jää rästiin, koska sijaista ei ole. Sitten palattua taas huhkitaan.
Mulla onkin helppo toimistotyö.
Mulla oli myös noin. Opettajaystävä ei voinut millään tajuta, etten pysty aamulla sanomaan, koska pääsen lähtemään töistä tai että lauantaina piti mennä työpaikalle.
Jäin vielä miettimään, että palkaton loma on yrutyssektorilla teoriassa olemassa, mutta en tiedä ketään, joka olisi sitä ottanut paitsi joskus joku ensimmäisenä kesänö, kun ei ole vielä palkallista lomaa. Sen sijaan kahdesta opettajaystävästäni molemmat ottavat aika-ajoin palkattomia vapaita, koska reksi hommaa sitten sijaisen.
Itse olen myös huomannut, että kyllä opettajat ovat niitä, jotka pystyvät hakemaan lapsensa ekoina päivähoidosta tai viemään lapsia harrastuksiin. Meillä muilla tuppaa olemaan pidemmät työpäivät. Jostain syystä nämä opet ovat yleisesti aikamoisia valittajia.
Opettajan työ on kuormittavaa. Vaikka työtunnit voivat vaikuttaa lyhyiltä, joutuu niiden aikana kokonaisvaltaiseen vastuuseen toisten lapsista. Jos haet lapsesi ajoissa päiväkodista , joudut silti välipalat tehtyäsi vastailemaan valittaville vanhemmille wilmassa. Jos ehdit viedä lapset harrastuksiin on sielläkin pinna kireällä, kun koetut tilanteet pyörii päässä, jännität tulevan palaverin yhteenottoa ja seuraavan päivän tunnit odottaa suunnittelua, kunhan pääsee harrastuksesta kotiin. Kateellisena kuuntelen, kuinka viereisen äidit juttelee, kuinka lasten harrastukset on kivaa irtautumista työstä.. itse näen pahimmillaan samat oppilaat ja vanhemmat vapaa-ajalla kuin töissäkin.
Eivätkö nuo samat pointit työn kuormittavuudesta koske myös varhaiskasvatuksen opettajia - paitsi että he eivät voi hakea omia lapsiaan aikaisin hoidosta ja viedä harrastuksiin.
En ota sen enempää kantaa varhaiskasvatukseen, kun en tiedä heidän työstään, paitsi seuraavan huomion. Olen koulunkäynnin ohjaajana. Koulumme pihapiirissä on myös eskari, mutta se kuuluu hallinnollisesti päiväkodin yhteyteen. Eskarissa on kaksi ryhmää, eli siis kaksi opettajaa. Molempien heidän autot ovat yleensä häipyneet ensimmäisenä parkkipaikalta, yleensä viimeistään 13.30. Ei silti koskaan ole tullut edes mieleen, että heidän työpäivänsä olisi jo päättynyt. Varmasti heillä on myös kotona tehtäviä työasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteistyö vanhempien kanssa kuuluu YS- aikaan. Sen takia kaikkia viikon kolmea YS- tuntia ei pitäisi kouluissa sitoa yhteiseksi suunnitteluksi vaan esim kaksi tuntia viikossa tulisi jättää Wilman ja sähköpostin lukuun ja viestittelyyn.
Eikö kokonaistyöaika nimenomaan auttaisi välttämään turhia palavereita tai tehotonta yhteistä suunnittelua?
Auttaisi jos opetustyö ja sen suunnittelu arvotettaisiin tasapuolisesti. Nyt ehdotettujen mallien taustalla on edelleen opetusvelvollisuuksien painotukset.. eli äidinkielen opettajan tarvitsee pitää 17 tuntia ja valmisteluun ja korjaukseen hän saa käyttää 17 tuntia ja muihin tehtäviin jää 3 tuntia. Uskonnon opettaja opettaa 23 tuntia ja tuntejaan saa valmistella ja korjata suorituksia 8 tuntia, muihin tehtäviin hänen pitää käyttää 6 tuntia eli ottaa lisätehtäviä tai ylitunteja.. uskonnonopettaja siis tekeeenemmän opetustunteja saadakseen peruspalkan. Palavereille ja viestittelyille lasketaan etukäteen oma kiintiö, jota pitää seurata. Kun kiintiön tunnit täyttyvät, pitäisi ylityöstä periaatteessa maksaa korvaus mutta yleensä rehtorin tehtävänä on hyvissä ajoin vähentää opettajalta lisätehtäviä. Käytännössä, jos se tarkoittaa esim, opettajan kokuksista poissaoloa, joutuu opettaja kuitenkin omalla ajallaan ottamaan selville kokouksen päätöksistä ja jos haluaa vaikuttaa asioihin, osallistumaan kokoukseen joka tapauksessa.635
Mikä ongelma tässä on? Eri aineiden opettajilla on eri määrä valmistelu-ja arvipintityötä.
Ja niihin kokouksiin kyllä saa aikaa.
Kyllä se vuosityöaika tulee, vaikka vastutatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onneksi on hyvä palkka ja 11-14 vk loma. Lisäksi opettajaksi on helpompi päästä kuin esim hammaslääkikseen.
Sinäkin voit irtisanoutua kevätjuhlapäiväksi ja olla "lomalla" koko kesän
Kyllä, ja vuosipalkkani pienenee tuhansilla euroilla ja lisäksi uuden työn löytyminen on riski.
Niin eli silloin olemassa samassa tilanteessa, kun kumpikaan ei saa kesän ajalta palkkaa.
Juuri näin ja silloin opettajan palkka muuttuu vertaillen paremmaksi kuin ennen palkattiman loman vähennystä toiselta. Eli jos opettaja saa 30 000 e
vuosi, se vastaa karkeasti 36 000 e muualla.Jep jokainen voi omalla kohdallaan miettiä haluaako koko kesän vapaaksi, jos joutuu pulittamaan siitä 6000 euroa tai mikä nyt sattuukaan olemaan oma noin 2kk palkka.
Täyttä puppua. Se palkka on hyvä 12 kk vuodessa.
Siis mitä tarkoitat? Palkanmaksu loppuu suvivirteen ja alkaa syksyllä paria päivää ennen kuin koulu alkaa (suunnittelupäivät). Kesäkuukausilta palkkaa tulee 0 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon on opettajan keskimääräinen vuosiansio? Entä kuinka suuri on keskimääräinen työtuntimäärä vuodessa?
Esim. 2020 on "perusduunarilla" ollut vuodessa keskimäärin 228 työpäivää kun vähennetään lomat ja arki vapaat, perusopetusta eli opettajilla työpäiviä on arkipyhistä riippuen 187-190. Aika iso ero. Vuonna 2021 duunarilla on vielä enemmän työpäiviä johtuen arkipyhien sijoittumisesta.
Ihan mutulla väittäisin, että jos verrataan "perusduunarin" vuosipalkkaa ja vuosittaista työmäärää opettajan vastaaviin niin opettajan tekemä työmäärä on pienempi ja työstä saatu korvaus melko kohtuullinen.
Perusduunari joka saa rytmitettyä työvuorot ja pekkasvapaat sopivasti, pääsee 180-190 työpäivään. Usein vapaapäiviä voi itse sovitella sopiviin kohtiin eikä joudu ottamaan palkatonta jos tarvitsee vapaata johonkin kohtaan. Jos menet merille niin vuorot on usein 1 päivä merellä ja 1 maissa, riittää siis että teet töitä vain puolet vuodesta. Ala kansanedustajaksi, työpäiviä on 120 vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä etelä-Suomessa on todella vaikea saada rekrytoitua opettajia.
Kannattaa kysyä, millä kultasepän/kosmetologin koulutuksella lastasi opetetaan.
Työolosuhteet eivät ole herkkua, ja alalta valutaan pois.
Ja osa niistä, jotka jäävät, ei pärjää yhtään ryhmien kanssa[/quotasyyskuun
Anteeksi mistä rekrytointivaikeuksista nyt puhut? Meitä opettajia on työttöminä pilvin pimein. Itse opiskelen jo muuta alaa. Mutta en siksi, ettenkö pitäisi opettamisesta, vaan siksi, ettei työtä ole tarjolla. Opettajista on hurjaa ylitarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon on opettajan keskimääräinen vuosiansio? Entä kuinka suuri on keskimääräinen työtuntimäärä vuodessa?
Esim. 2020 on "perusduunarilla" ollut vuodessa keskimäärin 228 työpäivää kun vähennetään lomat ja arki vapaat, perusopetusta eli opettajilla työpäiviä on arkipyhistä riippuen 187-190. Aika iso ero. Vuonna 2021 duunarilla on vielä enemmän työpäiviä johtuen arkipyhien sijoittumisesta.
Ihan mutulla väittäisin, että jos verrataan "perusduunarin" vuosipalkkaa ja vuosittaista työmäärää opettajan vastaaviin niin opettajan tekemä työmäärä on pienempi ja työstä saatu korvaus melko kohtuullinen.
Olin monta vuotta tehdastyössä kokoonpanolinjalla. Työtä tehtiin myös sunnuntaisin. Saimme joulukuussa aina koko seuraavan vuoden vuorolistan. Listaan oli merkitty myös vuoden kokonaistuntien määrä, joka oli yleensä 1608 tai 1616.
Nyt olen ollut opettajana kymmenisen vuotta. Alusta asti olen käyttänyt erilaisia työajanseurantaohjelmia. Ensimmäisten vuosien aikana työmääräni oli noin 1700-1800 tuntia ja silloin tein vain opetusvelvollisuuden verran tunteja. Nykyään parilla ylitunnilla vuotuinen työmääräni on noin 1600-1650. Siis sama kuin tehdastyössä.
Palkassa häviän vieläkin edelliseen ammattiini verrattuna, mutta raha ei ratkaissutkaan minulla opettajaksi hakeutumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajien työstä kuvitellaan niin paljon kaikkea, mikä ei pidä paikkaansa. Työ yläkoulussa murrosikäisten parissa ei ole helppoa, en sitä tosin kuvitellutkaan. Mieti itse: yritä saada sekalainen joukko nuoria oppimaan eri asioita, ja samaan aikaan kasvata heitä. Tee tämä kaikki kuusi tai seitsemän kertaa 45 minuutin jaksoissa, välissä välitunti, jonka aikana täytät tuntipäiväkirjaa, tai käyt vessassa nopsaan. Kaikki tämä 9 ja 15 välillä. Iltaisin suunnittelet seuraavaa päivää. Ja sama sunnuntaisin, suunnittelet tunnit ja kokeet ja muut viikon asiat. Minulla on tasan yksi vapaapäivä viikossa, lauantai. Lomat tulevat enemmän kuin tarpeeseen.
Samanlaistahan tuo kaikilla on paitsi että ei ole joka tunti vartin taukoa.
Tästä vartin 'tauosta' osa menee luokasta toiseen siirtymiseen, vessassa käyntiin, mahdollisten riitatilanteiden selvittämiseen, Wilma-merkintöjen tekemiseen ja muuhun pieneen 'kivaan'.
Jessus, tauko meni siirtymiseen ja vessassa käyntiin! Mitenkähän muiden alojen ihmiset asian ratkaisevat, vaipoilla?
Käyvät työn ohessa vessassa. Toimistotyössä tämän ei luulisi olevan mikään ongelma. Opettaja ei voi lähteä kesken tunnin vessaan.
Tämän vartin aikana on joskus myös välituntivalvonta, palaveri opehuoneessa, soitto esim.perheneuvolaan, huoliaan purkava hätääntynyt oppilas tai kopiointi seuraavaa tuntia varten. Jollakulla kullannupulla on
takki hukassa tai reppu kadonnut.
Jessus näitä opettajien kommentteja ja valituksia, kun ovat täysin tietämättömiä tämän päivän työelämän vaatimuksista ja helppoahan se on, kun vastapuolella on puolustuskyvyttömät lapset.
Kannattaisi vaihtaa opettajan työt vaikka terv.kesk.lääkärin ammattiin. Otat 8h ajan 20min välein uuden potilaan ja tuossa ajassa on tutustuttava potilaan tietoihin ja käytettyjen lääkkeisiin, kuuntelet potilasta ja teet diagnoosin ja viet ne vielä potilastietoihin ja varmistat lääkkeiden sopivuuden. Ja tätä samaa 8h putkeen. Ja vessassa tai syömässä ei voi käydä, jos potilas tarvitsee välitöntä hoitoa, kun hengestä voi olla kysymys.
Oman havaintoni mukaan tällä palstalla suurimmat vaikeroijat ovat juuri opettajat, vaikka heillä vapaa-aikaa on muita enemmän. Eipä täällä ole juuri valittaneet päiväkodin hoitajat, poliisit, terv.hoito, ravintola-ala tai kaupan-ala vaikka heidän työnsä on paljon raskaampaa ja työpäivät pitkät.
Onko opettajan ammattitaito ja osaaminen nykyään niin surkealla tasolla, että se vaatii etukäteisharjoittelua ja suunnittelua niin paljon, vaikka käytössä on valmiit opetussuunnitelmat. Vai keksivätkö opettajat joka päivä uuden polkupyörän.
Kaikki ammatit, joissa voi keskittyä yhteen asiakkaaseen kerrallaan, voivat pitää suunsa kiinni, kun on kyse joukkojen hallinnasta. Sitten kun toimit lääkärinä sotatoimialueella ja potilaita makaa lavereilla vierivieressä ja jokaista pitäisi huomioida, saat puheenvuorosi.
Tämä on juuri se, mitä opettajat eivät ymmärrä. Muissa asiantuntija-ammateissa on edelleen se substanssi, joka on se ammattitaitoa vaativa osa. Ei se lääkäri anna potilaalle huomiota, vaan diagnoosin.
Opettajat ovat og.multitaskaajia. Substanssi on hallussa eri aineista, lisäksi ryhmänhallinta, kasvatusteidot, vuorovaikutustaidot erilaisten sidosryhmien kanssa, monenlainen suunnittelutyö, erilaiset työympäristöt ja välineet, itseohjautuvuus ja vastuunotto tuloksista.
Kyllä mullakin on hallussa peruskoulun aineiden substanssi aivan kympin arvoisesti, mutta en ole vielä sitä työnhaussa hyödyntänyt. Samoin kuvittelisin, että kun haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta ihmistä suunnittelutyöhön, kyseessä on arkkitehdin tai diplomi-insinöörin työ, ei peruskoulun tuntisuunnitteluun verrattava työ.
Mitä taas tulee erilaisiin työympäristöihin ja välineisiin, niin aika tiukkaa teki etävälineiden käyttö ainakin viime keväänä omien lasteni opettajilla. Kovasti yrittivät, mutta myönsivät itsekin olevansa ihan uunoja koneiden kanssa. Toki kehittyivät siinä.
Olen seurustellut ja asunut avoliitossa parinkin opettajan kanssa, ja kyllä täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että heidän vahvuutensa ovat juuri ryhmien hallinnassa ja multitaskauksessa. Vaikea sanoa, mihin asiantuntijatyöhön se nykypäivänä riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko se yllätyksenä kun alalle hakeudutte? Hoitajillekin tulee yllätyksenä palkan määrä ja työn määrä.
Tulee se yllätyksenä. Opettajan työnkuva on muuttunut paljon ikävämmäksi viimeisen 20 vuoden aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut suorastaan romahdus työviihtyvyydessä. Enää tätä työtä ei voi suositella oikein kenellekään.
Harmi, että tämä homma on kutsumus. Jos ei olisi, palaisin muihin hommiin. Yrittäjänä pääsi samoille liksoille pienemmällä työmäärällä. Työkokemusta on noin kymmeneltä alalta.
Uskon, että työstä on tullut raskaampaa. Mutta samoin on käynyt monelle muulle hommalle. Ikävää, mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku täällä kommentoi, että opettajilla on valmiit opetussuunnitelmat, joten ei pitäisi enää niin paljon vaatia suunnittelua vuoden aikana... Käy vilkaisemassa Opetushallituksen sivuilla opetussuunnitelmia, niin näet, millaisia ne ovat. Niillä suunnitelmilla ei pidetä yhtään oppituntia. Sitä paitsi "valmis" opetussuunnitelma on osittain opettajien itsensä tekemä. Joka koulussa tehdään oma paikallinen opetussuunnitelma valtakunnallisen rinnalle.
Parempi olla puhumatta mitään, kun ei mitään asioista tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran valvomassa koulun yleistä jälkkää iltapäivällä. Ilahtuneena totesin jälkkälapuista, että kaikilla on näköjään vain tunnin istuminen, joten päästään ajoissa kotiin. Joku poika puuskahti tympeästi, että mitä väliä sillä minulle muka on. Niin kuin minä siellä huvikseni istuisin tunnin sijaan kaksi! Palkkaahan tuosta toimesta ei tosiaan saanut.
Tämä kuvaa hyvin jopa joidenkin huoltajien asennetta. Esimerkiksi jossain palaverissa jauhetaan vaikka mistä sivuseikoista, eikä ilmeisesti yhtään tajuta tai välitetä, että ope ei saa yhtään enempää palkkaa, vaikka työpäivä siinä venyisi kuinka.
Ja sitten se kesäloman ensimmäinen kuukausi, kun vanhemmat soittelevat ja kyselevät pikku janitapetterinsä huonoista numeroista, kun hän on niiiiin fiksu lapsi. Minkäänlainen määrä rautalankaa ei ole tarpeeksi, kun yrittää kertoa totuutta. Ja sitä perimmäistä totuutta, että lapsi perii älynsä (fiksuus) vanhemmiltaan, ei voi sanoa. Ne kolme hyvää syytä (kesä-, heinä-, elokuu) on työajallisesti inflaation nakertama ja vanhempien tyhmyys nakertaa uskoa ihmisiin. Viisainta olisi tietysti alan vaihto.
Jos olet lomalla, ei työpuhelimeesi tietenkään soitella. Vai etkö olekaan?
Mistähän semmoisen työpuhelimen saisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitteleva luokanope saa palkkaa reilu 2000e. Palkka ei ole kummoinen muihin korkeakoulutettuihin verrattuna.
Jokaista oppituntia (60min) on laskettu 30min suunnittelu- ja jälkityöaikaa.
Yhteissuunnitteluaikaan (30min/vk) kuuluvat palaverit mm.perheiden ja verkostojen kanssa.
Siis brutto reilu 2000€? En usko.
Jos ope tienaa vuodessa esim 35 000€ ja kokonaistyöaika on 1500 tuntia niin tuntipalkaksi tulee 23,33€ mikä on HYVÄ PALKKA, enemmän kuin suomalaisen keskipalkka. 35 000€ liene ihan realistinen opettajan vuosipalkka, ei varmasti ainakaan yläkanttiin. Ongelma alalla tuntuu olevan siinä että opettajat haluavat pienellä työmäärällä enemmän palkkaa kuin täyttä työaikaa tekevät, 1500 tuntia vuodessa on kuitenkin käytännössä sama kuin muilla aloilla 4 päiväisen työviikon tekeminen.
Voi kun pääsikin 1500 tunnilla. Oikeasti runteja tulee noin 300 enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
RATKAISU:
Opettajat työskentelevät koululla. Työaika on 8-16.15. Lomat kuten normaalilla palkansaajalla.
Työaika ollaan työpaikalla, sen jälkeen mennään kotiin.
Jos esimies määrää tänään yli jotain, niin siitä maksetaan ylityökorvausta.
Ai ei sovi? Niin arvelinkin.
Moni koulu on homeinen ja huono sisäilma. Tämän takia usein opettajat lähtevät kotiin suunnittelemaan heti kun pääsevät.
Klassikkoselitys. Laittakaa ilmastointi päälle sinne.
Siitä ei opettaja määrää vaan joku tilaliikelitos tai vast.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku täällä kommentoi, että opettajilla on valmiit opetussuunnitelmat, joten ei pitäisi enää niin paljon vaatia suunnittelua vuoden aikana... Käy vilkaisemassa Opetushallituksen sivuilla opetussuunnitelmia, niin näet, millaisia ne ovat. Niillä suunnitelmilla ei pidetä yhtään oppituntia. Sitä paitsi "valmis" opetussuunnitelma on osittain opettajien itsensä tekemä. Joka koulussa tehdään oma paikallinen opetussuunnitelma valtakunnallisen rinnalle.
Parempi olla puhumatta mitään, kun ei mitään asioista tiedä.
Nämä "valmiit" tuntisuunnitelmat ovat niitä alakoulun opettajien materiaaleissa olevia juttuja. Yläkoulun tai lukion opettajanmateriaaleja en ole koskaan nähnyt (kunta ei osta niitä), mutta käsittääkseni niissä ei ole valmiita tuntisuunnitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon on opettajan keskimääräinen vuosiansio? Entä kuinka suuri on keskimääräinen työtuntimäärä vuodessa?
Esim. 2020 on "perusduunarilla" ollut vuodessa keskimäärin 228 työpäivää kun vähennetään lomat ja arki vapaat, perusopetusta eli opettajilla työpäiviä on arkipyhistä riippuen 187-190. Aika iso ero. Vuonna 2021 duunarilla on vielä enemmän työpäiviä johtuen arkipyhien sijoittumisesta.
Ihan mutulla väittäisin, että jos verrataan "perusduunarin" vuosipalkkaa ja vuosittaista työmäärää opettajan vastaaviin niin opettajan tekemä työmäärä on pienempi ja työstä saatu korvaus melko kohtuullinen.Perusduunari joka saa rytmitettyä työvuorot ja pekkasvapaat sopivasti, pääsee 180-190 työpäivään. Usein vapaapäiviä voi itse sovitella sopiviin kohtiin eikä joudu ottamaan palkatonta jos tarvitsee vapaata johonkin kohtaan. Jos menet merille niin vuorot on usein 1 päivä merellä ja 1 maissa, riittää siis että teet töitä vain puolet vuodesta. Ala kansanedustajaksi, työpäiviä on 120 vuodessa.
Tai ryhdyt meteorologiksi. Teet työtä kuuden uutisissa 5 min ja puoli yhdeksän uutisissa 5 min. Siis 10 min päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteistyö vanhempien kanssa kuuluu YS- aikaan. Sen takia kaikkia viikon kolmea YS- tuntia ei pitäisi kouluissa sitoa yhteiseksi suunnitteluksi vaan esim kaksi tuntia viikossa tulisi jättää Wilman ja sähköpostin lukuun ja viestittelyyn.
Eikö kokonaistyöaika nimenomaan auttaisi välttämään turhia palavereita tai tehotonta yhteistä suunnittelua?
Auttaisi jos opetustyö ja sen suunnittelu arvotettaisiin tasapuolisesti. Nyt ehdotettujen mallien taustalla on edelleen opetusvelvollisuuksien painotukset.. eli äidinkielen opettajan tarvitsee pitää 17 tuntia ja valmisteluun ja korjaukseen hän saa käyttää 17 tuntia ja muihin tehtäviin jää 3 tuntia. Uskonnon opettaja opettaa 23 tuntia ja tuntejaan saa valmistella ja korjata suorituksia 8 tuntia, muihin tehtäviin hänen pitää käyttää 6 tuntia eli ottaa lisätehtäviä tai ylitunteja.. uskonnonopettaja siis tekeeenemmän opetustunteja saadakseen peruspalkan. Palavereille ja viestittelyille lasketaan etukäteen oma kiintiö, jota pitää seurata. Kun kiintiön tunnit täyttyvät, pitäisi ylityöstä periaatteessa maksaa korvaus mutta yleensä rehtorin tehtävänä on hyvissä ajoin vähentää opettajalta lisätehtäviä. Käytännössä, jos se tarkoittaa esim, opettajan kokuksista poissaoloa, joutuu opettaja kuitenkin omalla ajallaan ottamaan selville kokouksen päätöksistä ja jos haluaa vaikuttaa asioihin, osallistumaan kokoukseen joka tapauksessa.635
Mikä ongelma tässä on? Eri aineiden opettajilla on eri määrä valmistelu-ja arvipintityötä.
Ja niihin kokouksiin kyllä saa aikaa.
Kyllä se vuosityöaika tulee, vaikka vastutatte.
Ongelma tässä on se, että nykyään myös uskonnon opettaja teetättää monenlaisia tarkastettavia töitä joihin arviointi perustuu. Kaikkien opettajien pitää antaa jatkuvasti tietoja opiskelun etenemisestä eli tehdä arviointia. Vain äidinkielen opettajien työssä on huomioitu nuo oppilaiden töiden tarkastukset. Muut opettajat elävät edelleen kansakouluarkea, jossa pidetään yksi koe jouluna ja toinen keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran valvomassa koulun yleistä jälkkää iltapäivällä. Ilahtuneena totesin jälkkälapuista, että kaikilla on näköjään vain tunnin istuminen, joten päästään ajoissa kotiin. Joku poika puuskahti tympeästi, että mitä väliä sillä minulle muka on. Niin kuin minä siellä huvikseni istuisin tunnin sijaan kaksi! Palkkaahan tuosta toimesta ei tosiaan saanut.
Tämä kuvaa hyvin jopa joidenkin huoltajien asennetta. Esimerkiksi jossain palaverissa jauhetaan vaikka mistä sivuseikoista, eikä ilmeisesti yhtään tajuta tai välitetä, että ope ei saa yhtään enempää palkkaa, vaikka työpäivä siinä venyisi kuinka.
Ja sitten se kesäloman ensimmäinen kuukausi, kun vanhemmat soittelevat ja kyselevät pikku janitapetterinsä huonoista numeroista, kun hän on niiiiin fiksu lapsi. Minkäänlainen määrä rautalankaa ei ole tarpeeksi, kun yrittää kertoa totuutta. Ja sitä perimmäistä totuutta, että lapsi perii älynsä (fiksuus) vanhemmiltaan, ei voi sanoa. Ne kolme hyvää syytä (kesä-, heinä-, elokuu) on työajallisesti inflaation nakertama ja vanhempien tyhmyys nakertaa uskoa ihmisiin. Viisainta olisi tietysti alan vaihto.
Jos olet lomalla, ei työpuhelimeesi tietenkään soitella. Vai etkö olekaan?
Mistähän semmoisen työpuhelimen saisi?
Kerro sinä minulle, missä kunnassa opettajilla ei ole työpuhelinta. Yksityisissä kouluissa ja vapaassa sivistystyössä voi tietty olla vaikka minkälaisia tapauksia.
Mä en ymmärrä koko tätä keskustelua. Mitä sillä on väliä minkälaista työtä muut tekee? Opettajan työ on vaativaa, niin on moni muukin työ. Palkka on mielestäni vähän alakanttiin, mutta kai se on muuallakin. Joistakin viesteistä kyllä paistaa läpi se, että opettajan työtä ei arvosteta ja sitä pidetään jonakin höpöhöpö hommana. Se tuntuu kyllä ikävältä kun työ on tosiaankin lopulta aika vaativaa ja suurin osa opettajista oikeasti välittää oppilaistaan ja tekevät kaikkensa heidän eteen. Inhottavaa lukea tällaista ininää puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä vuosiansioita:
Palkat ja palkkiot 50 000 €/ vuosi. 1 ikälisä. Ryhmänohjaus ja pieniä palkkaa kympeillä nostavia tehtäviä lisäksi. Töitä viikossa 47-55h. Töitä on otettava mukaan myös lyhyille lomille. Koeruuhka on aina juuri ennen lomaa.
Vuodessa näistä taitaa tulla ihan keskiverto määrä työtunteja.
2 opetettavaa reaaliainetta yläkoulussa ja lukiossa. Oppitunteja jaksosta riippuen 25-29 viikossa. Toisessa reaaliaineessa tulee uutta opetukseen vaikuttavaa tietoa koko ajan. Toisessa selviää vähän vähemmällä.
Kiitos. Asiallinen postaus kaiken kitinän joukossa. Luin aikaisemmin tilastoja ja niistä näin opettajien keskiansiot suunnilleen samaksi kuin omani. Itse teen noin 50 tuntia viikossa ja saan melko tarkkaan tuon 50 k€ bruttona vuodessa. Viikonloppuisin usein opiskelen uusia teknologioita omalla ajalla. Sanoisin että häviän opettajille lomien määrässä, ja siinä että ikälisien sijasta omalla alalla saattaa iän noustessa saada herkemmin potkut. Toisaalta en ole työpäivän aikana vastuussa alaikäisistä.
Siis brutto reilu 2000€? En usko.
Jos ope tienaa vuodessa esim 35 000€ ja kokonaistyöaika on 1500 tuntia niin tuntipalkaksi tulee 23,33€ mikä on HYVÄ PALKKA, enemmän kuin suomalaisen keskipalkka. 35 000€ liene ihan realistinen opettajan vuosipalkka, ei varmasti ainakaan yläkanttiin. Ongelma alalla tuntuu olevan siinä että opettajat haluavat pienellä työmäärällä enemmän palkkaa kuin täyttä työaikaa tekevät, 1500 tuntia vuodessa on kuitenkin käytännössä sama kuin muilla aloilla 4 päiväisen työviikon tekeminen.