Kysymys äänikirjojen kuuntelijoille
Jos kuuntelet paljon äänikirjoja, niin tässä tulee kysymys sinulle. Oletko antanut palautetta lukijoista ja jos olet, niin kenelle? Minusta tuntuu että haluaisin antaa, mutta pelkään ettei siitä ole hyötyä. Haluaako joku edes palautetta näistä? Tietääkö kukaan?
Kommentit (1286)
Luin vain ensimmäisen sivun ketjusta.
Itseäni ärsyttää kun välillä kuulen lukijan suuhun kertyvän sylkeä, ääni muuttuu paksummaksi sillon. Tai huomaan usein kun lukija on pitänyt tauon ja äänenpaino muuttuu selkeästi.
Lisäksi ärsyttää joidenkin "lässyttäminen" ikään kuin lukija lukisi kirjaa pienelle lapselle, eihän sellaista pysty kuuntelemaan keskittyneenä tarinaan. 
Opiskelen sosiaalialaa, ja lähes kaikki tenttikirjat on lukenut sama tyyppi eli Antti Hänninen. En käsitä miten tuollainen vaari on valittu joksikin sosiaalialan hovilukijaksi - puhe puuroutuu, kuulostaa kuin hän ei olisi juonut vettä vuosiin eikä hän osaa lausua pätkääkään muita kieliä. Ihmettelen myös Celian kirjoissa sitä, että joidenkin kirjojen kohdalla jokainen lainausmerkki ja sulkumerkki pitää sano erikseen ja vieraskieliset erisnimet tavata kirjain kirjaimelta. Pystyykö näkövammaiset muka oikeasti seuraamaan sellaista tekstiä kysymysmerkki huutomerkki!?
Eräs tenttikirjan lukija huomautti myös jokaisesta kirjoitusvirheestä sanomalla "lukijan huomautus, tässä siis todella lukee analysi". Yhdessä kohtaa hän teki tuon huomautuksen sanasta arvio kun oli aiemmin puhetta arvoista, mutta se ei ollut edes mikään virhe kun kyse oli siinä kohtaa oikeasti arviosta...
Olen miettinyt ihan samaa! Krista Putkonen-Örn on parhaasta päästä mutta hänkään ei osaa ääntää esim kaikkia Englannin paikannimiä oikein (monet äänetään toisin kuin kouluenglannin perusteella luulisi). Nyt olen yrittänyt kuunnella Maria Langin dekkareita, mutta lukija on niin monotoninen ja huono etten pysty keskittymään muuta kuin ärsytykseen. Lisäksi hän ei osaa ääntää ruotsia.
En tajua mikseivät lukijat voisi tarkistaa ääntämystä vaikka jollakin kielen natiivipuhujalla? Ei luulisi olevan suuri vaiva löytää ruotsin tai englannin puhujia, ja ehkä kustantajakin voisi tässä auttaa. Toivoisin myös, että Bookbeatissa tai Storytelissä voisi arvostella myös kirjan lukijan. Ehkä Silencio Helsinki saataisiin tällä tavalla skarppaamaan?
Vierailija kirjoitti:
En ole kuunnellut ainuttakaan äänikirjaa mutta se kiinnostaisi kyllä.
Onkin tullut mieleeni, onko äänikirjoista saatavilla näytettä. En voisi kuunnella epämiellyttävää ääntä, ja lukijan äänihän näissä on olennainen tekijä!
Storytelillä on 3 minuutin näytteet, ei tarvitse ladata kirjaa ensin.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen sosiaalialaa, ja lähes kaikki tenttikirjat on lukenut sama tyyppi eli Antti Hänninen. En käsitä miten tuollainen vaari on valittu joksikin sosiaalialan hovilukijaksi - puhe puuroutuu, kuulostaa kuin hän ei olisi juonut vettä vuosiin eikä hän osaa lausua pätkääkään muita kieliä. Ihmettelen myös Celian kirjoissa sitä, että joidenkin kirjojen kohdalla jokainen lainausmerkki ja sulkumerkki pitää sano erikseen ja vieraskieliset erisnimet tavata kirjain kirjaimelta. Pystyykö näkövammaiset muka oikeasti seuraamaan sellaista tekstiä kysymysmerkki huutomerkki!?
Tottta kai huutomerkki
Todellisuudessa on niin, että varsinkin menneinä vuosina oli erittäin olennaista, että vierasperäiset nimet lueteltiin kirjain kirjaimelta. Minulla oli joskus kouluaikoina ongelmia nimien kirjoitusasun kanssa, kun en tiennyt, miten altshaimer kirjoitetaan. :) Nykyään tilanne on parempi, kun on netti, Daisy-formaatti ja kaikkea mahdollista.
Olen elämäni aikana kuunnellut niin paljon äänikirjoja, että ihan pienet asiat eivät ärsytä eikä niihin kiinnitä kovin paljon huomiota. Lisäksi kaikkeen tottuu. Jos kuuntelen esim. 65 tuntia kestävää äänikirjaa, jonka lukija ääntää joskus hieman sinne päin, se ei haittaa, jos ja kun tarina on hyvä. Esimerkkinä vaikka Stephen Kingin tukikohta, joka on erittäin pitkä äänikirjana ja muutenkin. Sen luki Ritva Vepsä. Ei hän kaikkea oikein ääntänyt, mutta ei se menoa haitannut.
Luinpa kerran äänikirjan, joka oli äänitetty 60-luvulla. Siinä lukija sanoi johdonmukaisesti "Daavid", vaikka hänen olisi pitänyt sanoa "Deivid". Kyse oli amerikkalaisesta henkilöstä. Kyllä se alkuun hymyilytti, mutta siihenkin tottui eikä se haitannut.
Nykyään kuuntelen paljon e-kirjoja synteettisellä puheella, ja se puhuu asiat, niin kuin ne on kirjoitettu – ei äännä mitään vierasperäistä oikein. Mutta ei haittaa, koska se toimii kaikkialla saman logiikan mukaan ja siihen tottuu. Välimerkkien puhumisen voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä kulloisenkin tilanteen mukaan. Esim. tätä palstaa kuuntelen niin, että välimerkit ovat käytössä, mutta voin tietysti kuunnella myös ilman niitä.
Perinteistä äänikirjaa kuunnellessani minulle on erittäin harvoin käynyt niin, että on ollut pakko jättää kirja kesken. Silloin lukijan on täytynyt olla todella huono. En pidä sellaisista lukijoista, jotka kuiskailevat lauseiden loput, niin että melkein pitää arvata, mitä tekstissä on. Myös sammaltaminen ja sopertelu ovat ärsyttäviä, mutta ei niitä kovin usein tule vastaan.
Kuunneltiin yksi ilta lasten kanssa BookBeatista pikkukakkosen iltasatu jossa oli lukijana Pirkka-Pekka Petelius.. Lapsia nauratti, mutta ei se oikein iltasaduksi sopinut kun äänitteessä välillä nousi ääni ihan huutamisen tasolle. Ei siis enää toiste. Hienoa että eläytyy, mutta ainakin iltasadulta itse toivoo tiettyä rauhallisuutta. Englanniksi en ole kuunnellut äänikirjoja vielä, mutta ruotsiksi olen tykännyt lukijoista, suomeksi pitää varmaan joissakin kirjoissa itselle kokeilla tuota nopeuden säätöä, jospa se auttaisi. En haluaisi jättää kesken, mutta on tylsää jos lukijan ääni mättää.
Onpa kiva että täältäkin palstalta löytyi pitkästä aikaa kunnon ketju hyvästä aiheesta, usko palstaan ei ole siis ihan menetetty!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosituin äänikirja lasten uuneentuuditus kitja. Eikö vanhemmat lue lapselle itse.
Fiksut vanhemmat lukevat itse, mutta äänikirjat ovat hyvä lisä.
Joiltakin lapsilta jäisi iltasadut kuulematta ilman äänikirjoja, kun vanhempia ei kiinnosta tai "ei ole aikaa".
Meillä ainakin luetaan joka ilta iltasatu ihan perinteisesti ja sen lisäksi vielä laitan BookBeatista äänikirjan lapsille uniajastimella niin, että sitä tulee vaikka seuraava kappale ja sitten se loppuu. Siinä on hyvää aikaa rauhoittua ja saada unenpäästä kiinni.
En ymmärrä ihan tätä kritiikkiä, eiköhän ne jotka ole kirjoista kiinnostuneita ole niitä jotka myös äänikirjoja kuuntelee. Itse myös luen ja kuuntelen, mutta tällä hetkellä enemmän tulee kuunneltua kun opinnoissa on niin paljon lukemista, että äänikirjan kanssa voin käydä urheilemassa tai siivota samaan aikaan ja saan myös sen olon siitä että on ”lukenut” ja sitä kautta sen rentoutumisen hetken kirjan parissa. Lapsille kyllä luetaan kirjoja arkena ja viikonloppuisin enemmän vaikka onkin tuo BookBeat.
T. Se joka kommentoi sitä P-P Peteliuksen iltasatua
Olen kuunnellut paljon äänikirjoja. Ja olen huomannut itsessäni, että pidän enemmän mies äänien kuuntelusta, liekkö syytä sillä, että olen itsekin mies. Mutta lähes lukijaa kuin lukijaa olen oppinut kuuntelemaan, vaikka vaikeaa se joidenkin kohdalla on.
Siitä ja tästä ketjusta huomaa, että nämä on niin paljon mielipide asioita, että voi olla mahdoton yksittäisten mielipiteiden takia alkaa toimenpiteisiin kenenkään lukijan kohdalla, tai edes noteerata palautetta sen kummemmin. Jos kuitenkin sama lukija saa merkittävän paljon negaa, niin uskoisin, että häntä ei kauaa enään kuulla. Niin kai se menee tuolla näköradionkin puolella....
Vierailija kirjoitti:
Erja Manto ja Elena Ferranten kirjat. Siinä on kerrassaan loistava lukija.
Aivan samaa mieltä. Manton ääni sopii niin hyvin ko kirjoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosituin äänikirja lasten uuneentuuditus kitja. Eikö vanhemmat lue lapselle itse.
Fiksut vanhemmat lukevat itse, mutta äänikirjat ovat hyvä lisä.
Joiltakin lapsilta jäisi iltasadut kuulematta ilman äänikirjoja, kun vanhempia ei kiinnosta tai "ei ole aikaa".
Tiedän myös sellaisia vanhempia, jotka kuuntelevat äänikirjaa lapsen kanssa!:D
Itselläni ainakin on vaikeuksia lukea hämärässä huoneessa, joten pötköttelen lapsen vierellä ja kuunnellaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen sosiaalialaa, ja lähes kaikki tenttikirjat on lukenut sama tyyppi eli Antti Hänninen. En käsitä miten tuollainen vaari on valittu joksikin sosiaalialan hovilukijaksi - puhe puuroutuu, kuulostaa kuin hän ei olisi juonut vettä vuosiin eikä hän osaa lausua pätkääkään muita kieliä. Ihmettelen myös Celian kirjoissa sitä, että joidenkin kirjojen kohdalla jokainen lainausmerkki ja sulkumerkki pitää sano erikseen ja vieraskieliset erisnimet tavata kirjain kirjaimelta. Pystyykö näkövammaiset muka oikeasti seuraamaan sellaista tekstiä kysymysmerkki huutomerkki!?
Nykyään kuuntelen paljon e-kirjoja synteettisellä puheella, ja se puhuu asiat, niin kuin ne on kirjoitettu – ei äännä mitään vierasperäistä oikein. Mutta ei haittaa, koska se toimii kaikkialla saman logiikan mukaan ja siihen tottuu. Välimerkkien puhumisen voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä kulloisenkin tilanteen mukaan. Esim. tätä palstaa kuuntelen niin, että välimerkit ovat käytössä, mutta voin tietysti kuunnella myös ilman niitä.
Kiitos vastauksesta! Olen itse yrittänyt kuunnella noita Koneääni Esan lukemia kirjoja, mutta ilman intonaatiota ja painotusta en vaan pysty ymmärtämään tekstin sisältöä. En tiedä vaikuttaako tähän ADHD vai se, että en ole tottunut kyseiseen formaattiin. Vähän sama kuin lukisi kirjaa sähkemuodossa, KAIKKI SANAT ISOLLA STOP EI VÄLIMERKKEJÄ STOP KAIKKI TULEE YHDESSÄ PUTKESSA STOP HENGITÄN VASTA KUN KAPPALE ON LOPPU STOP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjojen tuottajien on varmaan vaikea arvioida, kuinka paljon he ovat menettäneet kuulijoita siksi, että asiakkaan kirja- ja lukijamieltymykset eivät ole menneet yksiin. Oletetaan ehkä että tietty genre vaatii tietynlaista lukijaa ja että miehillä on eri mieltymykset kuin naisilla. Onko näin oikeasti? Ihannemaailmassa saman kirjan voisi lukea useampi lukija.
On niin monta asiaa, joita en voi sietää. Yksi on se, kun mieslukijat lukevat "naisen äänellä". Fiksu kirjan naishenkilö alkaa kimittää bulttibois-sketsiäänellä.. Mikä järkytys. Tähän olen itse asiassa törmännyt brittien mieslukijoissa. En edes kuuntele suomalaisia, muutaman suurpettymyksen jälkeen.
En ole kyllä Bookbeatissa törmännyt tuollaiseen ongelmaan, että lukija muuttaisi ääntään henkilöiden mukaan?
normaalia englanninkielisissä kirjoissa. En onneksi ole törmännyt samaan suomenkielisissä.
On sitä suomenkielisissä joillain lukijoilla, mutta ei niin selvästi kuin englanninkielisissä, missä se on todella häiritsevää. Kuuntelen parhaillaan Krista Putkonen-örnin lukemaa kirjaa, ja hän puhuu hieman eri äänenpainolla, jotenkin syvemmin, kun hän lukee mieshenkilön repliikkejä ja vastaavasti kevyemmin naishenkilön.
Krista todellakin muuttaa ääntään vähän liikaakin, lisäksi eläytyy liikaa. "...hän sanoo tomerasti" riittää kyllä kuvailemaan, ei tarvitse ylinäytellä. Naiset, varsinkin sankari/päähahmo/kiltti puhuu niin mairean ylipehmeästi, narsistiset tyypit tiuskii lauseensa ym. Vähempi riittää!
Pidän kyllä hänen äänestään, mutta kun olin vahingossa kolme kirjaa kuunnellut peräkkäin Kristan lukemana, saa tulla nyt pidempi tauko ennen kuin kestän kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen sosiaalialaa, ja lähes kaikki tenttikirjat on lukenut sama tyyppi eli Antti Hänninen. En käsitä miten tuollainen vaari on valittu joksikin sosiaalialan hovilukijaksi - puhe puuroutuu, kuulostaa kuin hän ei olisi juonut vettä vuosiin eikä hän osaa lausua pätkääkään muita kieliä. Ihmettelen myös Celian kirjoissa sitä, että joidenkin kirjojen kohdalla jokainen lainausmerkki ja sulkumerkki pitää sano erikseen ja vieraskieliset erisnimet tavata kirjain kirjaimelta. Pystyykö näkövammaiset muka oikeasti seuraamaan sellaista tekstiä kysymysmerkki huutomerkki!?
Nykyään kuuntelen paljon e-kirjoja synteettisellä puheella, ja se puhuu asiat, niin kuin ne on kirjoitettu – ei äännä mitään vierasperäistä oikein. Mutta ei haittaa, koska se toimii kaikkialla saman logiikan mukaan ja siihen tottuu. Välimerkkien puhumisen voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä kulloisenkin tilanteen mukaan. Esim. tätä palstaa kuuntelen niin, että välimerkit ovat käytössä, mutta voin tietysti kuunnella myös ilman niitä.
Kiitos vastauksesta! Olen itse yrittänyt kuunnella noita Koneääni Esan lukemia kirjoja, mutta ilman intonaatiota ja painotusta en vaan pysty ymmärtämään tekstin sisältöä. En tiedä vaikuttaako tähän ADHD vai se, että en ole tottunut kyseiseen formaattiin. Vähän sama kuin lukisi kirjaa sähkemuodossa, KAIKKI SANAT ISOLLA STOP EI VÄLIMERKKEJÄ STOP KAIKKI TULEE YHDESSÄ PUTKESSA STOP HENGITÄN VASTA KUN KAPPALE ON LOPPU STOP
Tuollaista en ole koskaan käyttänyt. Ostan Elisasta tai muualta e-kirjoja, joita luen Adobe Digital Editions -ohjelmalla. Minulla on ruudunlukuohjelma, joka välittää tekstiä suomalaiselle Mikropuhe-puhesyntetisaattoriohjelmalle. Mikropuhetta voi säätää aika paljon, joten puhe ei ole tauotonta, vaan pilkkujen, pisteiden ja muiden merkkien – jopa ajatusviivojen – kohdalla pidetään kuuluva tauko. Näin kuultua puhetta on helpompi hahmottaa kuin jos kaikki olisi yhtä pötköä. Tietysti tottumattomalle se kuulostaa yhdeltä papatukselta, mutta kun tällaista kuuntelee aikansa, siihen tottuu ja asiat alkavat erottua paremmin.
Tuo Esa-koneääni taitaa olla sama, jota aikoinaan käytettiin puhumaan televisio-ohjelmien tekstityksiä.
En siis kuuntele jollakin puhesyntikalla valmiiseen muotoon puhuttuja kirjoja, vaan kuuntelen e-kirjoja, tekstitiedostoja ja suunnilleen mitä tahansa niin, että teksti välitetään ruudunlukuohjelman avulla puhesyntikalle, joka puhuu niin kuin olen säätänyt sen puhumaan – tietyissä rajoissa tietenkin; kovin radikaaleja säätöjä niihin ei voi tehdä, mutta aika paljon kuitenkin.
Kohta alan kuunnella jälleen yhtä Jason Bourne -kirjaa, muistaakseni se on Robert Ludlumin Medusan arvoitus.
167
Vierailija kirjoitti:
Olen antanut palautetta suoraan kustantamoon ja sain kyllä vastauksenkin. Lukija on sittemmin ehkä hieman parantanut suoritustaan ja nopeuttaminen tosiaan auttoi myös kuuntelua. Kysymyksessä oli Usva Kärnä ja Seitsemän sisarta -sarja. Hirveän kauhea intonaatio JOKAISESSA lauseessa.
Usva Kärnä on pahin, huonoin, taidottomin mihin olen törmännyt. Siis eikö hän kuuntele ollenkaan tuotoksiaa?? Ääni on kuin pienellä lapsella (tälle ei tietenkään itse mitään voi, mutta vaikuttaa minun kokemukseeni ja valintaani olla kuuntelematta häntä enää ikinä, mutta enemmän tämä: ) ja todellakin joka.ikinen.lause päättyy tasan samaan intonaatioon. Mulla on yksi kirja valitettavasti kesken häneltä, joka pitäisi saattaa loppuun, sitten en enää ainuttakaan kirjaa valitse hänen lukemanaan. Ja aion antaa koko kirjalle yhden tähden kun saan sen loppuun, koska lukija vaikuttaa kokemukseeni niin negatiivisesti, lisäksi antaa koko kirjasta huonon kuvan. Yäk, oikein nytkin alkaa ottaa päähän kun mietin. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikko Honkanen dekkarien lukijana ihan paras. Jostain syystä alan himoita Karjala-olutta kirjoja kuunnellessa.
Minulla on ollut huonoja kokemuksia mieslukijoista, joten olen kartttanut heitä. Se on tietysti väärin, varmaan hyviä mieslukijoitakin on. Tuntuu vaan siltä että äänikirjan kuunteleminen on niin iso aikainvestointi, että en halua ottaa sitä riskiä, että kirjaa ei pystyisikään kuuntelemaan loppuun asti.
Jukka Pitkänen on aivan ihana lukija, lukee esim. Harry Hole -kirjat.
Hyviä lukijoita ainakin BookBeatissa:
- Jukka Pitkänen 
- Aku Laitinen
- Ville Tiihonen
- Karoliina Kudjoi
- Anna-Riikka Rajanen
- Kirsti Valve
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikko Honkanen dekkarien lukijana ihan paras. Jostain syystä alan himoita Karjala-olutta kirjoja kuunnellessa.
Minulla on ollut huonoja kokemuksia mieslukijoista, joten olen kartttanut heitä. Se on tietysti väärin, varmaan hyviä mieslukijoitakin on. Tuntuu vaan siltä että äänikirjan kuunteleminen on niin iso aikainvestointi, että en halua ottaa sitä riskiä, että kirjaa ei pystyisikään kuuntelemaan loppuun asti.
Jukka Pitkänen on aivan ihana lukija, lukee esim. Harry Hole -kirjat.
Jukka Pitkänen on lukenut monta Remeksen kirjaa, tykkään!
Aloitin Miika Nousiaisen Pintaremontti-kirjan, mutta se pitänee jättää kesken, koska Oskari Katajisto lukijana. Monotoninen nopea ääni - eläytyminen pyöreä nolla :-(
Aloitin Miika Nousiaisen Pintaremontti-kirjan, mutta se pitänee jättää kesken, koska Oskari Katajisto lukijana. Monotoninen nopea ääni - eläytyminen pyöreä nolla :-(
En ole kuunnellut ainuttakaan äänikirjaa mutta se kiinnostaisi kyllä.
Onkin tullut mieleeni, onko äänikirjoista saatavilla näytettä. En voisi kuunnella epämiellyttävää ääntä, ja lukijan äänihän näissä on olennainen tekijä!